Asiantieteilijä
Tieteilijä eli tutkija eli tieteenharjoittaja tutkii todellisuutta tieteellisen menetelmän avulla.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia127 aloitusta · 30 kommenttia
- Alku lähti sinulla, että saatat olla oikeassakin ?
Olen kyllä senverran tästäkin perillä, ettei Sipilän hallituksen aikaan nyt tarkoituskaan ollut tuhota taksijärjestelmää, mutta se oli vain liian vanahanaikainen, se oli liian hintava uusille yrittäjille, taksiluvat oli jo ajettu siihen pisteeseen, että velka oli uudella taksiyrittäjällä jopa vuosikymmeniin yltävä. Se saatiin pois, josta jokainen sai ponnistaa kykyjensä mukaan.
Kun tämä yksi monien joukossa olevaa yrittämistä, se siitä muotoutuu sitten markkina ehtoiseksi. Kyllä siihen jäi silti esteitä ja testejä, ettei nyt ihan lennosta pysty aloittamaan taksisuharin tointa. Toki, jos epärehellisiä alallakuin alalla, he pian mustaa sitten koko alaa.
Nyt tulee Harakan mallissa vain kallista, uutta mittaria, koulutusta pitkään ym joka käy talouden päälle, ja kyllä se asiakas kaiken maksaa, eli hinnat nousee, siitä ei päästä mihinkään. Kun nyt tavoite kuitenkin että henkilö A siirretään paikkaan B, se sitten päättyy se yhteistyö, alkaakseen sitten taas uudesttaan kun tarve koittaa. Ettei tässä nyt mitään neuvosto marsalkkaa olla kyydissä.
Itsereflektioksi kutsutaan oppimisen psykologiassa mietiskelyä, harkintaa, heijastusta, jonka avulla oppija heijastaa oppimansa käsityksen näkyviin, jotta sitä voi paremmin tarkastella ja tarvittaessa muuttaa. Reflektiossa oppija tarkastelee ja käsittelee uusia kokemuksiaan voidakseen muodostaa uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa.
-ja tässä mallissa Sipilän hallitus katsoi tämän alan muutos tarvetta, ettei nyt ihan mahdottomia ole hinnat esim. uuden yrittäjän aloittaessa. Kyllä siihen liikenneministeri Bernerin esityksen ja eduskunnan hyväksyessä tietenkin jäi, ei ne lait ole aina niin valmiita joita ei tarvitsisi sorvata muutoksin aikaan paremmiksi. Siksihän juuri eduskunta on ministereineen jotka tekee esityksiä eduskunnalle.
Katotaampa mitä tulee Harakan jäliltä, huomataan että vaikeuksia tulee kun sujuvoitusuus lakataan. Se näkyy hinnassa, ei kukaan näitä muutoksia tee ilmaiseksi. mm suurelle käyttäjälle Kelalle tulee muutosesityksiä, että hintoja pitää korottaa, ja miten paluukyyti palaako taksin tuntitaksa ? sitä en esityksestä löytänyt.
Täytyy vain katsoa miten edetään, ei kuitenkaan hyvältä näytä, kun aletaan liikaa laitostamaan. - Alkiolaisuudesta
- Olet sellainen räkyttäjä tyyppi vain, asiaa et osaa.
Pitää kestää itsekkin jos hankalaa sinulle sanotaan, kun sitä itse työnnät jatkuvalla sonnalla.
Tunnistin sinut heti erääksi sonnan levittäjäksi ja rekatun linkin vastustaja tietenkin olet, kun et tohdi nimimerkillä esiintyä. - Mainitut olleet eduskunnan puhemiehiä, siksi kuva saatu eduskunnan seinälle.
Heinäkuun 25. päivä 2019 tuli kuluneeksi sata vuotta siitä kun Suomen tasavalta sai ensimmäisen presidenttinsä. K. J. Ståhlberg valittiin virkaan. Hänellä on ollut yksitoista seuraajaa.
1919–25: Kun Kaarlo Juho Ståhlbergin kausi alkoi, Suomi oli kehnossa kunnossa. Takana oli sisällissota.
1925–31: Lauri Relander.
1931–37: Pehr Evind Svinhufvud.
1937: Kyösti Kallio ..Vaikka välit Neuvostoliittoon olivat viileät, oli sen kanssa kuitenkin solmittu 1932 hyökkäämättömyyssopimus.
Presidentti Kallio oli talonpoika ja punamullan kätilö.
Juuri eronnut presidentti Kyösti Kallio ja marsalkka Mannerheim 19.12.1940. Hetkeä myöhemmin Kallio kuoli sydäninfarktiin.
https://is.mediadelivery.fi/img/978/676f43c1ebc643029dbcaea28d232c4b.jpg.webp
1940: Risto Ryti. Ryti erosi elokuussa 1944.
Kun Kallio joulukuussa 1940 vaihtui Risto Rytiin, olivat asiat taas huonolla tolalla. Neuvostoliitto oli marraskuussa 1939 hyökännyt Suomeen. Suomi oli menettänyt talvisodassa Karjalan. Moskovassa maaliskuussa 1940 tehdyn rauhan jälkeistä aikaa sävyttivät Kremlin uhkaukset ja pyrkimykset eristää Suomi muusta maailmasta.
Kallio oli kuitenkin heti kautensa alussa nimittänyt A. K. Cajanderin ns. punamultahallituksen, jonka rungon muodostivat Maalaisliitto (nykyisin Suomen Keskusta) ja Sdp. Sen myötä hyökkääjän ällistykseksi suomalaiset eivät marraskuussa 1939 olleetkaan vuoden 1918 henkisissä juoksuhaudoissa vaan ottivat offensiivin vastaan yhtenäisenä, taistelumielisenä kansakuntana.
1944–46: Carl Gustaf Emil.G. Mannerheim.
1946–56 Juho Kusti Paasikivi.
Paasikivi toimi presidenttinä vajaat kymmenen vuotta. Hänen aikanaan valvontakomissio poistui ja Porkkala palautettiin Suomelle. Moniselitteinen oli vaikutukseltaan Neuvostoliiton kanssa 1948 tehty yya-sopimus. Se rauhoitti Kremlin johtavia tovereita, mutta yleisen sanahelinän ohella se sisälsi suomalaisia huolestuttaneen artiklan, jossa viitattiin sotilaalliseen yhteistyöhön länttä vastaan. Paasikiven aikana artikla pysyi kuitenkin pöytäkirjojen uumenissa.
1956: Urho Kaleva Kekkonen.
Kausi, jota kesti yli 25 vuotta. Sinä aikana Suomi liittyi EFTA:an, teki vapaakauppasopimuksen EU:n (EEC) kanssa ja ajoi elintasossa kiinni Ruotsin. Suomalaissotilaat olivat maailmalla valttia YK:n rauhanturvaajina. Suomi valittiin YK:n turvallisuusneuvostoon. Helsingissä pidettiin 1975 Ety-kokous, johon mm. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajat osallistuivat.
1982: Mauno Henrik Koivisto.
Kun Koiviston 12-vuotinen kausi päättyi, ei Neuvostoliittoa enää ollut ja idänkauppa oli romahtanut. Suomessa markkinavoimat oli päästetty Suomen Pankin holhouksesta näyttämään osaamistaan. Talous ylikuumentui. Markkinoiden kiihko vaihtui konkursseiksi ja puolen miljoonan ihmisen työttömyydeksi.
1994: Martti Ahtisaari.
Samana päivänä kun Koivisto 1994 vaihtui Martti Ahtisaareen, valmistui sopimus Suomen liittymisestä EU:hun. Jäsenyys astui kansanäänestyksen jälkeen voimaan 1.1.1995.
2000: Tarja Halonen.
Hänen kaudellaan presidentin valtaoikeuksia vähennettiin.
2012-: Sauli Niinistö.
Oli markka kadonnut yhteisvaluutta euron tieltä ja EU:n säädöksistä oli tullut kotimaisen päätöksenteon raja-aitoja. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa tuli perussuomalaisten ensimmäinen ”jytky”.
Jo Koiviston aikana käynnistynyt keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä jatkuu edelleen samalla kun yhteistyö sen kanssa on koko ajan tiivistynyt.
Oman vivahteensa Niinistön ajalle on tuonut se, ettei yhdelläkään Suomen presidenteistä ole ollut muodollisesti niin vähän valtaa kuin hänellä. Sitä on kuitenkin ajoittain vaikea huomata, sillä etenkin ulkopolitiikassa hallitukset ovat suorastaan työntäneet presidentille takaisin sitä roolia, jota hänen edeltäjältään yritettiin poistaa. Niinistön toinen virkakausi päättyy 2024 eikä hän voi asettua enää kolmatta kertaa peräkkäin ehdokkaaksi.
Presidenttiä ei pidä valita puoluepoliitikkona ja ehdokkaan tuleekin osata asettua sen ylä- ja ulkopuolelle ajamaan koko kansan asiaa mielellään jo puoluepolitiikassa toimiessaan tai ottaa puoluepolitiikkaan etäisyyttä sen jälkeen. Halonen teki typerästi ottaessaan SDP jäsenkirjan takaisin, se söi myös presidentin tasapuolista arvovaltaa. Kokokansan presidentti silloin kaukana, kun ominaan vain on. - Nolla jäi pois, tuli entistä kaameampi tulos, jonka vasemmisto sai aikaiseksi.
Silloin kaikiaan SDP masinoimassa aseellisessa kapinassa sai 60000 Suomlaista surmansa.
SDP ei ole vieläkään pyytänyt anteeksi kansalta kauheaa tekoaan 1918.
Mauno Koivistoa:. Hän oli antanut 80-vuotishaastattelun ja arvioi siinä, että jos punaiset olisivat voittaneet vuonna 1918, Suomesta olisi tullut osa Neuvostoliittoa.
Kapinankukistussota oli kuin olikin kansallisen itsenäistymisemme ja yhteiskunnallisen vapautemme turvannut vapaussota.
Ensinnäkin, venäläiset sotilaat karkotettiin maasta, ja toiseksi, kukistettiin sosialistinen vallankumous, joka olisi kytkenyt Suomen bolsevistiseen Venäjään, missä proletariaatin diktatuuri, kommunistinen puolue ja valtio hävittivät kaikki yksilön vapaudet ja tekivät ihmisistä tasapäistävän koneiston osia.
SDP:tä – ”oli hirveä rikos ryhtyä valtiopetokseen 1918”
Kehottaa sosiaalidemokraatteja edes jotenkin pahoittelemaan puolueen ryhtymistä vallankumoukseen tammikuussa 1918.
Sisällissota alkoi, kun sosiaalidemokraattisen puolueen radikaali ydin Kullervo Mannerin johdolla julisti aseellisen kapinan alkaneeksi tammikuun lopussa 1918.
Suomen sisällissota käytiin keväällä 1918. Sota alkoi 27. tammikuuta ja loppui 15. toukokuuta.
– Jos Sdp:n puoluetoimikunta ei olisi tehnyt päätöstä ryhtyä vallankumoukseen, olisi säästytty noin 60 000 uhrilta,
60 000 uhria koostuu sisällissodassa Suomessa surmansa saaneista noin 37 000 ihmisestä ja Neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista, jotka joutuivat Stalinin puhdistusten uhreiksi 1930-luvulla.
– Miksi Sdp ei käytä Sanna Marinin ja Antti Rinteen johdolla tilaisuutta hyväkseen ja irtisanoudu vuoden 1918 aseellisesta kapinasta? Olisi korkea aika sanoutua siitä selkeästi irti.
– Oli hirveä rikos puolueelta, joka oli keskeisesti mukana vuodessa 1905, ryhtyä valtiopetokseen kansanvaltaa vastaan. - https://www.verkkouutiset.fi/taloustieteilija-en-ole-koskaan-kokenut-tallaista-halveksuntaa/
https://www.is.fi/politiikka/art-2000007713868.html
Tympeää luettavaa punavihreille ja sosialisteille. Turhaa näitten ministereiden jatkaa, se vain pitkittää asioiden osaamista, he nähty, ei ole ministeri ainesta.
https://is.mediadelivery.fi/img/978/9ce088f7cc8c4a98a450d4e8a2270187.jpg.webp
Siitä saisi maitojunan tilata heti 9:lle -alle 10 pisteen omaaville hännillä.
Ei he täytä ministerin saappaita, edes laina saappaissa.
Pääministeri Sanna Marin jäi IS:n ministeripörssin kakkoseksi. Marinia parhaaksi ministeriksi äänesti 6 kansanedustajaa 34:sta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ei saanut yhtään puoltoääntä ministeripörssissä. Haaviston toimia al-Holin tapauksessa puitiin vuosi, ja Haavisto sai vakavat moitteet perustuslakivaliokunnalta. Silti jatkaa? ihme sälli !
Kolme ministeriä ei saanut lainkaan mainintoja. Ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr) pisteitä ei antanut edes yksikään kyselyyn osunut vihreä. Haaviston lisäksi nollakerholaisiksi jäivät ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) ja kuntaministeri Sirpa Paatero (sd). - Tipahti nimimerkki pois.
Sanna ___myi____ käytettyjä tavaroita kirpputorilla.
1) myi
2) möi
2 Käyn kerran viikossa ____vaa’alla____.
1) vaakalla
2) vaa’alla
3)vaalla
3 Menen töiden jälkeen ____Töölöön_____ kampaajalle.
Töölöön
Töölööseen
4 Tuhlasin kaikki rahani ___oluihin_____.
olueisiin
oluiin
oluihin
5 __kuka___ meille tuli kylään?
Ketä
Kuka
Kuta
6 Leipä on tehty ruis-nimisestä viljasta eli _______. (Kirjoita alla olevaan kenttään ruis-sanan oikea taivutusmuoto.)
7 Herttuatar Meghan asuu ____Iso-Britanniassa_______.
Iso-Britanniassa
isossa-Britanniassa
8 Siskoni muutti Ruotsin _____Malmöhön______.
Malmö:ön
Malmöön
Malmöhön
9 Kauramaito on loppu. ______Käväisenpä_______ nopeasti kaupassa.
Käväisenpä
Käväisempä
10 Juhlissa otin palasen neljästä eri kakusta. Söin siis ____montaa____ kakkua.
monta
montaa - Kiertotalous+rakentuu+yhdessä,+sitten+joskus,+kun+siihen+päästään,+nyt+päinvastoin+haaskataan+kuin+ei+päätä+sille+olisi.+Monet+oppineet+siihen,+että+käypänen+kalu+heitetään+roskiin+-jätekeskuksiin,+joka+siellä+vaatii+valtavasti+työpanoksia+että+saadaan+kalu+hajotettua+ja+purettua+uusiokäyttöön,+mikä+osa+siihen+käy.
- Täälläkin ollaan samaa mielipidettä, tai eri mielipidettä. Se kuppikunta tulee näinkin kirjoitusten perusteella, vaikkei fyysisesti toisia tunneta. Jotkun ovat kovempia kuppikunnan harrastajia kuin toiset. Jos otan tähän esimerkin, kun tuossa ollut esillä, miten nuhdellaan kun kuppikunnasta luulee erkantuneen:
"Oh hoh! Et voine olla tosissasi? En halua enkä voikaan uskoa Sinua kaltaiseksi tuolle eräälle, joka joka päivä moneen kertaan näkee täällä monia muita minuna!
Niin kauan jo olemme tällä palstalla toisemme tunteneet, että vakavammin otettavana olen Sinua aina pitänyt, vaikken aina olisi ollut aivan samaa mieltäkään kanssasi.
Kai tuo on Sinulta vitsailua, mutta sopimatonta sikäli, että joku voi ottaa Sinut tosissaan ja silmissään joudut "samaan sarjaan" tuolle vain minusta ja minulle elävän kanssa."
-tämä jatkui, että nuhdeltu joutui antamaan näytteensä kenen porukoissa on.
Käytti sanaa: "pankkolängvitsi" jolla yritti mollata kirjoittajaa, joka ei linjoillaan -jota tämä nuhdeltavansa on viljellys, ja sillä osoitti osoitti että rivissä vielä ollaan kuuliaisena. Nämä suhteet täällä hupaisijakin.
Mielipide on yksilön subjektiivinen näkemys jostain asiasta. Varsinkin poliittisessa toiminnassa jonkin joukon mielipiteen selvittämiseksi tehdään tilastollisesti käsiteltäviä kyselyjä eli mielipidetiedusteluja eli gallupeja. Mielipiteen vapaus ja oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti kuuluvat perusoikeuksiin.
Tässä yksi monista mielipiteistä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide
OMA MIELIPIDE
Mielestäni / minun mielestäni…
Minusta…
Olen sitä mieltä, että…
Minusta tuntuu, että…
TOISEN MIELIPIDE
Villen mielestä… / Hänen mielestään… / Heidän mielestään…
Villestä… / Hänestä… / Heistä…
Ville on… / Hän on… / He ovat sitä mieltä, että…
Villestä tuntuu… / Hänestä tuntuu… / Heistä tuntuu, että…
SAMAA VAI ERI MIELTÄ?
Oletko samaa mieltä?
– Kyllä, olen (täysin/osittain) samaa mieltä.
– Ei, olen (täysin/osittain) eri mieltä.
– En osaa sanoa.
– En oikein tiedä, mutta luulen, että...
Mitä ajattelet asiasta?
– Minusta sinä olet väärässä. / Minusta Ville on väärässä.
– Minusta sinä olet oikeassa. / Minusta he ovat oikeassa.
Mielipiteen ilmaisu puhekielessä
Puheessa monet pronominit ovat vähän erilaisia kuin kirjoitetussa kielessä. Siksi myös puhekielen mielipidefraasit eroavat hiukan kirjakielisistä:
Mun / Sun / Sen / mei(d)än / tei(d)än / niiden mielestä…
Musta / Susta / Siitä / Niistä…
Mä oon… / Sä oot… / Se on… / Me ollaan… / Te ootte… / Ne on sitä mieltä, että…
Musta tuntuu… / Susta tuntuu… / Niistä tuntuu, että… - Sipilä oli hyvä näissä, otti köyhemmät huomioon ja yrittelijäät.
Ei ole nyt Marinilta kuulunut Sipilän teolle jatkoa, jossa Sopilä sanoi sanoi että kaikki asunnottomat vtäytyy saada katto päänsä päälle, ja aloitti projektin sen eteen.