Paloma.se01

Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

248

Kommenttia

7362

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Nyt meni minulta täysin yli hilseen.
    Miten matkustaminen ja turkistarhaus kuuluvat yhteen?
    Miten maahanmuuttjat/turvapaikanhakijat liittyvät matkustamiseen /turkistarhaukseen?
    Viestit mutatoituvat aina vain kafkamaisimmiksi.
  2. Sikaa ne salamit ja meetwurstit kai enimmäkseen ovat. Sikaa ei tiettävästi tarhata turkisten tuottamiseen.
    Sitäpaitsi, mitä ne mun antipastot tähän kuuluu???????
  3. Minä koen turkistarhauksen ikään kuin historian väärällä pulelle jäämisenä. Tarpeettomana ja eettisesti kyseenalaisena elinkeinon harjoittamisena.

    Mihin sitten se raja vedetään on vaikea sanoa. Onko kanien tarhaus nahkojen takia väärin, mutta lihan vuoksi oikein?

    Mikään asia ei tunnu olevan täysin mustavalkoinen kun puhutaan eläinten oikeuksista ja ihmisen suhteesta eläinkuntaan. Ökykulutus (minkkiturkit, kettujen ja muiden villieläimien turkistarhaus ja nahkojen käyttö tyntuu kyllä vahvasti epäeettiseltä), mutta entäs ne koirannahkarukkaset? Riistan (lihat syödään) nahkojen käyttö ok?
  4. :) kirjoitusvirheistä ivaaminen on aika lapsellista, no kullakin huvinsa
  5. Tekoturkisreunus hatussa lippis on teddymateriaalia, siis ei nahkaa eikä turkista. En ole itse pitänyt turkiksia moneen vuoteen, vaikka gaarderoobissa roikkuu parikin kaninnahkakauluria.

    Aika on ajanut turkisten ohi ja vaikka ymmärrän kyllä että promitiivissä oloissa ihmiset pukeutuivat eläinten nahkoihin, niin nykyaikana siihen ei ole mitään tarvetta.
  6. Huomenta puolipilviseltä, kuitenkin nyt jo kesäiseltä alajuoksulta, juhannukseen valmistuu kyläyhteisö ja luonto kukoistaa kaikessa vehreydessään ja runsaat sateet, joita seurasi pari lämmintä päivää ovat saaneet niittykukat kukkimaan, joten juhannussaloista tulee todella kauniita ja värikkäitä tänä vuonna.

    Kylän lapset ja heidän vanhempansa lähtevät traktorin peräkärryn kyydissä poimimaan luonnonkukkia seppeleihin torstaina. Nyt kukkii päivänkakkaroita, harakankelloja ja koko joukko muita joidennimeä en enää suomeksi muista ja niistä lapset tekevät ne perinteelliset seppeleet juhannussalkoon. Perjantaina tanssitaan sitten salon ympärillä, on kaikenlaista arpojen myyntiä, pikkuopurtavan myyntiä ja sitten kylännuoret pelaavat jalkapalloa viereisellä kelpalla omia vanhempiaan vastaan. Me emme tänä vuonna taida osallistua, kun tytär ja lähisuku odottaa meitä viettämään juhannusaattoa heille, grillailemaan ja seurustelemaan.

    Mdk.Mdk, olen seurannut sinun muuttohistoriaasi mielenkiinnolla ja etenkin minua jäi mietityttämään syyt miksi paluumuuttosi Suomeen ei jäänyt pysyväksi: oliko sittenkin niin, että ne uudet juuret jotka olit kasvattunut täkälöiseen multaan olivat elinvoimaisemmat ja se tuttu ja turvallinen kotiympäristö ja ihmissuhteet olivatkin täällä?

    Minäkin olen harkinnut paluumuuttoa, mutta olen aika lailla luopunut siitä, koska mies ei pidä sitä järkevänä ajatuksena. Hän on asunut vielä pitempään kuin minä täällä Ruotsissa ja juurtunut paremmin minua täkäläiseen yhteiskuntaan. Sitten nuo lapset ja lapsenlapset....

    Nehän ovat meikäläisen elämän suuri rikkaus ja eheyttävä, kannatava voima, kuten Hil-lankin tekstistä tulee esille. Minulla ei ole niin paljoa jälkikasvua mutta iloitsen noista kahdesta nuoresta miehestä, jotka toivottavasti vievät sukumme tarinaa eteenpäin. Minne ja mihin suuntaan, sitä emme tässä muuttuvassa maailmassa koskaan tiedä.
  7. Sinunhan ei tarvitse uskoa kuin omaan fantasiamaailmaasi.
    Ryhmän jäsenillä on minuun täysi luottamus , hoidan paitsi tätä ryhmää paria muutakin pienryhmää Facebookissa, kaikki yksityisä ja olen mukana monessa muussa FB_ryhmässä,.
    Puhellimella ei soitella eikä tavata livessä. Keskustelunaiheet ovat monet, mutta muista ryhmän jäsenistä emme keskustele, emme kritikoi, emme kyseenalaista ja emme levittele mitään juoruja. Jos se on sisäänpäilämpiävää, en tiedä. Minä pidän sitä yhteisöllisenä keskusteluna sosialisena mediana.
  8. Sateinen maanantaiaamu alavirralla, eilinen helle on helpottanut ja viikolle on luvattu normaalia juhannusviikon säätä: sataa ja paistaa vuoro vuoroin. Lämpötilat keikahtelevat siinä parinkymmenen asteen tiimoilla, öisin viileämpää. Kuka muistaa kun nuoruudessamme kävimme juhannustansseissa ja telttailemassa ja melkein aina satoi tai oli kylmää?

    Viikonvaihde meni lähinnä kasvimaata kunnostaessa, mutta lauantaina ehdin leipomaan karjalanpiirakoita suomiseuran rouvien kanssa, oli siellä yksi mieskin, eli paikallisen seuran puheenjohtaja jonka tehtävänä oli vahtia ettei piirakat palaneet uunissa ja pensselöidä unnista otetut piirakat voisulalla ja laittaa leivinliinojen alle jäähtymään. Mukavaa meillä oli ja taisi olla niin, että ei siellä ollut kai ketään joka ei olisi joskus aikaisemmin leiponut.

    Eilen taas oli meidän kylän vuotuinen jippo, kun vattenfallin voimalaitoksen padon luukut avattiin ja vettä juoksutettiin pauhaavana koskena . Väkeä oli varmaan pari sataa tai enemmän, markkinakojuja paljon ja innostuin ostamaan juustoja ja kanelipullia.. Myöhemmin olisi ollut jotain ohjelmaakin, mutta me lähdettiin laittamaan ruokaa kotiin. Olemme käyneet tässä Putousten päivän-tapahtumassa lähes joka vuosi.

    Keskellä putousta on suuri kivi, johon on maalattu musta risti sen munkin muistoksi jonka paikalliset heittivät vesiputoukseen seurauksena riidasta kalastusoikeuksista, jotka sveanmaan kuningas Knut oli antanut läheisen Vibyn luostarin munkeille, Munkki onnistui kuitenkin raahautumaan vesiryöpyistä keskelle koskea olevall kivelle, mutta kukaan ei voinut tulla pelastamaan häntä siltä. Vuorokausia myhemmin munkin ruumis löydettiin suvannosta joen rannalta. Tämä tapahtui joskus 1200-luvulla.

    Vuonna 1937 historia oli toistaa itseään, kun läheisessä kasarmissa oli juhlat ja juopunut upseeri oli mennyt uimaan kosken rantaan ja koska koski oli kuivillaan silloinja padon luukut kiinni, niin hän meni lepäämään munkinkivelle ja nukahti sinne. Hän heräsi siihen että vesimassat syöksyivät hänen ohitseen kun luukut oli avattu ja häntä ei kukaan ollut huomannut kivellä. Hän onnistui kuitenkin pelastautumaan ominneuvoin, koska hänen poissaolonsa oli havaittu ja luukut suljettiin kunhänet löydettiin kiveltä
  9. Yksi ryhmän (Boomerien juttuklubin (kirjoittamattomia) pääsääntöjä on edelleenkin se sama, mikä se on ollut perustamisesta lähtien: suomi24 keskustelupalstojen asioita ei setvitä siellä ja mitään vihjailuja ei sallita. Eikä kukaan ole edes yrittänyt. Ryjhmä on pieni ja puolet jäsenistä ovat henkilökohtaisia tuttujamme. Nyt on ollut hiljaista ja Makriinan paikkaa siellä on vaikea täyttää.
  10. En vain epäkypsä, vaan minulla on viidenkymmenen vuoden aukko mitä tulee suomenkieliseen kirjallisuuteen.

    Paasilinnalta jluin jonkun hassunkurisen ilmalaivajutun, joka teki pakkolaskun Inarin jäälle?'Paasilinna ja Utrio ovat pari kirjailijaa, jotka liikkuvat vakavasti otettavan ja hyvänmielen kirjallisuuden välimaastossa; molemmat vahvasti viihdyttäviä.

    Tämäntyyppiset kirjat ovat hyvin suosittuja ja kaupallisesti menestyksekkäitä, mutta ei voita suuria palkintoja.

    Pajtim Statovckin Lehmä synnyttää yöllä on edelleen yöpöydälläni lukematta; sain sen joululahjaksi kirjastonhoitajalta joka pitää lukupiiriämme. En saa sitä avatuksi: mediasta tulee aivan riittävän paljon julmuutta, raakuutta ja pahuutta niin että kiintiöni täyttyy siltä osin jo pelkästä televisionkatselusta.
  11. Tulikärpästen polku onnyt 20 kirjastossa, joko saatavilla tai tilattu.
    Olen lukemassa Valkohaikaraa ääninauhalle, jospa syksyyn mennessä saisin äänikirjana ulos.
  12. En ole lukenut Päätaloa, hyllyssä pitkä rivi, miehen muuttokuormassa tänne tulleita.
    Yleensökin, kirjoja joita munun olisipitänyt lukea, mutta onjääneet joko keskeneräisiksi tai kokonaan lukematta on tuhat kertaa enemmän, kuin niitä joita minun olisi pitänyt lukea ja olenkin lukenut! Ensimmäinen taisi olla Dostojevskin Rikos ja rangaistus, joka minulle tuotiin yksitoistavyotiaana, että kehittyisin kirjoittajana. Voi pahus! Taisi olla sekinyksi huonoja valintojani.

    Sormusten herran ensimmäisen osan olen lukenut ylu kymmenen kertaa, englanniksi, suomeksi, espanjaksi. Nautin J.R.R. n kerronnasta ja kielestä joka kerta yhtä paljon.
    Silmarillion on kaikessa mytologisuudessaan vähän vaikeampi, mahdottoman hyvä kuitenkin, jos pitää sen tyylisestä kirjallisuudesta.

    Raamattua olen lukenut sieltä täältä, en koskaan systemaattisesti läpi.

    Paasilinnaa olenlukenut pari-kolme kirjaa, ihan hauskoja ne ovat.
  13. Eikös nyt alkaisi oilemaan sinullakin korkea aika laittaa Mandi töihin? Sinulla on paljon kerrottavaa, taitoa tehdä se ja saisit varmaan monta aiheistasi kiinnostunutta lukijaa. Päivämme vähenevät ja kuka tietää milloin muistisairaus alkaa tyhjentämään sisältöä aivojemme muistilokeroista.
  14. Finna.fi:stä voi katsoa missä kirjastoissa mikäkin kirja löytyy.
  15. Ei riittävän montaa, jotka harrastavat lukemista ja ne jotka lukevat eivät ole tarpeeksi usein linjoilla.
    Lukuharrastus kohdistuu aivan liian epätasaisesti, joku sanoi lukevansa vain Aku Ankkaa, joku taas lukee vaion Raamattua.
    Taso on aivan hyvä, siihen en ole kommentoinut mitään
  16. Luen dekkareita aika ajoin. Nesbön yhden dekkarin luin noin puoliväliin, sitten jostain syystä into lopahti. Pidän ruotsalisista dekkaristeista, etenkin naispuolisista , mutta huippusuosittu Camilla Läckberg ei oikein pure; toisaalta hänen kirjojensa pohjalta tehdyt rikossarjat ovat tasokkaita. Nyt katselen striimattuna Lasikupu-nimistä, pohjois-Taalainmaalle sijoittuvaa dekkaria, jossa jännitystä riittää.
    Kerstin Ekman, Lisa Marklund ja Åsa Larsson ihan parhaimmasta päästä.
    Suomalaisista dekkaristeista olen lukenut Reijo Mäkeä ja Max Seeckiä. Jälkimmäinen on parempi,
    Leena Lehtolaista luin aikaa sitten, mutta jämähti pahasti lupaavan alun jälkeen.

    Ja sitten tietysti Milka Hakkaraisen tänne omiin maisemiini sijoittuvia ihanan humoristisia dekkareita Ei verta rantaa rakkaampaa, Maa kauhein isien.... Rosa ja Jani jatkavat rikosten selvittelyä Stora Enson varjossa ja tuoksumaisemassa syksyllä, kun hänen uusin sarjassa ilmestyy.
  17. Lukupiiriksi, jossa luetaan sama kirja ja keskustellaan siitä tästä palstasta ei ole, ei riitä resurssit, eikä mielenkiinto .
    Voisimme kuitenkin esittää ajatuksiamme ja arvioita hiljakkoin lukemistamme kirjoista ja jos joku toinen on lukenut saman kirjan niin hienoa, saamme aikaan keskustelua
    Kirjavinkkejä kesälukemisiksi?
  18. Kiitos vertaistuesta, korppis.
    On täällä varmaan muitakin, jotka ovat kirjoittaneet paljon, mahdollisesti kirjoijakin. Joku on tainnut mainittakin kirjoittaneensa. Tsemppiä vain kaikille, vaatihan se keeskittymistä ja työtäkin ja uskoa omiin taitoihinsa. Osa ihmistä ovat monilahjakkaita, jotkut vain yhden hypyn poneja.
    Poikani on myös hyvä kirjoittaja ja häntä olen patistanut kirjoittamaan, mutta ei tahdo jäädä aikaaa työn ohella. Tytär taas on lahjakas ja taitava muissa asioissa, nimenomaan organisoottori ja saa aikaan paljon ja nopeasti. Mutta kirjoittaminen ei ole hänen vahvuutensa.
    Mutta en minä ole paras, joskin en varmaan huonoinkaan kirjoittaja. Itsetuntoni on vahva, olen kuitenkin realisti. Olen ollut kauan poissa suomalaisesta kieliympäristöstä.
  19. Tapaani kirjoittaa kuuluu runsas vertauskuvien käyttö, jotka eivät ole kohdistettu kehenkään tiettyyn kirjoittajaan tai ryhmään. Yritä nyt sisäistää tämä pikkuseikka ja antaa minun olla rauhassa.
    Minulla ei ole mikään "tilanne", vaan "tilanne" on sinun tavallasi tulkita minun "tilannettani" :)
  20. Kirjoitin eilen pitkän vastauksen demeter1:n kommenttiin, etenkin sitaattiin Leinon "ilveskansasta" ja muutenkin harkittua, hienoa tekstiä, mutta botti oli nähnyt siinä jotain väärää ja se poistui heti.

    Minäkään en ymmärrä tätä ankaraa kyyhkyjahtia, koska tarkoituksellisesti en ole esittänyt mitään poissulkevaa kantaa esim. sälekaihtimien käyttöön, kunhan vain kerroin miten meillä tehdään ja miksi; samoin kertoi esim. Hil-la ja liekko saamatta sontavettä niskaansa. Olen edelleenkin sitä mieltä että täällä ei ole niin väliä MITÄ sanoo vaan KUKA sanoo.

    Raparperi/mansikkakakku jäähtymässä, hyvää päivänjatkoa nojatuoliin.
    21. 69 / 369
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt