JudgeDredd
Jos olen mielestäsi väärässä niin perustele,heitä muutama linkki oikeuskäytäntöön/kirjallisuuteen.
Pelkästään sinun oma mielipide ei vaikuta asiaan,Gimme some proof.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 350 kommenttia
- Johan kerroin aikaisemmin että miten asiat ovat.
Edelleen sun kanssa on ihan turha kinastella kun et tuo pöytään mitään faktaa. - Kumpi puoliso voi tienata/saada lahjan/saada perinnön ositusperusteen jälkeen eli kuoleman jälkeen...No tietysti eloonjäänyt,näin ollen 1mom puhutaan eloonjääneestä puolisosta.
- Sun kanssas on ihan turha väitellä asiasta kun et tuo mitään faktaa puheidesi tueksi,faktalla tarkoitan vaikkapa oikeuskirjallisuutta/tuomioistuimien päätöksiä asian tiimoilta jne jne.
Ei se vesi muutu viiniksi edelleenkään vaikka kuinka yrität. - Se on kuules ihan yhdentekevää että mitä mieltä sinä olet asiasta,asia on todettu oikeuskirjallisuuden turvin sellaiseksi että sä olet väärässä ja minä oikeassa.
"Ps. täsmmennetään vähän, että siinä on kirjoitettuna molemmista puolisoista,"
1mom puhutaan tasan tarkkaan vain eloonjääneestä puolisosta. - "Esitteletkö oikeasti minulle perustuslain vastaista oikeuskäytäntöä?"
Se linkki minkä linkkasin niin oliko sun mielestäsi kyseisen tuomioistuimen päätös jollakin tapaa perustuslain vastainen?
Ei taas mitään järjen häivää sun tekstissä..Ihan sääliks käy kun yrität muuttaa veden viiniksi. - "Kerro minulle onko tuomioistumen tekemä päätös, oli se sitten hallinnollinen taikka muu, niin julkisen vallan käyttöä vaiko ei?"
Miksi kyselet tyhmiä? Vastauksen tiedät kysymättäkin.
Taas niin irrelevanttia asiaan nähden että oksat pois. - Avioliittolain pykälässä 90, 1 mom puhutaan eloonjääneestä puolisosta,joten siinäpä sulle oli sitä selkeää tekstiä,tosin sä luulet että siinä puhutaan kuolleesta puolisosta.
2 eri oikeuskirjallisuuden lähdettä varmistaa sen että siinä puhutaan eloonjääneestä puolisosta.
Lopputulos on se että eipäs ollutkaan niin selkeää tekstiä sulle Lawetorder.
Ja onko se nyt niin vaikeaa rekisteröidä sitä nicciäs niin ei tarttis aina arvuutella että kuka siellä vastaa,tosin arvaukset menee suht aina oikein kun sun kirjoitustyyli paljastaa sut. - "Sanoo lakia lukenut joka ei edes ymmärtänyt avioliittolain 90§ tarkoitusta"
Kyllä valitettavasti sinä Lawetorder olet se joka ei ymmärrä kyseisen lain tarkoitusta ja sitä että ketä se koskee..Etenkin 1mom kyseisestä laista.
Johan se on osoitettu sulle oikeuskirjallisuuden avulla että miten asiat ovat,vieläpä 2 eri lähteestä.Kait sä tiesit että tuomioistuimet käyttävät oikeuskirjallisuutta päätöksiensä perusteena?Yksi hyvä esimerkki olisi vaikkapa tässä linkissä..Siitä kuinka tuomioistuin siteeraa oikeuskirjallisuutta ja etenkin Aarnio&Kangasta.
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2012/i-sho20120706 - Kuolinpesän osakas voi tulla määrätyksi pesänselvittäjän tehtävään vain, jos muut osakkaat eivät tätä vastusta ja määräykseen on olemassa erityinen syy. Yhdenkin osakkaan vastustaminen estää toisen osakkaan määräämisen pesänselvittäjän tehtävään. Osakasta ei voida määrätä pesänselvittäjäksi myöskään, jos vainajan velkoja tätä vastustaa.
- Ositusperusteen syntyhetki lakkauttaa aviovarallisuussuhteen eli ositukseen sisältyvä omaisuus määräytyy tämän mukaan. Ositusperusteena voi olla puolison kuolinhetki, tai avioeron vireilletulohetki. Tämän jälkeen ansaittu omaisuus, saatu perintö, lahja tai testamentattu omaisuus ja niiden tuotto ovat kokonaan avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.
(Aarnio & Kangas 2010, 83.)
Tämäkin osoittaa sen että avioliittolain 90 pykälässä 1 mom puhutaan eloonjääneestä leskestä eikä suinkaan kuolleesta aviopuolisosta.
Lawetorderille on nyt osoitettu se että hän on väärässä kuin käki ja mikään ei sitä muuta vaikka kuinka yrittäis.
Se on takuuvarmaa että Aarnio&Kangas nämä asiat tietää paremmin kuin meidän ihku oma loijeri Lawetorder. - Avioliittolain 90 §:n mukaan avio-oikeudesta vapaata omaisuutta on avioeron vireille tulon ----->tai puolison kuoleman jälkeen ansaittu taikka perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, ellei avioeroasia ole rauennut.<----------
Aarnio-Helin, Suomen avioliittooikeus, s. 122. - "Poislukien sellainen omaisuus jonka edesmennyt on saanut perintönä, ansainnut taikka saanut lahjana ja joka ei kuulu avio-oikeudelliseen omaisuuteen.
Kohta taas tulee joku inkuttaan, mutta maailmaan mahtuu ääntä, etenkin ne jotka ovat vuosikymmeniä käsittäneet lainsäännökset ihan väärin ja tätä myöten on pesiä jaettu täysin väärin."
Lawetorder taas jauhaa urbaania legendaa tapansa mukaan.
Kumpikin kohta meni ihan reisille.
Leski on osakas ositukseen saakka mikäli hän on osakas avio-oikeuden perusteella,perukirja ei edelleenkään ole mikään ositus tai "esiositus" niinkuin luulet.
Tässä ote minilexin sivuilta.
Aviopuolisot omistavat avioliiton aikana omaisuutensa yksin. Avioliiton päättyessä puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu kaikki puolison ennen avioliittoa ja avioliiton aikana ansaittu ja saatu omaisuus, mukaan lukien perinnöt. Perintönä saatu omaisuus on siis lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista, ellei toisin ole määrätty. Esimerkiksi puolison vanhemmiltaan perintönä saatu kesämökkikiinteistö otetaan muun omaisuuden ohessa huomioon omaisuuden osituksessa laskettaessa puolison avio-oikeuden alaista säästöä. Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole enää siihen perintöomaisuuteen, jonka puoliso on saanut suoraan perintönä tai testamentin nojalla avioeron vireille tulon tai toisen puolison kuoleman jälkeen.
Puolison saama perintö avioliiton aikana tai ennen sitä otetaan huomioon osituksessa mikäli testamentissa ei ole poissuljettu puolison avio-oikeutta kyseiseen perintöön. - Lähtötilanne,osakkaan aviopuoliso majailee mökillä sillä verukkeella että jakamattoman pesän yksi osakas on antanut luvan.
No onkos lupa pätevä jos muita jakamattoman pesän osakkaita ei ole kuultu tai asiasta ei ole sovittu muiden kanssa.?
Jakamattomassa pesässä äänivaltaa käyttävät kaikki osakkaat yhdessä,jos jokin asia ei sovi muille niin silloin asia jää siihen,yksi osakas EI voi yksin päättää sitä että kuka mökillä saa majailla vaan se vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen.
Lopputulos,aviopuoliso majailee luvattomasta mökillä kun muut osakkaat eivät ole antaneet lupaa siihen.
JA varsinkin jos aviopuolisoa epäillään varkaaksi,muilla osakkailla on intressi olla päästämättä henkilöä mökille. - Poliisilla on oikeus rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitetun kotirauhan tai saman luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisrauhan suojaaman tilan tai muun paikan haltijan tai tämän edustajan pyynnöstä poistaa henkilö, joka ilman laillista oikeutta tunkeutuu, menee salaa tai toista harhauttamalla taikka kätkeytyy sinne tai jättää noudattamatta käskyn poistua sieltä.
Tavanomaisia kotirauhan tai julkisrauhan häiritsemistilanteita ovat:
joku menee kutsumatta toisen kotiin eikä suostu lähtemään pois
alun perin kutsuttu vieras ei noudata poistumiskehotusta
kerrostalohuoneistossa pidetään sellaista meteliä, että muiden huoneistojen asukkaiden yöuni häiriintyy
liikkeessä tai virastossa häiriköivä asiakas ei suostu henkilökunnan kehotuksesta huolimatta poistumaan.
Jakamattomassa pesässä puhevaltaa pitävät osakkaat yhdessä,jos yhteisymmärrykseen ei päästä niin sitten asia jää toteutumatta,jos yksi osakas kutsuu mökille kavereita ja nämä kaverit varastavat muiden osakkaiden omaisuutta niin kukin pesän osakas voi antaa täysin laillisen poistumiskehoituksen,jos kehoitus ei tuota tulosta niin asiaa voidaan tehostaa poliisilla.
Mökin käytöstä päätetään yhdessä,tämä koskee myös sitä että kuka ulkopuolinen saa majailla mökillä.Jos asia ei sovi osakkaalle niin silloin ulkopuolinen ei saa majailla mökillä. - Se on taas sitten täysin eri asia jos maistraatista haetaan lupa velkakirjaan mutta pääpainoitteisesti edunvalvojan sijainen ei itse voi sitä velkakirjaa tehdä alaikäisen hyväksi.
Edunvalvojan sijainen joutuu hakemaan asiaan maistraatin päätöksen suhteessa velkakirjaan. - Ei vaan edes edunvalvojan sijaisella ei ole valtuuksia tehdä velkakirjaa jos kyseessä on alaikäiset lapset.
- "Kiinteistön osto alaikäisen lapsen nimiin ON lahja, jos lapsen vanhempi omilla varoillaan on kauppahinnan maksanut (eikä heidän keskensä ole perustettu velkasuhdetta)"
Sen verran puutun tuohon että alaikäiset lapset eivät voi pätevästi perustaa velkasuhdetta mamman ja papan kanssa suhteessa asuntoon. - Aktiivisuus ennakkoperinnön vaatimisessa tärkeää
Ennakkoperinnön huomioon ottaminen koituu vain vaatijaperillisen hyväksi.
Oikeuskäytännössä ei perinnönjakopäätöstä jälkikäteen voitu moittia, kun ennakkoperintövaatimusta ei ollut esitetty ennen jakopäätöksen antamista (kun kukaan osakkaista ei ollut vajaavaltainen) (Vaasan HO 1995:12).
Täten rintaperillisen vitkastellessa ennakkoperintövaatimuksen esittämisessä, voi menettää oikeutensa vedota ennakkoperintöön. Ennakkoperintöä pitää vaatia huomioonotettavaksi viimeistään perinnönjaossa.
Topi Heinänen
asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy - Lawetorder taas höpöttää omiaan,ennakkoperintöä ei oteta huomioon perinnönjaossa automaattisesti,sitä pitää erikseen vaatia.Lawetorderin ei pitäisi lukea lakia pilkulleen kun kuitenkin oikeuskäytännössä vaaditaan sitä että ennakkoperintövaatimus esitetään.
Tässä muutama kirjoitus joka kumoaa Lawetorderin höpinät.
Vaikka perintökaaren järjestelmä perustuu rintaperillisten osalta ennakkoperintöolettamaan, niin vaatimus ennakkoperinnön huomioon ottamisesta tulee tehdä perinnönjaossa. Ennakkoperintöä ei perinnönjaossa huomioida ns. viran puolesta.
Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy
Ennakkoperintöä ei oteta osituksessa tai perinnönjaossa huomioon automaattisesti, vaan sen huomioiminen edellyttää aina perillisen tai lesken vaatimusta tietyn ennakkoperinnön huomioimisesta. Ennakkoperintöjärjestelmällä onkin huomattava yhtäläisyys lakiosajärjestelmän kanssa juurikin tämän individuaaliperiaatteen johdosta. Vaatimus ennakkoperinnön huomioimisesta tulee vain vaatimuksen tehneen osapuolen hyväksi. Näin ollen jokaisen, joka haluaa tietyn ennakkoperinnön huomioitavaksi, tulee tehdä itsenäinen vaatimus asiasta.
Aarnio – Kangas 2016, s. 782-783 ja Lohi 1999, s. 55-56
Ennakkoperinnön huomioon ottamista koskeva vaatimus on jokaisen perillisen yksilöllinen oikeus. Jokainen perillinen voi itsenäisesti ratkaista, vaatiiko hän annetun ennakkoperinnön huomioon ottamista omaa perintöosaansa laskettaessa.
Perittävä voi siis aina määrätä, otetaanko hänen antamansa lahja ennakkoperintönä perinnönjaossa huomioon. Vaikka perittävä olisi määrännyt toisin, ennakkoperintöä ei kuitenkaan perinnönjaossa vähennetä, jos kukaan perillisistä ei sitä vaadi.
Asianajotoimisto Markku Raimi - Perukirjan todistaa 2 uskottua miestä,osituskirjan todistaa 2 esteetöntä todistajaa.
Perukirja ei ole osituskirja.
Lawetorder taas sekoittaa tapansa mukaan pakkaa ja tälläkin kertaa hänen käteensä jäi mustapekka.
Kun tehdään perukirja ja hoidetaan ositus niin se vaatii 2 erinäistä dokumenttia.