Vapaa kuvaus

"Ajattelen, siis olen." (Descartes) "Minä en ajattele, minä vain olen." (Tuntematon) Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

73

Kommenttia

1182

  1. Ensinnäkin, hyvä ja paha ovat olemassa vain jollekin. Ts. tarvitaan joku, joka ymmärtää tai kokee hyvän hyväksi ja pahan pahaksi.

    Toisekseen, hyvä ja paha ovat sidoksissa toisiinsa: ilman hyvää ei voisi olla pahaakaan eikä ilman pahaa hyvääkään sillä kuinka voisi ilman vastakohtaansa tietää kummastakaan.

    Kolmanneksi, hyvä ja paha ovat aika suhteellisia käsitteitä. Esim. islamilaiselle fundamentalistisissille USA on "Suuri Saatana", kaiken pahan konkretisoituma kun taas mainitun maan presidentille, "tupla-W.Bush´ille pahaa on kaikki "mikä ei ole meidän puolellamme vaan meitä vastaan".

    Eläimelle, joka toimii vaistojensa ja viettiensä varassa, tuskin on hyvää ja pahaa, ainakaan moraalisessa mielessä. Raamatun kertomus ihmisen lankeemuksesta syömään "hyvän- ja pahantiedon puusta" saattaisikin juuri kuvastaa ihmisen ihmiseksi tuloa eli heräämistä itsetajuiseksi, kuolevaiseksi ja moraaliseksi olennoksi.
  2. Juuri noin asia on!
  3. Kaikki kansat ovat samanarvoisia. Totta!
    Suomi kylläkään ei kristilliseltä kannalta ole samalla tavoin lähetyskenttää kuin esim. Ambomaa sata vuotta sitten.
    Toistan vielä: olisi alkuseurakunnan aikaan ollut täysin hullua raahata väkisin kristilliselle kasteelle muita kuin uskoon tulleita. Apostolien teothan puhuu siitä mitä tehtiin ja tapahtui enemmän kuin siitä mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

    "Vauvakaste" rituaali taitaa olla vähintään yhtä paljon, ehkä enemmänkin, kristillisen uskon ja kristillisen kirkon "tuote" kuin ns. uskovien kaste konsanaan. Millaisia malleja ja esikuvia mahtaakaan antiikin ajan maailmasta löytyä tälle ns. uskovien kasteelle.
    Roomalaiskatolisuus ei ole pakanuutta millään muotoa siinä merkityksessä kuin sanalla ´pakanuus´ tarkoitetaan. Roomalaiskatolisia pakanoiksi sanottessa, sanalle ´pakana´, annetaan kyllä varsin omintakeinen, yleisestä poikkeava merkitys.
    Raamatussa ei mainita kylläkään erikseen mitään vauvojen kastetilaisuuksia. Tuohon aikaan vallitsi kuitenkin ´patria potestas´ ja perhekuntaan kuuluivat sekä vaimo että lapset, samoinkuin orjat lapsineen. Perhekuntia kastettiin.

    Etiopialainen eunukki matkasi ilman perhettään: tokkopa hänellä sellaista olisi ollutkaan. Hänen kastamisensa ei anna mitään ohjetta lapsikasteen puolesta tai vastaan. Samoin eivät muutkaan raamatunpaikat, joihin anabaptistit vetoavat.

    Raamttu ei kerro, että varsinaisia Jeesuksen oppilaita eli opetuslapsia olisi edes kastettu. Kasteen kautta kylläkin liitytään/liitetään kristilliseen kirkkoon tai seurakuntaan. Jotkut lapsina, jotkut aikuisina.

    Uskovien kasteelle meneviä ei sanota uudelleen kasteelle meneviksi, ellei heitä ole ennen kastettu: mikäli heidät on aikaisemmin kastettu silloin he ovat uudelleen kasteelle meneviä. On kuuleman mukaan tapauksia, jolloin sama henkilö on kastettu kolmekin kertaa, uskonyhteisöä vaihtaessaan, kun aikaisemmat kasteet eivät ole uudessa yhteisössä kelvanneet.

    Uuden Testamentin eri kohtia olisi minunkin kaikin mokomin syytä lukea yhä ja yhä uudelleen: aina niistä jotain uutta huomaa.

    Kiitos siunauksen toivotuksesta: samoin itsellesi!
    Toivon voivani uskoa tosiasioihin, olivatpa ne sitten Raamatussa tai sen ulkopuolella.
  4. Kehittymis-sanaa kaäyttäessäni ajattelin kylläkin ajallista perspektiiviä akselilla, ´aikaisempi - myöhempi´. Todennäköisesti kuitenkin mukaan hiipii huomaamatta(kin) myös sanavalinnoissa jonkinlainen arvoarvostelmakin ja puhutaanhan ihan yleisetikin ´korkeauskonnoista´ tarkoittaen kai lähinnä silloin monoteistisia tai kirjauskontoja vs. alkuperäiskansojen uskonnot.