varaverkko.be
Energiakartelleista riippumatonta liiketaloudellista voittoatavoittelematonta paikallisen kotimaisen energiatuotannon ja varavoiman tuotekehitystä. Kaikille kehittäjille ja varavoiman kehittämisen tukijoille avoin yhteisö.
http://www.varaverkko.be
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia6 aloitusta · 126 kommenttia
- > No ei onnistu kesällä helposti, jääkaappi ja pakastin tarvitsee sähköä monta
> kertaa tunnissa.
No näin tietenkin mutta silloin ei ehkä kannata miettiä sähkölaskua vaan se sitten maksaa mitä maksaa. Noiden laitteiden power factor voi olla heikko. Tarkoittaa että nimellisteho täytyy kertoa power factorilla, jolloin vasta saa mittarikulutuksen kyseisen laitteen osalta.
Olen ulkoistanut omat viilennystarpeet kaupalle eli jääkaappini ja pakastin sijaitsee kaupan tiloissa.
Kaikki elintarpeet vuorokauden kestävät hyvinkin kesälläkin. - > Jos akun jännite tai yleensä säätimen lähtöjännite on asetusarvossa (esim. 14,4
> V), säädin alkaa rajoittamaan virtaa. Ylimääräinen virta ei siis mene minnekään.
Akuissa voi olla tehontasaaja, joka tiettyyn määrään saakka voi purkaa ylikuorman latauksessa. Tein tällaisen tehontasaajan 22 Ah deep cycle akuille: https://tinyurl.com/w7txle7
Tuo pystyy purkamaan maksimissaan 0.3 w ylikuorman per akku. On riittävä sarjaankytketyille akuille tilanteessa, jossa joku sarjan akku karkailee ylijännitteen puolelle latauksen aikana. Nyt pysyy jännitteet kohdillaan verrattuna viime kesän hybridiakkuversioon.
Silloin ei ollut vielä tehontasaajia, josta syystä jokin akku olikin aina 16 voltissa kun muut akut olivat vielä kaukana perässä. Ja kypsyi sitten akut parissa kuukaudessa. - Virta kulkee korkeammasta jännitteestä matalampaan jännitteeseen. Jos on kaksi säädintä kytketty rinnan, toisessa todennäköisesti on korkeampi jännite kuin toisessa - ilman aktiivista balansointia.
Korkeamman jännitteen ulostuloa ohjautuu matalamman jännitteen liittimiin. Matalamman jännitteen liittimissä on toki estodiodi, joka estää lataamasta heikompaa säädintä - mutta vain tiettyyn rajaan saakka kunnes estodiodin raja-arvo ylittyy.
Se mitä tästä seuraa käytännössä on kokeiltava - todennäköisesti akku täyttyy nopeammin kahdella säätimellä. Jos ei toinen säädin räjähdä kun estodiodin sietokyky ylitetään ;)
Ei ole aivan yksiselitteinen asia vaan monimutkainen. - Voi verrata kesäkauden ja talvikauden kulutuslaskuja keskenään, jotta selviää onko kulutusta lämmitysjärjestelmässä vai jossakin muussa.
Seuraavassa kokeilun vaiheessa vedetään asunnon pääkatkaisijasta sähköt alas ja takaisin päälle vain kun tarvitsee - kesäkaudella onnistunee helpostikin.
Yllätys saattaakin nimittäin piillä energiamittareissa - ne voi olla viritetty käyttämään liian paljon sähköä. Asiasta olisi syytä tehdä parempaa tutkimusta. - > Sä väität että tyypillisen 300 litran ja 3Kw:n lämminvesivaraajalle riittää
> kymmenen minuutin tuotto 3Kw:n generaattorilla?
Pienempi varaaja on varavoiman kannalta helpompi. 1 kW teholla lämmittelee veden noin kymmenessä minuutissa. Sen verran saa kohtuullisella varustuksella tehtyä tehoa kotioloissa itsekin.
> Sulle taitaa fysiikan lait olla hieman vieraita?
En missään ole väittänyt olevani fyysikko. Mutta on minulla opintopisteitä fysiikasta avoimesta yliopistosta. Kyllä ne auttavat ymmärtämään asioita.
Parin vuoden harjoittelun jälkeen en koe olevani asiassa aivan lapsen kengissä vaan systeemeitä on päivittäisessä käytössä.
Oleellista on poisoppia kaikki wanhat käsitykset varavoimaan liittyen ja ryhtyä selvittämään mikä on nykyaikana mahdollisuuksien rajoissa. - > Julkisivun ikkunoihin ei saa asennella mitään aurinkopaneeleja,
Laitatko vähän virallisemman lähdeviittauksen asiallesi? Meillä on runsaasti valoisampaakin kiinteistön sivua mutta pienen voimalaitoksen rakentelun ja testauksen kannalta on tällä hetkellä näin.
> sitäpaitsi sehän vain pahentaa tilannetta kun päivisinkin pitää polttaa valoja
> sisällä.
Ikkuna-alaa on 1,8 neliötä ja paneelia on 0,6 neliötä - vielä jää 2/3 osaa pinta-alaa päivänvalolle.
> Auton laturin latausteho riittää auton akun lataamiseen, mutta tuskin sieltä >montaa wattia talteen pystyy ottamaan.
Autossa on 1 kW laturi, josta ei normaalisti käytetä kuin 0,1 kW. 9/10 osaa on yleensä käyttämätöntä kapasiteettia auton laturissa.
> Ja huonon hyötysuhteen vuoksi ei ole järkevää.
Hybridiakku eli kapasitorin ja akun yhdistelmä parantaa hyötysuhdetta oleellisella tavalla - kapasitori voi käyttää kaiken 14.5 voltin latausjännitteesta kun taas tavallisen akun kannalta kaikki yli 12.8 on hukkausta.
> Eikä taloyhtiö todellakaan anna tehdä talon sisäverkkoon mitään kytkentöjä.
Asia on täällä hyvin uusi mutta muualla on jo paljon käytössä. Mittaritauluun tarvitaan siirtokatkaisin ja varavoiman liitäntäpistoke. Eivät ole rakettitiedettä.. Voidaan myös todeta, että sellaiseen taloyhtiöön ei kannata mennä osakkaaksi, jossa ei saa käyttää omaa sähköä - miten sellaisessa voi edes olla, jos tulee sähkökatko?
Teeppä kirjoittaja huviksesi seuraava helppo testi - painele suoraapäätä asuntosi mittaritaululle ja vedä katkaisijasta sähkö alas. Jatkuuko elämä ja työskentely kuin ei mitään olisi tapahtunut?
Nimimerkillä: Tämän viestin kirjoittamisen energian siirtovero 0 eur. - En tiedä kuinka huima mutta laitoin kuitenkin kuvan liittimistä: https://tinyurl.com/uvt5d2w
Tuon näköistä jälkeä syntyi alle sekunnissa. Sulaa metallia lenteli heti sillä hetkellä kun välähti.
Ei voi korostaa huolellisuuden merkitystä liiaksi vaikka olisikin vain akkusysteemien kanssa tekemisissä. Valtakunnanverkon töitä ei edes kannata lähteä tekemään yksin vaan kaverin kanssa - ja molemmat keskittyy tekemiseen eikä pelkästään höpöttämiseen ;) - Esimerkiksi tätä viestiä kirjoittaessani verotettavaa energian siirtoa on kiinteistön alueella yhteensä 0 wattituntia.
- > Ikuisessti kaupunkimme asukkaat ovat pakotetut maksamaan valtiovalla
> siunauksella jatkuvasti nousevia siirtomaksuja.
Ei aivan sentään. On investoitava varavoimaratkaisuihin, jotka toimivat kiinteistön tai kiinteistöjen muodostaman solun alueella. Lopulta varavoimaratkaisut syrjäyttävät vanhanaikaiset kiinteät energiaverkot - eivät syrjäytä vielä tänä vuonna mutta ensi vuosikymmenellä viimeistään.
Asian hyvä puoli on kiinnostuksen ja panostuksen kasvu omaehtoisen energian tuotantoon, joka on sekä mahdollista että järkevää. - On syytä huomata vielä sekin, että sähkön siirto voimalasta käyttäjälle on kallisarvoisempaa kuin tuotanto. Verkko oli siis se arvokas asia ja voimalat ovat vähemmän arvokkaita.
Voimaloita voi perustaa kuka tahansa minne tahansa mutta siirtoverkko on luonnollinen monopoli. - > vai olisiko hml Energia kyennyt rahoittamaan toimintansa täysin omalla
> kassavirrallaan?
Sähkö on sikäli hyvä kauppatavara, että kaikki menee kaupaksi eikä varastoon jää juuri mitään. Siten vastaus kysymykseen on kyllä eli kyseessä olisi ollut hyvin kannattava liikelaitos kaikkina aikoina.
Sähkön luonteesta kauppatavarana johtuen olen alkanut miettiä sähkövoimalaitoksen perustamista - kaikki tuotettu tavara menee ja markkinahinnoin. Tuotteen menekki on hyvä tai jopa erinomainen.
Heti kun megavatin taikka parin voimalaitos olisi tuotantovalmis, kassavirtaa alkaisi kertymään. - > viime vuonna vuoden sähkölasku oli 2000 €
> tänä vuonna vuoden sähkölasku tulee olemaan yli 2300 €
Kuuden tonnin satsaus kotienergian tuotantoon kuolettuisi tuossa tapauksessa parissakymmenessä vuodessa - mainitulla hintatasolla. Tuskin hinta asettuu pysyvästi samalle tasolle.
Kuudella tonnilla saa kohtuullisen määrän aurinkopaneelia ja kapasitoria, jotka molemmat saattaisivat kestää sen parikymmentä vuottakin. Kiinteistön huoltovarmuus paranee kun osa sähköstä tuleekin omalta tontilta.
Kesällä voi saada jopa kaiken sähkönkin kuuden tonnin satsauksella. - > Kyllä verkkoyhtiöt säikähtäisivät kun joku taho lähtisi puuhaamaan kilpailevaa
> rinnakkaista kustatannustehokasta jakeluverkkoa.
Valtakunnanlaajuiset energia- ja televerkot on aikoinaan täytynyt perustaa kansallisena projektina koko maan veronmaksajien ja työntekijöiden voimin. Minkään firman rahkeet eivät sellaiseen riitä.
Firman rahkeet riittää hyvinkin laskuttamaan verkkojen käytöstä, kunhan kansalliset verkot eli kansallisvarallisuus on sopivien poliitikkojen myötävaikutuksella saatu hallintaan.
Verkot ajetaan romuksi ja sitten todetaan, että ne ketkä vielä tarvitsevat sähköä tekevät sitä itse. Ja nykyaikana paikallisenergian tuotanto onkin varsin mahdollista - keinoja tehdä itse täytyy kehittää lisää, sekä parantaa olemassaolevia menetelmiä. - > Sanoo henkilö, joka ei edes tiedä mikä diodi on (kutsuu "kapasitaattoriksi").
Tee toki seuraava yksinkertainen testi - mene suoraapäätä asuntosi sähkömittarille ja vetäise katkaisimesta irti valtakunnan verkosta.
Jatkuuko elämä ja työskentely kuin mitään ei olisi tapahtunut?
Jos vastaus on kyllä, yksilöenergiaratkaisusi on vähintään yhtä hyvä kuin omani - parin viime vuoden kuluessa kehitetty, testattu, valmistettu ja asennettu. - Me varavoimaan keskittyvät tekijät jaamme sähkötyöt kahteen kastiin - on "kova sähkö" eli valtakunnan verkko. Ja sitten on pehmeä sähkö, joka tulee akuista tai aurinkopaneeleista.
Alkuun pääsee sillä kun tunnistaa milloin on kova sähkö ja pehmeä sähkö. Jos on olemassa mahdollisuus yhteydelle valtakunnan verkkoon - vaikka akkulaturin kanssa puuhaillessa - on suhtauduttava kuin kyseessä olisi kovan sähkön kohde.
Tietenkin pehmeän sähkön käsittelyssä voi olla voimaa takana siinäkin - mutta ei milloinkaan rajatonta määrää.
Pari päivää sitten asensin uutta hybridiakkua käyttöön kun kapasitorilta tulevat 48V johtimet hieman hipaisivat toisiaan - seurauksena sokaisevan kirkas valo ja sulaa metallia lenteli alle sekunnissa.
Johtimen liittimet meni uusiksi alle sekunnissa. - Sitä ei saa loppumaan muulla kuin voimakkaalla panostuksella omaehtoisen energian tuotantoon. Kehitysharppaus yksilöenergian tai soluenergian tuotannossa on välttämätön.
Alkanut vuosikymmen on käytettävä kehittämiseen - siksi kansallinen Varavoima 2020 hanke. - No nyt on koekäytössä kiinteistön hybridiakku ja kotikapasitorin KK02 prototyyppi: https://tinyurl.com/wlxw78a
Kapasitorissa oli vattitunteja 20 - 30. Koska kapasitori on koottu 16V pötköistä, tehokkain puolitoista volttia jää käyttämättä lyijyakkujen kanssa.
8 kpl Yuasa 22 Ah deep cycle on akkumalli.
Ongelma on edelleen yhden akun romahdus kuormituksen loppuvaiheessa. Yksi akku alkaa painua alle 10V kun muissa olisi vielä voltteja. Kokeiluun on tulossa vahvempi shuntti HA-02, jonka pitäisi pystyä siirtämään jopa 10A heikoimmalle akulle muista akuista.
Käytännön kapasiteetti on tällä hetkellä 400 vattituntia netto.
Kapasiteetin kasvattaminen tapahtuu jatkossa kapasitoria lisäämällä - sitämukaa kuin kapasitoria saan lisää, alkaa volttiväli 14.5 - 12.5 kestää kauemmin ja näin hybridiakun kapasiteetti kasvaa myös yläpäästä tehokkaammilla volteilla.
Lopulta kun kapasitoria on tarpeeksi, koko väli 14.5 - 10V on tehokasta peliaikaa. - Kulutuslukema on melko korkea, jääkaapin ja pesukoneen kulutusta syytä tarkkailla.
Kerrostaloasuntoon todennäköisesti melko helpohko työ laitattaa varavoiman ohitusliittymä mittaritauluun (on oltava sähkömittarin jälkeen, jotta mittarin voi sulkea).
Sitten hybridiakku täyteen sieltä mistä parhaiten saa. Autosta saa aina sähköä kun käy kauppareissulla.
Onko asunnossa valoisat ikkunat, joihin asentaa aurinkopaneelit?
Näin asiat tulevaisuudessa menevät - eräillä tulevaisuus on jo nytkin. - > Kirkosta voit erota helposti, muttet sähköverkosta, ainakaan helposti
Ei helposti mutta onnistuu kuitenkin. Tällä hetkellä kiinteistömme tarvitsisi 3 kW bioetanolilla toimivan generaattorin, joka käynnistyy ja sammuu hybridiakun raja-arvoissa.
Generaattori käy reilun vartin, jonka jälkeen olisi noin kolme varttia hybridiakkuaikaa. Lämminvesivaraajan käynnistyessä tarvitaan kymmenisen minuuttia generaattoriaikaa lisää jokaista varaajan tyhjennystä varten.
Tarkoitan tällä sitä, että verkosta eroaminen on kiinteistölle mahdollisuuksien rajoissa. Kesäkaudellahan sähkö ei sitten juuri mitään maksakaan kunhan aurinkopaneelit ja hybridiakut on saanut hankittua ja asennettua.
Toivoa paremmasta on mutta hihojen on heiluttava - valmiit ratkaisut tyyliin avaimet käteen tuskin ovat hintansa väärti mutta varmuudella en osaa sanoa. - Sähkön hinnan kehityksen on ohjattava luomaan paikkakunnalle kiinteistä energiaverkoista riippumattoman itsenäisenergian suunnittelua ja kehitystä.
Sähköä voi tehdä itse, ja kiinteistön on syytä paneutua asiaan. Valmiit ratkaisut eivät ole olleet näille leveyspiireille suunniteltuja.
Raha edellä ei saa tarvittavaa vaan on kehitettävä kunnollisia paikallisiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja.
Lopulta tilanne on se, että kaupungissa on varaa asua vain "sosiaalisin perustein" tai sitten tekemällä itse ainakin osa energiastaan. Etenkin kesällä melko helppoa tehdä vaikka kaikki sähkö itse. Talvella vaatii enemmän.