maissiii
uusi vuosi ja uudet kujeet
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia58 aloitusta · 2332 kommenttia
- Jos nyt ei satulinnaaan asti pääsisikään,
niin jospa sentään veräjälle.
Henry Theel
https://youtu.be/g9DZ14Mwn7c - Aamut ovat usein niitä parhaita hetkiä päivässä.
Niin kuin tänäänkin,
heräsin kun radiosta kuului heleällä lauluäänellä:
Hyvää huomenta ilo, hyvää huomenta rauha...
Aamutee llä poltan pientä kynttilän pätkää,
miten suuri se valo onkaan noin pienestä.
Tänään tosin valaisi nouseva lohenpunainen aurinko koko taivaan
ja ylsi pieneen keittiöönikin.
Luen yleensä samalla runoja, yhä useammin ääneen,
näin syksyllä tulee aina mieleeni Eeva Heilala ja hänen runonsa.
Viime perjantaina taas hain hänen kaikki kirjansa kirjastosta.
Ne ovat niin maanläheisiä ja täynnä lämmintä huumoria,
yli kasikymppisen maatilan emännän havaintoja elämänpiiristään.
Tämä mm osui tähän aamuun
"Ei niin ahdasta ovea
ettei suuri maailma
siitä sisään pääse."
Niinpä niin aamun hyviin hetkiin kuuluu lukea postinsa ja
piipahdella tutuilla sivuillaan, lisäksi lukea kaikkea sitä,
mitä maailma meille tunkee. Pitäisikö tänään oven vain pikkasen raollaa
ja pitäisi sen pahan maailman ulkopuolella.
Hyvää päivää itse kullekin, taitaa tulla hyvä pihakeli,
aurinkoa ja ilotuulta sopivasti jokaisen "pihaan". - Miksei saisi olla,
ken leikkiin ryhtyy,
leikin kestäköön.
Pääministeri on aina arvostelun kohteena,
onhan koko hallitus hänen hyppysissään.
Marin on itse lähtenyt ulkoisten asioiden korostamisen tielle
antautuessaan median pelinappulaksi.
Samalla on hämärtynyt hänen poliittiset tekemisensä.
Marinia ei oteta enää vakavasti,
koska hän lausuu lauseissaan ympäripyöreitä höpötyksiään.
Hänellä ei ole omia mielipiteitä mistään asioista,
tai hän ei uskalla sanoa niitä,
koska pelkää mediaa ja haluaa olla median sylikoira. - Miksi rosollin niin helposti mieltää vain jouluruuaksi.
Se olisi kuitenkin hyvää perussalaattia ympäri vuoden,
ruokaisaa ja edullista ja helppoa valmistaa.
Perunasalaatti tulee tehtyä, sopivin lisukkein,
mutta ei rosolliinkaan kaikkia tarvita, että siitä saa hyvää.
Porkkana tai punajuuri salaattia, kumpaa on enemmän jne
varioita löytyy. Sipuleita ja yrttejä vaihtelemalla saa ihan eri makuista herkkua. - Syysunelmia,
niitähän riittää...
Ollaanko avoimia kirjoja toisillemme...
Katri-Helenan syysunelmia.
https://youtu.be/5QUPj0KFlmA - Kyllä tälläinen elämä on todella ankeaa. todella, todella ankeaa.
Olen tottunut aikaisemmassa elämässäni,
silloin kun meillä oli hoidettavia tai silloin kun perhe oli kasassa
laittamaan ruokaa isoina annoksina.
Nyt itekseni laitan yhä isoja annoksia ja pakastan annoksina edessä oleville päiville.
Yksi periaate on aina ollut, että kerran viikossa laitan perunaa,
se voi olla sitten keittoa, laatikkoa tai vaikka muussia.
Muussista leivon, ehkä seuraavana päivän perunapiirakoita,
muussista voi laittaa laatikkoa ja keittoa jne.
Jääkaapissani on aina porkkanoita , sipulia, kaalia, punajuurta ja varsiselleria,
koska tykkään varsisellerin mausta, kaikki halpoja juureksia,
antavat makua moniin ruokiin. porkkanoita syön myös välipalana.
Punaista lihaa ostan tosi harvoin ja silloin se on jauhelihaa, yleensä paistilihaa,
koska tykkään raa'asta jauhelihasta. Yhdestä jauhelihapaketista saam monta ruokaa.
Sisäelimiä suosin, maksaa ja muita halvempia osia, esim kielestä saa tosi maukasta ruokaa, se tosin vaatii kärsivällisyyttä.
Käyttämässäni kaupassa ei ole tuoretiskiä, joten ne ostokset rajoittuvat kaupunkiostosreissuille.
Kalat ostan erilaisina säilykkeinä, sen vuoksi kalaan olisikin kiva päästä.
Kanaa kannattaa tietysti ostaa, esim kolmestä marinoidusta kanankoivesta voi valmistaa monta ruokaa, vaikka joskus se marinointi yököttää, ensin yksi koipi sinällään, toisesta keittoa kolmannesta risottoa jne
Kahvina juon murukahvia, kerran päivässä, riittää.
kaapista löytyy vierasvaraa ja oikeaa kahvia.
Tietenkin jos tulee vieraita tai lapsia , totta kait hemmottelen heitä,
heidän tarjoilut eivät kuulu nuukuusohjelmaan.
En esimerkisi syö leivän päällä kuin yhtä ainetta kerrallaan
olkoon sitten voi , juustolevite tai tomaatti tai porkkanaraaste.
Joku tykkää laitta leivälle ensin levitteen sitten juuston sitten kinkun ja jossakin kohtaa keikkuu salaatinlehti ja kurkkuviipale, ei onneksi tarvitse noin hemmotella itseäni.
Joskus vieraita ja lapsia tulee joudun törsäämään heille kinkkuja ja juustoja, mutta kun he lähtevät, laitan kaikki jääneet heidän matkaansa.
Huvittaa, kun ihmiset luulee, että maailmassa on vain kauraryynejä,
joita nuukailijat syö, mutta siellä on vaikka minkalaisia ryynejä, hiutaleita ja jauhoja kauppojen hyllyillä , joista voi laittaa monipuolista syötävää.
Uuniruokiin ostan kermaa ja oikeaa voita., maitoa hankin harvoin , ehkä vain silloin kun tekee mieli pitää lettupäivä.
Leipänä ostan vain ruisleipää, valkoiset leivät teen itse pataleipää tai peltileipää, harvoin niitäkin. Pullia tai kakkuja en itselleni leivo.
Tämä nuorimies, josta kerroin ,
teki itse mm pähkinävoita, se oli hyvä proteinin lähde ja sopii moneen paikkaa ruokahuollossa. Ajattelin kokeilla sitäkin, miltä maistuu omassa suussani.
Mulla on leivinuuni ja nyt olen pikkuhiljaa aloittanut lämmittämisen , niin ruuat kypsyvät melkein itsestään kun vain lämmityksen jälkeen uuniin laittaa.
Nuukailussa on tärkeää se, että tietää mitä ostaa kun menee kauppaan, heräteostokset ovat mennyttä elämää. ja tavallinen arkiruoka on parasta. Eikä se tarkoita, jos kympillä viikossa ostaa itselleen ruokaa, että kympin kanssa menee kauppaan ja katsoo mihin se riittää. Aina on mukavaa tehdä pitemmän aikavälin suunnitelma ja katsoa kokonaisuutta.
Jos ostaa ryynipaketin tai kaalinpään, niin ei niitä yhdellä kertaa saa kulutettua. kaalinpäästä tulikin mieleen kaalikääryleet, pitääkin tehdä niitä, niitäkin saa helposti koko pellillisen ja melkosen halvalla, nuukailijalle sopivaa ruokaa. - Aamulla muistin erään suomalaisen säveltäjän ,
joka asui Pariisissa, Valto Laitisen.
Piti etsiä hänen elämän tarinansa.
Hänen jatsahtava kiva kappale
Kun syksy saapuu Helsinkiin
https://youtu.be/CNxTIHuyZsA - Kerran viikossa käyn kaupassa ja olen kokeillut, että tässä yhen hengen taloudessa ei saa mennä enempää kuin kymppi ruokaan viikossa.
Eikä ole mennyt, se riittää, mutta eipä tule hävikkiäkään.
Kaikki alkoi keväällä kokeilusta, nuukuusviikoilta, se koskee sähkölaskua, lämmityskuluja, vettä, ruokaa ja aikaa.
Ny t nuukuudesta on tullut hauska harrastus.
Elän kuten ennenkin, mutta tarkkailen käytöstäni
ja suunnittelen enmmän etukäteen.
Enää ei tarvitse juosta tarjousten perässä.
Jos seuraavaksi kokeilisi euro päiväss,
eli seitsemän euroa viikossa, mitenköhän onnistuisi.
Joku päivä sitten luin nuoresta hepusta, joka kokeili moista.
Hän kertoi, että homma alkoi kyllästyttämään jo muutamassa kuukaudessa.
Itselläni on se etu, että saan omasta takaa perunat ja marjat ja omenat ainakin vielä tähän vuodenaikaan.
Asun järven lähellä, pitäisikö lähteä kalaan,
ahvenastakin voi laittaa vaikka mitä ruokaa, jopa särjestäkin,
tuskin muita kaloja osaisin kalastaakaan. - Heli Laaksosen kotosivut ovat vallan mukavaa luettavaa...
- Ei liity mitenkään kirjamessuihin...
Tykkään murrekirjoista ja kuuntelenkin murteita mielelläni.
Olen elänyt itäisellä murrealueella ja nautin esim savon kielestä.
Lukea, puhua ja kuunnella. Viäntäminen iäkkäiden savolaisten kanssa on mukavaa.
Täällä keski-suomessa eläen nautinnot murteista saa hakea muualta.
Heli Laaksosesta tykkään, olen käynyt hänen iltojaan kuuntelemassa,
ja on ollut hienoa nähdä kuinka yksi nainen vierasta murretta puhuen pitää kuuntelijan hanskassa koko pitkän illan.
Hänen kirjojaa luen , hänellä on oivaltavia ajatuksia,
kiva näkökulma elämään.
mutta joudun niitä lukemaan ääneen, että ymmärtäisin paremmin.
Heli Laaksonen on monilahjakas taiteilija.
Toiviottavasti tapaan Heli Laaksosen taas omilla kirjamessuilla.
Onhan hän julkaissut uusia kirjoja, jatkuvasti,
vaikka korona-aika kuritti hänen laisiaan kiertäviä kirjailijoita. - Elämällä on jokaiselle oma tarkoituksensa.
Löytää sen vai etsiikö edes sitä, riippuu jokaisesta itsestään.
Joskus on helppoa pukea se sanoiksi, runoksi tai vaikkapa kuviksi tai lauluiksi.
Joel Hallikainen pukee sen runoksi näin
Elämän tarkoitus
https://youtu.be/8Ppi-n2Xs5o - Mukava tosiaan kun Katri-Helena on taas tullut julkisuuteen.
Hän on yksi sinivalkoisista äänistä,
hänellä on myös positiivinen olemus, aina hymyissä suin esiintyy.
Katri-Helenan lauluista pidän monista,
mutta yksi vaikuttavin on Juha Vainion sanoi
Mun sydämeni tänne jää.
Olen käyttänyt joskus laulun tekstia soveltaen kuolin-ilmoituksissa.
Katri-Helena laulaa kappaletta myös UPM mainoksessa,
kun ensi kerran kuulin sen siinä yhteydessä,
se herkisti jotenkin, se on siinä kuin metsänomistajan "testamentti".
https://youtu.be/7KZRGvfQv90 - Kuulun sukupolveen,
jonka piti koulussa opetella kaikki maakuntalaulut,
ne osaa vielä tänäkin päivänä.
Vai johtuiko se asia vain opettajasta.
Itselleni on kolme maakuntalaulua ylitse muiden
Karjalaisten laulu liittyy juuriini,
Karjalaiset laulavat kesäjuhlissaan sen niin komeasti,
on hienoa olla mukana laulamassa sitä.
Savolaisten laulua olen vuosikymmeniä laulanut,
kun asuin savossa kolmisen kymmentä vuotta.
Mutta rakkain on tietysti on Keski-Suomen kotiseutulaulu
Syntymäpaikka kun on Sydän-Suomen...
https://youtu.be/QS5I3X3_3-g - Samaan syssyyn
onnittelut ajatusmyssyyn
Viktor Klimenko täyttää
tänään 80 vuotta
https://youtu.be/t8IxT3r2sTM - Monia unohtumattomia hetkiä,
tarjosi tämä päivä
ne kaikki haluan tallentaa.
https://youtu.be/7begXyZUaHw - Esi-isä on isä, josta jokin polveutuu,
ja minä satun polveutumaan niin isästäni kuin isoisästänikin,
jotka molemmat olen tuntenut,
Joten minulle he olivat esi-isiä.
Isäni oli sotainvalidi, joka haavoittui rintamalla
ja kantoi loppuelämänsä kipuilevaa sirpaletta käsivarressaan - Oi, älä syytä itseäsi, ole armollinen itsellesi.
Neuvojaksi ei parana ruveta, mutta...
Tekee mieli lainata erään kirjailijan ajatuksia.,
Osin vain suora lainaus vaikka lainausmerkeissä onkin...
"Lapsilla on ihan oma elämänsä, vaikka he tulevat kauttanne
niin silti he eivät kuulu teille.
Lapsille antakaa rakkauttanne , mutta älkää ajatuksianne,
sillä heillä on omat ajatuksensa.
Elämä ei viivy menneessä, eikä mene taaksepäin.
Te oltte jousia, joista lapsenne singotaan maailmalle
elävinä nuolina ja jousimies voi seurata matkan päästä
kuinka nuolet elämän polulla sitten sinkoavat." - Aurinkoisen sunnuntain kunniaksi
satulinna voisi olla tänään vaikkapa Holvikirkko.
Tunnen erään, jonka elämänsä biisi tämä kappale on.
Liki yhdeksänkymppinen ruotsalainen toimittaja Sven Lindahl
on alkujaan kappaleen säveltänyt ja sanoittanut ruotsiksi nimellä Mälarö kyrka..
Saukin sanoilla sen laulaa suomeksi mm Eero Raittinen
https://youtu.be/kxd4xhcW0uE - Ehkä on hyvä muistaa, että Suomi hävisi sen sodan aikoinaan,
eli pitäisikö meidän olla nyreisssään. Ei tietenkään.
Esi-isämme taistelivat kuitenkin itsenäisyyden,
josta voin vain olla ylpeä, ja juhlia sitä.
ja juhlia itsenäisyyttä arvokkaasti moni eri tavoin, kuuluuhan siihen paraatia yms..
Presidentin itsenäisyypäivän vastaanotto on mielestäni arvokas juhla.
Monissa maissa itsenäisyyttä juhlitaan erilaisilla karnevaaleilla,
siinä mielessä hyvä, että Suomen itsenäisyyspäivä sattuu talveen.
Hillitsee hihhulointia. - Olet saanut väärää tietoa.
Yli kolmetuhatta sotaveteraania on yhä hengissä ,
heistä sotainvalideja on kuutisen sataa.
Keski-ikä on jo vallan korkea,
mutta heissä on useita yli sata vuotiaita teräsvaareja ja-pappoja.