Aika alkaa taas arvioida lukemiamme kirjoja. Monet täälläkin joko lukevat tai kuuntelevat äänikirjoja ja nyt keväällä on ilmestynyt koko joukko uusia romaaneja ja tietokirjoja, joista voisimme keskustella.
Kirjoitetaan muutama rivi tai pari kappaletta kirjasta jonka olemme lukeneet hiljakkoin ja arviomme kirjasta. Muut saavat jatkaa, olen juuri ladannut Isabel Allenden viimeisimmän, Nimeni on Emilia del Valle, englanninkielisenä. Kommentoin luettuani.
Pertti Sulasalmen kirjasta "Vieras kaikkialla" joka kertoo nuoren suomalsimiehen elämästä Ruotsissa seitsemmänkymmentäluvun alussa, suuren muuttoaallon aikana ja hänen kamppailustaan päästä osalliseksi ruotsalaisesta yhteiskunnasta, työ-ja perhe-elämästään ja paluumuutosta Suomeen, joka kaikesta huolimatta onnistui hyvin, ainakin aineellisesti, vaikka perhe hajosikin. Miehen näkökulmasta, täynnä äijäenergiaa ja miesnäkökulmia, mitä tulee rahankäyttöön, henkiseen vapauteen, liikkuvuuteen itseään "Suureksi lähtijäksi" luonnehtiva Sulasalmi itse kertoo.
Kirjablogia olis varmaan mukava kirjoittaa, ihan harrastuksena.
Kerro mitä kirjaa luet
140
1218
Vastaukset
- Anonyymi
Raamattua ja virsikirjaa.
Osaan jo paljon ulkoa! - Anonyymi
Natsityyppistä toimintaa Stadissa
Helsingin Kontulassa ei sittenkään tänä vuonna järjestetä lähiöfestareita. Kaupunki veti rahahanat kiinni, vaikka järjestelyt olivat jo pitkällä.
Itähelsinkiläinen rap-yhtye Notkea Rotta sai puhelimessa kuulla, että syy festareiden hyllyttämiselle olisi esiintyjien ikä ja sukupuoli.
https://pbs.twimg.com/media/GsLhi59X0AAguwz.jpg?name=orig Käteeni osui kotikirjastosta jo ainakin kerran aiemmin lukemani Göran Schildtin Aurinkolaiva. Schildtin harras innostus Välimeren kulttuuriin ja purjehdukseen ovat häntä insiproineet moniin kirjoihin, joista tämä lukemani kertoo Niilin purhjehduksesta legendaarisela Daphne-purrella talvella 1954-55. Matkalle Alexandriasta Wadi Halfaan kertyy 3620 km ja reitin varrelle jää yli 4000 vuotta Egyptin historiaa. Matkaseurueeseen liittyi muutamaksi päiväksi myös Alvar Aalto puolisoineen. On kiinnostavaa lukea omatoimisesta matkailusta aikana, jolloin turismi ei ole muuttanut alkuperäistä elämänmuotoa. Myös matkaseurueen yhteiselo ahtaissa veneoloissa antaa oman mausteensa kirjalle. Oma rakkauteni purjehdukseen tietenkin vielä kohottaa lukuelämystä.
Minulla jäi joulun jälkeen heti alkuunsa kesken Pirkko Saision kiitetty romaani Suliko. En vain päässyt siihen sisälle, mutta monet ystäväni kannustivat lukemaan. Se odottaakin seuraavaksi vuoroaan, kun saan Aurinkolaivan tänään sateisena viileänä kesäkuun maanantaina loppuun.
Sulikon esitteltekstiä:
"Kertoja on Ioseb Besarionis dze Jughasvili, jonka maailma oppii tuntemaan Josif Stalinina. Romaanin kerronta etenee vuoroin takaumina Stalinin elämästä, alkaen lapsuudesta ja edeten halki vallankumouksen vuosien, läpi Neuvostoliiton synnyn, kohti toista maailmansotaa ja lopulta vuoteen 1953, jolloin Stalin kuolee.
En jaksaisi lukea tavanomaista suurmiehen elämäkertaa, mutta sellaista Saisio ei tietenkään ole kirjoittanut. Suliko tarkastelee diktaattoria kiinnostavammalla katseella. Siinä on ymmärrystä, etenkin nuorempaa Stalinia kohtaan, mutta myös kysymyksiä. Miten nuoresta georgialaisesta miehestä, joka käy Gorin hengellistä koulua, tulee Stalin? Mihin katosivat vallankumouksen jalot ideaalit?"Tervetullut aloitus. En oikein taida osata kertoa kirjasta noin kuin suosittelit, Paloma, vaikka ohje oli tietysti hyvä ja paikallaan.
Minä sain loppuun Anna-Riikka Carlsonin kirjan "Rakas Eeva Kilpi" - nämä
juhlat jatkuvat vielä. Siitä oli täällä jo vähän puhettakin. Itsekin koin, että Eeva Kilpi, 96, tahtoi tämän kirjan avulla jatkaa yhdessäoloaan lukijoiden kanssa myös tässä viimeisessä elämänvaiheessaan.
Kirja sisältää kuvauksia Anna-Riikan ja Eeva Kilven tapaamisista vv. 21.6.1018-6.1.2024.
Samalla se on kirja ystävyydestä ja heidän vuorovaikuksestaan - siitä voisi jokainen oppia paljon..)) Mukana oli myös kuvastoa ja kuvauksia perheestä, kesäpaikasta, asunnosta ja tietysti mainintoja kirjallisista tutuista, kirjailijan työstä, Kilven omasta tuotannosta.
Vaikka uskoin tunteneeni aika hyvin lempikirjailijani tuotantoa, paljon on jäänyt huomiotta, moneen kirjaan voisin vielä palata, jokunen on vielä lukemattakin.
Siitä voi vain iloita, että Eeva Kilpi saa jo eläessään kokea sekä lukijoiden että kriitikoiden
arvostusta ja kiintymystä - tämä kirja oli tietysti sitä täynnänsä vaikka Kilpi itse määrätietoisesti torjui ja hämmästeli omaa vaikutustaan - ainakin yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hannu Mäkelä, Juha Hurme ja Jenni Haukio mainittiin kirjassa hänen tunnetuimpina fanittajinaan..))
Tuon Sulasalmen kirjan olin jo laittanut "listalle", aihe minuakin kiinnostaa edelleen, vaikka aika monta siihen liittyvää kirjaa on tullutkin luettua.
Olen alkanut tutkailla omaa kirjahyllyäni ja tehdä löytöjä sieltä. Juuri aloitin Aulikki Oksasen kirjan "Järjen varjo" (1996) ja olen ihastunut siihen ikihyviksi. En ole tajunnut miten nerokasta hänen kielenkäyttönsä on: ylenmäärin tuoreita kielikuvia, notkeaa siirtymistä "ylemmistä sfääreistä" karkeaan slangiin, runouden juhlaa.
Uskon, että hänen kirjansa jäivät - ainakin minulla - tuon poliittisen vaikuttamisen varjoon - toki sitä näyttäisi olevan tässäkin, mutta ehkä itse koen sen nyt toisin.
Tarinan päähenkilö on punakaartissa taistellut Alli Aleksandra, josta Marketta Moisio erilaisten sattumustan kautta kiinnostuu ja siitä alkaa "vähäpuheisten värikäs puheenvuoro", joka tekee kunniaa "takariviläisille", jotka näköjään edelleenkin elävät myös tällä palstalla..)) (Mainittakoon tässä, että takariviläisenä minäkin itseäni pidän ja olen ihan ylpeä siitä - kuten omasta "köyhyydestänikin"...)
Olen vasta alussa kirjan lukemisessa, mutta aihe kiinnostaa ja toivon mukaan myös vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että kenen tahansa "taviksen" elämä tosiaan on laulun arvoinen - siitä löytää mitä vain - jos/kun osaa katsoa.
Minulla on jokunen Aulikki Oksasen kirja hyllyssäni (lukematta!). Ehkä jatkan samalla linjalla..))
Lukemisiin...
demeter1Tuosta Sulasalmen kirjasta vielä sen verran, että aiheestahan on, kuten sanot, kirjoitettu paljon ja ehkä parempiakinkirjoja, mutta minua alkoi kiinnostamaan erityisesti tuo paluumuuttjan perspektiivi ja sitten tietenkin äijäperspektiivii. Luen ylivoimaisesti enemmän naiskirjailijoita ja miten mies kokee muuton toiseen maahan, mitä haasteita ja mahdollisuuksia hänelle siellä ilmaantuu ja miten hän ne käsittelee, ei ole minulle läheskään yhtä tuttua.
Parasta kirjassa lienee hänen keskustelunsa omatuntonsa, oman moraalisen kompassinsa kanssa, jota päähenkilö yrittää manipuloida, ettei valinnat ja tekemiset tuntuisi niin pahoilta.
Koska olen tavannut Sulasalmen (arvioin hänen kirjaansa mesessä sitä mukaa kun sitä luin) niin tunnen saaneeni käsityksen hänen mielenmaisemastaan, päässyt tavallaan sisälle hänen ajatuksiinsa .
Luin lähes samanaikaisesti toisenkin tuttavani, walesilaisen apteekkarin ja maailmankiertäjän kokoelman tarinoita hänen matkoiltaan. ilmestyi viime viikolla e-kirjana Amazon. comissa, nimeltään Pills and Presidents. Laurie Middleton on naimisissa hyvän ystäväni, kolumbialaisen Marcian kanssa ja he ovat olleet kylässä meilläkin täällä Ruotsissa. Etenkin hänen kertomuksensa Kolumbiasta ovat kiehtovia ja toivat koko joukon muistoja mieleen samanlaisista kokemuksista.
Aloitin eilen illalla lukemaan Isabel Allenden uunituoretta viimeistä nNimeni on Emilia del Valle, ilmestyy varmaanpian suomenkielisenä käännöksenä. Aloin miettimään, että edesmenneen mieheni veljen ja hänen lastensa vaihtelevat kohtalot Kolumbiassa, USA:ssa, Italiassa jne tarjoaisivat aivan riittävästi väriä, draamaa ja komiikkaakin sukuromaaniksi....Paloma.se01 kirjoitti:
Tuosta Sulasalmen kirjasta vielä sen verran, että aiheestahan on, kuten sanot, kirjoitettu paljon ja ehkä parempiakinkirjoja, mutta minua alkoi kiinnostamaan erityisesti tuo paluumuuttjan perspektiivi ja sitten tietenkin äijäperspektiivii. Luen ylivoimaisesti enemmän naiskirjailijoita ja miten mies kokee muuton toiseen maahan, mitä haasteita ja mahdollisuuksia hänelle siellä ilmaantuu ja miten hän ne käsittelee, ei ole minulle läheskään yhtä tuttua.
Parasta kirjassa lienee hänen keskustelunsa omatuntonsa, oman moraalisen kompassinsa kanssa, jota päähenkilö yrittää manipuloida, ettei valinnat ja tekemiset tuntuisi niin pahoilta.
Koska olen tavannut Sulasalmen (arvioin hänen kirjaansa mesessä sitä mukaa kun sitä luin) niin tunnen saaneeni käsityksen hänen mielenmaisemastaan, päässyt tavallaan sisälle hänen ajatuksiinsa .
Luin lähes samanaikaisesti toisenkin tuttavani, walesilaisen apteekkarin ja maailmankiertäjän kokoelman tarinoita hänen matkoiltaan. ilmestyi viime viikolla e-kirjana Amazon. comissa, nimeltään Pills and Presidents. Laurie Middleton on naimisissa hyvän ystäväni, kolumbialaisen Marcian kanssa ja he ovat olleet kylässä meilläkin täällä Ruotsissa. Etenkin hänen kertomuksensa Kolumbiasta ovat kiehtovia ja toivat koko joukon muistoja mieleen samanlaisista kokemuksista.
Aloitin eilen illalla lukemaan Isabel Allenden uunituoretta viimeistä nNimeni on Emilia del Valle, ilmestyy varmaanpian suomenkielisenä käännöksenä. Aloin miettimään, että edesmenneen mieheni veljen ja hänen lastensa vaihtelevat kohtalot Kolumbiassa, USA:ssa, Italiassa jne tarjoaisivat aivan riittävästi väriä, draamaa ja komiikkaakin sukuromaaniksi....Tuo onkin mielenkiintoinen tilanne, Paloma: tuntea kirjailija omassa arjessaan ja nähdä miten hän kirjoittaa. Itse olen tuntenut läheltä vain pari kirjailijaa: opettajia molemmat (!) ja kieltämättä on kiusaus tehdä vertailuja arkiminän ja kirjailijaminän välillä.
Oma lukunsa on myös arkiyhteisön suhde kirjailijaan. Sen osalta voi ehkä todeta, että kukaan ei ole profeetta oma maallaan. Ainakin selän takana häntä mittaillaan sillä, miten hän pärjää arjessa, miten kohtelee muita. Tarkan syynin alla heitä pidetään - kuten sinuakin täällä..))
Käsittäkseni aika moni - kuten juuri Eeva Kilpi - välittömyydestään ja sydämellisyydestään huolimatta pitää tiettyä etäisyyttä lukijoihin ja eristäytyy kirjoittaessaan.
Sukuromaanin kirjoittaminen taitaisi olla melkoinen urakka. Sukukirjoissa ja erilaisissa kyläkirjoissa niitä on tietysti pienimuotoisina ollutkin...
P.s. Sulasalmi tuntuu entistä mielenkiintoisemmalta - kuvauksesi pohjalta...))
- Anonyymi
Välillä, kun kesäelämältä ehdin, luen Seth-kirja 1:stä. Seth puhuu.
´´Jane Robertsin 1970-1980 luvulla julkaisemat Seth-kirjat ovat moderneja henkisyyden klassikoita, joiden sisältöön lukemattomat muut itseapukirjat ja henkisyyttä käsittelevät kirjat perustuvat, joko suoraan tai välillisesti.
Monet mielen voimasta, nyt-hetkestä, läsnäolosta, myönteisestä ajattelusta tai alitajunnan voimasta kertovat kirjat, ovat suuresti velkaa Jane Robertsin Seth-materiaalille.´´
Lainaus kirjan takakannesta.
Eliaana - Anonyymi
Olen esseitten ystävä. Tilaan niitä summassa joskus tietämättä kirjoittajasta
mitään.
Menossa on minulle tuntematon Pirkko Siltalan "Psykoanlyyttisiä esseitä".
Enpä tilatessani tiennyt kuinka mielenkiintoisen kirjan löysin enkä sitä,
että noin puolet kirjasta koskee ikääntyneitten mielenongelmia,
jotka usein ohitetaan tai tulkitaan väärin.
Sisällöllisesti kirja on erittäin "rikas" ja se on hyvin kirjoitettu.
Kirjoittajan asenne on lämmin ja ihmistä ymmärtävä.- Anonyymi
Ikääntyneillä saattaa olla lapsuudesta asti kaihertamaan jääneitä traumoja,
jotka pulpahtavat pintaan raskaissa elämäntilanteissa esimerkiksi
puolison menetyksen jälkeen.
Siinä vaiheessa ei ongelmiaan pysty käsittelemään analyyttisesti,
koska ajattelu voi olla jo muutenkin kapeutunut.
Aivomme eivät toimi vanhemmalla iällä niin tehokkaasti ja loogisesti
kuin nuorempana.
Kun kipuilee ongelmiensa kanssa kipuilu voi ilmetä ärtyisyytenä,
kiukkuisuutena ja äkkipikaisuutena.
Puhuminen auttaisi, mutta kenen kanssa iäkäs puhuisi ?
Esimerkiksi laitoksissa vanhus voidaan todeta "häirikkökäyttäytyjäksi"
ja nakataan vaan turruttavaa pilleriä naamaan eikä auteta ihmistä oikeasti.
- Anonyymi
Kuuntelen kirjaa, TITANIC 3,, hyvin kirjoitettu ,helppotajuinen. Suosittelen.
- Anonyymi
En lue romaaneja tai fiktiota, ne oli upeita teini-iässä mut ei enää saa sitä fiilistä niistä, siksi vain muistelmia, faktaa yms.
Kolmen herran itsekirjoittamat omaelämäkerrat viimeksi, Chaplin, Ingmar Bergman ja Bob Dylan. Mielenkiintoisia elokuvia ja musiikkia tekivät, ja kaikilla kirjoittamisen lahja, sanavarasto laaja jne. ei tarvitse ihmetellä et Dylan sai jopa kirjallisuuden Nobelin. Erittäin lahjakkaita kaikki, ja näissä kirjoissaan on tekstiä joka ei ole tylsää missään vaiheessa. Dylanin kirjan nimessä on maininta osa1, toivottavasti saa aikaan jatkoa, jota ei muilta kahdelta enää voi odottaa.
äijä-Luin Dylanin omaelämänkerran ja olin tavallaan pettynyt, kun varhaisnuoruuteni suuri idoli olikin vain kunnianhimoinen ja rahanahne muusikko, ei puhettakaan olla "ikäluokkamme ääni ja ajatuksiemme tulkitsija".
Edelleenkin yksi aikamme suurista muusikoista, Bruce Springsteenin kanssa, jonka arvo vain nousee silmissäni.
Dylanin laululyriikkaa parasta mitä olen kuunnellut, Jom Morrisoni toinen hyvä tekstintekijä .- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Luin Dylanin omaelämänkerran ja olin tavallaan pettynyt, kun varhaisnuoruuteni suuri idoli olikin vain kunnianhimoinen ja rahanahne muusikko, ei puhettakaan olla "ikäluokkamme ääni ja ajatuksiemme tulkitsija".
Edelleenkin yksi aikamme suurista muusikoista, Bruce Springsteenin kanssa, jonka arvo vain nousee silmissäni.
Dylanin laululyriikkaa parasta mitä olen kuunnellut, Jom Morrisoni toinen hyvä tekstintekijä .Vain kunnianhimoinen ja rahanahne? Monia lauluja Bob on tehnyt joita ei rahanahne saisi päästään ulos millään, mm. 'Hurricane'.
Tuo on aika ilkeästi sanottu taiteilijasta, jollaisia ei ole tällä pallolla kautta aikojen ollut ihan kauheasti. Aluksi raha näyttelee isoa roolia, mut omaehtoinen itseilmaisu on kai se ylivoimaisesti tärkein asia kuitenkin, tosin Bobilla on entisiä vaimoja ja lapsia aikalailla, joten elatusmaksuja piisaa takuulla hurjia summia, kuten USAn tyylistä tiedämme.
Bruce on ihan ok, mut Jim Morrisonia vois kyllä arvostella holtittomuudesta ja huumesekoiluista, joiden takia menehtyikin niin nuorena. Anonyymi kirjoitti:
Vain kunnianhimoinen ja rahanahne? Monia lauluja Bob on tehnyt joita ei rahanahne saisi päästään ulos millään, mm. 'Hurricane'.
Tuo on aika ilkeästi sanottu taiteilijasta, jollaisia ei ole tällä pallolla kautta aikojen ollut ihan kauheasti. Aluksi raha näyttelee isoa roolia, mut omaehtoinen itseilmaisu on kai se ylivoimaisesti tärkein asia kuitenkin, tosin Bobilla on entisiä vaimoja ja lapsia aikalailla, joten elatusmaksuja piisaa takuulla hurjia summia, kuten USAn tyylistä tiedämme.
Bruce on ihan ok, mut Jim Morrisonia vois kyllä arvostella holtittomuudesta ja huumesekoiluista, joiden takia menehtyikin niin nuorena.Tämä nyt oli vain vaikutelmani hänestä luettuani omaelämänkerran. Että aika itsekeskeinen tyyppi, mutta se ei muuta sitä että hän on yksi aikamme suurista. Käytti hyväkseen Joan Baezia aika rankasti, ainakin Baezin Diamonds in Rust kertoo surumielisen ja nostalgisen version heidän suhteestaan. "The Madonna was yours for free, the girl on the half-shell to keep you unharmed".
Jim Morrison oli kyllä aika pahasti huumehörhöissä kun hän kirjoitteli parhaita lauluntekstejään, kuten The Endissä, "The killer awoke before dawn...", mutta hänen ruonoutensa on verrattavissa Dylanin parhaisiin, kuten Joan Osbournin upeasti tulkitsemaan "Man In TheLong Black Coat"
- Anonyymi
Minne jäi Donovan?
Skotlannin nummille soittamaan huuliharppua?
Syymppis kaveri joka oli pinnalla hetken, mutta ei tehnyt pitkää uraa, kuten Dylan.
Mutta joo, kuunneltiin Catch the Windiä, Universal Soldieria ja Colors, viimeinen hitti taisi olla Yellow Mellow.
- Anonyymi
Huomasitko Ploma että Trump pani matkus tuskiellon kuubalaisille?
Hänen ulkoministerinsä Markku Valkeapää on kuubalainen
isä baarimikko äiti siivooja amerikkalainen unelma- Anonyymi
Miten se koskee palomaa ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se koskee palomaa ?
Ploma on
toisin kuin tavisporukka pääosin palstalla
Panamerikan osaaja oikeasti
Aihe josta palstarassukat eivät osaa mitään kuin enintään kopioida Wikipediaa ja sitäkin väärin
Ei sellaisten kanssa tietenkään keskustella
- Anonyymi
En lue.
Tosin ajattelin vaihteeksi lukaista viikonloppuna jack daniel'sin old n, sevenin.
Mutta siis kirjoja en nykyisin jostain syystä lue ollenkaan. En oikein tiedä, vissiin monia syitä. Yks on lyhytjännitteisyys, ei jaksa pitkään keskittyä kun ajatukset alkaa vaelteleen. Toisekseen en ole laiskuuttani saanut hankituksi lukulaseja, silmät väsyy. Sitten on niin paljon muuta uutista, infoo, artikkelia jne netti pullollaan.
Ennen luin valtavasti, kertynyt hitonmoinen kirjastokin. Piti lopettaa divareitten koluaminen, kun alkoi jo lattiakin oleen täynnä kirjakasoja.
Aina välillä hokaan kiinnostavia kirjoja, jotka pitäis lukaista. Muistelmista pidän. Ne toki aina kai huonomuististen kirjoittamia:D. Mutta nyt on puskenut valtavat määrät ikääntyvien rokkareiden muosteloita. Noh, osa tuskin muutenkaan muistaa ihan kaikkea... Mutta kun kakarasta rokettia kuunnellut, ois paljon kiinnostavia kirjoja jonossa.
Ja yleensäkin historia kiinnostaa. Nykyisin telkkarista tulee paljon dokkareita, niitä kivempi kattoa, kuin lukea kuivia kirjoja
Sitten toisin päin. Mä valtava scifi fani. Nykyisin joka tuutista tulvii ö- luokan scifiä silmät ja korvat täyteen, ei niitä jaksa katella. Mutta jokin asimovin viisosainen säätiö- trilogia on aivan eri asia. Monet hienot kirjat pilattu tekemällä niistä elokuva.
Scifissä sellanen. Ne melkein aina puettu seikkkailukertomuksen muotoon. Actionia jne. Mutta monet romskut ite asiassa aika mietteliäitä ja vakavia perusaiheeltaan. Lisäks asimov, clarke, muutama muukin oli perusduuniltaan tiedemiehiä. Mutta kirjoittivat kiintoisia kirjoja alaltaan hyvin seikkailullisesti. Miettinyt lieko esko valtaoja kirjoitellut romskuja..
Niettä paas lukasten Orwellin 1984. Heppulin tulevaisuuden scenaario ei mennyt kovin monella vuoskymmenellä pieleen.
=DW=Entäs Aldous Huxley: Uljas, uusi maailma (1932) ?
Lyhyt esittely/kirjasampo: "Kirjan maailmassa ihmiset on jaettu eri yhteiskuntaluokkiin syntymästä lähtien. Perheitä ei ole, vaan lapset syntyvät tuotantolaitoksissa, joissa soveliaimpia geeniyhdistelmiä kloonataan useita kappaleita tarkoin valvotuissa olosuhteissa. Ihmiset viettävät aikaansa nautiskellen huumausaineista ja vapaasta seksistä"
Ja ne "geenimanipuloidut" lapset oloutetaan myös "soma"-nimisellä huumeella, jotta eivät jatkossa aiheuttaisi ongelmia. Miten ollakaan "soma" ja "some" muistuttavat toisiaan...))- Anonyymi
demeter1 kirjoitti:
Entäs Aldous Huxley: Uljas, uusi maailma (1932) ?
Lyhyt esittely/kirjasampo: "Kirjan maailmassa ihmiset on jaettu eri yhteiskuntaluokkiin syntymästä lähtien. Perheitä ei ole, vaan lapset syntyvät tuotantolaitoksissa, joissa soveliaimpia geeniyhdistelmiä kloonataan useita kappaleita tarkoin valvotuissa olosuhteissa. Ihmiset viettävät aikaansa nautiskellen huumausaineista ja vapaasta seksistä"
Ja ne "geenimanipuloidut" lapset oloutetaan myös "soma"-nimisellä huumeella, jotta eivät jatkossa aiheuttaisi ongelmia. Miten ollakaan "soma" ja "some" muistuttavat toisiaan...))Joop.
Saman hokannut mäkin. Jotain somaa nykyajassa on...
=DW= - Anonyymi
demeter1 kirjoitti:
Entäs Aldous Huxley: Uljas, uusi maailma (1932) ?
Lyhyt esittely/kirjasampo: "Kirjan maailmassa ihmiset on jaettu eri yhteiskuntaluokkiin syntymästä lähtien. Perheitä ei ole, vaan lapset syntyvät tuotantolaitoksissa, joissa soveliaimpia geeniyhdistelmiä kloonataan useita kappaleita tarkoin valvotuissa olosuhteissa. Ihmiset viettävät aikaansa nautiskellen huumausaineista ja vapaasta seksistä"
Ja ne "geenimanipuloidut" lapset oloutetaan myös "soma"-nimisellä huumeella, jotta eivät jatkossa aiheuttaisi ongelmia. Miten ollakaan "soma" ja "some" muistuttavat toisiaan...))Myös sota on somaa lähellä sanana, ja diktaattorit edelleen riehuu euroopassa.
- Anonyymi
Omia ja vanhempien pankkikirjoja. 🧐 🤣
- Anonyymi
Pöydällä odottaa Vettenniemen kirjoittama : Kirjailijan Latu Marko Tapiosta .
Aloitusta vaille, luettu. - Anonyymi
Sain äskettäin loppuun tosi hyvän kirjan.
Linkki puhukoon puolestaan.
https://intokustannus.fi/kirja/kapitalismin-suuri-illuusio/- Anonyymi
Parempi kapitalismin analyysi työnarvopohjalta
Marx Pääoma 1 ja 3
Osan 2 voi ohittaa
Yhtälöt väärin teoria sen mukana mutta mielenkiintoinen - Anonyymi
Aloittaja pyytää arvioimaan kirjoja joita olette lukeneet, ei se ole arvioimista kun kertoo vain mitä on lukenut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja pyytää arvioimaan kirjoja joita olette lukeneet, ei se ole arvioimista kun kertoo vain mitä on lukenut.
Näytä mallia ja arvioi joku lukemasi kirja!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näytä mallia ja arvioi joku lukemasi kirja!
Tein sen jo, entäs itse?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja pyytää arvioimaan kirjoja joita olette lukeneet, ei se ole arvioimista kun kertoo vain mitä on lukenut.
Eihän täällä keskustella oikeastaan koskaan. Jokainen kirjoittaa vain omat
jorinansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tein sen jo, entäs itse?
Mikä kirja se on ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä kirja se on ?
Joko teit saman kuin minä?
- Anonyymi
lue äänikirjoa.. Salvador Dalin päiväkirja tai joku Stephen Kingin Stand
mutta mitren luetr äänikiejoja kuin vaikka raamarusra Mooswkawn 1.kieja- Anonyymi
En ole lukenut Dalista, mikä siinä kiinnostaa ja mitä opit?
Mahdollisesti kallein taulu, Gironassa päin olevassa museossa
https://www.artchive.com/artwork/portrait-of-paul-eluard-salvador-dali-1929/ - Anonyymi
Änikirja ei ole kirja. Vai väitätkö lukevasi radiotakin, kun sitä kuuntelet ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Änikirja ei ole kirja. Vai väitätkö lukevasi radiotakin, kun sitä kuuntelet ?
Minä kuuntelen äänikirjoja, koska minulla on vaikea lukihäiriö. Kirjan kuuntelu vaatii todellakin kuuntelua. Ei voi ajatella omiaan. Radiosta suurin osa menee korvista läpi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Änikirja ei ole kirja. Vai väitätkö lukevasi radiotakin, kun sitä kuuntelet ?
Äänikirja on kirja , jonka joku on lukenut ja minä senkun vaan kuuntelen sen kirjan . Loistava keksintö, ja todella mukava eläytyä tapahtumiin kuunnellessa. Erittäin rentouttavaa.
Anonyymi kirjoitti:
Änikirja ei ole kirja. Vai väitätkö lukevasi radiotakin, kun sitä kuuntelet ?
Kyllä äänikirjassa on samat asiat kun tavallisissakin kirjoissa.
On hyvä että on äänikirjoja jos silmät väsyy lukiessa. Onhan sokeitakin.
- Anonyymi
Kuuntelin kirjan; VAHVA, perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin. On se valtavan ikävä sairaus tuo anoreksia.
- Anonyymi
Olen sairastanut sen. Olin kuolla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen sairastanut sen. Olin kuolla.
Anorektikko hamuaakin kuolla.Ei pitäisi leikkiä laihduttamisella ja syömättömyydellä. Kaikki laihdutuslääkkeet on kuolema
n pillereit. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anorektikko hamuaakin kuolla.Ei pitäisi leikkiä laihduttamisella ja syömättömyydellä. Kaikki laihdutuslääkkeet on kuolema
n pillereit.Ei se ole leikkiä. Anorexia on vakava mielen sairaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anorektikko hamuaakin kuolla.Ei pitäisi leikkiä laihduttamisella ja syömättömyydellä. Kaikki laihdutuslääkkeet on kuolema
n pillereit.Höpölöpö - ei laihdutuslääkket ole kuolema.
Just on menossa kuuntelu Jo Nesbön kirja Veitsi.
Hän on suosittu Norjalainen jännityskirjailija.
Jotenkin tuntuu että pitkittää kirjaa että saisi tarpeeksi sivuja, vai lienenkö kärsimätön?
On siinä murhaajia ja raiskaajia ym.. muita pahantekijöitä. Harry Hole ratkoo rikoksia ja vokottelee naisia minkä alkoholismiltaan ehtii.
Meinasin jo jättää kesken, mutta kuuntelen kun on ihan kuunneltavaakin tekstiä.- Anonyymi
Miten sie naisihminen voit lukkee niin raakaa kirjaa?
Älä muuta sano, en lue kun kuuntelen.
Nesbölla on ihan hyviäkin kirjoja, mutta ovat kaikki rikosromaaneja.
Näistä on tehty elokuviakin, ihan katsottavia.
Minulla on aika outo maku ikäisekseni.
Muistan kun nuorena naisena ahmin Anqelika kirjat joka ikisen. Kokeilin nyt yhtä kuunnella, en jaksanut edes viittä minuuttia.
Kuuntelen Reijo Mäen, Seppo Jokisen ym... kirjoja. Nekään ei varmaan ole täti-ihmisten suosiossa.
Uskontoja käsittelevät kirjat kiinnostavat.
Silmät väsyy herkästi joten olen siirtynyt äänikirjoihin.- Anonyymi
liekko kirjoitti:
Älä muuta sano, en lue kun kuuntelen.
Nesbölla on ihan hyviäkin kirjoja, mutta ovat kaikki rikosromaaneja.
Näistä on tehty elokuviakin, ihan katsottavia.
Minulla on aika outo maku ikäisekseni.
Muistan kun nuorena naisena ahmin Anqelika kirjat joka ikisen. Kokeilin nyt yhtä kuunnella, en jaksanut edes viittä minuuttia.
Kuuntelen Reijo Mäen, Seppo Jokisen ym... kirjoja. Nekään ei varmaan ole täti-ihmisten suosiossa.
Uskontoja käsittelevät kirjat kiinnostavat.
Silmät väsyy herkästi joten olen siirtynyt äänikirjoihin.Itsekin hyvin nuorena luin koulukaverini lainaamia Angeliqa-kirjoja. Ensikosketustani seksuaalisuuteen....
- Anonyymi
Reijo Mäen kirjoja olen aiemmin lukenut, pidän Mäen kerronnasta. Myös Harri Nykäsen ja Jarkko Sipilan rikosromaanien sujuvuus kuin henkilöhahmot ovat usein mielenkiintoisia.
- Anonyymi
Mulla jäi kirja keväällä kesken. Se "Kuulin pöllön kutsuvan", ym. pikkukirjallisuutta. Kuten Lutherin päivittäinen hartauskirja "Manna", jota vuosikymmenien aikana olen kyllä moneen kertaan lukenut.
Aloitin pari päivää sitten netissä lukemaan Lutherin saksankielistä (googlella suomeksi kääntyvää) Raamatun v. 1545 Uutta Testamenttia ("UT"), Johanneksen evankeliumia.
Tässä linkki, jos ketä eri käännökset kiinnostavat. Jos esiin tulee "Raamattu 1992"(sivusto saattaa ensin tajota sitä), viereistä, oik. puol. mustaa täppiä painamalla löytyy muitakin. Itse yleensä luen KR 33/38:aa.
Luther 1545:
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Joh.+1:1&rnd=1749291459736
Nyt on tätä siivouspuuhaa ja isoa raivaamista ollut monenlaista, mutta jossain vaiheessa keskeytän ja nautin vain kesästä, pihalle voin ottaa kirjan mukaan.
Nuo vaatepussit pitää jonain päivänä taksilla toimittaa kirpparille. Sitten tauko niiden kohdalla. Kirpparille lähteekin monta kiloa vanhaa vaatetta. Osa ilm. lähetetään "kehitysmaihin". Olen pessyt niitä ja ovat ihan hyväkuntoisia, vaikkeivät vallan viimeistä muotia, mutta ihan hyviä.
Ulkona vaikuttaa viileältä ja tuuliselta.- Anonyymi
Käännökset eivät kiinnosta, luen kaiken, raamatunkin, aina alkuperäiskielellä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käännökset eivät kiinnosta, luen kaiken, raamatunkin, aina alkuperäiskielellä...
No, jos osaa muinaishepreaa ja -kreikkaa... Olet ilm. opiskellut teologiaa?
Itse olen kelpuuttanut kirkolliskokousten 1933 ja 1938 käännöksen omaksi "Raamatukseni". Sen luomisessa olivat mukana mm. kirjailijat Manninen sekä esim. Juhani Aho. Siksi se on niin kaunista suomenkieltä.
Koska en osaa, etenkään keskiajan saksaa, nykyistäkin vain aavistuksen, joudun turvautumaan guugleen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käännökset eivät kiinnosta, luen kaiken, raamatunkin, aina alkuperäiskielellä...
Samoin minä. luin Kiina historian kiinan kielellä.
- Anonyymi
Olen juuri aloittanut Aamos Hongan kirjoittaman Punainen verkko kirjan. Se on saanut mahtavat arvostelut eri foorumeilla.
Kirjailija kirjoittaa salanimellä joten ensimmäisenä tuli mieleen poikavuosina lukemiani Aaro Hongan kirjoittamia poikien seikkailukirjoja, josko olis poika tai pojanpoika kirjailijana nykyään?
Jotenkin kuitenkin heti alusta ärsyttää vanhanaikainen tyyli lopettaa kukin luku johonkin jännitystä tai uteliaisuutta nosttavaan kohtaan ja seuraava luku sitten jatkaa jonkun aikaisemman luvun jatkoa jostain muusta kohdasta eri henkilön kohdalla. Tällaisista naurettavuuksista pitäisi nykyään jo päästä irti. Harvassa elokuvassakaan toimitaan tällä tavalla.- Anonyymi
Joskus 90-luvulla mulla oli vimma tyhjentää Hgin divareita vanhoista nuorison / poikien seikkailukirjoista, tykkäsin 1800-luvun puhtaasta elämäntyylistä ja kirjailijoista, esim. J.O. Curwoodin seikkailukirjoista. Mulla on noita kirjoja melkoinen rivistö ja pino.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joskus 90-luvulla mulla oli vimma tyhjentää Hgin divareita vanhoista nuorison / poikien seikkailukirjoista, tykkäsin 1800-luvun puhtaasta elämäntyylistä ja kirjailijoista, esim. J.O. Curwoodin seikkailukirjoista. Mulla on noita kirjoja melkoinen rivistö ja pino.
Jos yleensä luen kirjoja, on se periaate, että kirjailija on syntynyt viim. 1930-luvulla. Veikko Huovinen on ollut nuorin, jonka olen kunnolla kelpuuttanut.
Joulun aikaan lueskelin Dickensiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joskus 90-luvulla mulla oli vimma tyhjentää Hgin divareita vanhoista nuorison / poikien seikkailukirjoista, tykkäsin 1800-luvun puhtaasta elämäntyylistä ja kirjailijoista, esim. J.O. Curwoodin seikkailukirjoista. Mulla on noita kirjoja melkoinen rivistö ja pino.
Kaamein suomalainen kirjailija ja kirja jonka olen lukenut oli Auni Nuolivaaran kirja Paimen, piika ja emäntä. Tuolla hyllyssä sekin on.
Oli niin sydäntäsärkevää ja suututtavaa, etten voinut lukea loppuun. Entisajan elämä on ollut todella julmaa.
Ihmiset ovat aina samanlaisia, mutta laki pitää pahimmat edes jossain määrin aisoissa.
- Anonyymi
Onpa todella hyvä aihe aloittajalla. Täältä saa hyviä vinkkejä, kiitos niistä.
Itse olen nyt kuunnellut Laila Hietamiehen (sittemmin Hirvisaari) kirjoja, joista parhaana Lehmusten kaupunki-sarjaa, joka tunnetaan myös Lappeenranta-sarjan. Sarjaan kuuluu seitsemän kirjaa, jotka kertoo sodan ajoista ja perheiden elämästä sodan keskellä, rakkautta unohtamatta. Evakoinnista ja lasten siirroista ulkomaille. Kuvaukset ovat minusta hyvin aitoja.- Anonyymi
Kiinnostavat varmasti eniten itse karjalaisia, evakkoja ja lappeenrantalaisia. On niinku heidän kotiseutu-muistelua. Itse en ole koskaan lukenut L. Hietamiehen kirjoja. Suomalaiset kirjailijat muutoinkin melko vähissä. Vanhoja kirjailijoita kyllä lukenut, kuten A. Kivi, J. Lehtonen, Aapeli...
Venäläisissä kirjoissa hukan kyllästyttää ne ihmisten pitkät nimet joita aina toistelevat. Mutta esim. Gogolista olen pitänyt ja Tsehovista.
Ulkona vaihteleva säätila. Mennäkö, vai eikö mennä?... Voisin ottaa tuon "pöllön kutsun" mukaani. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiinnostavat varmasti eniten itse karjalaisia, evakkoja ja lappeenrantalaisia. On niinku heidän kotiseutu-muistelua. Itse en ole koskaan lukenut L. Hietamiehen kirjoja. Suomalaiset kirjailijat muutoinkin melko vähissä. Vanhoja kirjailijoita kyllä lukenut, kuten A. Kivi, J. Lehtonen, Aapeli...
Venäläisissä kirjoissa hukan kyllästyttää ne ihmisten pitkät nimet joita aina toistelevat. Mutta esim. Gogolista olen pitänyt ja Tsehovista.
Ulkona vaihteleva säätila. Mennäkö, vai eikö mennä?... Voisin ottaa tuon "pöllön kutsun" mukaani.Karjalan kannas ja sen läpi kulkeva tie on kyllä elämys suomalaiselle. Kauniisti laitettua. Neuvostoaikana oli vielä melko epämääräistä risukkoa.
Kylät ja paikkakunnat ovat ihan omanlaisensa näky. Viipuri, Kivennapa, Terijoki... Koivistolla en ole käynyt vaikka isovanhempani asuivat siellä jonkin aikaa.
Sitten Pietariin tullessa ja lähestyttäessä näkymät totisesti muuttuvat. Kaupungin ympäri kulkeva kehätie, lukuisine eri kaistoineen ja siltoineen. Valtavat uudet asuntoalueet korkeine taloineen.
- Anonyymi
Adolf enroothin muistelmat oli kiva kuunnella joku noin 4 tuntia elettyä elämää
- Anonyymi
Joka itsenäisyyspäivä A. E. muisti sylki lentäen ryssitellä naapuriamme jonka kanssa meillä oli rauha.
Tuo ryssittely on enemmänkin ruotsalaista perua jolla manipuloineet omaa kansaamme. Ja hyvin onnistuneetkin.
Nyt Ruotsi (kuten olen ennustanutkin) avoimesti ehdottaa Suomen liittämistä takaisin Ruotsiin.
Venäjä antoi meille itsenäisyyden, Ruotsi ottaa sen jälleen pois. Ja Stubb taatusti on asiassa mukana! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joka itsenäisyyspäivä A. E. muisti sylki lentäen ryssitellä naapuriamme jonka kanssa meillä oli rauha.
Tuo ryssittely on enemmänkin ruotsalaista perua jolla manipuloineet omaa kansaamme. Ja hyvin onnistuneetkin.
Nyt Ruotsi (kuten olen ennustanutkin) avoimesti ehdottaa Suomen liittämistä takaisin Ruotsiin.
Venäjä antoi meille itsenäisyyden, Ruotsi ottaa sen jälleen pois. Ja Stubb taatusti on asiassa mukana!Venäjä ei antanut meille itsenäisyyttä, älä höpise. Suomalaiset vaativat itsenäisyyttä, ja se olisi otettu joko hyvällä tai pahalla, ja Kremlissä tiedettiin tämä.
- Anonyymi
Lenin- setä ei uskaltanut alkaa riitoihin kovapäisten suomalaisten kanssa, pääsi helpommalla kun suostui hyvän sään aikana.
- Anonyymi
Saarnaa ja julista rauhaa niille, jotka sotivat, ja hyökkäilevät naapurimaihin, tekopyhät kommenttisi ovat häpeällisiä.
- Anonyymi
Sotamuistoja Ankkalammelta:
https://youtu.be/QbqxHR8q2GM?si=d8HEzDAs-XP7n9Ln
Dragsvik = Tammisaaren vankileiri. - Anonyymi
Uhkailevan ja vihamielisen itänaapurin takia Suomi ja jopa Ruotsi oli pakotettuja liittymään Natoon, itsenäisyyttä ei voi asettaa alttiiksi, kun naapurissa asuu sotahaukkoja, jotka aivopesevät omaan kansaansa vihaamaan länsimaita.
- Anonyymi
Pietarin trollitehtaan propagandaa, ei mene läpi suomalaisille, usko jo.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pietarin trollitehtaan propagandaa, ei mene läpi suomalaisille, usko jo.
Lähetin ilmoituksen yp:lle. "Jokin meni pieleen" = yp ei vastaanota ilmoituksia.
- Anonyymi
Miksi uhriudut, kun itse teet ihan samaa? Heität tuulesta temmattua lokaa "rkp johtoisesta" ties mistä suomalaisten päälle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi uhriudut, kun itse teet ihan samaa? Heität tuulesta temmattua lokaa "rkp johtoisesta" ties mistä suomalaisten päälle.
Koska tuo ei ole luuloa vaan on jo vuosikymmeniä tiedetty varma fakta siitä ketkä johtavat Suomea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi uhriudut, kun itse teet ihan samaa? Heität tuulesta temmattua lokaa "rkp johtoisesta" ties mistä suomalaisten päälle.
Väität asiaa "tuulesta temmatuksi", eli kiellät asian.
Mihin perustat väitteesi, että tuo julkinen salaisuus olisikin tuulesta temmattua?
Mitä päinvastaista "tiedät"? Mistä niin tiedät? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska tuo ei ole luuloa vaan on jo vuosikymmeniä tiedetty varma fakta siitä ketkä johtavat Suomea.
Salaliittohörhöilyä, rokotevastaisuutta yms. on turha tuputtaa tällä palstalla, emme ole eilen syntyneitä narussa vedettäviä lampaita.
- Anonyymi
Yle: Kristiina Halkola - Laulu 20 perheestä:
https://yle.fi/a/20-91546
Bertolt Brecht / Agit Prop - Oppimisen ylistys:
https://www.youtube.com/watch?v=H_qDHs_-Hyw
Jope - Aattelepa ite:
https://www.youtube.com/watch?v=8SYOWRu-G7g
* - Anonyymi
Tiedoksi et olemme 70+ enimmäkseen täällä, ja vielä; Ruotsi on menneisyydessä ihan oikein hyväksikäyttänyt itäisillä alueillaan asuvia, eli meitä, mutta niistä ajoista on kauan, ajat muuttuvat ja olemme olleet aitoja ystäviä jo vuosikymmeniä nykyisin. Venäjä, ent. Neuvostoliitto sensijaan ei muutu, se on aina vaan takapajuinen maa, jota hallitsee eliitti pitäen valtionmedian massiivisella aivopesulla 140 miljoonaisen kansan todellisuusvajeessa, ja harvat erimieliset uhkaillaan, vangitaan jopa tapetaan hiljaisiksi. Venäjä on uhka kaikille, myös itselleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yle: Kristiina Halkola - Laulu 20 perheestä:
https://yle.fi/a/20-91546
Bertolt Brecht / Agit Prop - Oppimisen ylistys:
https://www.youtube.com/watch?v=H_qDHs_-Hyw
Jope - Aattelepa ite:
https://www.youtube.com/watch?v=8SYOWRu-G7g
*Brecht on kirjallinen varas kävi Wuolijoen taskulla
- Anonyymi
Rydien pskaläkä Karjala, osasyy Suomen köyhyyteen, jos tilalla olisi Tanska tai Kanada tai ...Suomi olisi varakas
Pohjois- Italiassa jossa on paljon omavaraisia alueita kielinä italia, saksa, ranska ja paikallinen retoromania, ja ne ovat rikkaita
Pskaläpikarjala ei pysty saamaan tammikuussa tomaatteja kauppoihin eikä kesällälään mansikoita eikä tehdä juustoa ja eläkeläisillä on säännöstelykortit Altain tattarille että saavat puuroa - Anonyymi
Lukekaa nyt persut ja muut Venäjän ystävät aloitus uudelleen !
- Anonyymi
Katsopa itse tuubista Halla-ahon pitämä puhe Ukrainan parlamentissa, ehkä huomaat kuka on kenenkäki ystävä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsopa itse tuubista Halla-ahon pitämä puhe Ukrainan parlamentissa, ehkä huomaat kuka on kenenkäki ystävä...
Ihan sama mitä k*settajapersut esittää. Ne vaan "esittää"
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan sama mitä k*settajapersut esittää. Ne vaan "esittää"
Tuo raivoisa persujen nimittelysi paljastaa et totuus on sulle liikaa kestettäväksi. Otan osaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo raivoisa persujen nimittelysi paljastaa et totuus on sulle liikaa kestettäväksi. Otan osaa.
Tuo sama rieuhuu 70+ palstalla kokoajan.
- Anonyymi
Luin toimittaja Pekka Mykkäsen kirjan "Likainen somesota".
Se kertoo Purran ja PS:n rasismista, Perussuomalaisten vimmaisesta
maalittamisesta, jonka kohteena on ollut ja on toimittajia, poliitikkoja,
poliiseja jne. Kuka hyvänsä voi joutua Perussuomalaisten vainon kohteeksi
ja kirja kertoo yleensäkin siitä miten Perussuomalaiset myrkyttävät yhteiskunnan
ilmapiirin. Kirja on asiallinen ja totuudenmukainen, faktoihin perustuva.- Anonyymi
Mykkänen ei ole toimittaja vaan hesarinagendatoimituksen rääväsuu, joka levitteli
pitkin eurooppaan valheita Purrasta ja jäi kiinni ja pantiin hesarissa hyllylle - Anonyymi
Tosi hyvä kirja siitä kuinka alhaisia persut ovat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mykkänen ei ole toimittaja vaan hesarinagendatoimituksen rääväsuu, joka levitteli
pitkin eurooppaan valheita Purrasta ja jäi kiinni ja pantiin hesarissa hyllylleEipä ole Purra ja muut persut nostaneet yhtään kantelua kirjasta,
koska tietävät, että häviäisivät. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä ole Purra ja muut persut nostaneet yhtään kantelua kirjasta,
koska tietävät, että häviäisivät.Mitä kantelus Pekka Mykkäsestä rääväsuusta pitäisi tehdä, sitä se voi halutakin mutta ukkeli poltti pahasti näppinsä ja päreensä hallituksen alkumetreillä yrittäessään panetella Purraa kansainvälisesti
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä ole Purra ja muut persut nostaneet yhtään kantelua kirjasta,
koska tietävät, että häviäisivät.Kirja on älyttömän hyvä ! Se paljastaa monta rasistifasistipersujen todella rumaa
ja ala-arvoista juttua.
- Anonyymi
Kumpi on romanttisempaa sijoittaminen vai naiminen?
Vastaus löytyy Kuppalehdestä tänään
Kolumni / Yhdessä sijoittaminen on romanttisempaa kuin naimisiin meneminen
Sijoittaminen on usein yksilökeskeistä. Etenkin pitkäjänteisen eläkesijoittajan kannattaa ehkä ajatella toisin, kirjoittaa Merja Mähkä. - Anonyymi
Olen niin itserakas, että luen kirjaa,
jonka kannessa on kirjoittajan nimi, ja se on minun nimeni!
Ai mikä kirja? Sitä en täällä kerro.
Niin itserakas en sentään ole!!"!!"
Täällä ei ole kunniakastakaan puhua omista teoistaan,
mutta kunniaa täällä ei edes saa, vaikka joku luulee niin ja kertoo nimetkin.Minä en koskaan lue kirjoja joiden kannessa on oma nimeni. Olen jo lukenut ne työstömisvaiheessa niin monta kertaa ettö osaan ne lähes ulkoa. En ole myöskään kertonut nimeäni, mutta koska ne ovat kirjojeni kansissa, niin tietäen kirjojen nimet niin ne on helppo googlata. Olen tavallaan puoliksi julkinen henkilö sillä tavalla, mutta koska en tienaa elantoani kirjoittmalla, vaan pidän sitä harrastuksenani, niin haluan pysyä anonyyminä näillä palstoilla ja olen kiitollinen siitä että toiveitani kunnioitettaisiin.
Mitä tulee palstakunniaan, on aivan yhtä kunniakasta , ehkä vieläkin kunniakkaampaa kertoa omasta elämästään ja omista kokemuksistaan, kun roikkua muiden perässä, kritikoiden, arvostellen ja kyseenalaistaen muiden kertomaa.
Ei kai kukaan täällä mitään "kunniaa" ole hakemassa. Minä ainakin haen vertaistukea arkipäivään, hyviä keskusteluja ja juttutuokioita oman ikäluokkani ihmisten kanssa, sosiaalisia kontakteja ja kielen päivitystä.- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Minä en koskaan lue kirjoja joiden kannessa on oma nimeni. Olen jo lukenut ne työstömisvaiheessa niin monta kertaa ettö osaan ne lähes ulkoa. En ole myöskään kertonut nimeäni, mutta koska ne ovat kirjojeni kansissa, niin tietäen kirjojen nimet niin ne on helppo googlata. Olen tavallaan puoliksi julkinen henkilö sillä tavalla, mutta koska en tienaa elantoani kirjoittmalla, vaan pidän sitä harrastuksenani, niin haluan pysyä anonyyminä näillä palstoilla ja olen kiitollinen siitä että toiveitani kunnioitettaisiin.
Mitä tulee palstakunniaan, on aivan yhtä kunniakasta , ehkä vieläkin kunniakkaampaa kertoa omasta elämästään ja omista kokemuksistaan, kun roikkua muiden perässä, kritikoiden, arvostellen ja kyseenalaistaen muiden kertomaa.
Ei kai kukaan täällä mitään "kunniaa" ole hakemassa. Minä ainakin haen vertaistukea arkipäivään, hyviä keskusteluja ja juttutuokioita oman ikäluokkani ihmisten kanssa, sosiaalisia kontakteja ja kielen päivitystä.Olin vähän pettynyt sinuun Ploma kun kerroit tehneesi junttimatkan (aterioita ja hyttejä) tyttäresi
kanssa Turkuun viemättä häntä Puutarhakadulle ja Brahenkadulle
ja kertomatta ylpeänä että äiti asui tässä onnellisena jopa ennen kuin sinua oli olemassa Anonyymi kirjoitti:
Olin vähän pettynyt sinuun Ploma kun kerroit tehneesi junttimatkan (aterioita ja hyttejä) tyttäresi
kanssa Turkuun viemättä häntä Puutarhakadulle ja Brahenkadulle
ja kertomatta ylpeänä että äiti asui tässä onnellisena jopa ennen kuin sinua oli olemassaRisteilyalus oli vain tyyppi tunnin satamassa. Olihan se junttimatka, mutta rentouttavat kasvohoidot ja sauna plus poreallas oli meille molemmille, mutta etenkin tyttärelle, tarpeen.
Eikä ne niinkauheen juntteja kaikki olleet. Ravintelissa juttelimme kahden vanhemman herran kanssa jotka istuivat viereisessä pöydässä. Toinen, se nuorempi, 62-vuotias, asui vastapäätä laivareittiä Vaxholmissa ja oli menossa isänsä, 93-vuotiaan kanssa Turkuun hakemaan purjevenettään. Tyylikkäitä vanhoja herroja molemmat :)- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Risteilyalus oli vain tyyppi tunnin satamassa. Olihan se junttimatka, mutta rentouttavat kasvohoidot ja sauna plus poreallas oli meille molemmille, mutta etenkin tyttärelle, tarpeen.
Eikä ne niinkauheen juntteja kaikki olleet. Ravintelissa juttelimme kahden vanhemman herran kanssa jotka istuivat viereisessä pöydässä. Toinen, se nuorempi, 62-vuotias, asui vastapäätä laivareittiä Vaxholmissa ja oli menossa isänsä, 93-vuotiaan kanssa Turkuun hakemaan purjevenettään. Tyylikkäitä vanhoja herroja molemmat :)Herrathan eivät olleet junttiristeilyllä, vaan matkustivat Turkuun.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Minä en koskaan lue kirjoja joiden kannessa on oma nimeni. Olen jo lukenut ne työstömisvaiheessa niin monta kertaa ettö osaan ne lähes ulkoa. En ole myöskään kertonut nimeäni, mutta koska ne ovat kirjojeni kansissa, niin tietäen kirjojen nimet niin ne on helppo googlata. Olen tavallaan puoliksi julkinen henkilö sillä tavalla, mutta koska en tienaa elantoani kirjoittmalla, vaan pidän sitä harrastuksenani, niin haluan pysyä anonyyminä näillä palstoilla ja olen kiitollinen siitä että toiveitani kunnioitettaisiin.
Mitä tulee palstakunniaan, on aivan yhtä kunniakasta , ehkä vieläkin kunniakkaampaa kertoa omasta elämästään ja omista kokemuksistaan, kun roikkua muiden perässä, kritikoiden, arvostellen ja kyseenalaistaen muiden kertomaa.
Ei kai kukaan täällä mitään "kunniaa" ole hakemassa. Minä ainakin haen vertaistukea arkipäivään, hyviä keskusteluja ja juttutuokioita oman ikäluokkani ihmisten kanssa, sosiaalisia kontakteja ja kielen päivitystä.Meissä on selkeä ero, minun kirjani myyvät,
eikä niitä ole täällä " nimellä ja omalla naamalla "
mainostettu!
Ainakin yksi selkeä ero!
Muitakin olen nähnyt, merkityksettömiä
tuon mainostamisen suhteen.
On kiva avata painotuore kirja! - Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Minä en koskaan lue kirjoja joiden kannessa on oma nimeni. Olen jo lukenut ne työstömisvaiheessa niin monta kertaa ettö osaan ne lähes ulkoa. En ole myöskään kertonut nimeäni, mutta koska ne ovat kirjojeni kansissa, niin tietäen kirjojen nimet niin ne on helppo googlata. Olen tavallaan puoliksi julkinen henkilö sillä tavalla, mutta koska en tienaa elantoani kirjoittmalla, vaan pidän sitä harrastuksenani, niin haluan pysyä anonyyminä näillä palstoilla ja olen kiitollinen siitä että toiveitani kunnioitettaisiin.
Mitä tulee palstakunniaan, on aivan yhtä kunniakasta , ehkä vieläkin kunniakkaampaa kertoa omasta elämästään ja omista kokemuksistaan, kun roikkua muiden perässä, kritikoiden, arvostellen ja kyseenalaistaen muiden kertomaa.
Ei kai kukaan täällä mitään "kunniaa" ole hakemassa. Minä ainakin haen vertaistukea arkipäivään, hyviä keskusteluja ja juttutuokioita oman ikäluokkani ihmisten kanssa, sosiaalisia kontakteja ja kielen päivitystä."Olen tavallaan puoliksi julkinen henkilö sillä tavalla, mutta koska en tienaa elantoani kirjoittmalla, vaan pidän sitä harrastuksenani, niin haluan pysyä anonyyminä näillä palstoilla ja olen kiitollinen siitä että toiveitani kunnioitettaisiin."
Voi heevetti, mitä potaskaa taas. Sinä olisit ollut täysin anonyymi, jos et olisi alkanut mainostamaan täällä kirjaasi (myöhemmin myös muita kirjojasi).
Tuota ensimmäistä kirjaasi sinä jopa MYIT täällä. - Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Risteilyalus oli vain tyyppi tunnin satamassa. Olihan se junttimatka, mutta rentouttavat kasvohoidot ja sauna plus poreallas oli meille molemmille, mutta etenkin tyttärelle, tarpeen.
Eikä ne niinkauheen juntteja kaikki olleet. Ravintelissa juttelimme kahden vanhemman herran kanssa jotka istuivat viereisessä pöydässä. Toinen, se nuorempi, 62-vuotias, asui vastapäätä laivareittiä Vaxholmissa ja oli menossa isänsä, 93-vuotiaan kanssa Turkuun hakemaan purjevenettään. Tyylikkäitä vanhoja herroja molemmat :)Eikö se tyttörukka saa muuta helpotusta raskaaseen elämäänsä kuin yhden päivän risteilyn äitimuorin kanssa. Vai että ihan vieraisiin pöytiin aloitte huutelemaan herroille. Harva satunnaisesti tavattu ihminen kertoo ikäänsä, joten samaa valhetta koko juttu. Vai että ihan purjevenettä yli 90 v hakemassa meren yli. Miten sinäkin muka ruuista nautit, kun et juuri mitään voi syödä?
Anonyymi kirjoitti:
Eikö se tyttörukka saa muuta helpotusta raskaaseen elämäänsä kuin yhden päivän risteilyn äitimuorin kanssa. Vai että ihan vieraisiin pöytiin aloitte huutelemaan herroille. Harva satunnaisesti tavattu ihminen kertoo ikäänsä, joten samaa valhetta koko juttu. Vai että ihan purjevenettä yli 90 v hakemassa meren yli. Miten sinäkin muka ruuista nautit, kun et juuri mitään voi syödä?
:)
Olet hauska tyyppi kun tiedät aina paremmin kaikki asiat kuin paikalla olleet.
Herrat aloittivat keskustelun. Pöytiemme välillä oli vähemmän kuin metri.
Alkuruuaksi söin silakkaa tunnbrödrullalla, pääruuaksi forellia , sitten juustoa marmeladilla rapeiden pikku keksien kanssa ja jälkiruuaksi jotain valkosuklaa-raparperiihanuutta jota koristi ruskea pyöreä munkki. Viiniä joimme pullonvalkkaria puoliksi. Hyvät oli ruuat, kyllä maistui!
Nuorempi herra kertoi isänsä iän, sitten keskusteltiin ja tuli ilmi että hänitse oli 62-vuotias. Herrojen mielestä koko kosepti lähteä äiti-tytärristeilylle ja spahoitoihin oli aivan fantastinen.- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
:)
Olet hauska tyyppi kun tiedät aina paremmin kaikki asiat kuin paikalla olleet.
Herrat aloittivat keskustelun. Pöytiemme välillä oli vähemmän kuin metri.
Alkuruuaksi söin silakkaa tunnbrödrullalla, pääruuaksi forellia , sitten juustoa marmeladilla rapeiden pikku keksien kanssa ja jälkiruuaksi jotain valkosuklaa-raparperiihanuutta jota koristi ruskea pyöreä munkki. Viiniä joimme pullonvalkkaria puoliksi. Hyvät oli ruuat, kyllä maistui!
Nuorempi herra kertoi isänsä iän, sitten keskusteltiin ja tuli ilmi että hänitse oli 62-vuotias. Herrojen mielestä koko kosepti lähteä äiti-tytärristeilylle ja spahoitoihin oli aivan fantastinen.Varmastiherrat luulivat teitä sisaruksiksi, kun olet niin rupytön siro ja kiinteäreisinen. Mutta tietysti tuttösi kertoi vastavuoroisesti sinun ja oman ikänsä. Kai muistit kehua miten fantastinen idea on isän ja pojan lähteä risteilylle. Niitä spahoitoja saa kyllä maissakin, ei tuota saunaa, poreammetta ja yhtä naamahoitoa noin kovasti kannsta hehkuttaa.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
:)
Olet hauska tyyppi kun tiedät aina paremmin kaikki asiat kuin paikalla olleet.
Herrat aloittivat keskustelun. Pöytiemme välillä oli vähemmän kuin metri.
Alkuruuaksi söin silakkaa tunnbrödrullalla, pääruuaksi forellia , sitten juustoa marmeladilla rapeiden pikku keksien kanssa ja jälkiruuaksi jotain valkosuklaa-raparperiihanuutta jota koristi ruskea pyöreä munkki. Viiniä joimme pullonvalkkaria puoliksi. Hyvät oli ruuat, kyllä maistui!
Nuorempi herra kertoi isänsä iän, sitten keskusteltiin ja tuli ilmi että hänitse oli 62-vuotias. Herrojen mielestä koko kosepti lähteä äiti-tytärristeilylle ja spahoitoihin oli aivan fantastinen.Joo kyllä minäkin aina ravintelissa ilmoitan viereisiin pöytiin ikäni , sehän kuuluu tapoihin! Sinun nimenhän varmasti tiesivätkin, koska olet tunnettu kirjsilia. Herrat Kertoivat vsrmaan nimensäkkin .
Tyttäreni taisi kertoa ikänsä, kun on vielä alle viisikymppinen, minä en tietenkään.
Mutta jos siirtyisimme eteenpäin aloituksen aiheessa, nyt kun minun (kieltämättä mielenkiintoinen) persoonani on jo ruodittu , ulkonäköä myöten.
Nyt lukupiiriin, kerron sitten mitä kirjoja tuli käsiteltyä, mitä kirjauutuuksia tänä keväänä ja nii edelleen aiheeseen kuuluvia asioita.Anonyymi kirjoitti:
No niin, mikä on Yage?
https://www.youtube.com/watch?v=EeZL8PeMstMAyahuasca (Banisteriopsis caapi), sielunköynnös, tunnetaan Kolumbiassa nimellä yagé, vahva psykoaktiivinen alkaloidi, jota alkuperäiskansat ovat käyttäneet vuosituhansia uskonnollisissa rituaaleissa ja mielenterveydeliisenä lääkkeenä (avartaa ihmisen ajatusta, kokemusta ja eheyttää mielen sairauksista). Uusimmassa kirjassani on pari lukua, joissa asiaa käsitellään laajasti.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Ayahuasca (Banisteriopsis caapi), sielunköynnös, tunnetaan Kolumbiassa nimellä yagé, vahva psykoaktiivinen alkaloidi, jota alkuperäiskansat ovat käyttäneet vuosituhansia uskonnollisissa rituaaleissa ja mielenterveydeliisenä lääkkeenä (avartaa ihmisen ajatusta, kokemusta ja eheyttää mielen sairauksista). Uusimmassa kirjassani on pari lukua, joissa asiaa käsitellään laajasti.
Parempi on "Punainen nälkä"!
- Anonyymi
Itse itsesi taas aiheeksi nostit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse itsesi taas aiheeksi nostit.
et osaa käyttää Ploman ammattitaitoa hyväksesi
koska et tiedä
tieto lisää tietoa
kysyvä löytää jne - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
et osaa käyttää Ploman ammattitaitoa hyväksesi
koska et tiedä
tieto lisää tietoa
kysyvä löytää jneMitähän sinäkin selittelet?
Ootko huppelissa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
et osaa käyttää Ploman ammattitaitoa hyväksesi
koska et tiedä
tieto lisää tietoa
kysyvä löytää jneMikähän se puhumasi ammatitaito mahtaa olla.
Kuka tietää,onko joku tutkintoihan.
- Anonyymi
Viimeksi luin pari tuntia sitten Ursa Oy;n Tähdet ja Avaruuslehteä. Siinä on tietoa, jota ei päivälehdistä löydy.
Toisesta vastaavasta numerosta luin, että Linnunrata ja ja jokin naapurigalaksimme eivät ehkä törmääkään.
Harmijuttu sinänsä. Niiden piti törmät 2,5 miljardin vuoden päästä. Olis seurattu sakilla ukkospilven päällä illanistujaisissa kun alkaa paukkuun.
Ihan sama tuonpuolisenkin suhteen; kaikkee ei näytetä.
wanhakukko- Anonyymi
Helsingissä on kurjaa kun kaupungin päällä ei kunnolla näy tähtiä.
Muistan kun aikoinaan tulin illalla töistä, seisoin pimeällä bussipysäkillä ja ihmettelin pääni päällä olevaa isoa tähtikuviota, se oli Otava. Vai olikohan Orion?
Muinais-Egyptissä tuhansia vuosia sitten Orion kulki "kyljellään" taivaanrantaa pitkin. Sen kaksi terävää kulmaa loivat illuusion kahdesta laivan purjeesta. Auringonjumala Ra (?) siellä yöllä purjehti pitkin taivaanrantaa, herätäkseen taas aamulla. Egyptiläiset villiintyivät ja rakentelivat Raalle monenlaista pystiä ja temppeliä.
Toisaalta pimeällä ilmalla ikkunan edessä olevat puut ja metsä myös peittävät taivaan.
Huomenna näkyy taivaalla "Mansikkakuu": iso pallo, mahd. punasävyinen. Kuu kyllä yleensä möllöttää suoraan ikkunastani sisään, toivottavasti huomennakin.
- Anonyymi
Ukko Toisesta vastaavasta numerosta luin, että Linnunrata ja ja jokin naapurigalaksimme eivät ehkä törmääkään.
Harmijuttu sinänsä. Niiden piti törmät 2,5 miljardin vuoden päästä. Olis seurattu sakilla ukkospilven päällä illanistujaisissa kun alkaa paukkuun. Ihan sama tuonpuolisenkin suhteen; kaikkee ei näytetä.
wanhakukko
luet ursaa siis
en lue
no niin ymmärrätkö lukemasi. Andromeda ja Linnunrata ovat tai eivät
törmäyskurssilla mutta joka tapauksessa lähestyvät poskettomalla
vauhdilla
miten se on mahdollista kun maailmankaikkeus laajenee vielä posketto mammalla
vauhdilla jopa ylivalon nopeudella?- Anonyymi
jatkan
"Helsingissä on kurjaa kun kaupungin päällä ei kunnolla näy tähtiä."
Suomessa on ...
Suomessa ei ole sen takia tähtitiedettä
Tuorlan tähtitorni Turun suunnalla on käyttökelvoton
lehtimiehet tekivät partapojassta tiedemiehen vaikka Suomessa tähtitiede
ei ole tiede lainkaan kun tähtiä ei näy eikä ole omia satelliitteja
näin teitä vedetään linssiläiseen
ps. vanhat ukot olivat tähtitieteilijöitä kuten Väinämöinen mutta silloin riitti silmällä
katseminen
uuden ajan siis 1900-luvun tähtitieteen professorit olivat maanmittareita
nämä viimeiset julkispellejä
niillä ei ole tornia
maanmittareilla on tähtitori tietenkin opiskelua varten esim. Aalto-yliopistossa
tosin tähtiä ei näy mutta torni on - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
jatkan
"Helsingissä on kurjaa kun kaupungin päällä ei kunnolla näy tähtiä."
Suomessa on ...
Suomessa ei ole sen takia tähtitiedettä
Tuorlan tähtitorni Turun suunnalla on käyttökelvoton
lehtimiehet tekivät partapojassta tiedemiehen vaikka Suomessa tähtitiede
ei ole tiede lainkaan kun tähtiä ei näy eikä ole omia satelliitteja
näin teitä vedetään linssiläiseen
ps. vanhat ukot olivat tähtitieteilijöitä kuten Väinämöinen mutta silloin riitti silmällä
katseminen
uuden ajan siis 1900-luvun tähtitieteen professorit olivat maanmittareita
nämä viimeiset julkispellejä
niillä ei ole tornia
maanmittareilla on tähtitori tietenkin opiskelua varten esim. Aalto-yliopistossa
tosin tähtiä ei näy mutta torni onMasentavaa. Olisi kiva bongata joskus joku tähti.
No, mansikkakuun kyllä varmasti näkee suurin osa suomalaisista, stadilaisistakin, suuremmin bongaamattakin. - Anonyymi
"maailmankaikkeus laajenee"
Se on tiedemiesten huuhaata.
- Anonyymi
Kuuntelin kirjaa, tosiasioihin perustuva: Laukku-Leena ,Naiskulkurin tarina. Huh, mikä elämä!
Eilisessä lukupiirissä keskusteltiin biofiktiosta, elikkä romaanin muotoon kirjoitetuista elämänkerroista tai tietokirjoista joissa on fiktiivisä tai mukailtuja elämänkertoja mukana. Ryhmän vetäjä, suomalainen kirjastonhoitajamme S. oli antanat tehtäväksemme lukea tällaisia kirjoja ja minun osuuteni oli lukea Ida Turpeisen kirja "Elolliset", joka yhdistää tiedettä, historiaa ja fiktiota. Merilehmistä hämähäkkeihin, 1700-luvulta nykyaikaan, näyttämönä Beringin meri, Pohjois-Amerikan koillisosat ja Aleutit, Suomi ja Venäjä.
Paljon luonnontieteellistä tutkimusta, mutta myös elämänkertoihin perustuvaa ainesta.
Olipa mielenkiintoinen kirja"
Mutta, onko biofiktio vaikeasti luettavaa, kun tietää että osa kertomusta on totta, osa tarua?
Onko se edes oleellista tietoa?- Anonyymi
Ehkä se on tarkoitettu vain viihteeksi, kuten suurin osa kirjoista. Tietokirjatkin ovat viihdettä, ihmiset viihtyvät lukiessaan, aivot saavat ravintoa jne.
- Anonyymi
joo
kvp = kysyvilt tupertikiltä
biofiktiosta Anonyymi kirjoitti:
joo
kvp = kysyvilt tupertikiltä
biofiktiostaMutta jos nyt kysyisinkin sinulta?
Haittaako sinun lukunautintoasi, jos tiedät että kertomus on tosipohjainen paitsi niissä kohdissa missä se ei sitä ole?
Olisiko kuitenkin parempi jos kirjoittaja vaihtaisi fonttia esim. kursiiviksi niissä kohdissa jotka ovat fiktiota, siis epitettyjä ja muunneltuja?- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Mutta jos nyt kysyisinkin sinulta?
Haittaako sinun lukunautintoasi, jos tiedät että kertomus on tosipohjainen paitsi niissä kohdissa missä se ei sitä ole?
Olisiko kuitenkin parempi jos kirjoittaja vaihtaisi fonttia esim. kursiiviksi niissä kohdissa jotka ovat fiktiota, siis epitettyjä ja muunneltuja?Sinä paloma voisit näissä palstakirjoituksisssi vaihtaa fonttia kun kirjoitat lööperiä, ei tarvtsisi sitten jälkeenpäin selitellä ja syyttää lukijoita.
- Anonyymi
Biofiktio ei ole minun mieleeni. Elollisissa se ei isommin häirinnyt, kuvitteellisuus erottui kerronnasta, sen saattoi ainakin aistia. Faktat taas saattoi tarvittaessa tarkistaa eri tietolähteistä.
Minusta se tehtävä kuitenkin kuuluu kirjailijalle, hänen taustatyöhönsä kai se on perinteisesti kuulunut ja ymmärrän, että sen perusteellisuus osaltaan määrittää myös kirjan painoarvon.
Vielä epäonnistuneempana pidän sitä, että biofiktiota käytetetään yhdessä elämäkerrallisen aineiston kanssa kuten Minna Rytisalmi kirjassa "Rouva C" - siis esikuvana Minna Canth.
Tuntuu uskaliaalta, jopa röyhkeältä, punnita toista aikaa eläneen Minna Canthin elämää ja valintoja modernin nykynaisen näkövinkkelistä tai jopa mennä hänen "päänsä sisään", Ajatusten ja tunteiden tulkinnassa voi mennä pahasti metsään: sijoittaa omiaan toisen päähän ja päinvastoin. En pidä hyvänä sitä, että lukija ei tiedä, puhuuko nyt Minna Canth vai Minna Rytisalmi.
On pitkä aika siitä kuin luin kirjan, joten saatan ylitulkitakin sitä joiltakin osin. Varovainen aion kyllä biofiktion kanssa olla, jos siihen vielä törmään..))
demeter1 Anonyymi kirjoitti:
Biofiktio ei ole minun mieleeni. Elollisissa se ei isommin häirinnyt, kuvitteellisuus erottui kerronnasta, sen saattoi ainakin aistia. Faktat taas saattoi tarvittaessa tarkistaa eri tietolähteistä.
Minusta se tehtävä kuitenkin kuuluu kirjailijalle, hänen taustatyöhönsä kai se on perinteisesti kuulunut ja ymmärrän, että sen perusteellisuus osaltaan määrittää myös kirjan painoarvon.
Vielä epäonnistuneempana pidän sitä, että biofiktiota käytetetään yhdessä elämäkerrallisen aineiston kanssa kuten Minna Rytisalmi kirjassa "Rouva C" - siis esikuvana Minna Canth.
Tuntuu uskaliaalta, jopa röyhkeältä, punnita toista aikaa eläneen Minna Canthin elämää ja valintoja modernin nykynaisen näkövinkkelistä tai jopa mennä hänen "päänsä sisään", Ajatusten ja tunteiden tulkinnassa voi mennä pahasti metsään: sijoittaa omiaan toisen päähän ja päinvastoin. En pidä hyvänä sitä, että lukija ei tiedä, puhuuko nyt Minna Canth vai Minna Rytisalmi.
On pitkä aika siitä kuin luin kirjan, joten saatan ylitulkitakin sitä joiltakin osin. Varovainen aion kyllä biofiktion kanssa olla, jos siihen vielä törmään..))
demeter1Olen samoilla linjoilla biofiktiosta Demeterin kanssa. Elolliset on niin moniulotteinen
ja -tasoinen teos, en edes pitäisi sitä biofiktiona.
Rytisalmen esikoisteos Lempi antoi odottaa paljon, mutta myöhemmistä olen saanut vaisumman elämyksen. Rouva C tuo Minnasta esiin pehmeitä, naisellisia ja arkisia puolia, joita hän vaimona ja perheenäitinä tietysti tarvitsikin, mutta on arveluttavaa mennä kuvittelemaan ja kirjoittaa faktoihin perustuvaan elämäkerralliseen romaaniin tuollaisia rönsyjä. Tietysti ne elävöittävät ja laajentavat kuvaa, mutta kuten Demeter sanoo, siinä sekottuu kertojan ja päähenkilön ääni. Canthistakin on olemassa niin paljon faktatietoa ja dokumentteja, että niiden pitäisi olla raamit, ei fiktiivisten tapahtumien. Henkilökuvaa voi laajentaa ja elävöittää, ei vääristellä eikä liiotella.
Biofiktioista tuulahtaa usein kaupallisuus. Esimerkiksi taiteilija Albert Edelfeltistä näitä on ilmestynyt monia, ja naissuhteet ovat niissä näkyvästi esillä. Selkeästi viihteellisin on Enni Mustosen kirja, joka on kirjoitettu taiteilijan suomalaisen taloudenhoitajan näkökulmasta, osana sarjaa Sivustakatsojan tarinoita. Eppu Nuotio on kirjoittanut yhdessä Pirkko Soinisen kanssa jonkinlaisen dekkarin Nainen parvekkeella, joka liittyy samannimiseen tauluun ja sen luonnoksiin. Siinä oli Pariisin ajankuvaus parasta, muuten kömpelö juoni. Venla Hiidenheimon Edelfeltiä koskeva kirja on nimeltään Sinun tähtesi, taustatyö vaikutti melko asialliselta. Anna Kortelainen kirjaa Virginie ei oikein voi pitää puhtaasti biofiktiona, se on tavallaan matkakertomus, historiallinen essee ja arvoitusdekkari. Salaperäinen Virginie oli Edelfeltin malli ja rakastajatar. Taiteilijan sisar hävitti paljon Pariisin vaiheen dokumentteja, salaperäisyys on säilynyt hänen ympärillään ja noissa muissakin kirjoissa arvuutellaan esimerkiksi Edelfeltin lehtolapsia.
Venla hiidenheimo on kirjoittanut biofiktion nimeltä Suruttomat myös Tyko Sallisesta ja hänen vaimostaan Helmi Vartiaisesta. Sallinen ei ole siinä määrin "kansallinen ikoni", kuten vaikka Canth, hänen kohdallaan fiktio ei niinkään häiritse. Tietysti lukemisen aloittaessaan pitää asennoitua, että kyseessä on nimenomaan fiktio, vaikka se faktoihin perustuisikin. Tuntuu kyllä epäoikeudenmukaiselta, että kuolleet henkilöt eivät voi enää puolustautua elämänsä repostelulta ja kirjailijan mielikuvituksen rönsyiltä. Parhaimmillaan antoisa ja avartava, mutta voi olla myös loukkaava ja hämmentävä kirjallisuudenlaji.
- Anonyymi
Nää ammattikirjailijat elää niin korkeissa kirjallisuuden sfääreissä, ettei tänne tavallinen Aku Ankka-tason lukija taida oikein sopia.
Tavalliset romaanit... ynnä muu höpökirjallisuus.
Siinä "pöllön kutsussa" olen jo päässyt hiukka alkua pidemmälle. Kirja perustuu kait tositapaukseen. - Anonyymi
Elolliset on hyvin kirjoitettu, mutta se on aika puuduttava kirja.
- Anonyymi
Kuka täällä arvioi ja keskustelee kirjoista.
Kaikki lukevat ja kertovat omiaan, muut eivät ole edes sitä kirjaa avanneet!
Kuinka tämä toimii?- Anonyymi
Jäi kertomatta, että aina Arvioryhmä lukee saman kirjan ja lausuu siitä mielipiteensä.
Tämä ei täytä minun tarvettani ja lukemisen arvio tapaa.
Saan pitää vaikka bibliasta ja puhua siitä, kukaan ei ole sitä lukenut! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jäi kertomatta, että aina Arvioryhmä lukee saman kirjan ja lausuu siitä mielipiteensä.
Tämä ei täytä minun tarvettani ja lukemisen arvio tapaa.
Saan pitää vaikka bibliasta ja puhua siitä, kukaan ei ole sitä lukenut!Täällä on niin sekalainen seurakunta lukemisen suhteen, ettei yhteisesti luettuja kirjoja taida juuri olla. Suurin osa ei lue kirjoja ollenkaan, se on liian älyllistä tämän ikäisille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä on niin sekalainen seurakunta lukemisen suhteen, ettei yhteisesti luettuja kirjoja taida juuri olla. Suurin osa ei lue kirjoja ollenkaan, se on liian älyllistä tämän ikäisille.
tai olisiko se kirjojen lukeminen yksinäistä puuhaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
tai olisiko se kirjojen lukeminen yksinäistä puuhaa?
Oliskohan netissä roikkumminen vielä yksinäisempää? Kirjat on hyvä keskustelun aihe sekä kaksin että ryhmässä.
Jo Nesbö onkin parempi kirjoittaja kun alkuun luulin. Kuuntelen jo hänen kolmatta kirjaansa.
Hän osaa kuvat hyvin ihmisiä heikkouksineen. En enää ihmettele hänen suosiotaan ympäri maailman.Luen dekkareita aika ajoin. Nesbön yhden dekkarin luin noin puoliväliin, sitten jostain syystä into lopahti. Pidän ruotsalisista dekkaristeista, etenkin naispuolisista , mutta huippusuosittu Camilla Läckberg ei oikein pure; toisaalta hänen kirjojensa pohjalta tehdyt rikossarjat ovat tasokkaita. Nyt katselen striimattuna Lasikupu-nimistä, pohjois-Taalainmaalle sijoittuvaa dekkaria, jossa jännitystä riittää.
Kerstin Ekman, Lisa Marklund ja Åsa Larsson ihan parhaimmasta päästä.
Suomalaisista dekkaristeista olen lukenut Reijo Mäkeä ja Max Seeckiä. Jälkimmäinen on parempi,
Leena Lehtolaista luin aikaa sitten, mutta jämähti pahasti lupaavan alun jälkeen.
Ja sitten tietysti Milka Hakkaraisen tänne omiin maisemiini sijoittuvia ihanan humoristisia dekkareita Ei verta rantaa rakkaampaa, Maa kauhein isien.... Rosa ja Jani jatkavat rikosten selvittelyä Stora Enson varjossa ja tuoksumaisemassa syksyllä, kun hänen uusin sarjassa ilmestyy.
Lukupiiriksi, jossa luetaan sama kirja ja keskustellaan siitä tästä palstasta ei ole, ei riitä resurssit, eikä mielenkiinto .
Voisimme kuitenkin esittää ajatuksiamme ja arvioita hiljakkoin lukemistamme kirjoista ja jos joku toinen on lukenut saman kirjan niin hienoa, saamme aikaan keskustelua
Kirjavinkkejä kesälukemisiksi?- Anonyymi
Vai ei riitä resurssit eikä mielenkiinto? Tässäkin ketjussa on monta keskustelijaa ja lukemista harrastavaa. mutta eivät ole varmaan mieleistäsi tasoa.
Anonyymi kirjoitti:
Vai ei riitä resurssit eikä mielenkiinto? Tässäkin ketjussa on monta keskustelijaa ja lukemista harrastavaa. mutta eivät ole varmaan mieleistäsi tasoa.
Ei riittävän montaa, jotka harrastavat lukemista ja ne jotka lukevat eivät ole tarpeeksi usein linjoilla.
Lukuharrastus kohdistuu aivan liian epätasaisesti, joku sanoi lukevansa vain Aku Ankkaa, joku taas lukee vaion Raamattua.
Taso on aivan hyvä, siihen en ole kommentoinut mitään- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Ei riittävän montaa, jotka harrastavat lukemista ja ne jotka lukevat eivät ole tarpeeksi usein linjoilla.
Lukuharrastus kohdistuu aivan liian epätasaisesti, joku sanoi lukevansa vain Aku Ankkaa, joku taas lukee vaion Raamattua.
Taso on aivan hyvä, siihen en ole kommentoinut mitäänHarmi ettei se sielunsiskosi korppis lue kirjoja. Kirja kun on hänen mielestään korvike OIKEALLE elämälle.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Ei riittävän montaa, jotka harrastavat lukemista ja ne jotka lukevat eivät ole tarpeeksi usein linjoilla.
Lukuharrastus kohdistuu aivan liian epätasaisesti, joku sanoi lukevansa vain Aku Ankkaa, joku taas lukee vaion Raamattua.
Taso on aivan hyvä, siihen en ole kommentoinut mitäänEtkös sinä jo Ruotsissa kuulu kirjapiiriin jossa puhutte samasta kirjasta? Moneenko piiriin pitäisi kuulua ja miten aika riittäisi? Onhan sulla se juttuklubikin, ainako istut nokka kirjassa kiinni?
- Anonyymi
Kukin taplaa tyylillään . Kunppanini ei ole lukenut kuin jonkun romaanin nuorempana, nyt vuosikymmeniin ei yhtään kirjaa. Hänellä on tabletti ollut nyt kymmenisen vuotta ja jaksaa koko päivän lukea todella,todella paljon kaikkea tietopuolen asioita. Häntä kiinnosta erittäin monet asiat , joista itse en pajoakaan kiinostu. Ihan mahtavaa ,kun 84v on noin kiinostunut. Myös minä luen /kuuntelen kaikkea kiintoisaa ,tietoa ,kirjoja, , samoin tabletilta,,,podcasteja ect.
Kyllä meille vanhoille nämä älylaittaat ovat taivaan lahja. Näkee hyvin kun valovoima on fantastinen ,eikä joudu kannattelemaan kirjaa/lehteä käsissään . Tuossa se i pad nököttää tyynyn ja mahan päällä itsestään . Minä vain lekottelen ja hipaisen sitä tarvittaessa.
Mutta nyt - ylös ulos ja lenkille. Paljon saa pukea ,kun on vain +12˚,mutta meidän kesä on vain pukeutumiskysymys.- Anonyymi
lukea todella,todella paljon kaikkea tietopuolen asioita
Eli siis lopottaa muttei päähän tartu kun ei ole nuorena hankkinut tarttumapintaa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
lukea todella,todella paljon kaikkea tietopuolen asioita
Eli siis lopottaa muttei päähän tartu kun ei ole nuorena hankkinut tarttumapintaaKuin sää tommottis lopotat? Minä luen kaikkea suurella mielenkiinnolla!😄
- Anonyymi
Hukkaan menee tieto, valuu kuin vesi hanhen selästä.
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli275304Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm123865Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle403197IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm512800Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista
Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas861308Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.2841303- 601183
- 791139
Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.
Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul3961112Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2131086