al-jabr
Al-Khwarizmi
Abu Abdullah Muhammad bin Musa al-Khwarizmi (arab. أبو عبد الله محمد بن موسى الخوارزمي, noin 800-840) oli arabiaksi kirjoittanut persialainen matemaatikko ja tähtitietelijä.
Hänen vuonna 825 kirjoittamansa vain latinankielisenä käännöksenä säilynyt Algoritmi de numero Indorum toi Eurooppaan muun muassa algoritmin, algebran ja algorismin käsitteet sekä intialaisarabialaisen lukujärjestelmän. Sanat algoritmi ja algorismi tulevat suoraan al-Khwarizmin nimestä.
Algebra-sanan alkuperä on sen sijaan arabian kielen sana al-jabr.
Hän kehitti myös menetelmän toisen asteen yhtälön geometriseksi ratkaisemiseksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Al-Khwarizmi
Olen valinnut nimimerkikseni al-Khwarizmin esille tuomiseksi arabian sanan al-jabr, josta kieleemme tulee algebra.
- Malli luodaan tunnettujen entisten tapahtumien pohjalta, joten on selvyys, että se on entisten tapahtumien mukainen. Sen sijaan sen ennustavuus voikin olla sangen vähäinen. Ei pidä rakentaa kehäpäätelmää. Malliin ei voi vedota, tai ainakin on otettava huomioon huono ennustettavuus.
Ilmaston ennustaminen ei ole likikään niin varmaa, kuin miten esimerkiksi tunnetaan alkeishiukkasten käyttäytymistä ja hakeutumista yhdisteiksi ja eri energiatiloihin. Eksakti luonnontiede toimii siten, että KAIKKI muut tekijät, kuin tutkimuksen kohteena oleva, pyritään eliminoimaan. Mallinnuksella ilman eliminointia saadaan vaatimattomia tuloksia.
Ilmastonmuutoksien malleista kriittisen sanan lausuneita on ennenaikaista nimittää tieteenvastaiseksi. Osa tälläisista toimii hyvin eksaktin tieteen parissa ja tietää, mikä valtava eksaktiusero on heidän oman alansa ja ilmastomallien välillä. - Ei nyt ole kyse primaarista luokasta, vaan siitä, onko ihmisiä syytä nimittää samalla nimellä kuin kehittyneitä aitotumallisia.
Olen ymmärtänyt, että eläin-sanaa käytettiin ennen myös virallisessa biologisessa käytössä ja käytetään edelleenkin normaalissa puheessa runsaasti. Sen merkitys on varsin vakiintunut.
DNA:n sekvenssoinnin tuloksena varsinkin varhaisempien elämänmuotojen taksonomia on mennyt uusiksi, mutta kyllä jo ennenkin tunnettiin, että sienet ovat samaa laatua kuin eläimet ja eri laatua kuin kasvit.
Kun kävin koulua, jotkut sanoivat ettei se ja se ole hedelmä. Oppivat biologian mukaista kielenkäyttöä, eivätkä tajunneet, että arkikieli on toisenlaista. Vähän samanlaisestä asiasta on kyse. - Latinalaisissa aakkosissa oli periaatteessa oma kirjain kaikille latinan äänteille. Suomen kielessä on enemmän äänteitä, joten joko tehdään lisäkirjaimia kuten islannissa ð ja þ , diakriittisiä merkkeä, kuten meillä ¨, tai kirjainyhdistelmiä merkitsemään äännettä, kuten esimerkiksi ranskassa ch = ʃ . Muuten joudutaan siihen tilanteeseen, että samalla kirjaimella on useita ääntämisiä.
Jo yhdenkin kirjaimen kahtalainen ääntäminen on hankalaa, kuten havaitaan latviassa. e ääntyy joko e:nä tai ä:nä. Latvialaisille ei itsellekään ole selvää, ääntyykö Vecrīga (Vanha Riika) vetsrīga vai vätsrīga.
Mikäli paikka on aina yksiselitteisesti määräämässä ääntämystavan, voidaan samalla kirjaimella merkitä kahta eri äännettä. Esimerkiksi suomen h ääntyy aivan eri tavoilla sanassa lähtee ja heti. - <<En olisi niin ehdottoman varma, ettei eläimillä olisi kulttuuria.<<
Kyllä on. Edelliset sukupolvet opettavat uusille tietoja ja taitoja. Siksi eläintarhassa eläneet huonosti sopeutuvat enää luontoon. - Keskustelussa jotkut pyrkivät löytämään eroja ihmisen ja muiden eläinten välillä, mutta niin on myös muilla eläimillä keskenään eroja.
Sanojen merkityksiä ei ole luonnossa, vain ihmisen kielessä. Olisi tolkutonta luokitella ihminen johonkin muuhun luokkaan kuin eläimiin.