Pikku-pirpana

Pieni taivaankannen maalari.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia135 aloitusta · 17035 kommenttia
- Minä varmaankaan en olisi parisuhteessa sellaisen kanssa joka kattoisi kieroon ystäviäni.
- Mun mielestä se ei ole yhtään eri asia.
Ystävyys on ystävyyttä kattomatta sukupuoleen. - Onko sinulla ystäviä miespuoleisina?
- Suosittelen lämpimästi kokeilemaan uudelleen. Varsinkin näin kypsemmällä iällä sitä osaa välttää ne "sudenkuopat"
paremmin ja nauttimaan ihan vaan ihmisistä.
Kyllä tämän aloituksen mies sai minut oikeasti hämmentymään sillä niin selvästi hän oli käsittänyt minut väärin. Ja minä oli syväluodannut hänet väärin. Mutta mepä ei oltukaan ystäviä, vaan satunnaisia työmatkatuttuja keskenämme.
Ja hyvä Aletheias, minä en oikeasti ole kiinnostunut ihmisten ulkonäöstä, kuten en omastanikaan, niin en usko vähätteleväni lainkaan ulkomuotoani.
Minulle riittää, että olen puhdas ja ehkä jopa jaksan aamulla hiuksenikin harjata jos ne liikaa hapsottavat nukkumisen jäljiltä.. 😅
En oikeasti ole viehättävä. Ulkoisesti.
Persoonaltani kylläkin. Ja luonteeni on suorastaan valloittava. 😇 - Nyt ihan tulee mutuna,
sinä olet hänelle tärkeä yhtä lailla kuin hän on sinulle. Ei ole kyse varmaankaan mistään vanhan suolan janottamisesta, vaan ihan siitä, että hän on sinua rakastanut ja arvostanut ja haluaa olla osa elämääsi.
Hän vaikuttaa ylpeältä ihmiseltä, siis sellaiselta joka kokee oman arvonsa riittämättömäksi koska hänellä ei ole rahaa.
Hänellä saattaa olla myös perinteisiä arvoja tai lapsuus jossa on opetettu miehen mallia tyyliin elättäjänä ja naisen roolia kotiäitinä. Toisaalta voi olla myös turvaton lapsuus takana ja hänen päässään turvallisuus on kääntynyt varallisuudeksi, mitä hänellä ei ole.
Sinä tuntuisit olevan hänen elämänsä ankkuri, se vakautta luova voima. Tärkeä ja tarpeellinen ja siksi hän toimii kuten toimii. Hän luottaa sinuun ja haluaa myös olla sinun luottamuksesi arvoinen.
Ongelma on se, että hän ei koe olevansa arvoinen. Mutta hän tietää että sinä arvostat häntä.
Tilanteenne on vaikea, ja ymmärrän ettet vaan voi mennä kysymään hänen toimintansa vaikuttimia.
Nähdäkseni olet hänelle tärkeä ja arvokas. - Käteistä seteleinä 15,- ja kolikoita. Perjantaina tulee köyhäinavustukseni, jota työnantajani kutsuu palkaksi.
Pitää nostaa vähän käteistä silloin. - Myönnänhän minä. Tänne vetää moni asia, välillä yhteisöllisyys, välillä se, että on itsellä mielen päällä jokin harmi tai muu asia ja haluaa näkemyksiä siihen.
Joskus palstalle vetää tylsistyminen ja joskus ihmisen ikävä toisen luo. Useimmiten kyllä tottumus.
Oli mulla kertaalleen sellainenkin palstavaihe tossa jokunen vuosi sitten, että kaipasin huomiota, mutta se ei kauan kestänyt. Rupes vaan ottamaan päähän koko palsta. Tunsin itseni posetiivarin marakatiksi kun yritin huomionhakuisesti tehtailla aloituksia.
Se loppui lyhyeen. - Tervetuloa vaan mukaan turisemaan. Kaikki on toivottuja, varsinkin jos osaa olla asiallinen.
- No, tuon kysymyksen voit esittää Randelle esmes. Ehkä hän osaa selittää meidän välisen ystävyyden.
Se vaan on jotenkin itsestään selvää, että ollaan vaan kavereita. Joidenkin kanssa pitää käydä se keskustelu että ollaan vaan kavereita.
Mä kun en tuo esiin sitä sellaista naisellisuutta kaverisuhteissa miehiin, olen vain oma itseni. Nooh, en mä tuo sitä naisellisuutta muutoinkaan erityisemmin esiin.
Kai mua pidetään niin kutsutusti hyvänä jätkänä.
Ja kun en ole se joka haluaa pitää yhteyttä, mulle riittää hyvin vähäinenkin yhteydenpito.
Siis kyllä mä halailen ja joskus suukotankin miespuolisia ystäviäni, mutta en sillain viettelevästi vaan kaverillisesti.
Enkä flirttaile, tai hyväksy kavereiltanikaan flirttiä.
Mun on vaan paljon helpompaa olla kaveria miesten kanssa. Ymmärrän miehiä kai paremmin kuin naisia.
Ja tekijänä voi olla myös minun ulkoinen epäviehättävyys. Minulla on hyvin viehättävä persoona, mutta sekin on pikkuisen tylsä, kuitenkin jotkut tykkää.
Pidän itsestään selvänä, ettei kavereiden kesken säädetä. En koskaan ole edes ajatellut esmes Randesta "sillain" tai muistakaan kavereistani.
Paljolti varmaan on mun persoonasta kyse, en vaan ole sellainen naisellinen tipunen johon ihastutaan. Näin luulisin. - Puolin... 🤣
- Väärinkäsityksestähän oli kyse. Puomin jos toisin.
- Se on tämä mun persoonallisuus. Olen saanut sellaista tietoa että persoonallisuustyyppini on harvinainen ja esiintyy yleensä vain miehillä.
Ajattelen kuin mies eli olen putkiaivo. 😲 - Höh ..
Todellako?
Et jaksa selata.
Mä muuten luin tämän ketjun pari viikkoa sitten läpi ja voin sanoa ettet ole vastannut siihen vielä. Anonyymi 526. - Siinä puhuu taas kunnon kristitty.. :)
- Jeesus olikin juutalainen. Eikös tuo sitten ole juutalaisten opinkappaleita..?
Jos noiden opetusten mukaan pitäisi elellä, niin varmaa olisi, että minulle taivaspaikka olisi varattuna. Kristittyjen taivaspaikka kerettiläiselle.. :)
Koska kukaan ei ole sitä kysynyt, niin vastaan;
Kyllä! Uskon eräänlaiseen jumalaan, mutta en kristittyjen jumalaan. Olen kerettiläinen siinä suhteessa.
Maailmankaikkeus ja sen täydellisyys ei voi olla pelkkää sattumaa. Elämä ja sen rakenteet, siis kaikkeus todistaa että jonkinlainen jumaluus voi olla olemassa.
Se, mitä ihmiset jumalista ja heidän palvomisesta sanovat ja kirjoittavat on samaa skeidaa mitä ihmiset nyt muutoinkin suoltavat. Sitä on turhaa minulle tuputtaa tai jesseä. Jesse oli ihminen. - Niin joku kekkasi nostaa tämän ylös. Ikivanha raina.
Minulle ei ole tuottanut minkäänlaista ongelmaa olla kaverina miehen kanssa.. eikä ymmärtääkseni noille miehillekään.
Juurikin viime viikolla eräs naimisissa oleva ystäväni pyysi minua keikalle jolle hänkin osallistuu. Ei kanssaan vaan mukaan.. eli ihan eri juttu.
Minä olen sellainen yksinäinen susi joka kulkee omia polkujaan ja jos siihen polun varteen sattuu mukavia ihmisiä, miehiä tai naisia daatan hetken kulkea jopa rinnakkain.
Miehet ovat ystävinä paljon helpompia kuin naiset, en pysty ymmärtämään naisten sosiaalisia kimurantteja kiemuroita ja se kun naiset odottavat ystävyydeltä aina sitoutumista.
Ei jaksa sellaista.
Miesten kanssa on helpompaa. Tavataan ja pidetään hauskaa .. sit voi mennä kuukausia, ettei olla edes yhteyksissä ja sit taas tavataan tai jotakin. Ei mitään tyhmää paita ja peppu -meininkiä.
Tuollainen tuntuu olevan suurimmalle osalle tuntemistani naisista mahdottomuus.
Tämänkin aloituksen tyypin puhelinnumeron sain häneltä ollessani vielä varattu.
Juttelimme varmaankin pari vuotta satunnaisesti työmatkoilla kasvotusten.
Luulin että olemme jonkin sortin kavereita.
Luulin väärin.
Mutta eivät kaikki miehet ole samanlaisia. Ei todellakaan. - Meissä, eli sinussa ja minussa on paljonkin samaa sen suhteen, miten suhtaudumme perheeseen.
Toisaalta olemme kuin yö ja päivä. Olemme hyvin erilaisia.
Kai se on niin, että kun aikansa tutustuu kehen tahansa, niitä yhtäläisyyksiä löytyy vaikka kaivamalla. - Ei yhtään hullumpi suunitelma.
Mä ite olisin varmaankin vieläkin exän kanssa jos en olisi tutustunut sinkut-palstaan. Ihan tottumuksesta. Nyt on hyvä. - Mulla toi muu elämä on niin merkityksellistä, etten voisi vaan ottaa ja rakastua.
- Se on hyvin ikävä palsta, ei järjen hippustakaan koko touhussa, jos ei nyt täälläkään aina, mutta me sinkkulalaiset ei sentään olla missään palstapsykoosissa.. ainakaan tietääkseni 😄