Paloma.se01

Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

248

Kommenttia

7364

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Tänään vietämme ruotsalaista äitienpäivää; meillä tosin ilman suurempia juhlallisuuksia. Eilen olimme kulttuuritilaisuudessa Tukholmasta etelään Huddingessa ja söimme ulkona paluumatkalla, nyt ei huvita mennä edes meidän vakioravintolaan Lohisaarelle vesiputousten ääreen. Poika on lähettänyt kukkia ja tytär tuli aamunkoitteessa perheineen kotiin Japanista; hänellä on kuulemma mukanaan äitienpäivälahja sieltä minulle ja saan sen kun tapaamme 4.kesäkuuta tyttärenpojan lakkiaisissa.
    En ole oikeastaan viettänyt äitienpäiviä koskaan suuremmalla ryminällä.

    Korppiksen edistymistä sairasvuoteelta omaksi toimeliaaksi itsekseen olen seurannut ilolla, sekä muualla somessa että täällä.

    Hil-lan puuhailut luovat tuttua ja turvallista arkirytmiä keskusteluun, Demeteriä kaipailen ja muitakin vakikirjoittajia. Hiljainen on ollut palsta ja oli eilen illalla ja tänä aamuna ainakin minun koneellani virhetilassa.
  2. Yksi ruokapaikka, joka jäi mieleen oli Kolumbian Tyynenmeren rannalla Buenaventuran satmakaupungissa, joka on maan suurin syvävesisatama. Sinne pääsi slummimaisen kaupungin vihannes-ja hedelmätorin läpi liejuisia polkuja, mätänevien hedelmäröykkiöiden, vihannesjätteen, roskien ja kovaäänisten kauppiaiden ja asiakkaiden välistä puikkelehtien torin katettuun osaan, jonne oli kiivettävä lankkuja pitkin haisevien likaisten ojien yli, joissa virtasi vettä ja jätteitä.
    Toisessa kerroksessa oli pitkiä pöytiä ja tulisijoja; siellä mahtavat afrokolumbialaiset madamet, suuria kuin jääkaappi, keittelivät työväelle ruokaa rautapadoissa avotulella.

    Tuoksut olivat huumaavia, puheensorina ja musiikki aisteja turruttavaa, mutta kalakeitossa, jonka saimme savikulhoihimme ei todellakaan ollut mitään moittimista. Siinä uiskentelivat meren herkut yhdessä tuoreen, saman aamuna pyydystetyn kalan, keittobanaanien, kassavan, maissin ja erilaisten mausteiden kanssa suloisessa sinfoniassa.

    Emme kukaan saaneet vatsatautioa, koleraa, dysenteriaa tai edes endeemisen malariahyttysen pistosta.
  3. Syökö kalat peperia?
    Pari muovikassillista on nyt selvitetty, osa papereista päätynyt kansioihin, osa kierrätykseen, tästä jatketaan ylihuomenna. Tänään on suomalaiset kulttuuripäivät Skogåsissa, Tukholman eteläpuolella, jonne olen lupautunut menemään esittelemään kirjijani ja huomenna ruotsalainen äitienpäivä ja todennäköisesti minua kyyditetään johonkin noutopöytään vesiputousten äärelle Laxö'hön.
  4. Ok, kiitos. Tämä menee kokeiluun.
  5. Kyllä suomalainen ruisleipä on ihan parasta.
    Miehen aikamiespoika kyseli minulta ruisleivän leipomisesta. Minä ikinä leiponut ruisleipää, sekaleipiä tai sämpylöitä kylläkin, amerikkalaisia biskitteja ja kolumbialaisia maissikakkusia, mutta ruisleipää? Eihän minulla ole koskaan ollut leivinuuniakaan.
    No, ymmärtääkseni ruisleivän leipoaminen onnistuu ihan tavallisessakin uunissa, vaikka ei siitä yhtä hyvää tule kuin leivinuunissa. Ja sitten se tarvii juuren.

    Miten ja mistä tehdään juuri?
  6. Toinen kala jota viljellään suuria määriä maailmalla on afrikkalainen kirjoahveniin kuuluva tilapia.
    Hyvä ruokakala, onko se jo löytänyt tiensä globalisaation myötä suomalaisiin ruokakauppoihin?
  7. Onko sama kala kuin Pangasius?
  8. Asennevammainen on se joka menee henkilökohtaisuuksiin joka ainoassa kommentissaan minulle.
    Minun asenteeni on normaali; kritikoin asioita ja kommenttejakin, mutta en henkilöitä jotka ovat niiden takana.
  9. Leivänpaisto onnistui hyvin. Leivoin saaristolaisleipää ja kolmen viljan sämpylöitä, joissa on kurpitsansiemeniä sekä yhden vuokaleivän samasta taikinasta.
  10. Ihan vain markkinastrategioista.
    Vapailla markkinoilla lääketehtaat tienaavat enemmän, sikis mielellään myydään valtaosa tuotannosta maihin jossa valtio ei aseta kattoja eikä rajoituksia lääkkeiden hinnoittelemiselle. Kuten esim. Ozempicin ainainen puute Pohjoismaiden apteekeista kun vapailla markkinoilla esmeks USA:ssa voitot ovat suuremmat.
    Ny on ollut suuri pula pitkävaikutteisista notroista, lienee sama syy. Tuotanto menee enemmän maksaville.
  11. Elikkä julkisuutta kaipaamaton kansainvälisesti tunnettu kirjailija jakaa tänne palstalle helmiään anonyyminä ja tulee sitten syyttämään minua julkisesti itsensä esille asettamisesta, pyrkyryydestä, huomionhakuisuudesta ja jopa tyhmyydestä.

    Vastasin mielestäni kohtuullisen asiallisesti, mutta se olinkin MINÄ joka haki riitaa!
  12. Älä ole niin varma asiastasi.
  13. Sinä voit anonyyminä sanoa itsestäsi ihan mitä tahansa, koska kukaan ei pysty todistamaan puheitasi valheellisiksi.. Voi olla totta ja voi olla olemattakin.
    Meillä on selvä ero:
    minä olen tämän yhteisön tuttu jäsen ja harrastelijakirjailija, minut tunnetaan ja tiedetään täällä jo lähes parinkymmenen vuoden takaa. Olen kertonut avoimesti harrastuksestani ja siitä miten paljon iloa ja sisältöä elämääni se on tuonut. Täällä on lukijoitani myös, jotka ovat pitäneet lukemastaan. En ole mikään pyrkyri enkä tavoittele mainetta, mutta en myöskään piileskele anonymaatin varjoossa kehumassa itseäni ja mollaamassa muita.
  14. Taisi olla kuitenkin joku toinen joka mainosti kirjaani tässä yhteydessä. Kiitos T.
  15. Kirjoittelen kertomakirjallisuutta, en lyriikkaa. Valkohaikarassa on tosin "lyriikkaa" mukana; jokainen luku perustuu ja alkaa lainaukselta laulujen teksteistä.
    Mutta eihäm tässä nyt ole kysymys minun harrastuksestani, vaan siitä ovatko laulujen sanoitukset runoutta vai vain sanoituksia.
  16. Sain pussillisen jauhoja saaristolaisleipään Suomesta.
    Nyt taidan mennä kokeilemaan miten leivänpaisto onnistuu uudessa uunissani.
  17. Menneet talkkunat ja ryynit vähän sekaisin tässä yhteydessä.

    Bob Dylan sai joku vuosi sitten kirjallisuuden Nobel-palkinnon laulunteksteistään, joita verrattiin runouteen.
    Mutta ero Iske mun pakaraan ja Dylanin tekstien välillä on todella suuri.

    Lyriikkaa???
    (Tiedätkö mitä on lyriikka?, Tiedän, entäs sinä?)
  18. Ei olisi pahitteeksi laisinkaan, jos haluaa tutustua latinalaisamerikkalaisen maan historiaan, maantieteeseen, kansanperinteeseen, kulttuuriin ja arkielämään. Olen saanut paljon positiivista palautetta Lempeiden tuulien lukijoilta, nimenomaan tietosisällistöstä.
    Valkohaikarassa on myös paljon tietoa Kolumbiasta, samoin Tulikärpästen polussa.
    Voisi käväistä lukusalissa sivistämässä itseään sen sijaan että vetää sikeetä penkissä ja on kuuntelevinaan .
  19. Laulujen sanat voivat olla runoutta.
    Monta laulua on sävelletty runoihin.
    Mutta Erika Vikmanin Ich komme ei kuulu tähän kategoriaan.
  20. Kyllä suomalaiset ja käännösklassikot ovat ihan sopivaa luettavaa 12-15 vuotiaille. Suomalaisen kirjallisuuden kaanoniin tutustuminen kannattaa aloittaa jo varhain. Ei pakottamalla, mutta sisällyttämällä lukusuunnitelmaan klassista kirjallisuutta vaihtoehtoisena ehkä jo kymmenvuotiaasta lähtien.

    Lukutaidon ja kiinnostuksen lukemiseen romahtaessa popula tyhmistyy ja seuraavaksi alkaa vaatia eduskunna lukusaleihin mangaa ja tietokonepelejä. Kulttuuri ei ole tämönhetkisen hallituksemme prioriteettejä, pikemmingin päinvastoin. Kansa joka ei lue tyhmenee ja tulee aina vain helpommaksi manipuloida poliittisin palopuhein.
    21. 73 / 369
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt