al-jabr
Al-Khwarizmi
Abu Abdullah Muhammad bin Musa al-Khwarizmi (arab. أبو عبد الله محمد بن موسى الخوارزمي, noin 800-840) oli arabiaksi kirjoittanut persialainen matemaatikko ja tähtitietelijä.
Hänen vuonna 825 kirjoittamansa vain latinankielisenä käännöksenä säilynyt Algoritmi de numero Indorum toi Eurooppaan muun muassa algoritmin, algebran ja algorismin käsitteet sekä intialaisarabialaisen lukujärjestelmän. Sanat algoritmi ja algorismi tulevat suoraan al-Khwarizmin nimestä.
Algebra-sanan alkuperä on sen sijaan arabian kielen sana al-jabr.
Hän kehitti myös menetelmän toisen asteen yhtälön geometriseksi ratkaisemiseksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Al-Khwarizmi
Olen valinnut nimimerkikseni al-Khwarizmin esille tuomiseksi arabian sanan al-jabr, josta kieleemme tulee algebra.
- Meidän on sopeuduttava olevaan tilanteeseen, eikä toivottuun tilanteeseen.
- sonon > sanot. Anteeksi!
- Ei tiedetä, onko universumi äärellinen vai ääretön.
Äärellinen universumi tai mikä tahansa geometrinen kuvio, voi laajeta. Säilyttää muotonsa, mutta laajenee kooltaan. Jos universumi on neliulotteisen pallon pinnan kaltainen, se ei tarkoita, että universumi on neliulotteinen, vaan se on edelleen kolmiulotteinen.
Niin karttapallon pintakin on edelleen kaksiulotteinen, vaikka valmistettaisiinkin venyvästä kumista ja sisälle puhallettaisiin lisää ilmaa.
Käsitteet ja matematiikka eivät ole sinulla hanskassa. Ei ole perusteita neuvoa niitä, joilla on. Peräkkäisissä kommenteissasi sonon matemaattisesta asiasta aivan päinvastaista, etkä itse sitä huomaa, - Paluuta entiseen ei ole. Silloin, kun emme olleet EU:sa, oli tullimuurit ja muut kaupan esteet. Olimme suunnilleen samassa asemassa kuin muutkin.
Jos nyt irtautuisimme EU:sta, jäisimme aivan yksin. Pieni talous ei menestyisi tullimuurin takana nykyisessä vapaakauppamaailmassa. - Edellisessä kommentissasi sanot kolmiulotteisen avaruuden olavan ääretön. Nyt sanot sanoneesi, että se on äärellisen kokoinen.
- Ideologiset opit, joita nimeltäkin mainitsit. kulkevat omaa polkuaan yhdessä muodin, filosofian ja taiteitten kanssa, mutta luonnontieteisiin ne eivät vaikuta.
- Väärin. Hyperpallon eli neliulotteisen pallon pinta on kolmiulotteinen, äärellisen kokoinen, mutta reunaton, niin kuin kolmiulotteisen pallon pinta on kaksiulotteinen, äärellisen kokoinen ja reunaton.
Avaruus voisi siis olla kolmiulotteinen, hyperpallon pinnan kaltainen ilman, että se olisi ääretön. Se tarkoittaa, että jos lähdettäisiin mihin tahansa suuntaan, tultaisiin lopulta isoympyrän jälkeen samaan paikkaan, niin kuin maapallolla tai karttapallolla.
Ihmisen ajattelu on sopeutunut metsästäjä-keräilijän ympäristöön, mutta matemaattisesti asia on helppo.
Minkä muotoinen avaruus todellisesti on, on empiirinen kysymys. Kaikkiin mahdollisiin ratkaisuihin tunnetaan tarvittava matematiikka. - "Pettäminen" tarkoittaa normaalikielen mukaan sitä, että on pitemmän tai lyhemmän aikaa seksikanssakäymisessä toisen kanssa, mutta antaa puolisolleen kuvan, kuin ei olisi. Tutkimus nimittää tällaista varmuuden vuoksi neutraalilla nimellä "sivusuhde", koska meillä ei ole tietoa, missä määrin puoliso tietää tai ei tiedä.
Media suosii sanaa "pettäminen" luultavasti sen takia, että se on raflaavampi ja myyvämpi, mutta se johtaa usein harhaan, koskä sivusuhde ei suinkaan aina tapahdu puolison tietämättä. Se ei sovellu myöskään ns. vapaan liiton raameihin, jossa on jo etukäteen sovittu, että halutessaan saa olla yhdynnässä kenen kanssa tahansa, - Sekä miehet että naiset ovat liki yhtä monta kertaa sivusuhteessa.
- Ei+kelpaa+tilastomiehelle.+Virhemarginaali+on+2+x+2,3+%-yksikköä.+Sen+sisälle+mahtuvat+KAIKKI+5+ensimmäistä+puoluetta,+joten+järjestystä+ei+voi+määrittää.
- Näin on aina ja kaikkialla ollut ja tulee olemaan. Selitys ei ole psykologistisissä moitteissa, ei muodeissa, vaan geeneissä. Jos lukee biologiaa, ymmärtää, että kyse on vain yhdestä asiasta, mitkä geenit runsastuvat populaatiossa, mitkä vähenevät.
Myös naisen käyttäytymispyrkimykset ovat geeneissä. Nykyisin, kun taloudellinen tasa-arvo ja vieraassa työssä käynti ovat edistyneet, pyrkimykset pääsevät myös paremmin toteutumaan. 80 prosenttia avioeroista tapahtuu naisen tahdosta. Maatalouskulttuurissa ero ei ollut juuri mahdollinen taloudellisista syistä. - Falsifiointi tarkoitta, että sellainen, mitä ei edes PERIAATTEESSA voi todistaa vääräksi, ei ole tieteellinen lause. Falsifiointi ei tarkoita, että havainnot on toistaiseksi tehty riittämättömällä tarkkuudella. Tällaiset väitteet voi todistaa vääräksi, kun havaintotarkkuus paranee.
Ei-falsifioitava lause on esimerkiksi: Näkymättömät olennot seuraavat meitä.
Occamin säännön nykyaikainen ilmaisutapa: Jos saman asian voi jäännöksettä selittää useammalla tavalla, valitaan yksinkertaisin tapa, koska yksinkertainen on todennäköisempi kuin mutkikas. Occamin aikaan ei vielä tunnettu todennäköisyysmatematiikkaa. - Kaiken sanapötkyn takana on usko, että olisi olemassa muu keino saada todennäköistä tietoa maailmasta kuin loogis-empiirinen.
Jos se jää vain sen vakuutteluksi, että sellainen on, mutta ei ole esittää esimerkkiä, millainen se olisi, se jää vain taidepuheeksi, kertomakirjallisuudeksi ja uskonnolliseksi pohdiskeluksi.
En ole koskaan nähnyt enkä kuullut, että aikuinen jo ajattelultaan vakiintunut henkilö, olisi enää pystynyt orientoitumaan tieeteellisesti. En siten luullut sinustakaan. Poikkesin vain filosofiapalstalla kertomassa, mitä luonnontieteissä ajatellaan. Samoinhan filosofit poikkeavat välillä kosmologian, matematiikan ja fysiikan palstoilla. - Jäi vielä osa käsittelemättä.
<<koko tieteenfilosofian merkityksen kieltäminen<<
Olet oikeassa. Tieteenfilosofia on humpuukia, jota filosofit tyrkyttävät, mutta lunnontieteilijä ei tarvitse.
<<...sillä tavalla voidaan saada aikaan sellainen matemaattinen logiikka joka toimii paremmin...<<
Marxilais-leniniläinen oppi väitti, että on olemassa kahdenlaista logiikkaa, porvarillista ja proletaarista, Toveri Stalin meni vielä pitemmälle ja lausui proletaarisen logiikan premissit. Nämä olivat edelleen Neuvostoliiton virallista oppia, jota ylistettiin, mutta kukaan ei rohjennut vuosikymmenien kuluessa rakentamaan näiden päälle mitään.
<<...fundamentaalis-uskonnollinen takertuminen siihen kulloinkin vallassa olevaan paradigmaan...<<
Väite ei esitä tuekseen mitään argumenttia. On lisäksi alatyylinen.
<<...esim. epäeukilidinen geometria vastannee paremmin fysikaalista todellisuutta kuin perinteinen euklidinen geometria.<<
Ei pidä paikkaansa. Luonnonilmiöistä osa selitetään epäeuklidisilla geometrioilla, kuten pallogeometria ja hyperboloidinen geometria. Samaa matematiikkaa, mutta eriaikaisia kehitelmiä. Vain vertaaminen luontoon ratkaisee, mikä matematiikan ala valitaan. - Matematiikka pätee kaikissa mahdollisissa maailmoissa. Se on ikuista muuntumatonta totuutta, eikä sijaitse missään. Samoin toteamus kahdesta kepistä, että A on pitempi kuin B, pitää paikkansa kaikissa mahdollisissa maailmoissa, on ikuinen totuus, eikä sijaitse missään.
Ei ole olemassa kahdenlaista matematiikkaa. Matematiikka jaetaan ihmisen KIELESSÄ osa-alueisiin, joille on annettu nimet, jotta niistä voidaan puhua. Nimet eivät kuvaa erilaisten totuuksien matematiikkaa.
Matemaattinen TUTKIMUS, matemaattinen tiede, pyrkii saamaan selville universaalisen matematiikan sisältöä. Se sijaitsee yliopistoissa ja tutkijankammioissa, mutta ei ole itse matematiikka.
<<..."luonnonlait" ovat (muka) ajasta, paikasta ja havaitsijasta täysin riippumattomia.>>
Ei kukaan täysjärkinen luonnontieteilijä väitä varmaksi, että luonnonlait ovat ikuisesti kaikkialla samat. On arveltu, että alkuräjähdyksen koko esimerkiks saattaisi määrätä luonnonlait. Emme tiedä, mutta tiedämme, ettemme ole ainakaan toistaiseksi törmänneet muihin. Sen sijaan, jos ne ovat tutkijasta riippuvia, KAIKKI väitteet ovat tosia. - <<Filosofia ottaa kantaa esimerkiksi siihen, mitä kyseisten havaintojen perusteella voidaan sanoa erityiseksi ja yleiseksi suhteellisuusteoriaksi kutsuttujen hypoteesien uskottavuudesta.<<
Filosofeilla, common sence väellä, uskonnonharjoittajilla ja taiteilijoilla on toki lupa sanoa, mitä todeksi uskovat, mutta luonnontieteisiin heillä ei ole mitään vaikutusta. Ainoa kriteeri on hypoteesin vertaaminen luontoon, toteuttaako se havaintoja vai ei.
Paradigmat ovat Kuhnin höpertelyä. Niitä ei ole luonnontieteissä. - <<Aina on varaa parantaa.<<
Kuvittele vastaansanomaton totuus, esimerkiksi matemaattinen tautologia. Mitä parannettavaa siinä on "aina"? - Jäätikön alta tulee esiin maata. Maa ei ole muodostunut sinne jäätikön muodostuessa tai myöhemmin, vaan on ollut lämpimämpi aika.
- Uskonnollista tarkoituksenmukaista evoluutiota ja luonnontieteellistä evoluutiokäsitystä ei voi yhdistää. Luonnontieteellisessä evoluutiossa on välttämätöntä (condicio sine qua non), että se on automatiikka, jota ei ohjaa kukaan.
Jos taas kuvittelisimme jumalan luoneen maailman tällaiseksi, kuin se on, evoluutiota ei olisi tarvinnut luoda, koska se on kopioituvassa kemiassa välttämättömyys, sillä kopioitumisessa tapahtuu virheitä, siis mutaatioita, joista parempi valikoituu useammin. - Pyritkö tekemään lukijat uteliaiksi, kun et heti sanonut, mitä se tarkoittaa?