Vapaa kuvaus

Aloituksia

162

Kommenttia

2982

  1. Hämeenlinnassa oli 60-luvulla kaupunginteatterin näyttelijöitten suosima Partasen baari. Siellä saattoivat istua Pertti Palo, Ritva Valkama, Kalle Juurela, Anja Pohjola, Seela Sella ym.
    Tämä baari oli Raatihuoneenkadun varrella vastapäätä Ravintola Hälläpyörää, joka sekin oli taiteilijoitten varsinainen kokoontumispaikka.

    Hämeenlinnan nuoremmat julkikset (Irwin, Markku Veijalainen, Fredi,
    Eddy & the Lightnings) istuivat Partasen uudessa baarissa keskustassa,
    Sibeliuksenkadun ja Hallituskadun risteyksessä. Baari oli 2. kerroksessa
    ja kadun risteykseen oli lattiaan asti ulottuvat ikkunat. Ikkunapaikat
    olivat tietenkin ikäänkuin näyteikkunoita. :)

    Vastaavan baarin olen nähnyt Lundissa, jonka seinällä on pieniä
    tauluja kantavieraitten vakinaisista istumapaikoista. Tauluissa
    vieraitten henkilökohtaisia hengentuotteita.
  2. Aurinkoista tiistaiaamua!
    En ole pitkiin aikoihin nukkunut näin pitkään. Heräsin vasta 7.30.
    Näin sälekaihtimien raoista että on jo aurinkoista ja pomppasin
    - no, vääntäydyin - ylös sängystä.

    Tänä päivänä aion ottaa kaiken irti ulkonaolemisesta ja viis veisaan
    siitä "kuiskaajasta" joka aina sanoo mitä minun oikeastaan pitäisi
    tänään saada aikaan. Oli se sitten siivoamista, leipomista, pyykinpesua
    vai mitä.
    Tuli tässä kuitenkin aloitettua päivä astianpesukoneen käynnistämisellä
    ja eteen tuli "tenkkapoo" että onko pesutabletti sellainen, joka pitää
    laittaa koneeseen kuorineen päivineen? En ole ikinä tuommoisia
    pesutabletteja ostanut, aivan mahdottomia kuitenkin avata. Laatikonkin
    olin jo ehtinyt heittää pois ja hurautin tabletit pieneen leikkiämpäriin
    alakaappiin. Netiltä en apua löytänyt.
    Mutta onhan niitä lääkekapseleitakin, jotka niellään kuorineen päivineen.
    Otin riskin ja laitoin tabletin kuorineen koneeseen ja toivon ettei tule
    tukkoa ja tulvaa keittiöön!

    Ylimääräisistä huonekaluista oli minulla sellaisia kokemuksia että kun
    on pienen pakon edessä, niinkuin minäkin olin muuton edellä, niin oli
    helppoa päästä kaikesta eroon. Facebookissa oli paikallisia ryhmiä, jotka
    myivät ja ostivat kaikkea mitä kodista löytyy.
    Halvalla meni, mutta useimmat ostajat olivat nuoria ihmisiä, niin ajattelin
    että kamani menevät oikeisiin osoitteisiin. Nuorilla ei ole tänäpäivänä
    liikaa rahaa.
    Aikaisemmin olin myynyt sellaiset vaatteet joitten käyttöön ei pienellä
    maalaiskylällä ollut ikinä tilaisuutta. Suurin osa kirjoista jäi myös Ruotsiin.
    Annoin naapureille hyllyineen ja loput meni kirpputorin myymälään.
    Niinpä minulla oli jäljellä jonkin verran tyhjiä, syviä hyllyköitä, kun muutin
    tänne ja sain idean täyttää hyllyt takkapuilla! Hyllyseinän nimi on "Puupäitä
    lukemaan". :) Pysyy puut kuivana ja täytän tyhjät hyllyt sitä mukaan kun
    puupäät on luettu.
    Totta on sanonta: Huoleton on hevoseton mies.
    Mitä vähemmän kamaa, sen parempi olo. Onko tämä ikäihmisten yleinen
    ajattelutapa, että ei halua jättää jälkeensä kovin paljon vaivaa?

    Koulutuksesta ja ihmisten erottelusta sivistystason mukaan on minulla
    omat käsitykseni. Olen huomannut sellaisen kulttuurieron Ruotsin ja
    Suomen välillä että täällä Suomessa teititellään vieläkin ja ollaan aikalailla
    "paskantärkeitä" ja omanarvon tuntevia ja pysytellään visusti erillään
    ihmisistä jotka eivät sovi kuvioihin. Sellaista en huomannut Ruotsissa,
    vaan se asia että ihmiset tulivat toimeen keskenään, koulutuksen tasosta
    huolimatta, oli pääasia. Minusta tuntuu aika nousukasmaiselta ja
    epäsympaattiselta jos se koulutustaso ja virkanimike on tuotava esille
    ja odotetaan ikäänkuin itsestäänselvyytenä erityiskohtelua.
    Minulta se ei vaan onnistu. Jokaiselta ihmiseltä oppii aina jotakin, eikä
    siihen koulutustaso vaikuta.
    Monta kertaa on jokin kouluja käymätön ihminen sivistyneempi kuin
    jokin korkeasti koulutettu, joka kuvittelee olevansa kaikkien yläpuolella.
  3. Tämän kirjoitin 2005 tällä samalla palstalla, eikä siinä taida olla kovinkaan paljon korjailemista. Lisäilemistä kylläkin, mm. tuo hallitsematon siirtolaistulva, joka
    on sotkenut kuviot lopullisesti.


    EU:n kulissien takana
    6.6.2005 11:10
    EU-kulissien takana tehdään päätöksiä, joista meille tavallisille pulliaisille ei puhuta mitään.
    TYÖTTÖMYYS on sana, joka saa monen huolestumaan ja hätääntymään ja ihmettelemään miksi nuorten, vahvojen ihmisten on parhaassa iässään oltava ilman työtä.
    Työttömyyttä vastaan ”taistelemisen” takana on todellisuus johon vaan harvalla ja valitulla on sisäänpääsy.
    Tässä hiljaisessa maailmassa ovat politiikot, ekonomit ja ekonomitoimittajat liikuttavan yksimielisiä siitä että työttömyys ei saa laskea tietyn rajan alle.
    Jos näin kuitenkin kävisi on valtion pankilla tehtävänä lisätä työttömyyttä.
    NAIRU (Non Accelerating Inflation Rate of Unemployment) – systeemi joka on tämän päivän todellisuutta.
    Euroopan monetääriseen unioniin pääsemisen ehtona oli mm että inflaatio ei olisi liian korkea.
    Jos kaikilla on töitä niin vapaasta työvoimasta tulee pulaa.
    Työnantajat jotka ottavat uusia työntekijöitä saisivat houkutella suuremmalla palkalla, paremmalla työympäristöllä ja muilla eduilla.
    Se tekisi tuotteet kalliimmaksi ja voitto laskisi.
    Työnantaja nostaa tuotteittensa hintoja ja näin lähtee inflaatio käyntiin.
    Tämä johtaa taas siihen että työntekijöitten palkat ovat vähemmän arvoisia ja he vaativat suurempia palkkoja, jotka työnantajien on hyväksyttävä jos haluavat säilyttää henkilökuntansa.
    Tästä on seurauksena jatkuva hintojen ja palkkojen ylöspäin liikkuva spiraali mikä ei ole ollenkaan hyvä asia.
    Siksi pidetään palkkoja alhaalla.
    (Tietenkin voisi yhtä hyvin sanoa että yhtiöitten voittovaatmukset olisi pidettävä alhaalla.)
    Kuinka palkat sitten pidetään kurissa?
    Joo, nostamalla työttömyyttä.
    Silloin ovat ihmiset huolissaan työpaikkansa
    menetyksestä, eivätkä uskalla vaatia palkankorotusta. Hintoja ei tarvitse
    korottaa ja inflaatio laskee.
    Teoria on hyvin yksinkertainen ja julma.
    NAIRU-taso on mittari jonka avulla ekonomit laskevat inflaatioliikkeen.
    Jos halutaan inflaation laskevan, voidaan se saada aikaan eri menetelmillä, esim. antamalla potkut tarpeeksi monelle.
    Yksinkertaisinta on potkia henkilökuntaa julkisesta sektorista.
    Ehkä valtion pankki nostaa korkoa niin ettei yrityksillä ole varaa investoida ja
    tarvitsevat vähemmän henkilökuntaa.
    EU:hun on pyrkimässä mm Turkki, jonka mukaan tulo merkitsisi sitä että halpaa työvoimaa olisi Euroopassa yllin kyllin, mikä taas olisi työnantajien painostuskeino palkkaneuvotteluissa.
    Ei mikään ihme, jos palkkoja jouduttaisiin laskemaan.
    Tuo NAIRU-systeemin keksijä Milton Friedman sai Nobel-palkinnon 1976.
    Jotta tämä ekonominen systeemi toimisi täytyy työntekijöitten kamppailla keskenään työpaikoista ja vaatia vähiten palkkaa ja työturvallisuutta.
    Työttömyys on poliittinen ase.
    Nykyaikainen huutolaiskauppa on tulossa työmarkkinoille.
    Elokuussa aikoo saksalainen yritys markkinoida ideansa pohjoismaissa internetin kautta.
    Työvoimaa haetaan ja se, joka lupaa tulla töihin halvimmalla, voittaa. Ostajat ovat yrityksiä.
    Normaalia internetillä tapahtuvaa huutokauppaa, mutta korkeimman jarjouksen sijasta voittaa halvin tarjous.
    Tämä oli tavallista 1800-luvulla kun myytiin ns. huutolaisia sille joka halvimmalla osti.
    Saksassa ovat ne yrittäjät, jotka ovat palveluksia käyttäneet, laskeneet palkkakuluja
    n. 15 %:lla.
    Onneksi useimmat meistä ovat jo eläkeläisiä, eikä meidän tarvitse hätäillä omalta kohdaltamme, mutta onhan meillä lapsia ja muita läheisiä, jotka joutuvat kokemaan tällaisia yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia.
    Kaikki tapahtuu niin nopeasti, ettei ihme, jos ihmiset voivat huonosti.
  4. Sunnuntaita pirttiin! Kevään tuntua todella, aurinko paistaa varmaankin
    "laajalti koko maassa"! Olen oppinut uusia sanontoja täällä Härmlandiassa.
    Sääuutisissa on usein "laajalti" jonkin sortin säätä, jos sitä on isommalla
    alueella. Laajalti aurinkoista, laajalti sadetta...

    Niin tämä keskustelu alkaa ilmoilla. Vaaraton aihe. Eikö muka kahvipirtissä
    "keskustella"? Täällähän on keskusteluaiheita pilvin pimein! Kun tänne
    itsekukin tulee ajatuksiaan kirjoittelemaan, niin nehän ovat kuin päiväkirja-
    merkintöjä. Jokainen kertoo omista päivistään, mitä on tapahtunut, mikä on
    poikennut siitä tavallisesta harmaasta arjesta, joka monelle meistä alkaa olla
    tuttua.
    Ei "keskustelu" kahvipirtin ulkopuolella tunnu olevan sen parempaa keskustelua.
    Joku keskustelee itsensä kanssa. No, tietenkin itsensä kanssa keskustelu tuo
    toivotut kannanotot ja vastaukset. :D Silti tulee riitaa ja silloin ollaan
    keskustelusta kaukana. Hyvä ettei olla niin lähellä että täytyy viittomakielellä
    keskustella.

    En tiedä mikä väsyttää, liekö jäänyt yöunet vähiin, kun katsoin eilen illalla
    Ruotsin euroviisufinaalin. Halusin nähdä minkälaisen edustajan Ruotsi isäntä-
    maana saa. Mutta kova on kilpailu, joten en usko että Ruotsilla on mitään
    mahdollisuuksia voittoon. Ei ollut hänellä tanssijalaumaa eikä pyrotekniikkaa
    lavalla esitystä häiritsemässä. Puolipimeä näyttämö ja poika tavallisissa
    vaatteissa. Musiikki oli tärkeintä eikä se mitä ympärillä oli.
    Suomessa taisi mennä äänestysasiat pieleen, ja kansansuosikki jäi toiseksi.
    Mitä merkitystä on saada ihmiset äänestämään jos jury kuitenkin itse
    päättää kuka maata edustaa ja jättää jonkin kilpailijan ilman pisteitä?

    Aika lähteä hiljaa hiipimään tuonne ulos. Sitten laitan takkaan valkean
    ja juon iltapäiväkahvit.
    Hyvää päivän jatkoa itsekullekin!
  5. Kop-kop! Tyhjillään on vielä kahvipirtti, mutta tässä ohikulkeissani
    poikkesin kuitenkinkin istahtamaan penkin päähän ja hierustelemaan
    kinttujani.
    Oli aikainen herätys, kun on Tampereelle lähtö ottamaan taas molempiin
    silmiin hoitopiikit. Ei ehtinyt kännykkä herättää, vaan kintut.
    Aamiainen on syöty ja odottelen kuskiani, kun en itse pysty paluumatkalla
    ajamaan, on sen verran erilaisia tippoja silmissä ennen ja jälkeen neuloja.
    Hyvä kuitenkin kun on apua lähellä.
    En ole vielä perehtynyt KELA-taksin käyttöön, kuinka sellaisen saa tai saako ollenkaan. Oma auto on ollut käytössä koko ajan.

    Hämeessä satelee hiljalleen lunta. Eilen oli aivan nuoskakeli ja auraus-
    traktori kävi vetelemässä sohjot pois ajoväyliltä. Ei ole tänä talvena ollut
    paljon tarvetta aurauskalustolle, mutta onhan tässä vielä talvea jäljellä.
    Vähän kateellisena katselin entisen asumaseutuni lämpöennusteita,
    lähemmäs + 10º ja aurinkoista aivan Tukholman korkeuksille saakka!
    Katsoin almanakasta, että viime vuonna oli 8. maaliskuuta +18º ja
    9. maaliskuuta +14º ja olin jo tontilla tonkimassa!
    Eilen olin nykyisellä "tontilla" sen verran, että siivosin puupinon alta
    esille tulleet roskat pois. Puupinot ovat terassilla katoksessa ja roskaa
    irtoaa kun käy täyttämässä halkokoria.

    Täytyy tässä alkaa odotella kuskia niin saadaan tämä reissu taas
    kertaalleen tehtyä. Kuinka monta kertaa mahtaa olla jäljellä
    TV:ssä oli joku aika sitten silmälääkäri joka kertoi että on potilaita,
    jotka ovat saaneet 50 piikkiä tai enemmänkin. Niillä estetään
    silmäsairauden eteneminen .

    Mukavaa päivän jatkoa pirttiin!
  6. Sunnuntaiaamua!
    Tulin tähän koneelle kahvimukin kanssa. Olin avannut uuden kahvipaketin
    ja reagoinut kun kahvijauhe näytti niin isorakeiselta. Joopa-joo, luin suurennuslasin kanssa että se oli "pannujauhatusta".
    Paketti oli suodatinjauhatettujen joukossa kaupassa enkä yleensä lue mitä paketeissa lukee jos hyllyn reunassa on jo merkintä.
    No, hyvältähän tuo maistuu kun laitoin "pööniä" vähän enemmän.
    Aamu pelastettu!


    Viikonloppuisin illat kuluvat tv-ohjelmia katsellessa. Näin muutaman kuukauden Suomessa asumisen jälkeen on ainakin muutamia suomalaisia ohjelmia kiva seurata, kuten eilen illalla Haluatko miljonääriksi, samaa
    konseptia on muissakin maissa, eikä niitä miljonäärejä helposti synny.

    Muistan erään miljonääriksi yltäneen nuoren pojan ruotsalaisesta ohjelmasta, suomalaispojan joka oli koulukiusattu ja koska ei saanut olla
    toisten mukana, tuli hänestä lukutoukka.
    Muistan hänelle annetun viimeisen kysymyksenkin kilpailussa:
    Kuinka monta ihmistä oli Noakin arkissa mukana?
    Tässä vaiheessa ohjelmanjuontaja taisi olla varma että miljoona säästyy
    tälläkin kertaa, mutta toisin kävi. Poika yritti muistaa Noakin poikien nimiä ja tuli siihen tulokseen että heitä oli kolme + heidän vaimonsa + Noak itse ja hänen vaimonsa. Vastaus antoi hänelle miljoonan.
    Silloin on ihana tunne, kun voitto tuntuu menevän prikulleen oikeaan paikkaan!

    Muuten seuraan edelleen tottumuksen mukaan muutamia ruotsalaisia
    ohjelmia YLEFem-kanavalta. Perjantai-iltana oli eräässä puheohjelmassa
    vieraana 104-vuotias pirteä vanhus, jolla on oma blogi netillä. Hän liikkuu kevyesti ja tekee lenkkejä, on mukana ohjaamassa toisia vanhuksia tietokoneen saloihin. Itse hän hankki tietokoneen 100-vuotiaana ja sanoi että eihän sen käyttö ole vaikeaa. Hän valitti sitä, että hän haluaisi kovasti matkustaa, mutta kukaan ei uskalla lähteä mukaan kun pelkäävät että hän kuolla kupsahtaa ykskaks! :)
  7. Huomenta pirttiin!
    Harmaa on ilma Hämeessäkin, 0-keli ja lumisadetta kai on tulossa. Lenkille laahustelemaan on aikomus mennä. Eilen ei enää jaksanut kauppareissun jälkeen. Seurailin maailmanmenoa täältä omasta pöntöstäni tv:n välityksellä. Ei kovin mieltäylentävää ole täällä Suomessa
    sen enempää kuin muualla maailmassakaan. Mutta ollaan tyytyväisiä
    että meillä on kuitenkin asiat hyvin täällä Pohjolassa.


    Seurailin maailman menoa tv:n välityksellä ja niin myös netin kautta.
    Tämän suomalaisen yhteiskuntasopimuksen takana voi olla asioita joista
    AY-liikkeet ovat tietoisia, kuten että USA:n ja EU:n salaisten TTIP-sopimusten tarkoituksena on että yhtiöt voivat asettua lakien yläpuolelle, mikä uhkaa sekä hyvinvointia, demokratiaa että ympäristöä. Näin ei pienyrityksiä kasvateta vaan esim. vanhustenhoidostakin tulee suurteollisuuden malliin toimivia suuria "tehtaita" Anerikan malliin amerikkalaisten yhtiöitten johdolla. Jos USA:n ja EU:n välinen vapaakauppasopimus tulee voimaan niin USA jyrää eurooppalaisten yritysten yli omilla keinoillaan ja ehdoillaan. Saksalainen Katja Kippling on päässyt TTIP-lukusaliin parin tunnin ajaksi lukemaan dokumentteja joita ei julkisuuteen anneta. Tämä "Kippling-leak" leviää parhaillan somessa.
    AY-liikkeet haraavat vastaan niinkauan kuin voivat. Hallituksen päämäärä
    on muuttaa maan suuntaa enemmän Amerikkaan päin.

    No USA:n presidenttikampanjan puhutuin henkilö on tietenkin Trump.
    Näyttelijä Richard Gere vertaa häntä Mussoliniin, Il Duceen.
    Maailma ei enää tarvitse pähkähulluja johtajia. Niitä on ollut tarpeeksi.
    Lista on pitkä: Hitler, Mussolini, Stalin, Idi Amin, Saddam Hussein, Ceasescu
    ja varmasti vielä monta muuta. Tuleeko Trump olemaan listan jatkona?
    Mahtaisi olla hauskoja diplomaattisia kohtauksia muitten maitten johtajien kanssa. Joihinkin maihin hän ei taitaisi päästä ollenkaan rehvastelemaan. :)

    Toista olisi jos kaikki maailman johtajat kokoontuisivat keskustelemaan, joko kulutusyhteiskunta on täyttänyt kiintiönsä ja että nyt tämä hössötys riittää. Mitä ymmärrämme sanalla yhteiskunta ja minkälaisen yhteiskunnan haluamme? Onko se pelkkää oman edun tavoittelua joka asiassa hintaan mihin tahansa, vai pitäisikö meidän ottaa huomioon muutkin? Ruvettaisiin korjaamaan jälkemme ja siivoamaan tätä turmeltua maapalloa, katsottaisiin että kaikilla on ruokaa ja katto pään päällä. Miksi emme tajua että kaikilla ahneilla on sama loppu? Miksi ei voi ajatella että "kukaan ei voi syödä enempää kuin että maha on täynnä"?

    Käy sääliksi jälkipolvea. Meillä vanhemmalla polvella on kuitenkin
    asiat vielä hyvin, mutta jaksavatko nuoremmat olla yhtä sitkeitä kuin
    sota-ajan jälkeinen sukupolvi on ollut?

    Sori vaan, ei kovin aurinkoinen ole sepustukseni, mutta minua huolettaa
    nuoren polven tulevaisuus ja "päättäjien päättömyys".
    Nyt kuitenkin lähden lenkille!
    Näkyillään!