KAHVIPIRTTI 115 / 2016

Kukapa voisi vastustaa aistikkaasti sisustettua pirttiä : on lämpimät kullanhohtoiset keväiset värit punaruskeaa tehosteenaan, kukatkin väriskaalaan sopivat ja tarjoomusten tuoksut houkuttelevat. Aaamupäivän aurinko siivilöityy ohuiden verhojen takaa ja tekee valoläikän räsymatolle, kisut ovatkin siinä lämmöstä nauttien venyttelemässä. Toscakakku on ikisuosikkini, onhan siinä mantelia ! Kyläillessä sain ananaskeikauskakkua, ehkä muistatte sen menneiltä vuosikymmeniltä. Vuoan pohjalle ananasrenkaat pienen voimäärän ja fariinisokerin kanssa, vielä ehkä punaisia säilöttyjä kirsikoita renkaiden keskelle, takina päälle, kypsyttyä koko komeus keikautetaan ylösalaisin tarjolle... väriensä puolesta sopisi pääsiäispöytäänkin . Kokeilin Sikke Sumarin pataleipää, joka on helppo ja ihanan makuinen, joten leivon varmasti jatkossakin. Tuttuni on tehnyt sen keraamisessa kannellisessa padassa ja hyvin siinäkin onnistui.

http://sikkesumari.com/2016/03/08/4-tunnin-pataleipa/

Talon aurinkoisella eteläkuistilla talviasetelmat näyttivät jo niin haljuilta, että kippasin ne kompostiin ja pian kai uskaltaa ensimmäiset pienet tete-narsissit laittaa, kun yöpakkaset hellittävät, mutta kyllä ne viisikin pakkasastetta kestävät. Ihanalle tuoksuvaa perunanarsissia aina haluan pääsiäiseen ajaksi, siinä on kerrotut valkeat ruusumaiset kukat . Sen tylsä nimi kuulemma vähentää suosiota, kuin pienet uudet perunat ovat sen nuput, mutta englantilainen nimi on morsiuskruunua merkitsevä. Joulun hyasinttien sipulit ja kaikki pääsiäiskukkien sipulit säästän, pidän kuivassa kesän yli ja istutan syksyllä. Hedelmäpuiden aluset ovat täynnä sipulikukkia ja myöhemmin kukkivaa lemmikkiä, sitten päivänkakkaraa , akileijaa , harjaneilikkaa , mäkimeiramia ja muuta itsensähoitavaa ja perhosia houkuttavaa kasvia, rikkaruohot eivät kukkatuppaiden sekaan mahtuisikaan.

Kohta on jo rairuohon kylvön aika pääsiäiskoristeluun, mutta sen voi korvata viljojen orailla ja syötävillä vihreillä, kuten herneenversoilla ja vihanneskrassilla. Sini-sirkku antoi hyviä ideoita tähän jokin aika sitten. Ensi viikolle lupailtiin föhn-tuulen tuomaa 10 asteen lämpöä, viimeinenkin lumi häipyy kuin taikaiskusta. Takatalvisia säitä on varmaan odotettavissa vielä, mutta nautitaan nyt siitä, mitä saadaan !

Kiitos ihanasta pirtin ilmapiiristä ja tarjoomuksista miellyttävä seura mukaanlukien, kaunista viikonloppua !

Huomenta täältä auringon paisteesta ;)

Taitaa pitää taas kääntää tätä työpöytääni,auriko kilottaa suoraan tähän.

Asun 6kerroksessa ja ikkunat itään päin.

Sotia,sotia nuo uutiset on niin täynnä ettei tee mieli katsoa.

Eipä tässä tänään ihmeempiä

Voi olla että imuri pörrää ainakin vähän;)

Pirtti on kiva kuin aina.
näkyillään...

Voi että on ihana pirtti! Kiitos, Skillan, että olet taas jaksanut avata uuden pirtin,
Kissatkin ovat niin onnellisen näköisiä ja kehräävät kilpaa. ja entäs sitten Kaulin!
Näin juhlavan näköisenä en ole tainnut hätä koskaan ennen nähdäkään.
Nurkkakaappikin näyttää siltä kuin sitä olisi puunattu ja putsattu. Päältäpäin nimittäin.
Sisällöltään kaappi on aina ollut hyvin varustettu. eikä sen flunssa- ym. lääkkeet milloinkaan ole haitannet siivoa ja leppoisaa hauskan pitoa, vaikka joskus kateelliset ovatkin päästäneet liikeelle huhuja ylenmääräisestä ryypiskelystämme.

On annettu turhien mölinoitten mennä ohi korvien. Tietäähän jokainen järkevä ihminen, etteivät humalaiset lennä kuin korkeintaan soittoruokalasta pellolle.
Pirtin porukka sen sijaan on lentämisestä luonut jo perinteen. Komeasti on vuosittain lähdetty pääsiäislennolle ihan Kyöpelinvuorelle saakka.

Pääsiäinen lähestyykin jos ei nyt uhkaavasti niin ainakin lupaavasti.
Taitaa olla reilut kaksi viikkoa aikaa kaivella komeroista lämpimät lentovarusteet.

Hei, kaikki pirttiläiset, - myös kisuliinit, nyt illan tullen, yön pimeten pistäydyn tervehtimässä ja lämpenevää kevättä toivottamassa!

. . .
Laitan teille kaunista musiikkia soimaan:

https://www.youtube.com/watch?v=HsCp5LG_zNE

Pirtti on uusittu, mutta perusta on pitkälti entiseltä vaikuttaa. Kun on nyt paljon uutta Pirtin ilmettä kehuttu, olen yrittänyt tarkemmin tiirailla. Siistihän Pirtti on kuten aina, mutta en nyt kovin erikoista huomaa.

Se on varmaan niin kuten sanotaan, se on "katsojan silmässä." Siinä olen huomannut puutteitani ennenkin. Käyn melko usein taidenäyttelyissä ja joukkojen jatkona kuulen puheita vakoilemattakin. Kuulen ihastelua ylistystä sellaisestakin, jota en millään huomaa. Siinäpä ei voi muuta kuin todeta itsensä vajavaiseksi. Ei se mitään, niillä eväillä on mentävä jotka on sattunut saamaan.

Huomasin tänään, että aurinko paistaa rojotti pitkiä aikoja. Se kyllä vaikuttaa tehokkaasti mielialaanikin. Niinpä väliin kävelyni muuttui vastahankaisesta nuhjaamisesta reippaaksi, kevyemmän tuntuiseksi matkanteoksi. Jotenkin ne pienet kivuntunteetkin katosivat. Tällaisesta on hyvä jatkaa, mutta sitähän ei tiedä kuinka kauan. Katsellaan...

Kreivi Koblasniki oli kyseinen nimi. Vaikka venäläisemmältä kuullostaa tuo oma versioni minusta!

missä totuus Teillä kaikessa kaikki on tyhjää paskaa suomeksi.

Sunnuntai aamun rauhaa ja kauniin ilman odotusta.
Eilen istuin parvekkeella jonkun aikaa ja oli lämmintä, kasvoja jo poltteli.
Tämä kevät aika minun parvekkeella on sitä olo aikaa, kesällä ei jaksa istua on niin kuumaa.
Taas on tuo "keskustelu" esiin tullut, meillä on jokaisella oma käsitys keskustelusta ja usein tämä niin sanottu keskustelu väittelyksi ainakin täällä palstalla menee ja sitä ei jaksa lukea.
Tiedotusvälineet on täynnä näitä keskustelijoita, asiantuntijaa joka lähtöön, niitä katsellen ei enää täällä sitä eipäs juupas juttua viitsi käydä.
Tokihan mielipiteitään voi tuoda esille ja niihin toisten kantaa ottaa, mutta useinkin nämä ajankohtaiset asiat on niin puhki käsitelty ja kun meidän keskustelut ei kauaksi kanna.

Se mitä jokainen omassa elämässään touhuaa voi monta kertaa antaa sysäyksen itse kullekin ja siksi on mukava näitä viestejä lukea.
On varmaan monta kertaa hyötyäkin ollut jonkun asian kohdalla.
Voihan olla tyhjää p----a, mutta vapaus on kaikilla lukea tai olla lukematta ja tuo maininta googlettamisesta, sehän on kaikille mahdollista, ei hienostelun tarvetta vaan asioiden selvyyttä, minä harvoin jaksan sieltä mitään etsiä.
Minä en koskaan ole ostanut karitsaa, tunteilla siihen vaikutus, vaikka tiedän, että osa näistäkin pienistä herttaisista eläimistä on ruuaksi joutuvaa, niin kuin moni muukin.
Vastenmielistä on myös lammas, siihen syynä joskus saatu huono maku, siis villan maku oli jäänyt lihaan.
Valmista ruokaa laitoin minä myös pakkaseen koko viikoksi sitä riittää, kaali oli pääaineena ja muut juurekset.
Niin tyypillistä suomalaisille miehille, ettei mikään "pistä" silmään, luulen kuitenkin, että ynnämuu huomasi värien rikkauden, kun niiden parissa puuhastelee;)
Mitäpä turhista puhumaan, mielikuvitus vaan näitä temppuja teettää;)
Hieno oli musisointi Meriiliin linkissä kiitos, voin yhtyä hurskaisen mielipiteeseen, myös Ramoonan linkistä, tuota leipää on kokeiltava.
Minä jostakin luin ohjeen, missä leipä siivutettiin ja juustoa laitettiin viiltohin ja sitten muuta täytettä oman mielen mukaan, uuniin alumiinifolioon käärittynä, noin 20 min ja sitten ilman käärettä 10 minuuttia, no maistui sekin.
Leipä oli vaalea, ei siis kovin terveellinen.
Tuo perinne sinne Kyöpeliin menosta, mistä Venlastiina muistutit, näinköhän vielä kyetään, no vaatteet kyllä kaivan ja matkaan lähden, jos en ihan yksin tarvitse lähteä, hiukan on pelottava tuo kohde.
Mielikuvitusta keräämään jokainen;)
Tuo kuperkeikka kakku oli avioliiton alkuainoina hyvinkin paljon tehty kakku ja hyväähän se onkin.
Varmaan pihasi on kaunis Ramoona, voin kuvitella ne kukkameret puiden katveessa, noin minä tekisin myös jos olisi mahdollista.
Katselin Facebookista näppärän tekijän ohjeita ja nyt pitää ruveta kokeilemaan minunkin, sieltä muuten löytyy aivan ihania virkkaus ja muitakin malleja.
Nyt sitten ulos aurinkoon kykenevät, minä tuolla parvekkeella meinaan taas istuskella, väriä naamaani pyrin saamaan.

Kirjoitanpa minäkin. On myönnettävä, että täällä jotkut "tevät maailmaa kauniimmaksi" Tällaisia olette vaikkapa te, Skillan ja Makriina. Oletan Skillanin olevan ihminen, jolla ei ole korkeaa opillita sivistystä. Taito hyvään kerrontaan ja suomeen on ainutlaatuista.

Makriina puolestaan on kaiken tietäjä ja osaaja.

Yleismoitettakin, kuinkas muuten. Ei ole edes lukemisenaroista erilaiset päiväntoimet. "Housut jalkaan ja liikkeelle, lumenluontia ja renkaanaihtoa, akunlatausta ym."

Minä kun en pysty mihinkän!

En ole makriinan nähnyt kahvipirttiä käynnillään kunnioittavan , mutta kovin on tietoviisas ,kantaa ottava ja tomera tuolla muissa keskusteluissa ja varsinkin ruunen ylistämä. Varmaan se esimerkki oikeasta keskustelijasta joka ei alennu kahvipirtin tasolle.

Sunnuntaita pirttiin! Kevään tuntua todella, aurinko paistaa varmaankin
"laajalti koko maassa"! Olen oppinut uusia sanontoja täällä Härmlandiassa.
Sääuutisissa on usein "laajalti" jonkin sortin säätä, jos sitä on isommalla
alueella. Laajalti aurinkoista, laajalti sadetta...

Niin tämä keskustelu alkaa ilmoilla. Vaaraton aihe. Eikö muka kahvipirtissä
"keskustella"? Täällähän on keskusteluaiheita pilvin pimein! Kun tänne
itsekukin tulee ajatuksiaan kirjoittelemaan, niin nehän ovat kuin päiväkirja-
merkintöjä. Jokainen kertoo omista päivistään, mitä on tapahtunut, mikä on
poikennut siitä tavallisesta harmaasta arjesta, joka monelle meistä alkaa olla
tuttua.
Ei "keskustelu" kahvipirtin ulkopuolella tunnu olevan sen parempaa keskustelua.
Joku keskustelee itsensä kanssa. No, tietenkin itsensä kanssa keskustelu tuo
toivotut kannanotot ja vastaukset. :D Silti tulee riitaa ja silloin ollaan
keskustelusta kaukana. Hyvä ettei olla niin lähellä että täytyy viittomakielellä
keskustella.

En tiedä mikä väsyttää, liekö jäänyt yöunet vähiin, kun katsoin eilen illalla
Ruotsin euroviisufinaalin. Halusin nähdä minkälaisen edustajan Ruotsi isäntä-
maana saa. Mutta kova on kilpailu, joten en usko että Ruotsilla on mitään
mahdollisuuksia voittoon. Ei ollut hänellä tanssijalaumaa eikä pyrotekniikkaa
lavalla esitystä häiritsemässä. Puolipimeä näyttämö ja poika tavallisissa
vaatteissa. Musiikki oli tärkeintä eikä se mitä ympärillä oli.
Suomessa taisi mennä äänestysasiat pieleen, ja kansansuosikki jäi toiseksi.
Mitä merkitystä on saada ihmiset äänestämään jos jury kuitenkin itse
päättää kuka maata edustaa ja jättää jonkin kilpailijan ilman pisteitä?

Aika lähteä hiljaa hiipimään tuonne ulos. Sitten laitan takkaan valkean
ja juon iltapäiväkahvit.
Hyvää päivän jatkoa itsekullekin!

Minusta on ihanaa, että on paikka missä voi kirjoittaa vapaasti ilman aihettakin, joko tapahtumista tai tekemisistään. Ruoka ja leivontaohjeitakin arvostan ja yleensä ihmisten omia ajatuksia.

Leivonnasta puheenollen, päätin kokeilla tuota pataleipää, mutta ei ollutkaan kuivahiivaa kotona.
No, siitä vaan vastapäiseen tavarataloon ostamaan saksanpähkinöitä ja spelttijauhojakin samalla. Törmäsin tuttuun ihmiseen, ja sai houkuteltua iltapäiväkaffeelle Ciao kahvilaan.
No minäkin törsäsin kahvini kanssa whiskyjäätelön ja laitoin kuuman kahvin sekaan osan sitä. Siinähän se aika rupatellessa meni hauskasti, ja illalla teen pähkinäleipätaikinan joka jää yön yli ( 9 h) nousemaan.

Aamulla sitten pataan ja uuniin, tässähän tätä olikin meikämimmin elämää, heippa!

Säästähän on mukava ja helppo kertoilla. Varsinkin jos on hyvä sää, kuten täällä tänään. Ilmoista juttelu on luontevin aloitus olipa kyseessä tuttu tai tuntematon. Näin olen lukuisia kertoja puheet aloittanut livenäkin tavattaessa. Tietysti voi aivan alkuun reippaasti sanoa rojauttaa "hyvät päivät."

Jatkoon kuuluu tietysti kysymys että "mitä kuluu?" tai "mitenpä menee.?" Siinäpä ne tulee käsitellyksi tärkeimmät ajankohtaiset, sairaskertomukset, kolotukset, unettomuudet ja tietysti omat olemisen tuntemukset. Tietysti jatkeena voi olla hyvä kuultu vitsi - tai sen kertaus uutena sadannen kerran.

Omien asioiden kertominen on sikäli vaaratonta, että kerrottavaa voi itse säädellä - sikäli kun muistaa. Toisten asioiden kertomisessa on joku tolkku pidettävä - tai on se ainakin hyvä tapa. Onhan omissakin hommissa kertomista, kuin on päivä mennyt ja mitä kaikkea on tullutkaan puuhasteltua. Näissä puuhissa onkin suuria eroja ja parhaimmillaan voi oppiakin ja tutustumista saada. Sikäli kun on oppimisen halua, tarvetta tai kykyä.

Edellisen litanian olen kirjoittanut siksi, koska yhä uudestaan on kohonnut esille
"keskustelu keskustelusta." En ole kunnon keskustelija ainakaan kirjallisesti. Enkä kovin sinnikkäästi opettelekaan. Kirjoittelen vähäsen, en ihan kaikkea mitä päässäni pyörii, mutta sen verran että jotenkin vielä mukana pysyn.

Kunnon keskusteluun tämä ei eväitä antanut. Sen kuitenkin että hereillä olen.

Suomessakin on ollut tv-ohjelma missä tunnetut "tahkojalat"
tanssivat kuin parkettien partaveitset ammattitanssijoitten parina
ja opastuksella.

Huomasin että Ruotsin Let´s dance-kilpailussa on mukana tänä vuonna
mm. Tomas Wassberg, entinen hiihtäjä, joka oli Juha Miedon kanssa
hyvät kaverit. Jopa niin hyvät että eräissä arvokisoissa Tomas voitti
Juhan vaivaisella sekunnilla ja kieltäytyi ottamasta vastaan mitalia, koska
hän katsoi että Juhan ja hänen olisi pitänyt saada jakaa mitali.

Nyt on Tomas suostunut lähtemään mukaan tanssikilpailuun. Tästä tulee
jännittävä kausi kun tiedetään että Tomas ei ole koskaan ollut tyyppi, joka
haluaisi olla julkisuudessa.
Ehkäpä Juha Mietokin haluaa osallistua suomalaiseen vastaavaan kilpailuun!
Siitä tulisi jymymenestys!

Ohessa linkki Tomas Wassbergin ensimmäiseen yritykseen.
https://www.youtube.com/watch?v=tFLRl3y1Q7Q

Sharmantti harmaantunut Wassberg osoitti, että täältä pesee. Uskon hänen petraavan tanssissaan kilpailun edetessä. Toivottavasti meillekin tulee tuo tanssii tähtien kanssa ohjelma taas. Ihan kivaa viihdettä.
Muuten Mieto hävisi vain sekunnin sadasosalla Wassbergille silloin.
Tulikin nuoruus mieleen tuosta linkin musiikkikappaleesta Walking My Baby Back Home. Sehän oli elokuvasta Kaksi sydäntä tahdissa v:lta 1954, joka tuli katsottua silloin.

Vaikka olen tääsä Seanmaalla ei kaikkia tule katsottua --vaikka olen ajatellut että katson nämä tanssikilpailut . Kiitos kun nyt laitoin tämänkin Suosituihin --tulee näin ,ehkä katsottua.
Olipa Charmikas Wasberg -- Ja kunto oli kohdillaan , hieno nähdä häntä , ja pärjäs hyvin , on varmaankin tanssinyt ennenkin .
U.M

Huomenta uuden viikon alkuun, puolikuuhan jo tästä maaliskuustakin päästy.
Maa oli valkoisena kun heräsin, mittari nollassa, eipä kauan mene kun taas tämä uusi kerros hupenee.
Harmaa on tuo taivas, mutta uskon päivällä selkenee, näin ainakin luvattiin.
Noista oppinoista joku arveli minulle vähän sitä lajia tuleen, totta, elämän koulua pääasiassa ja tiukille on välillä siinäkin koulussa menty, siinä ja siinä vaihtuiko luokat.
Kuuntelu oppilaana suurimmin ja sieltä sitten vähäiset taitoni kertyneet.
Tuohon, että joku ei alennu pirttiin astumaan on tietenkin oma asia, mutta mielestäni oikean sivistyksen saanut ei sellaisia raja aitoja laadi, tänä päivänä korostetaan ihmisyyttä, kaikki sitä lajia ollaan.
En kyllä ole mitään huonoa pirttiä kohtaan näiltä täällä viihtymättömiltä ole mistään lukenut, no ainoa tämä palstanystävä, hajupoika on sitten runsaammin moittinut.
Muistelen joskus mökin osto vuonna oli hyvät hankiaiset, olipa kiva kipitellä ilman uppoamisvaaraa, nyt ei hangille mitään asiaa.
Tuo on totta, kun pitäytyy omissa asioissaan ei tee vahinkoa puheillaan.
Hienosti kävi tanssi hiihtäjä veteraanilta, siitäpä aina paranee, kun loppua kohti menee.
Mieto oli mukana Perjantai ohjelmassa ja sitä oikeaa miehen mallia siellä muisteli ja kertoi, voi olla tanssin kanssa heikommalla, mutta eipä sitä tiedä, vaikka parkettien partaveitsi olisi;)
Taitaa olla viisaampaa jättää tänään tähän, kun ei tuo vähäinen järjen valo meinaa mitään aikaan saada.
Ei synny tyhmää ei viisasta sanottavaa, joten päivän jatkoja vaan kaikille.

Vielä tuosta tanssiohjelmasta, että kyllä nuo tanssinopettajat
ovat taitavia ja saavat kömpelömmänkin tanssioppilaan liikkumaan
sulavasti.
Hyvänä esimerkkinä oli eräänä vuonna Maailman vahvin mies,
Magnus Samuelsson, pituus 200 cm, paino 150 kg, hartianleveys
90 cm, hauislihas 60 cm. Tanssinopettajana pieni, siro tyttö.
Opettaja oli kauhuissaan, kuinka hän saisi tuon "komeron" liikkumaan!

Mutta hyvin kävi. Tuli lanteisiin liikettä ja oppi tanssimaan korkeammissa
koroissa latinalaisamerikkalaisia tansseja tanssiessa. Voitti koko
kilpailun. Tässä Magnus saa kokeilla latinokorkoja! :)

https://www.youtube.com/watch?v=gVuogHkDuHg

Iltaahan tämä on nyt! Leppoisan lämmin päivä oli asioilla juoksennella. Niin pitkään rojottelin pitkälläni, että täytyi pieni lenkki verryttelyn vuoksi tehdä. Juuri tälle koneelle tulin.

Tähtien kanssa tanssijoita en ole juuri katsellut. Olen siinä lajissa riittävän mitätön, etten viitsi esimerkkejä katsella. No R-M Ratian tanssahtelua muutaman minuutin katselin. Se näytti lähentelevän minun käsityskykyäni tanssimisesta. Kyllähän sentään nuorena muutaman kerran tanssilattiallakin kävin.

Eipä ole "korkeata opillista sivistystä " minullakaan. En kuitenkaan merkittävästi kärsi siitä puutteesta, mitä siitä turhaan. Voisihan sen huumorilla sanoa, että on hyväkin ettei ole piloille koulutettu. Tähän asti olen elämässä mukana nujunnut vaihtelevalla menestyksellä. Vaatimattomasti kylläkin, kun en edes ole putkaan pääsyt. Tämä päivä alkaa olla historiaa, huomenna sitten tulevaan!

Huomenta maaliskuun puolivälin tiistai päivään.
Sumuisena tämä päivä aloitetaan, pakkasta kolme astetta, kovin on tiukkaa tuon auringon kanssa, tipottain melkein paistettaan antaa, mutta odotetaan kärsivällisesti kyllä se vielä sieltä täydellä teholtaan paisteeksi muuttuu.
Aurinko antaa intoa myös linnuille, vaikka valoisuus sitä myös tekee, ystäväni kertoi, miten virta koti ikkunansa alla oli auennut ja heti siihen kaksi joutsenta kotiutui.
Ikkunasta taas vilkaisin ja nyt pienen koiran taluttajaksi on vaihtunut rollaattorin kanssa kulkeva nainen, jonakin aikana viime viikolla oli ambulanssi siinä pihassa ja näinköhän on koiran isäntä sairaalaan joutunut?
Niin ne asiat saattaa ykskaks muuttua.
Tuo kierrätys on hyvä asia, monesti aivan hyvää vaatetta hukkaan viskataan, onnittelut hurskaiselle, kun sellaisia tuttuja on jotka muistavat.
Meillä on täällä sellainen tietokoneella saatava ostaa, myy ja vaihtaa kaupustelu, olen ajatellut sinne minäkin jonkun huonekalun laittaa myytäväksi, kun nyt vaan rohkenisin;)
Hintataso on kirpputori luokkaa, mutta helppoa olisi saada kaupattua, hyvällä onnella vielä joku ostaisikin.
Eilen lähti pöytäkelloni korjaukseen, meillä on niin hyvä palvelu kotoa hakivat, kun valitin, että en jaksa tuoda liikkeeseen, painavaksi totesi kauppiaskin.
Mukava mies, olisipa kaikki ihmiset tuollaisia, olisi mukava elää, hymy herkässä ja komeakin oli, silmä vanhallakin lepää;)
Kyllä sitä liikkuu isompikin ihminen ihan taitavasti, jos on rytmi veressä, niin kuin tuosta linkistä voi todeta.
Tanssi on ollut minullakin mukava harrastus aikoinaan ja sainpa tunnustustakin, mutta se oli ennen, en ole kyllä aikoihin kokeillut, voisi se jotenkin vielä onnistuakin, mutta ne ajat on ohi.
Ei ole minullekaan mitään suurempaa straumaa tuottanut tämä kouluttamattomuus, hyvin olen selvinnyt ja sinne päässyt minne olen halunnut, vaatimattomia on vaatimukseni olleet.
Mennyttä elämääni ajatellen, en juuri muuta ole osannut kaivata, kai sitä on saanut sellaisen mielen, että näin on minun elämä tarkoitettu.
Katkeruutta en mistään tunne ja toivon lopun elämän sujuvan yhtä hyvin.
Tosi hienoja, sydämellisiä ihmisiä olen saanut ystäviksi ja ei ole koskaan oppineisuutta kukaan esiin tuonut, tieto kyllä on ollut.
No tämäpä tästä, tuli taas tätä elämää paljastettua, mutta haitanneeko;)
Oikein onnistunutta ja nautittavaa päivää teille ystävät pirtissä.

Aurinkoista tiistaiaamua!
En ole pitkiin aikoihin nukkunut näin pitkään. Heräsin vasta 7.30.
Näin sälekaihtimien raoista että on jo aurinkoista ja pomppasin
- no, vääntäydyin - ylös sängystä.

Tänä päivänä aion ottaa kaiken irti ulkonaolemisesta ja viis veisaan
siitä "kuiskaajasta" joka aina sanoo mitä minun oikeastaan pitäisi
tänään saada aikaan. Oli se sitten siivoamista, leipomista, pyykinpesua
vai mitä.
Tuli tässä kuitenkin aloitettua päivä astianpesukoneen käynnistämisellä
ja eteen tuli "tenkkapoo" että onko pesutabletti sellainen, joka pitää
laittaa koneeseen kuorineen päivineen? En ole ikinä tuommoisia
pesutabletteja ostanut, aivan mahdottomia kuitenkin avata. Laatikonkin
olin jo ehtinyt heittää pois ja hurautin tabletit pieneen leikkiämpäriin
alakaappiin. Netiltä en apua löytänyt.
Mutta onhan niitä lääkekapseleitakin, jotka niellään kuorineen päivineen.
Otin riskin ja laitoin tabletin kuorineen koneeseen ja toivon ettei tule
tukkoa ja tulvaa keittiöön!

Ylimääräisistä huonekaluista oli minulla sellaisia kokemuksia että kun
on pienen pakon edessä, niinkuin minäkin olin muuton edellä, niin oli
helppoa päästä kaikesta eroon. Facebookissa oli paikallisia ryhmiä, jotka
myivät ja ostivat kaikkea mitä kodista löytyy.
Halvalla meni, mutta useimmat ostajat olivat nuoria ihmisiä, niin ajattelin
että kamani menevät oikeisiin osoitteisiin. Nuorilla ei ole tänäpäivänä
liikaa rahaa.
Aikaisemmin olin myynyt sellaiset vaatteet joitten käyttöön ei pienellä
maalaiskylällä ollut ikinä tilaisuutta. Suurin osa kirjoista jäi myös Ruotsiin.
Annoin naapureille hyllyineen ja loput meni kirpputorin myymälään.
Niinpä minulla oli jäljellä jonkin verran tyhjiä, syviä hyllyköitä, kun muutin
tänne ja sain idean täyttää hyllyt takkapuilla! Hyllyseinän nimi on "Puupäitä
lukemaan". :) Pysyy puut kuivana ja täytän tyhjät hyllyt sitä mukaan kun
puupäät on luettu.
Totta on sanonta: Huoleton on hevoseton mies.
Mitä vähemmän kamaa, sen parempi olo. Onko tämä ikäihmisten yleinen
ajattelutapa, että ei halua jättää jälkeensä kovin paljon vaivaa?

Koulutuksesta ja ihmisten erottelusta sivistystason mukaan on minulla
omat käsitykseni. Olen huomannut sellaisen kulttuurieron Ruotsin ja
Suomen välillä että täällä Suomessa teititellään vieläkin ja ollaan aikalailla
"paskantärkeitä" ja omanarvon tuntevia ja pysytellään visusti erillään
ihmisistä jotka eivät sovi kuvioihin. Sellaista en huomannut Ruotsissa,
vaan se asia että ihmiset tulivat toimeen keskenään, koulutuksen tasosta
huolimatta, oli pääasia. Minusta tuntuu aika nousukasmaiselta ja
epäsympaattiselta jos se koulutustaso ja virkanimike on tuotava esille
ja odotetaan ikäänkuin itsestäänselvyytenä erityiskohtelua.
Minulta se ei vaan onnistu. Jokaiselta ihmiseltä oppii aina jotakin, eikä
siihen koulutustaso vaikuta.
Monta kertaa on jokin kouluja käymätön ihminen sivistyneempi kuin
jokin korkeasti koulutettu, joka kuvittelee olevansa kaikkien yläpuolella.

No miten kävi sen tiskikoneen kanssa? Minullekin on ollut onegelma pesutabetin koneen koteloon sijoittaminen, pitääkö se pesutabletin toisella puolella oleva punainen helmi olla ylöspäin vaiko alaspäin?
Toisin sanoen: liittyykö se esipesuun vaiko huuteluun?

- Kiitos, olipa tosiaan apua ja vahvisti että pallo ylöspäin, kuten ajattelinkin ja olen käyttänyt. Tuo päällyksen repiminen kävi näppärästi, vaika eipä keittösaksillakaan siihen kauaa mene.

Eikö olekin varsinkin kylässäkävijöiden jälkeen rauhoittavaa kuunnella tiskikoneen hyrinää? Ennen jäin yksin tiskipinojen kanssa.

Anoppilassa oli laki, että kaikki me ennen lähtöämme tiskasimme, huuhtelimme kuivauskaappiin, kuivasimme sieltä pyyhkeillä ja kannoimme astiapinkat olohuoneen senkkiin. Anoppi oli jo pian 90 silloin.

Tulkoon sitten viikonlopulla lunta tupaan ja jäätä porstuaan iltalehden lööpin mukaan: äkkikäännös talviseen suuntaan.
Valoa meiltä ei ainakaan enää kuukausiin vähennetä. Jo viime viikolla 2 joutsenta lensi joikuellen itää kohti.
Eikä ihan vähän kun radiossa kuulin että Vaasassa on nähty jo leskenlehtikin kukassaan.
Ne on sitkeitä ihmisiä, leskenlehdet. Ei ne hätkähdä jos varttimetri lunta päälle satelee.
Ovat kuin Pekka Ruuskan biisin mukaan kroorukset lumessa, nousevat uudelleen kun olosuhteet sallii.

Ei maha mittää, kevään alkuvoima on jo jyräämässä meitin. Hyvät sille.

Ehtoota pirttiin!

Olen ennättänyt unohtaa asiani, kun tappelin saadakseni nikkini kirjatuksi. Systeemi on ihan uusi, ja lopulta se etukäteen osasi sekä salasanan että sen toisen tunnuksen, mutta eipä vain tullut Kahvipirtin pöytäkirjaan Venlastiinaa.
Yritin monta kertaa, ja jo alkoi niin suututtaa, että mieleni teki käyttää sitä suosituinta suomalaista sivistyssanaa ja oikein tuplaweellä.
Pakko on kylläkin hillitä itsensä, ettei kämppäkaverini opi tuhmia sanoja.
Hän on sen verran kiltti vapaaherra, ettei minulla ole mitään syytä pahoittaa hänen mieltään.
Niinpä laitoinkin mansikka-kermakakun, jollaisesta hän pitää, ja tykkäänhän minä itsekin. Tulee nykyisin vain kovin harvaan leivotuksi.
Kakku odottaa huomista päivää, ja tekaisen toisen, jos pakastemansikoista onnistuu.
Eipä sillä, että olisi odotettavissa vierasten tulvaa, mutta Kahvipirttiin sen huomisen kakun ajattelin. Meillä nimittäin on huomenna juhlapäivä: esikoisemme täyttää 48 ja puoli vuotta.

Nyt lähen katsomaan mitä telkkarista tulee.
Toivottvasti ei mitään kummempia, ja pääsen ajoisssa nukkumaan.

Hyviä öitä ja kauniita unia!

Huomenta lupaavan näköiseen säähän tänä aamuna sain herätä, ihme on jos ei aurinko tänään täydeltä terältä paista.
Kummasti on vesilammikot kuivaneet, tuo pieni yöpakkanen siinä hommassa avittaa, polkupyöriä alkaa kaduilla enemmän näkymään ja mikä on ajellessa kadut alkaa olla sulia.
Taas on huomattu miten pirtissä voidaan apua antaa nyt varmaan menee tabletit oikein astianpesukoneeseen, arvelin minäkin, kun sellaisen käärön lokeroon laitoin, mutta hyvin se onnistui ja puhdasta tuli.
Minä nämä tiskit usein pesen käsin, kun yhden huushollissa astioista hitaasti kone täyttyy ja ei vajaita koneita kannata pestä.
Pakko on kerran viikkoon ainakin pestä koneessa, että ei putket kuiva, näin neuvoi huoltomies.
Vettä kehottavat säästämään ja vajaita koneita ei pitäisi pestä ei pyykeissä ei astioiden kohdalla, kaikessa kulutuksessa se säästäminen olisi poikaa;)
Soittelin Soneralle laskustani, kun kertyi mielestäni runsaanlaiseksi, sopimuksen yli, selvisi, että mokkulasta menee yli 12 euron, senpä poistatin, voin ottaa taas tarvittaessa käyttöön puhelin soitolla.
Ei noita kytköksiä aina muista.
Tulostimen korjautin ja nyt taas on apua pyydettävä, kun ei tähän uuteen versioon voi muka tulostinta kytkeä, varmaan helppo homma, mutta enpä edes yritä näitä asennuksia.
Olen sen verran noita maalaisemäntien ja isäntien töiden tekoa voinut nähdä, että kovaa on hommaa ainakin ennen, kun ei koneita juurikaan apuna ollut, nyt sitten byrokratia meinaa hommat tyrehdyttää.
Joka puolella omat vaikeutensa, maalla on kuitenkin se luonnon läheisyys plussana.
Luonnossa myös omat selviytymisongelmat, sitkeyttä sielläkin niin kasvit kuin eläimetkin tarvitsevat, vahvat selviää, kuten nuo lesken lehdetkin, miten nämä ihmislesket sitten;)
Katselin sitä luvattua kakkua, mutta eipä vielä näkynyt, no kovin aikaista vielä onkin, jospa sitä huomen aamuksi pala jää, onnea vaan pojan täysille ja puolelle vuodelle ja terveiset sille kiltille vapaaherralle;)
Taivas on niin kauniin sininen, pakko on tänään elämän hymyillä, minun myös, menenpä heti aamusta kauppaan, ostan halpoja appelsiinejä.
Banaaneista oli Facebookissa juttua miten ne tekee hyvää koko ihmisen elämälle, aivoin asti vaikuttavat, niitäkin pitää ostaa.
Aurinkoa, hymyä ja iloa päiväänne.

Aurinkoista aamupäivää.

Tänään pitää mennä Takataskuun,siellä on kermaista lohikeittoa,nammm

Eilen kävin kaupungilla,vaan eipä sieltä mitään erikoista löytynyt.

Kyllähän tuota "roinaa"on vain kummasti kertynyt.

Se on se JOKU kuten olemme tulleet siihen tulokseen tässä talossa on joku joka tuo meille kaikille kaikennäköistä roskaa;)
Sitten on meidän niitä roskia vietävä ulos;)

Sain jouluksi nuorimmaiseltani Joulutähden ja eikös mokoma kun on vieläkin punaisessa kukassaan.
Ei ennen ole noin kauan kestänyt,ihme kukka on.

No niin nyt sopalle.
näkyillään...

Ei onnistu kirjautuminen.
Sen vuoksi leikin tarjoiijaa ja tarjoilen kahvipirttiläisille seraavan Venlastiinan viestin, joka nojaa kissankokoisin kirjaimin pirtin pöydällä olevaan kakkulaatikkoon:

TERVETULOA MANSIKKAKAKULLE!

Kiitos mansikkakakusta, esikoisen synttäriäkö juhlistatte etukäteen? Hyvän kakun leivoit, kävin lohkaisemassa hiljaa jälkkäriksi palan, enkä puhunut silloin mitään vaan kotona olin hengessä mukana.

Rahkapiirakan taidan leipoa pellillisen pullataikinaan pääsiäiseksi, jos ne tyttöpuoliset lastenlapset on tulossa syömään.
On tuo basiliikka kylmänarka,.... jätin purkin keittiön pöydälle kun ikkuna oli auki ulkoillessani, ja eikös se ottanut nokkiinsa ja nuoku nyt! Vaikka lämpöasteita oli reippaasti, niin silti vetoa kai sai.

Rentoa illanrauhaa!

Neeasa, hyvä ettet santsannut, jäi vielä minullekin iltapalaksi. Kiitos Venlastiinalle ihanasta yllätyksestä, mutta mitähän mieheni sanoo, kun kerron käyneeni pirtissä herkuttelemassa...taidankin ottaa tuon viimeisen palan muovirasiaan kotiin tuliaisiksi. Kermavaahto ja mansikat on aina lyömätön yhdistelmä, kakussa tai kakutta.Talvisaikaan saatan ostaa pienen rasian ulkolaisia tuoreita mansikoita koristeeksi, täytteeksi viipaleina pakastettuja kotimaisia.

Lähes kymmenen lämpöastetta helli päivällä auringon kanssa , kyllä kelpasi ulkoilla, askeleitakin kertyi varmasti se suositeltu määrä 10 000 tänään. Askelpituuden tarkistin, kun asia oli palstalla puheena. Naisen askel lasketaan 0,413 x pituus, eli minun 165-senttisen askel olisi 68,1 cm. Metsässä tuoksui aivan lapsuuden pälviltä, jostain syystä sulavan lumen alta juuri paljastunut maa tuoksuu aivan huumaavalle, varsinkin jos aurinko lämmittää männyn kaarnaa lähellä.

Palmusunnuntai on jo tulossa, virpojia on liikkeellä. Pitääpä katsoa sillä silmällä pikkunoitien tämän kevän trendikästä muotia, jos saisin jonkin uuden idean Kahvipirtin pääsiäislennolle.

Suomalaiset ovat maailman parhaita lukijoita, olemme myös maailman viidenneksi onnellisin kansa, joten hyvinhän meillä pyyhkii, ei vaan itse huomata sitä. Eivät pakolaisetkaan ihan kehnoon maahan halua.

Apinoiden kirjoitusta alusta loppuun.

Missä järki apinat????

Tuolle xx9, tervetuloa vain tänne apinoiden joukkoon, joukossa tyhmyys tiivistyy.

Vai apinoiden joukkoon. Siitäkin huolimatta, että esi-isiä pitää kunnioittaa, anon kunnioittavasti, että minut hyväksyttäisiin porukan papukaijaksi.
Lupaan olla niin siivo suustani, että minut voi viedä vaikka kirkon portaille kiroilemaan.
Siellä sitten istun lurittelemassa että entten tentten teelikamentten viisun vaasun put!

Terveisin yritteliäs naputtelija, joka yrittää taas.

Huomenta kauniiseen torstai päivään, tuuli on yllättävä, voipa vaikka pilviä taivaalle heittää, olikos se sanonta kevät ajaa seitsemillä rattailla?
Vai olemme me saaneet yhden esi-isämme jälkeläisen joukkoomme apinoiden seuraan, sopiihan se.
Toivottavasti sinä tuot järjenkin valoa pirttiimme;)
Kiitos muuten kakusta Venlastiina, löysin palan jääkaapista, ei kaikkea Ramoona kuitenkaan vienyt, ajatteli palan jättää mattimyöhäiselle.
Ideoita kaivataan Kyöpeliin aikovilta, on vähän hakusissa into koko matkaan, mutta tulkaapa innostamaan.
Meri-kukkakin on meidät unohtanut, hänellä niitä ideoita aina pursusi.
Tuo alma-täti on oikein oivallinen, käytä sitä toki ph.
Onpa kerennyt meillekin tuo muorin kaveri" joku" niminen, viikonlopulla sen meinaan ajaa takaisin sinne muorille;),
Noita pääsiäisleivonnaisia en aio enemmälti laittaa, tulee sellainen pakko syönti, mutta rahkapiirakka on tehtävä ja jotakin pääsiäiseen viittaavaa koristetta, pikku narsisseja jo ostinkin parvekkeelle.
Virpojia ei varmaan tule, omat nuo nuorimmaiset ovat tällä hetkellä Floridassa, eivät ehdi virpomaan.
Ei ole kovin runsaasti ollut virpojia liikkeellä näissä ympyröissä, kai he vaan omia sukulaisia virpovat.
Mansikoita on vielä runsaasti pakkasessa minullakin, vaikka usein iltaisin niitä nautiskelen, hedelmien välissä.
Tuo on totinen tosi, kun ei tulostinta käytä patruunoiden päät kuivaa, harmittaa, kun kuntoon nyt sain ja joskus jotakin haluaisi tulostaa, ei onnistu.
En arvannut silloin koneen korjauksen yhteydessä pyytää asentamaan myös tulostimelle käytön mahdollisuuden.
Kuvittelin kaiketi, että on valmiina tässä niin hyvässä 10:ssä, mutta totuus on toinen.
Saisi nyt kiinni jonkun osaavan.
Kyllä tuo lumen sulaminen on joutuisaa, aina vaan isommilta alueilta mustaa tulee näkyviin, kaduilla on hyvä tepastella, ei ainakaan liukkaus esteenä, vähän ehkä tuo hiekotus hiekka kengän alla hiertää, aina valittamista löytyy;)
Jospa alkaisi puuhastelemaan, löysin kivan kissan mallin cd levyistä tehdyn, niitä aion lisää värkätä.
Myyjäiset ensi viikolla, jotakin pääsiäisaiheisia olisi mukaan saatava.
Leivonnaisia pääasia ihmiset käyvät ostamassa, mutta joskus joku meidänkin näpertäjien tuote kaupaksi käy.
Aurinkoista päivää toivotan, vaikka täällä jo pilviä keräilee, vielä kuitenkin sininen se kirkas päävärinä on.

Kunnon kevätpäivähän myös tänään oli. Näinköhän ilmat muuttuu ennusteiden mukaan.

xx9 on näemmä taas vieraillut. Olen nähnyt ko. nimmarin muissakin ketjuissa. Samaa tasaista laatua toistaen hän pakertelee, lyhyesti ja tavallaan selvästi. Asiahan se on tärkeintä. Apinat ovat fiksuja ja melko älykkäitäkin. Sitä ei tämä xx9 ole. "Missä järki apinat?", hän kyselee. Eikä turhaan, se on häneltä kadoksissa - jos lie ollutkaan.

Seurailin PAMin hallituksen kokousuutisia. Vielä äsken kokous jatkui. Tiukille menee, vaikka vielä ei ole varsinainen asiakaan esillä, vaan päätös keskusjärjestön neuvottelutuloksen hyväksymisestä ja mahdollisesta jatkosta. Jospa siihen pätee vanha viisaus, "hiljaa hyvä tulee." Kyllä se minua kiinnostaa, vaikka sillä ei olekaan mitään merkitystä.

Taisi pari päivää lipsahtaa etten tänne kirjoitellut. Oli pieniä kiireitä, talkoon tapaisia joissa hääräsin mukana. Siinähän sitä voi vilkkaalla mielikuvituksella tuntea olevansa hieman tarpeellinenkin. No nyt on ilmoittautumiseni tehty.

Muutama minuutti sitten tuli ilmoitus PAM lähtee jatkamaan sopimusneuvotteluja tiukoin reunaehdoin. Äänestys 11 - 5.

Päiväpakkaset ja iskemättömät hanget olivat vielä tavallisia maaliskuussa entisinä vuosina Sisä-Suomessa.Liekö sitä ilmastonmuutosta tämä merkillisen poukkoileva-säinen talvi?

Nyt taitaa ainakin viikoksi lumien sulaminen aste asteelta viivästyvän.
Lauha sää irroitti kolatuilta laatoilta jään niin että sen sai lohkottua irti. Lapioin paksummat ja ohuemmat jäät sulamaan kauemmaksi.

Kun ei muka muuta aamiasta ollut niin pallomaisia juustonaksuja soin maidon kanssa kuin lakkapalloja.
Ei hyvä, närästämään kävivät. Päivälliseksi sentään kaupan valmisruokahyllystä kinkkukiusausta.

Huonon puutarhasadon takia hain viimeisen mehupullon käyttöön. Kun en halua pelkkää "huberia" juoda niin kaupan tiivistemehuiksi menee.
Jos tulee omenoita, puristutan niistä pastöroitua mehua kellarin puolilleen. Hyvää laimennettuna vatsallekin.

Illan kölläkettä! Päivä on taas iltaan ehtinyt. Uutisissa paasataan yhteiskuntasopimuksen etenemisestä. Toivottavasti ei Sipilän suusta päässyt lopputuloksen enteilyä, kun sanoi helpottuneen tuntoisena että "tappi on saatu irti paatista". Sehän tietää sitä että paatti uppoaa.

Skillan on jo pääsiäistunnelmissa. Minäkin raahasin eilen lenkiltä tullessani pienen koivun karahkan ulko-oven läheisyyteen korkeaan koriin. Koristelen sen ensi viikolla värikkäillä höyhenillä jos ei tule kauhea lumimyräkkä, mikä ei ole aivan mahdotonta.
Muistan nuoruudesta erikoisesti pitkänperjantain, kun oli aina synkkä ilma. Juuri sen päivän perinteet täysin vapautettu iloisista asioista.
Radiosta tuli raskasta musiikkia, ei saanut mennä tanssimaan, ei elokuviin. Kaikki ilonpito oli pannaan julistettu.

Olin tänään vatsalaukun tähystyksessä. Nopea toimitus oli ja pitihän
se kestää vaikka mahalaukun sisustaa hämmennettinkin ja koepaloja
otettiin. Närästyslääkkeitä olen syönyt jo yli kolme vuotta, sitä ennen
äidin vakiolääkettä, Samariinia. Äidillä oli samat vaivat kuin minulla nyt.
Kyllä ruoka maistui kun tulin kotiin. Olin paastonnut eilisestä lähtien,
yhteensä 18 tuntia, siltä varalta etten alkaisi oksentamaan
toimenpiteen aikana. Pelko oli aiheeton kun puuduttivat nielun.
Taitavia olivat ne lääkäri ja hoitaja, jotka käyvät keskussairaalasta
täällä kylällä tekemässä tähystyksiä tarpeen vaatiessa. Hyvä asia,
kun ei tarvitse lähteä kotikylältä minnekään.

Taidan siirtyä katsomaan A-talkia. Mikä lienee aihe tällä kertaa.
Hyvää yötä pirttiläiset!

Huomenta, kolmas kerta toden sanoo, ei onnistu lähtemään viesti, kone ruoja ei kunnossa ole.
Sää on kaunis, mutta pientä pakkasta ja tuulta ja kun pohjoisesta hujeltaa ei varmaan kovin lämmintä ole.
Istuin eilen tovin parvekkeella ja punaisen nenän siitä sain, ei kovin iso tämä nenäni ole, mutta aina ekana vaan tunkee;)
Hätähousu olen tunnetusti, ennakoin kaiken ajoissa, mutta johan viikon päästä pitkääperjantaita vietämme.
Noin se oli ennen tämän kyseisen päivän kanssa, mitään ei tehty ja sääkin oli aina kurja, miten on tänä vuonna.
En ole koskaan tuollaisissa kokeissa ollut, yöunet varmaan menisi jos noihin joutuisin.
Voi,voi tuota hurskaisen aamiaista, osta nyt valmisruokaa pakkaseen tai keitä vaikka kaurapuuro, ei ihme jos vatsa vaikertaa.
Aamiainen on päivän tärkein ateria, näin kertovat.
Luulin ynnämuun matkoille menneen, kun ei muutamaan päivään näkynyt.
Katsoin minäkin taas tuon kyselytunnin ja samaa jauhoivat molemmat, sekä hallitus, kuin myös oppositio.
Olen kyllästynyt opetusministerin jokaiseen aloitukseen muistutuksella miten huonossa tilassa maamme on, varmasti jokainen sen tietää.
Arvovalta kysymys taitaa olla näiden sopimusten eteenpäin meno, periksi ei anneta, peruutuksia ei tehdä.
Nyt pistän pisteen tämän kirjoituksen osalta, jospa saisin vaikka lähtemään.
Kaunista keväistä päivää toivottelen.

oli tällainen viesti, nikkinsä oli HOHhoijaaa

"opetsinisteri" oli taas maalannut naamarin ja mustannut tukan
ja puhui käsittämätöntä ulkolukuaan kuin tyhjää vain.

HHRRR....
Johan on kylymä tuulj

Päivää vuan.
Aarinko kyllä on paistanut koko päivän ja kun ikkunasta katsoo näyttä ihanat säältä.
Mutta meepäs ulos nii sieluki jiätyy;)

Kävin tuolla isossa kaapassa,pit hetelmiä hakkee.

Lorvikatarri on vaivannut taas minua.

Viime yönä valvotti neljään asti.

Pärjäilkäähän.
näkyillään...

Kun hurskainen mainitsi vallinneesta tuulesta, niin täytyypä todeta samaa. Yön aikana sataneet lumet pöllysivät katoilta tuulenpuuskissa. Tuulenmittarina käyttämäni hoikka, pitkä retvakka kuusi kumarteli tiuhaan ja puuskan pyörteissä piruletin tapaistakin esitti. Harvoin -1 c tuntuu niin puistattavan kylmältä. Eihän se kävelylenkkiä olisi estänyt, mutta heitettyäni roskapussin varastoon, palasin pikapuoliin sisähommiini. Voihan sen niinkin ajatella, että lenkkeilyn korvasi tavallista pitempi päiväettone.

Päivällä oli nähtävästi suomi 24: ssä huoltokatko, näin siitä ilmoitus tuli. Muualle nettiyhteydet toimi, jonkun aikaa selailin uutisia ja myös muita keskustelupalstoja. Olihan niissä asiaakin, mutta ei niin kovin erikoista kerrottavaksi.

Kaduilta on lumi hävinnyt, harmaana näkyy. Ruohikkoalueet ovat vieläkin valkoisina. Näitä ikkunastani tiirailen kun olen lopettamassa kirjoittamistani tältä illalta. Heippa vaan!

Minulla on hyvä mieli. Isäni, tuo vaatimaton, mutta politiikasta erittäin tietoinen ihminen, on auttanut henkisesti minua paljon. Tämä nykyinen ay-peli on sellaista, että koskaan emme tiedä kenen joukoissa oikeasti seisotaan ja mitä seuraavaksi pyydetään. Minkä puolueen jäsenkirjaa vaaditaan tai mihin liitytäään. Itse koen itseni tässä pelissä melkoiseksi luopioksi joka suuntaan ja kun en oikeasti tiedä, olen päättänyt, että itselleni en ole koskaan luopio. No, piiskaa tulee joka suunnalta, mutta niinhän se on näissä luottamustehtävissä, että vihamiehiä saa helpommin kuin aitoja ystäviä.
Kahvipirttiläiset, kiitos kaikesta teidän kokemuksestanne. Uskokaa tai älkää, autatte meitäkin työelämässä painivia viisaudellanne joka päivä. Jakselkaahan!

Huomenta kauniiseen lauantaiaamuun, pakkasta oli herätessäni liki kymmenen astetta, onneksi tuuli on vähän laantunut, oikein hyvä ilma siivoukselle.
Ande2, kiitos kiitoksista, onhan se aika vaikeaa tänä päivänä tietää paikkansa, mutta sydämen ääntä on hyvä kuunnella.
Minulla on ollut helppoa kulkea tieni nuoresta lähtien, suuntaa en ole vaihtanut, periaatteellinen olen, koskaan en muuta voi olla, maata, en rikkauksia omista, multaakin vain kynsien alla;)
Jäsenkirjastani en hyötyä ole saanut, en sitä ole hakenutkaan, olen omillani ja hyvä niin.
Pienen ihmisen asian tunnen omakseni ja jos lotossa voittaisin, tietäisin mihin voitostani osan jakaisin.
No eipä tule voittoa, sanonta raha menee rahan luo pitää paikkansa.
Tämäpä tästä.
Olen nyt yrittänyt sisäistää ajattelua, että joka päivä pienen lenkin tekisin, taidan huijata itseäni, mutta toisaalta aurinkoiset ilmat voivat intoa lisätä.
Syksyllä on aikomus Lapin maisemia mennä katsomaan, kuntoa olisi haalittava, ettei ihan sisällä siellä joutuisi istumaan.
Suojattava on jos on jokin paikka kehossa arempi ja jokainen itse tietää mitä päälleen tarvitsee, korvatkin osaa olla kipeät jos arat ovat.
Vanhemmiten olen huomannut minäkin tuulen käyvän korviin, vaikka aika usein avopäin kuljen, tyhmyyttä kaiketi.
Uskonpa, että nyt hanki kestää painavammankin ihmisen, ihana ajatuksenakin olisi suksilla viilettää;)
Pääsiäisherkkuja yritän välttää, mutta on sitä mämmiä maistiaisiksi ostettava ja munia on keitettävä, siitähän sitä pääsiäisen tunnun saakin.
Lasten pieninä ollessa, munia värjättiin ja muutenkin enemmän juhlavaksi tehtiin, pajunoksat koristeltiin, en muista kävikö lapset virpomassa.
Isän puolelta tämä perinne hyvinkin läheinen oli, ortodoksilla näin usein tehdään.
Kaikki perinteet ne meinaa kadota, isän tahdosta lapset luterilaisiksi kastettiin, ehkä katkeria muistoja siirtolaisuudesta tämän aiheutti.
Miten voikaan joku tuollainen ärsyttää, kun aiemmin mainitsin tuon opetusministerin tavan, mutta seuratkaapa, melkein joka puheenvuorossa hyvin totisena tästä kurjasta olotilasta mainitsee, onko tämä "tilakin" vähän liioiteltu?
Nyt pitäisi puheen sijasta saada tekoja aikaan, kaikki raha työpaikkojen luomiseen siitä se tila kohenee, porkkanoita yritysten perustamiseen, meillä on taitavia ja tietäviä yrittäjiä.
Nyt on paras lopettaa ennen kuin alan oikein innostumaan;)
Ylös, ulos ja lenkille kaikki, minä muiden mukana, no illalla sitten tiedän sainko itseni liikkeelle, tahto on kova, kun ei vaan sika söisi eväitä;)

Ihana on aamu täällä Hämeessäkin, aurinko paistaa niin että hirvittää!
Pakkasta oli kun heräsin -9º.
Minulla on tapana heti herättyäni miettiä mikä on tämän päivän
hyödyllinen puuha, mikä on saatava tehtyä päivän aikana. Suunnitelma
on valmis ennenkuin olen noussut sängystä. Sitten vaan touhuksi!


Tämän päivän suunnitelmissa oli sämpylöitten ja tuulihattujen leipominen.
Piti vähän aikaa kuitenkin odotella, jos suunnitelmat muuttuvat kun
näköpiirissä alkoi liikkua värikäs sahalaitainen kuvio. Ajattelin että parasta
odottaa meneekö se ohi vai pitääkö mennä silmälääkärille heti.
N. 20 minuutin päästä se meni ohi ja niin on nyt sämpylätaikina kohoamassa.
Takkakin on lämmitetty. :)
Kaikkeen saa varautua tällä iällä. Puuhat voivat katketa äkkiä.

Kun leipomiset on leivottu niin sitten ulos aurinkoon!
Hyvää viikonloppua kaikille!

Sahalaitainen kuvio näkyi minulla pienenä silloin, kun pian alkoi jyskyttävä päänsärky. Pää on kipeä, sanottiin silloin, kun migreeni-oli tuntematon käsite.
.
Mitään lääkettä siihen en saanut enkä käynyt lääkärillä, mutta muistan sen olleen tosi kauheaa. Siihen liittyi hiukan vatsankin pahaa oloa.
Kaikeksi onneksi sitä sattui harvoin.
.
Äiti lohdutti minua aina. että "kun kasvat isoksi, niin ostetaan moottoripyörä, ja ajetaan yhdessä Helsinkiin". Varmaan ihanan kummitätini Nellyn luokse, joka kesäisin kävi perheineen siellä.- Se tuntui hyvältä, vaikka tajusinkin, etä äiti vain koetti helpottaa oloani.
.
Migreeni meni kokonaan ohise silloin kun lapset olivat syntyneet, eli niihin aikoihin, kun ikäni on alkanut numerolla 2.

Katson aina lehden sääsivulta millaiset säät ja lämpölukemat olivat vuosi sitten. Tämän vuoden lukemat usein kylmemmät.
Kesäkuuhan oli viileä viime kerralla. Silloin viimeistään tämän vuoden lukemat hakkaavat ne edellisen vuoden lukemat.

Väsytin itseni tahallaan tänään kuten eilenkin. Tein naapurin omistamalta palstalta rankapuita energiapuu mielessä.
Tykkylumi-ilmiö oli taivuttanut luokalle nuoria koivuja. Koivikko olisi pitänyt harventaa aikoja sitten. Nyt hangen ollessa kantavaa metsässä oli hyvä liikkua. Saan ne rangat ajaa polttopuiksi kotiini.

Kaupunkilaismetsänomistajien pitäisi kutsua metsätiloilleen metsänhoitoyhdeistyksen henkilö katsomaan tarvittavien hoitotoimenpiteiden tarpeellisuus.

Sunnuntaiaamua, pakkasta kymmenen ja taivas kauniin sininen, ja nukkuva kaupunki ympärillä.
Palmusunnuntai, saapa nähdä onko virpojia, olen kyllä varautunut yllätyksiin.
Ennen palkka sitten pääsiäisen aikaan haettiin.
Viikon päästä taas kesäaikaan siirrytään, on se sekin yhtä tyhjän kanssa.
Kotiin päin se on tuo väsyttäminen mitä harrastat hurskainen, ei osto puu halpaa ole ja tuleehan kunnon hoito päälle.
Tuolla autolla ja junalla liikkuessa on ilo katsella hyvin hoidettuja metsiä, kyllä niitä metsiä omistavien pitäisi vaivaa nähdä jo maisemoinninkin tähden, puhumattakaan rahallisesta hyödystä.
Eipä noita huolia ole, ihastelen ja vihastelen toisten metsiä;)
Migreeni oireilee samalla tapaa mistä Mdk-Mdk kerroit, mutta kyllä se oire silmän sairaudesta on.
Minä kysyin lääkäriltä, viimeksi käydessä, miten sen verkkokalvon vioittumisen voi huomata, kertoi, kun oven pielet alkavat mutkia tehdä, silloin on aika kiirehtiä lääkärin puheille.
Tyttäreni toisen silmän verkkokalvo vaurioitui ja eivät saaneet korjattua, vaikka nykyään niin paljon silmienkin hyväksi pystytään tekemään.
Oikein paha migreeni saa pahoinvoinnin aikaan, tutuillani tämäkin vaiva on ja toistuu aika ajoin.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, näinhän sanotaan, kyllä minullakin suunnitelmat melko usein päivän varalle on tehty aamulla herätessä.
Tänään ei kummempia, viimeistelen kerhoon vietävät käsityöt ja silitän eilen pestyn pyykin.
Tein eilen riisirieskan ja lohen laitoin myös uniin, nyt on valmista, perunat ja höysteet lisäksi jopa kelpaa.
Viimeiset purkit menossa omia punajuuri ja kurkku säilykkeitä, melkein uutiseen pääsen, viime vuosi ei oikein antelias ollut sadon suhteen.
Ensisyksynä varmaan toriin joudun turvautumaan näidenkin säilykkeiden laiton suhteen, tuskin kuntoni antaa kyykkiä kasvinmaalla, vaan eipä sitä tiedä.
Kälyni mailla on tilaa minunkin laittaa kasvinmaa, jos intoa ja kuntoa vaan riittää.
Siellä on marja maatkin ihan ulottuvilla, vaikka pieniä määriä kävisi kerrallaan keräämässä.
No nyt sitä jo syksystä puhun, kun ei kesäkään ole vielä tullut;)
Nyt tätä kaunista päivää, (ikkunasta katsellen ainakin) kuluttamaan, jospa pienen lenkin tekisin, eilen näin tein ja vaikealta tuntui ei millään selkä ja jalat yhteistyöhön meinanneet alkaa, mutta kotiin pääsin.
Jospa tänään olisi helpompaa, eilen siivouksen päälle kai liikaa oli.
Iloisia virpojia toivottelen ovenne taakse ilmestyvät ja kaunis virpomavitsa sitten pääsiäisen tunnuksena käteen annetaan, jospa vaikka maljakollinen kertyisi.

Huomenta täältä auringon paisteesta ;)

Kyllä minullekin on tuttua tuo päänsärky.
Sain aikoinaan niin kovia kohtauksia,yrjösin ja nukuinkin karvahattu päässä.
Sitten tutut neuvoivat yhdelle lääkärille ja Hän määräsi semmosia nuppineulan pään kokoisia vihreitä pillereitä
kuukauden satsin söin eikä ole sen koomin ollut päänsärkyä.
Mitä lie sitten koko särky ollutkaan,hyvä että loppui ;)

Onhan sitten muita särkyjä siitä edestä;)

Kyllä tuo kellojen kääntely on mielestäni ihan hullua hommaa ;(

Eipä tässä kummempaa,voikaa hyvin.
näkyillään...

Tänään on kevätpäiväntasaus, onhan sekin jokin merkki ajanlaskussa, talven ja kesän puolivälissä. Aivan hyvä, osin aurinkoinen päivä oli hiljallensa kävellä tussutella. Sorsillekin oli jokeen tullut lisää avointa uiskenteluvettä.

Uutisvirrasta tuli esille turvanpaikanhakijoiden tilanne, jota EU:ssa on yritetty ratkoa ja jonkinlainen ratkaisu puristettiin päätökseen. Nythän piti alkaa käännytyksiä heti Kreikan saarille tulleille. Valmiuksia ei kuitenkaan ole, palautuksissa on monta ongelmaa. Kreikan taloustilannekin on sellainen, että suurten pakolaismäärien hoito on mahdoton tehtävä. Nythän on tarkoitus kerätä apuvoimia EU;n maista. Eipä taida tulla tolkkua tästäkään, päätös on mutta toiminta on hakusessa. No joo...eihän näistä kannattaisi turhia huolia ottaa.

Virpojia ei ole ollut ovikelloa soittelemassa. En kyllä ole suuremmin kaivannutkaan. Jotenkin se ei ole kuulunut lapsuusaikojeni kulttuuriin ja eikä kasvua siihen ole tapahtunut myöhemminkään. Yhteys ja peruste puuttuu. Se että virpojia ei ole ollut yrittämässäkään, johtuu siitä että ulko-oven koodi on vaihdettu äskettäin ja asukkaiden ikärakennekin on aikuistunut.

Ilta hämärtyy nopsaan ja pilvisyys hämärtymistä tukee. Hyvää jatkoa teille!

Huomenet taas uuteen alkavaan viikkoon, onpa ihan viimeinen maaliskuun täysi viikko ja nyt on sitten päivä ja yö yhtä pitkiä, vähän aikaa, kohta päivä voittaa.
Pakkasella aloitetaan viikko, yli kymmenen astetta minun mittarissa, hanget eikun kestävämmiksi jäätyy.
Eipä virpojia näkynyt minullakaan, ovat jo niin isoja lapsenlapsenlapset, että eivät enää suostu pikku noidiksi, matkoillakin olivat, no eipä tuo niin tärkeää ole.
Virvonpa tänään kerholaiset, saavat suun makeaksi;)
Tietoa on tuolla ylhäällä Sinebrychoffin alkuperästä, vuosi luku piti varmaan olla 1830-1904, Venäjältä siis lähtöisin tämä yritys.
On kovasti hankalaa, kun tuonne väliin joku viestin laittaa, etsiä pitää.
Taas mainitsen sen oksapuun, sitä aina vaan kaipaan.
Hiljaista on pyhän tienoo ollut, onko ulkoilu vienyt kaikki kävijät, tai virpojia koko päivän riittänyt?
Hiljainen on viikkokin edessä, pääsiäisen aikaa elämme ja sen tapahtumien alkuperää vietämme, kaikki tietenkin omin tavoin, ainakin ortodokseille on tärkeää aikaa.
Muistan anoppiani, joka oli tämän viikon harras toteuttaja ja paastosi sääntöjen mukaan.
Perinteitä soisi enemmän kunnioitettavan, mutta taitaa tänä päivänä kaikki ja kaikille olla melko yhden tekevää, ennen pyhäpäiväkin oli lepoa, nyt tehdään samoja töitä pyhät arjet, minä muiden mukana.
Aika muuttuu ja tämän ikäiset eivät kaikkeen tahdo tottua, mutta ajan virrassa vaan mennään, hyvin tai huonommin.
Nyt jätän taas tällä kertaa, katson hiljeneekö pirtti tyystin, vai jatkuuko taas samaan tapaan, päivän jatkoja, hyviä tietenkin;)

Pienellä lumisateella tämä päivä alkanut, nyt kuitenkin aurinko paistaa, eikä, pakkasta ole kuin pari astetta. Onneksi lumitöitä ei tarvitse tehdä paitsi jos autolla lähtee, on siitä parisenttiä päältä poistettava.
Onneksi talvirenkaat vielä alla joten ei mitään ongelmia tulisi.
Kesärenkaat odottavat huoltamossa, kohtahan ne täytuu vaihtaa.
Ei meilläkään tässä talossa virpojia käynyt, mutta aiemmin niitä kävi joinakin vuosina. En tiedä miten noita perinteitä nykyään noudatetaan, tavat ovat muuttuneet eikä niillä entisajan tavoilla tulisi enää toimeen. Arvo niille kuitenkin on annettava, jokaisella perheellä oli omat keinonsa miten tulivat toimeen. Meillä ainakin jokainen joutui osansa tekemään jo hyvin nuoresta, kun vanhemmastapäästä muuttivat pois kotoa, niin nuoremmat tulivat tilalle. Siitä olen kiitollinen, että oppi kotitöitäkin tekemään, nyt vanhana siitä on hyötyä kun osaa ja on oppinut uudetkin tavat, kun vanhoilla konsteilla ei enää tulisi toimeen.
Oma harrastustoiminta jäänyt hyvin vähälle, eläkeläisissä olen käynyt joitakin kertoja, politiikassa en oikeastaan ole mukana, mutta kuitenkin jäsen minä vieläkin olen, siinä samassa joukossa jossa aina olen ollut. Vielä meillä se historian kirja jossa olen ollut mukana on vähän kesken, aineisto tosin kasassa, mutta on siinä vielä hommia ennenkuin painoon menee, ehkä syksyllä valmis.
Nyt suurin harrastukseni on kotihommat, ja ihme kumma minä tykkään niistä. Siinä ainakin pitää paikkansa sanonta, minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Päivää.

Kylläpä oli ongelmia minulla tämän koneen kanssa;(((((

Enkä enää muista mitä aioin kirjoittaa,ääääärrrrrr

Täällä on kiukkunen muori.;(

Lunta roiski aamulla ,maa on valkeana,hävis pihamme vihreät nurmikot.

saas nähdä lähteekö tämä.
näkyillään...

Ihan vaan jotakin, kokeeksi.

Yritin vastausta tuonne "tavalliselle puolelle", mutta en kelvannut.

Lienen persona non grata! eli suunnilleen sietämätön henkilö.

Lunta tuli ja nyt on jo lähtenyt. Olin kymmenen maissa auton kanssa liikenteessä, hyvin olisi vaikka kesärenkaillakin pärjännyt. En vielä ole vaihtanut.

Kalareissuhan se täytyi tehdä. Marketista irtosi vitosen kilohintaan
kasvattilohta. Enpä tiedä mitä tälläkin alennusten jahtaamisella jää käteen, mutta kun autoakin on hyvä kävelyttää, niin tuleehan kaksi asiaa ja vielä katselukierros kolmanneksi.

Ruuanlaitolla en voi kehuskella, leipomista en ole koskaan yrittänytkään. Kuitenkin perusruokien valmistus ei kuumoisia keinoja tarvitse. Nakit osaa lämmittää, makkarat paistaa, paistin pistää uuniin, kaurapuuron esivalmisteluista hiutaleista keittää, sopat syntyy oiki tiedoilla, myös läskikastike, kalojen ja kyljyksien paisto ei vielä paljon vaadi ja perunat pehmiää kiehuvassa vedessä. Jauhoisia perunalajikkeita kuorineen keitettäessä on hyvä rojauttaa suolaa keitinveteen. Näillä jo pötkii pitkälle, eikä tarvitse muuta kuin hiukan rohkeutta pistää toimeksi. Jotain "ruohoja" kyllä osaa aika tumpelokin hankkia ja kaaleja keittää jos tuntuu tarpeelliselta.
Tässä ne tärkeimmät, joita olen tehnyt silloin kun tarvis vaatii.

Aika vähissä on harrastustoimintani, ellei mukaan lasketa sitä vähätuloksista nyhräämistäni itsekseni, jota teen aika paljon ja aika kuluu näinkin. Siihen kuuluu osana myös asioiden seuraaminen, uutisten haku. Täytyyhän sitä vähän seurailla, että voi kansalaisvelvollisuutensa täyttää äänestyskopilla ilman arpomista.Siinä se, järjestötouhuni ovat jääneet. Olen joskus kertonut, että minulla oli terveysongelmia, selkänikamani lohkeaminen hillitsi kaikkea menoa aika pitkään ja myös ajattelemistakin. Silloin tulin päättäneeksi, että olen jo riittävästi rehkinnyt vähän kaikessa ja on aikani siirtyä todella eläkkeelle jotta ehdin siitäkin naatiskella. Onhan tuo aika pitkään jatkunut.

"ruunemannilta"on lyhyt viesti. Enpä saa selvää kiikastaako tekniikka vai "persoona non grata."

Nyt olen rehkinyt riittävästi tämän kirjoitukseni toskaamisesa, joten jatkoja teille!

Jaahas, vai on Hurskaisen kaara teini-ikäinen. Mitäpä väliä iällä on, kuhan auto vain kulkee työntämättä ja menee katsastuksessa läpi. Ei muuta kuin lycka till!
Meidän kärry on kymmenvuotias. Jos Suomessa oppivelvollisuuslaki koskisi myös autoja, olisi nelipyöräisemme neljäsluokkalainen.

Makuukopperon suunnassa viittoo joku. Häb ei kuitenkaan ole liikennepoliisi vaan NukkuMatti.
Siispä joutuin vain nyt NukkuMatin luo Höyhensaarille.
Tavataanko siellä ja kerrotaan kuka näkee kauneimman unen?

Huomenet jälleen ja nyt jo neljäntoista asteen pakkasesta, sitkeästi pitää talvi meitä otteessaan.
Näinhän se usein maaliskuussa on, kai se on hyvä, ei kevät liian aikaisin tuppaa.
Katsoin eilen kauhukuvan ja ajattelin että en saa unia näkemättä nukuttua, mutta en ainakaan muista mitään unia nähneeni.
En tavannut Venlastiinaakaan;)
Kyllä noilla taidoilla hengissä pysyy ynnämuu, hyviä kunnon ruokia nautit.
Eipä masu paljon täyty, jos kaksi heinää ristissä lautasella, kuten joskus näkee, muutama tippa jotakin kastikkeen näköistä, tahallaan lautasen vaan likaavat.
Alkaa tuo aika noiden harrastustenkin kanssa jo loppulaskuaan tehdä, sitä jo monta kertaa miettii, viitsinkö lähteä, vielä kuitenkin jossakin mukana, vaikka jo hyvin viihdyn kotonakin.
Tulee mieleen, että milloin se yksinäisyyden tunne tuleekaan, kun siitä niin paljon puhutaan, sen pelossa ei kaikesta voi irtaantua.
Noita kieliongelmia ei ole, kun en mitään täydellisesti osaa( vieraita en lainkaan), en edes tätä omaa murrettani.
Löysin vanhan kouluaine vihkoni ja voi sitä punakynän merkkaamaa määrää, mutta pituutta aineessa oli.
Kai se on juuttunut niin vahvasti tämä kirjoituksen juoksuttaminen, että tätä vaan tulee;)
Herkullisen tuntuisia ovat perunasi sini-sirkku, pitänee minunkin kokeilla, vaihtelua toisivat keitettyjen perunoiden tapaan.
Siinäpä hurskaisella pilkkomisen urakka edessä, kun sitä rankaa nyt pihaan on tuotu, mutta taas kunto samalla kohenee.
Minun katuni varrella on iso parkkipaikka ja kyllä niitä "pyhiä lehmiä" useinkin melko täysi, autoja on paljon, ehkä tulisi vähemmälläkin toimeen.
Koneen kanssa aika usein painiskelen minäkin, on nämä ihme laitoksia, mikään ei suututa kovemmin, kuin tälläinen kuollut esine, joka osaa temppuilun taidot.
Jospa siirryn muihin puuhiin, laulamaan sitten päivemmällä, siitä sitä iltaa kohti aherretaan ja päivä loppuun saatetaan.
Tehkää kaikkea kivaa, mistä mieli ilostuu ja kanssa ihmisetkin nauttivat.

Hyvää tiistaiaamua! - Aurinkoisessa ja -10º pakkasessa heräilee
Häme. Niin tein minäkin. Hitaasti hyvä tulee, sanotaan ja niin
minunkin kotityöt saavat viedä aikaa. Joka päivä jotakin. Tänään
on makuukamareitten siivouspäivä. Sopiva ilma viedä matot
terassille.

Aikaisemmin kerroin että raahasin metsästä koivun karahkan
rapun pieleen ja tarkoitus oli koristella se värikkäillä höyhenillä,
mutta en löydä pääsiäiskoristeita muuton jälkeen. Ovat varmassa paikassa tietysti ja löytyvät juhannukseksi ehkä. Katselin kaupoissa
olisiko siellä vastaavanlaisia koristeita. Höyheniä oli, mutta niissä oli
"renksut" ja pitäisi laittaa roikkumaan oksiin. Ruotsissa on höyhenissä
ohutta rautalankaa, jolla höyhenet saa kierrettyä tukevasti oksiin.
Aion viedä karahkan takaisin metsään. Tänään taitaa olla sen verran kova hanki, että voin oikaista takapihan kautta metsään.

Eilen aamulla lähdin kylälle hyvissä ajoin. Auto oli kurainen
ikkunoita myöten. Tankkasin ensin ja ajoin sitten pesuautomaattiin.
En olekaan nähnyt sen pohjaväriä joulukuun alkupäivien jälkeen,
mutta täytyy olla vieraskorea kun on mentävä poikaa vastaan
lentokentälle.
Vahinko, että on pidettävä autoa kun asuu sen verran syrjässä
kaupoilta, eikä jaksa enää kävellä eikä jaksa kantaa ostoksia.
Muutenkin on pakko pitää autoaa vähintään kolme vuotta maahan
muuton jälkeen, ennenkuin sen saa myydä. Muutoin joutuu maksamaan
tuontiveron.

Suomen ruotsi on hauska muunnelma ruotsin kielestä. Pojalla ja
minulla oli tapana puhua keskenään oikein liioiteltua suomen-
ruotsia ja naurettiin vedet silmissä kun se kuullosti niin hullun-
kuriselta. Suomenruotsalaiset tuntuvat ääntävän paremmin
suomea kuin omaa kieltään.
Omalla kohdallani on täysi työ oppia uusia suomalaisia sanontoja.
Kaikki on "niin siistii", tosi "mahtavaa", sää on tänään "laajalti"
aurinkoista... On "täsmälääkkeitä" ja muuta omituista. :))

Mutta nyt alan tuon siivoushomman niin eiköhän kohta ole
"tosi siistii"!
Iloista tiistaita!

Täällä oli aamulla lähes kymmenen miinusta, mutta pianpa aurinko hehkutti lähelle nollaa lämpölukemat.

Olin särpämässä aamukahvini rippeitä kun telkkari pukkasi uutisia Brysselistä, EU:n valtakeskuksen lähistöltä. Ihanhan siinä kahvi unohtui kuppiini, kun tietoja tihkui alkuun tipottain. Kyse oli tietysti päivän pääuutisesta, terrori-iskusta. Hurjalta tuntuu ja mitä tullee jatkossa. Äsken tuli tieto, että Isis - terrorijärjestö on ilmoittautunut iskun tekijäksi. Se ei enää ollut yllätys. Enpä tästä enempää, kaikki uutisethan tulevat niin runsaina, ettei kuulemiselta välty vaikka haluaisikin.

Tuskinpa tästä päivän tapahtumasta kannattaa silmittömästi huolestua, vaikka häjy ja ikävä tapaushan tämä on. Varmaan joitain vaikutuksia voi tulla, mm. varotoimien muodossa. Maailmassa, Euroopassa ja Suomessakaan ei kaikki mene hyvin. Ei ainakaan kaikilla.

Kyllähän siin silmiä sai hierasra, hyvinnukutun yön jäljitä, kun tuota aamukahvia joi, telkkarista tosiaan uutiset tiedotteli missä Brysselissä olli räjähdellyt. Päivemmällä tekijäksi ilmoittautui isis- terroristit. eihän siinä suurta jokkoa tarvitse kun pommin ja itsensä räjäyttää. Tällaisia kuoleman enkeleitä näyttää riittävän, sopivat ihmiset haluavat uskoa tulevansa autuaiksi teoillaan. Tuntuu mahdottomalta ajatella miten tällaisen järjestön voi tuhota. Jokapuolelta mailmaa tuntuu vapaaehtoisia löytyvän.
Näitä iskuja on tapahtunut eri puolilla eurooppaa ja eripuolilla muutakin mailmaa. Rahaahan se vaatii, kuka niitä rahoittaa, niitä pesäkkeitä on monissa maissa. Rahaa tuntuu löytyvän.

Huomenet tähänkin aamuun, vaikka yhtenä kysymysmerkkinä pieni ihminen on, miksi näitä kauheuksia tapahtuu, mikä ihme saa ihmiset näitä tekemään.
Mitä noihin pakolaisten tuloon viitattiin, ei heitä varmaan kukaan tänne toivo, mutta jos ei heidän kotimaassaan elämisen mahdollisuuksia ole onhan heidät jonnekin sovitettava, apua on annettava.
Sotaa on käyty meidänkin maassa ja suuret määrät ihmisiä muualta turvapaikan sai, sota ajaa joka paikasta turvaa hakemaan.
Täällä meidän kirjoittelulla ei taida vaikutusta mihinkään suurempaan, mutta mielemme ja aatoksemme voimme julki tuoda.
Mikä onkaan seuraava iskun kohde, ei maammekaan ole ulkopuolinen tässä uhkien toteutuksissa.
Miten ihminen saadaan niin vakuuttuneeksi siitä, että nämä teot on oikeutettuja.
Pieniä on nämä meikäläisen(ten) murheet, kun maailman tapahtumia seuraa.
Kaikki on säänkin suhteen ennallaan, kaunista luvassa ja aurinko paistaa, niin pahoille kuin hyvillekin.
Sanat ja puheet on nyt karkuteillä, ei osaa mitään järkevää, tai sitä tavallistakaan kirjoittaa, joten toivon teille kaikille niin hyvää ja valoisaa päivää, kuin näiden järkyttävien tietojen kera jaksatte viettää, elämä vaan jatkuu kaikesta huolimatta.

Olipa erikoinen päivä tänään. Kaikki meni totutulla rutiinilla. Olin eilen luvannut mennä katsomaan vanhan pariskunnan luokse moottorisahaa.
Sää ja ajotie hyvässä kunnossa. En löytänyt talon numeroa. Tiellä pyöräillyt koululainen viittasi, tuo talo.

He elelivät tyytyväisen oloisena iäkkäiden ihmisten kuin ihanteellista elämää. Heillä tuntui kuin aika pysähtyneen.
Olin asettanut aikataulun kun kotona olisi pari pientä hommaa, Ei sitten puhettakaan. Ensin parantamaan maailmaa.
Rouva laittoi kahvia. Pöytään herkullista kahvileipää. Täytekakkuakin pakastimesta.
Olen kokenut tuollaista tyyntä ja rauhoittavaa ajan pysähtyneisyyden tunnetta kymmeniä vuosia sitten.

Viimein päästiin katsomaan Jonsered merkkistä iäkästä sahaa. Pappa yritti sitä käynnistää. Luopui ja käski minun yrittää.
Noissa vanhoissa hyvissä sahoissa on minulle liian kovat puristukset. En raaskinut olla ostamatta sitä 300 eurolla, etten tuottaisi pettymystä heille.
Ajoin kuin toisessa todellisuudessa kotiin. Olin mennyt kotonta käymään vielä ulkona. Naakat lähtivät jyviltä maassa, mutta fasaanikanat jäivät.
Jäin ulko-oven ikkunasta katsomaan niiden syömistä, koska ovat mielivieraitani ruokintapaikalla.
Se pulleampi siskoista oli hiukan nokkimisjärjestyksessä ylempänä. Ehkä oli kuoriutunut minutteja aikaisemmin.
Hän oli hiukan tasa-arvoisempi kuin sisarensa... kuin siitä G.Orwellin kuunnelmasta Eläinten kapina.

Lumisateesta huomenet, maa on valkoisena ja pakkasta pari astetta.
Tyypillinen sää kiirastorstain seutuun.
Nyt ei katupöly lennä, huhtikuussa alkavat katujen puhdistuksen, näin lehti kertoo.
Parvekkeen siivous alkaa olla minullakin ajankohtainen lähiaikoina, odottelen vielä, että nuo kadut puhdistava, lasien pesu on yhtä tyhjän kanssa ennen sitä, sama myös ikkunoiden kanssa.
On vaan jaksettava katsoa noita hyvin likaisia laseja, mutta huomaapa paremmin eron, kun joskus ne pestyä saa.
Onhan se eläimillä hyvin tarkka arvojärjestys, olen minäkin katsellut luonto ohjelmia tämän nähnyt ja kuullut kerrottavan.
Voimakkain ensin, ei niin kuin meille on opetettu, että ekana ottava valitsee pienimmän tarjotun;)
Muistan äitini kertoneen, kun he olivat, äiti ja lapset kylässä opettajan luona ja veli pääsi (vanhempi) ottamaan ensimmäisenä otti isoimman omenan, opettaja otti sen pois ja antoi pienemmän, kai se oli oikeinkin.
Tämä järjestys jos toimi, olisi aina viimeisenä pitänyt päästä ottamaan, ei ahneen nimeä olisi saanut.
Oletpa kiltti hurskainen, kun ostit sen sahan, toivotaan, että se toimiikin hyvin ja näin empaattisuutesi palkitaan.
Ihanaa myös, että tuollaisen hienon tunteen sait pariskunnan myötä, lämmin ja syvä suhde poikii ympärilleenkin.
Hyvin selvitit ynnämuu tuon Isis terroristi järjestön toimia, ihmettelen vaan edelleen mikä se saa heidät noin kauheisiin tekoihin.
Onko uskonto perusteena.
Tuo kaikkiin pakolaisiin kohdistuva viha meidänkin maassa kauhistuttaa, olen aina pitänyt suomalaisia rauhaa rakastavina ja senhän tietää mitä tuollainen viha saa aikaan.
Suurin osa heistä todella on avun tarpeessa ja pelko on saanut heidät lähtemään ja mitä kaikkea siitä onkaan seurannut.
Vieras maa, vieras kieli ja sitten vielä tämä heihin suuntautuva viha tekee elämän vaikeaksi.
Toivoisi inhimillisyyden saavan valtaa ja myös luottoa siitä, että ei apua tarvitsevia palautetaan.
Eipä tässä osaa muuta kuin toivoa parempaa ja pelolle ei kannata antaa valtaa, tosin olemme vielä hyvin turvallisessa maassa, mutta eipä sitä koskaan tiedä, mitä edessä on.
Näihin arkisiin toimiin taas, myyjäiset ohi ja kauppa kävi, nyt saan henkäistä monta päivää, miten aikani kulutankaan;)
Pääsiäisen odotuksiin kuitenkin, voikaa hyvin

Suurin osa EI ole lähtenyt vainoa pakoon, vaan elintason perässä. Sen kertoo hylkäysmäärät, vain korkeintaan 1/3 saa myönteisen päätöksen jäädä Suomeen. Sekin on liian korkea määrä ja perustuu valheisiin mitä nämä tulijat kertoo. Siksi ei pitäisi edes päästää tänne jopa vuodeksi asumaan ja kuluttamaan meidän rahaa, sitten vielä pitää maksaa lentokoneella kyyti takaisin. Iso osa ei halua palata vaikka ei ole perustetta turvapaikkaan. Apua tarvitsevia on maailma täynnä, köyhyys ei kuitenkaan ole mikään hyväksytty syy turvapaikan saamiseksi. Siirtolaisuus on eri asia, ja silloin pitää itse hankkia elantonsa uudessa maassa. Terve nuori mies olisi tarpeen omassa maassaan naisia ja lapsia suojelemassa ja elantoa hankkimassa, mutta nyt on meillä lähes pelkästään niitä. Mukana on livahtanut terroristikytköksen omaavia, se on jo todisteetu joten täälläkin on aihetta pelätä pommeja.

Pääsiäinen on harvinaisen aikaisessa tänä vuonna, menoliikenteen huonoista ajokeleistä varoitellaan lumisateiden takia. Tässä kotosalla vietämme hiljaisesti aikaa, vasta sunnuntaina ja maanantaina on sukutapaamisia ja pääsiäisaterioita. Silloin luvataan aurinkoista ja lämpenevää, luonto voi yhtyä pääsiäisiloon. Pullataikinapohjainen mehevä ja terveellinen rahkapiirakka sekä munanmuotoiset lusikkaleivät ovat minun vakioleipomuksiani, nuoremmat emännät valmistavat uudenaikaisempia luomuksia. Lusikkaleivillä kerään kehua muissakin juhlissa, saan ihan tilaustöitä. :)

Maailma vapisee pelon, sotimisen ja terrorismin kourissa, elämän ja toivon on kuitenkin jatkuttava. Ei köyhyys ja avuntarve sillä lopu, että ihmismassat lähtevät juuriltaan outoihin oloihin ja kulttuureihin, suuri osa sosiaaliturvalla pitkään elämään. Lopulta Suomeenkin on päätynyt hyvin paljon juuri niitä vahvimpia, joiden soisi olevan omien heikompiensa tukena . Yleistää ei pidä, kaikissa ihmisissä on kaikenlaisia, mutta kritiikkiä eikä tervejärkisyyttäkään ei saa sammuttaa. Suomen on yhteiskuntana otettava vastuu niistä, jotka täällä oleskeluluvan saavat, mutta emme voi olla vastuussa koko maailman kriiseistä ja valtavasta väestöräjähdyksestä. Pitäisikö selittää terroriteot silmittömine joukkomurhaamisineen syrjäytyneiden ja syrjäytettyjen ihmisten tekemiksi epätoivoisiksi teoiksi, joista vastuu on yhteiskunnilla, tätä henkeähän paljon nyt on. Iskuista epämääräisesti puhutaan, vaikka viattomien sivullisten siviilien murhaamista, teurastusta , silpomista heidän omilla kotikulmillaan ...silmitöntä pahuutta nuo teot ovat ja vastuu niistä kuuluu niiden tekijöille, myös äärijärjestöjen tukijoille ja rahoittajille.

Eurooppa ei ole entisensä, ei Suomikaan. Onkohan sitä osannut olla kyllin kiitollinen rauhan ajoista, hyvinvointiyhteiskunnasta ja siitä, että on voinut uskoa hyvän voittoon pahuudesta. Siihen on jatkossakin uskottava ja aina on mahdollista omalta pieneltä osaltaan hyvää jakaa.

Rauhaisaa pääsiäisen aikaa ja valoisaa mieltä !

Pitkäperjantai ja sää tyypillinen tälle päivälle, lunta viskoo, onko päivä normaalia pidempi, eipä kai, vaikka lapsena siltä tuntui.
Munia, rahkaa, kanaa ja lammasta ja mämmiä, niitähän useassa kodissa ruokapöydässä näinä päivinä on.
Karjalaisilla hapankaali myös pääsiäisen ruokiin kuuluu ja hyvää se olikin, kun joskus sitä myyjäisistä ostin, itse en ole koskaan tehnyt.
Joulua on pidetty suurimpana kristinuskon juhlana, mutta pääsiäinen sitä kuitenkin on.
Noiden pakolaisten tulosta vielä, kyllä sitä vähän ihmetellen katseli, kun koneesta vain nuoria miehiä alkuun tuli, missä naiset ja lapset, mutta syistä tietämättä en osaa muuta kuin ihmetellä.
Onhan heitä nyt sitten paljon poiskin lähetetty ja kaiketi siellä missä papereita ja anomuksia tutkitaan oikeat syyt esille tulevat.
Ehkä tulijoilla on myös työ halukkuutta, mutta eihän työtä tahdo olla edes oman maan kansalaisille.
Vaikea on ottaa kantaa, kun ei tarkemmin tiedä, omasta ikkunasta näen joka aamu neljä tummempaa miestä autoon nousevan ja oletan heidän menevän lähellä olevaan bio laitoksen työmaalle.
Joka aamu, lauantainakin he linja-autoa odottavat ajallaan ja kyytiin nousevat.
Vihreä silmäinen olen ja eipä paljon sinisilmäinenkään osaa asiaa auttaa, meidän ääni ei täältä mihinkään kanna.
Tietämättömyys saa paljon väkivaltaakin aikaan, kun uskotaan kyseenalaistamatta johtajia, ollaan valmiita näihin tekoihin, ei siinä mietitä seuraamuksia, lupaukset kaikesta hyvästä tuon puolisessa saa näihin hirvittäviin tekoihin ryhtymään.
Vahvojen johtajien vuoksi on maailmassa tehty kauheuksia aiemminkin, eikä nuo tapahtumat kovin kauaksi kanna, meidän elinikänä on tuhottu ihmisiä ja millä perusteille?
Tietoa ja sivistystäkin on ollut, silti sokeasti on johtajiin luotettu.
Tänä päivänä tieto kulkee nopeasti ja sitä on saatavilla, mutta ei ihmiset silti paremmiksi tule, päin vastoin, tuntuu kuin tieto tuskaa lisäisi.
Työtä tekemällä ja sisulla on suomalaiset maailmallakin elonsa kuntoon saanut ja uhri mikä sodassa annettiin oli kallis, mutta siitäkin on selvitty, korvaukset maksettu, ehkä tänä päivänä sitäkin historia aikaa olisi useammin esiin tuotava.
Koneeni alkaa taas hidastelemaan on kai aika lopettaa.
Vietetään pitkä pitkäperjantai ja toivotaan asioiden oikeaan suuntaan kääntyvän, näin pieni ihminen ei ääntään kuuluviin saa ja murhetta riittää ympäri maailmaa.
Pääsiäisen odotusta ja muna rikasta sellaista toivon kaikille.

"Ei ole Köpenhamina kuin ennen..." Yhtä hyvin voisi laulaa, ettei ole pitkäperjantai kuin ennen. Kun sota oli ohi ja isä kotona, hiihdeltiin pitkäperjantain aamuina isän kanssa hankikantoa pitkin "palmunoksia" hakemaan,
Kyllähän me tiesimme, että pajunkissojahan ne olivat, mutta kyllä ne ihan palmunoksilta näyttivät - varsinkin, kun emme palmuja edes olleet nähneet.

Olikohan yhden radiokuunnelman nimi "Könninkello". Siinä oli hokema: "Aika ja ystävät kaikkoo, uskollinen ikuinen säilyy,"
Aika on kaikonnut niistä hiihtomatkoista, eikä lunta ole kuin tienvarsien aurausjätekasoissa. Myös kaikki, jotka olivat näillä palmunoksien hiihtoretkillä, ovat
ajan myötä kaikonneet mullan alle. Heitä ei enää ole. Vain minä olen, ja ne uskolliset, jotka ikuisesti säilyvät, ovat muistot lapsuuden kultaisista retkistä.

Tänään kaksi vanhahkoa ihmistä lähtee ajelemaan sivuteille, jospa niitten varsilta löytysi pajunkissoja...
Pääsiäinenhän on ilon juhla. Sehän ei onneksi ole joulun tavoin kupallistunut.

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ TEILLE KAIKILLE,

Voihan nenä!
Taas tuli töpättyä! Kaupallistumisesta oli tarkoitus mainita eikä syyttää joulua kupasta!

Tänään olin ulkoistamallani verryttelylenkillä tuossa kymmenen jälkeen. Kävelin kauppojen ohi ja olihan se kylän suurin marketti auki ja asiakkaitakin näytti jonkin verran liikehtivän. Vapautunutta liikkeiden aukioloaikaa oli käytetty hyväksi. Hyvä tai huono asia, hyvää tietysti se, että muutama osa-aikainen työntekijä voi saada lisätunteja.

Pysähdyin marketin edustalle katselemaan kun pakkanenkin ei pahasti purrut. Siinäpä tuli noin puolensataa vuotta elänyt naisihminen jakamaan valistusta. Hyvähän se, kyllähän valistus on tarpeenkin, ei ainakaan lisä pahaa tee. Hän kyllä oli tottunut puheautomaatti, sitä tuli. Sitä en tiedä, oliko hän tosissaan peloissaan, vai oliko hyvä näyttelijä, mutta hänen mukaansa olemme ihan veitsen terällä, tuleeko meille pikapuoliin täystuho ja pommit jyskää. Maassamme on hänen mielestään suoritettava pikapuhdistus ... Trump, USA:n presidentti ehdokkaaksi pyrkivän puheethan siitä tuli mieleeni.
Yritinhän jotakin väliin minäkin sanoa, mutta ei löytynyt tilaa, oli tiukka ryöpytys ja vauhti päällä. Ilmakin oli liian hyvä, että olisi voinut odottaa puhujan jäähtymistä. Huutokilpailuun en ole valmistautunut tämän tyyppisen "vakaumuksellisen" kanssa. Muutoinkaan en viitsi tarkemmin tämän puhujan sanavalintoja kertoa. Mielestäni ne ovat liiankin "painokelvottomia." Kesken valistuksen lähdin kävelemään. Tulihan sieltä huutona perääni arvioitilauseke ymmärryskyvyistäni, vaikka en ollut tilannut.

Melko lailla yksittäistapaushan tämä yksipuolinen keskustelu oli minulle. Olen seurannut laajemmaltakin nettikeskusteluja, myös ns. "kyseenalaisista tietolähteistä." Kyllä se ilmapiirin kiristyminen ja kielenkäytön raaistumien näkyy. Näinhän on monissa yhteyksissä kerrottukin tapahtuneen

Jaa...niin päivän menuni. Kasvattilohen ruodoista keitetty soppa ja ruisleipää. Ja hyvää oli.

Hyvää pääsiäistä, sanoi ikätoverini, harmaantunut mummeli. Ja niin lähti juttu lentoon. Miten sinä vietät pääsiäistä, miten minä. Siitä alkoi mielenkiintoinen keskustelu ikäiseni ihmisen kanssa, jolla jotain samanlaista kuin minulla, mutta kohtalon ivaa, rajan itäpuolella. Hänkin on pohjois-karjalainen, Laatokan pohjoisrannalta Sortavalasta, suomenkielinen, luterilainen. Sota-aikaan eivät isovanhemmat lähteneet evakkoon kun uskoivat, että ovat rajan oikealla puolella. Niin minunkin isoisovanhempani tekivät. Itärajalla kun olivat, jäivät asuinsijoilleen ja vain miniän kaksine lapsineen ja lehmineen laittoivat evakkoon Savoon. Kun rajoja siirreltiin 40-luvulla, hänen vanhemmat lähetettiin Siperiaan. Palasivat sieltä inkeriläisten asuinsijoille Leningradiin ja sieltä Koiviston kutsulla pääsivät Suomeen. Juttu rönsyili paljon, mutta hän on niin onnellinen, kiitollinen ja sydämellinen ihminen, että kuuntelisin sen kaiken vaikka heti uudestaan.

Lankalauantaiaamua, räntäsateista, kuinkas muuten;)
Lämmintä kumminkin, nyt jo kaksi astetta ja siitä se päivän mittaan kohoaa, ehkä aurinkokin taivaalle tulee.
Sitä se on ihmisen elämä, toivossa ollaan monen asian suhteen, hyvä niin, elämässä odotusta paremmasta.
Omassa elämässä kaikki hyvin, se lottovoitto vaan puuttuu, toisiko se onnea enemmän rahakaan?
Jokaisella ei edes pieniä onnen muruja näkyvissä, elämä synkeää ja pelottavaa, heille sitä toivoa toivoisi riittävän.
Vaikeita oli ajat täälläkin, kun sodan aikaa elettiin, ja nuo rajan pinnassa asuneet sen tunsivat hyvinkin katkerasti, koti oli jätettävä ja outoihin oloihin joutuivat, nyt jo varmaan paikkansa ja kotinsa tänne oman tuntuiseksi saaneet.
Miehelläni, viisi vuotiaana joutui kodin jättämään, hänellä ei kovin mukavia muistoja niiltä ajoilta ollut, kuitenkin olivat saman maan kansalaisia.
Voi vaan kuvitella näitä nyt tosissaan turvaa hakevien tunteet, aivan erilaisista olosuhteista tulevat, kylmään ja outoon maailmaan.
Kunpa voisivat takaisin mennä, sodat loppuisivat.
Tuon pitkäksi venyvän päivän minäkin tunnistan, kun heti viiden jälkeen unet kaikkoaa, mutta iltaisin sitten ennen kymmentä se päivä aina kuitenkin päättyy.
Aamut on kyllä ihania, on aivan omaa aikaa, ilman häiriö tekijöitä;)
Voin kuvitella tuollaisen puheautomaatin kanssa seurustelun, minkä ynnämuu kohtasit, olen sellaisia minä myös tavannut ja voi miten se ärsyttää kun yrityksistä huolimatta ei sanaa väliin saa.
Sellaisiakin on, jotka eivät koskaan huomaa, että olen jonkun kanssa puheissa ja huomioni on muualle suunnattu, siihen sitten pitäisi jakaa huomio hänellekin.
Olen melkoinen "räpätäti" minäkin, mutta yhtä aikaa en tykkää puhua, kyllä sitä mielellään kuuntelee toisenkin sanomiset.
Pajunkissat ovat tänä pääsiäisenä ollut hakusissa, ei ole vielä kasvuun päässeet, näin kertovat niitä etsineet.
Minulle eräs ystävä kimpun toi ja nyt tuolla parvekkeen pöydällä pääsiäisestä muistuttaa.
Kaksi ruukkua pikku narsisseja ostin, pojan tytär toi tulppaani kimpun, Aalto maljaan ne tarkoitti, todeten, että se vaatii ison määrän näyttääkseen hyvältä, totta tuo onkin.
Vielä sain keltaisen krysantiimin, on siis kukkiva koti;)
Mullat olen kukkiin vaihtanut, tomaatit pienessä kasvussa ja varmaan saan ensi viikolla tilaamani kukkien taimet, siitä se sitten alkaa se "kavattaminen" onnistuuko, aika näyttää.
Rahkapiirankan paistoin ja toinpa maistiaisia pirttiinkin, sen verran pääsiäisaikaan kuuluvaa.
Kyöpeli ei taida nyt saada innostusta syttymään, ollaanko me vanhoja jo?
Hyvää ja hauskaakin lankalauantaita, ihan näyttää kirkkaammalta tuo taivaskin, jospa se siitä iloksi säänkin puolesta syntyy.
Ensi yönä sitten kellojakin taas siirrellään, aika hassua sekin.

Hyvää pääsiäistä kaikille påitkästä aikaa. Tulin vain tuomaan tervaksia ja kyselemään että: Olisiko Kyöppelinvuorelle menijöitä. Minä taas lentelen tällä taikamatolla ja tähän kyllä sopii ja mahhtu.
Sovitaan kellonaika koska lähdetään.

Ylikyhpsä.

Mukana minäkin matolle tunkemassa, hyvin se matka menee, kun on tuttu reitti.
Saunasta juuri tulin, on kiireellä tukka kuivattava, yöllä kuitenkin sen verran pakkaselle menee, että ei märällä tukalla uskalla taudin pelossa lähteä.
Lentoon kohtsillään;)

Lämpimät kiitokset sinulle, Ylikypsä, kun olet huolehtinut kuljetuksen perinteistä Kyöpelinvuoren matkaa varten.

Olen koko illansuun etsinyt niitä Ainoja ja Reinoja, jotka ostin ensimmäistä Pääsiäislentoa varten.
Ei löytynyt, mutta onneksi minulla on 43-numeroiset ihan käyttämättömät kumisaapaat. Ne kun tungen täyteen villasukkia, eivät ainakaan jalat matkalla palele,

Jesses! Tässähän tulee hoppu! Nyt on pakko lentää luudalla treffipaikalle, etten vain jää lyydistä.
Tavataan Kahvipirtin pihalla.

Siellä se jo leijailee, nyt vaan rohkeutta jahka se laskeutuu,,,,,
https://www.youtube.com/watch?v=tfbYq_nkvkg

No niin...myöhässä olen! Lähtö on tapahtunut jämptisti aikataulussa. Ei se mitään, eihän lentoni ole ennenkään onnistunut. Koettakaahan lentäjät terveinä ja taas yhtä kokemusta rikkaampana takaisin palata. Toivoo maakrapu ynnämuu.

nteeksi olen vähän myöhässä, mutta nyt matolle ja menoksi.

No niin ilmassa ollaan ja Kyöpeliin mennään. Onneksi ei sada yhtään .

heippa!!!!!

meinasi tulla kiire, mutta kun tuo Ylikypsä on tässä lähdössä, niin ennätän minäkin mukaan. Tuolta talon varastoista löysin varmasti lämpimän matkavaatteen, eli turkishaalarin, Paksut aamutossut jalkaan ja noidan hatunjätti joku virpoja tuohon portaille, tallensin sen tätä matkaa varten. Ja ei kun matkaan! Iso pussillinen rahkapullia evääksemme, juomistakin on , mitä se sitten onkaan, en kerro. Hyvää matkaa meille kaikille!!!!!

Tämä on nyt vähä'n myöhäistä, mutta toivottavasti ehditään ajoissa perille.

Onko varmasti kaikki matolla?

Ollaan ollaan!!!!!

No niin. Täällä ollaan sanoi Aatamio Jumalalle. Näettekö tuon tanssilavan? Siellähän on tanssit parhaillaan. Laskeudutaan sinne, kyllä ne meille tilaa antaa. Pitäkää lujasti kiinni matosta, nyt laskeudutaan.

Tämä kirjoittaminen meni vähän pipariksi, mutta täällä ollaan,

Nyt sitten tanssimaan kun orkesteri soittaa noin hienoa tangoa, saanko Skillan luvan, mennään nnätisti daivudellen.

Meekäläesen on ihan pakko jiähä "seenäruusuks", ee polovi annap periks, iham mukava tästä on katellat toesija.

Nyt alkoi hidas valssi, se on minu n lempikappaleeni. Saanko noita nokinenä luvan. Mennään oikein korva suussa. Kiitos.

Kyllä Ruiskukko mekin vielä mennään humppaa. Mennään raahallisesti ja näin pääsiäisyönä kaikki onnistuu. Usko pois.

Hyvää Pääsiäisaamua Askistosta!

Ei kieppunut aamuaurinko, ei, minä vaan ihmettelin miten heräsin ystävättäreni kahville kutsumana hänen kotonaan?
On tässä naurettu eilistä Kyöpelinmatkaa, mutta ei naurattanut ihan vierasta naisimmeistä, joka Ylikypsän kyyditsemänä joutui tänne kipatuksi :D Jestas kun se noitui ja melskasi herätessään: "

liebe Gott, ist das ein irrenhaus?" kun me Leilan kanssa naurettiin kippurassa.

Varmaan joku seuraan eksynyt turisti, lähtikin jo puhelimeensa manaten.

Kiitos Ylikypsälle hauskasta lennosta, vähän meni osoitteet sekaisin, mutta saatiinhan nauraa yöllisille kommelluksille. Moikka vaan!

Myöhäiset huomenet pirttiin ja kiitoksia viimeisestä, ylikypsä hoiteli homman sutjakkaasti.
Minun muistini koko matkasta on hyvin hämärä, Paulamaria tarjosi jotain juotavaa, siitäkö muisti meni?
Jotakin sellaista muistan, että ylikypsän kanssa tangoa tanssin ja senkin, että lattialta minut joku nosti ylös, miten sinne olin kömmähtänyt ja kuka olikaan hän joka minut ylös sai.
Lienen käärmekeittokin syönyt, siitä se taika varmaan tuli, että noin jouduin kuleteltavaksi.
En kai se minä ollut se mytty jonka seinäruusu kehotti kyytiin nostetavan, tukevuus sopisi, no aika noloa tuokin.
Ihan outoja ihmisiäkin oli mukana, no Leilaksi kuulin kutsuttavan, kiva että uusia mukaan tuli, kun kovin pieneksi on tämä pirtin joukko supistunut.
Ynnämuu taisi ihan tahallaan myöhästyä, muistelen ettei sinua Kyöpeliin meno hirveästi ole innostanut ennenkään, ajattelen, että pelkäät joutuvasi noita nokinenän noitumaksi ja sitten kahleen jalkaasi saisit, olisiko sekään nyt niin kamalaa?
Hauskaa varmaan jälleen oli, kiitos matka kumppaneille, vuosi on aikaa parantua tästä kokemuksesta, vieläkö silloin täällä kirjoitellaan?
Kelloja siirretty ja tämä päivä vielä nopeammin iltaan saadaan, nyt jo aamu kymmentä näyttää ja vasta kirjoitusta väsään.
Pianpa tähän tottuu.
Jokohan löytyi Ainot ja Reinot Venlastiinalle, perintö juttuja, ei pitäisi hävitä, mutta talteen vanha laittaa, kunhan vaan muistaisi;)
Nyt sitten munia keittämään, aamupala vähän myöhässä, pojan luo sitten päivemmällä pääsiäisherkkuja nauttimaan.
Eilen olivat yrittäneet soittaa ja lopulta ilmestyi poika ja tyttärensä ovesta sisään ja totesivat, että siinähän sinä.
Puhelimeni ei hälyttänyt ja siksi huolestuivat, että jotakin sattunut, no kaikki kumminkin hyvin tällä kertaa.
On nämä kapistukset kummia, milloin missäkin vikaa ilmestyy.
Nyt on paras lopettaa, katosi jo kerran tämäkin kirjoitus, mutta onneksi takaisin tuli, lienee eiliset noidat asialla;)
Mukavaa ensimäistä pääsiäispäivää teille kaikille, ehkä joku pirttiin eilisistä matkakavereista kykenee, tulehan sini-sirkkukin omaan kotiin, vieraita muistini mukaan sinulle tulossa;)

Hyvää ensimmäistä pääsiäispäivää!
Kiitokset kaikille yölennolle osallistujille.Hyvin se loppujnenlopuksi meni. Yritin vielä puolenyön jälkeen saada teitä matolle, mutta jostain syystä lähettämisessä oli vaikeuksia. Hyvä kumminkin kun kaikki ovat kotia päässeet. Olisin halunnut tanssia vähän pitempään, mutta sitten vuodenpäästä uudelleen ja paremmalla onnella.

Terve taas!

Olisihan se pitänyt arvata, että tänäkin vuonna oli joku yksinlentäjä kirkontornissa peukku pystyssä. Ensin epäilin, että meidän kuopus istui tolppakelkassa ja polki jaloillaan vauhtia jonkinlaisiin siivekkeisiin ja säesti itseään joikumalla että sos, sos, sos. Mattomatkustajista joku ojensi kättään ja huuteli että kom, kom, kom.
Koska ei ollut Vappu, huikkasi matolta joku, että eipäs sotketa tähän politiikkaa, Se ei kuulu pääsiäiseen! Sen kummempia politikoimatta jatkoimme lentoa ja vilkutimme kirkontornimiehelle, Hän vilkutti innostuneesti takaisin ja huitoi niin reippaasti että oli pudota. Sai sentään viime tipassa kiinni kirkonrististä, ja sitä hän halaili vielä, kun me palailimme kotiinpäin.
Suntio, lukkari ja kirkkoherra pystyttivät parhaillaan korkeita tikkaita pelastaakseen potkukelkkalentäjän kirkontornista. Tai siis niin me luulimme, Pelastajat hokivat kuorossa, että tolppakelkkamies saisi olla paikallaan vaikka tuomiopäivään saakka, jos hän ei pitäisi sellaista meteliä, ettei parinkymmenen kilometrin säteellä kukaan saa nukutuksi!

Tähän ei taida mahtua selostusta Kyöpelinvuoren tapahtumista, joten hauskaa oli, Itse kukin sen varmasti myöntää.
Varaan paikan Ylikypsän matolle jo ensi vuodeksi.
Kiittäen: Venlastiina

No niin onnistuihan se kyöpelinreissu, ei ihan aikataulun mukaan lähtö sujunut, mutta perille päästiin. Ylikypsän matto tosihyvä reissualus, kaikki taisivat pysyä kyydissä, ja jos oikein muistan takaisinkin päästiin ennen kellojen siirtoa.
Kannattaa jokaisen kiittää ylikypsää reissun onnistumisesta, on se mukavaa kun pirtin väki innostuu kyöpelin reissulle, monta tuttua ja sellaisiakin joita aiemmin en ole tavannut oli mukana.

Saatiin ensimmäinen, aurinkoinen kevätpäivä tänään. Lumet saivat kyytiä. Naaman ruskettumistakin jo vissiin tapahtui.
Pienet yöpakkaset olisivat vaan hyväksi ettei vesi riehaannu nousemaan teille ja pelloille.
Kun unet jäivät vähiin niin unelias päivä siitä seurasi. Sisällä en tietenkään pysynyt.
Odotan jään sulamista ojassa, ettei talon alle vaan pääsisi kosteutta tuomaan. Jäälle en mahda yhtään mitään.
Jopas pyhiä lykkää taas joksi asti. Saavatpahan työssäkäyvät levätä kunnolla. Pyhien jatkoja!

Iltaa! Päiväkin oli hyvä, aurinkoa ja lämmintä eikä sateen ripaustakaan.

Lentomatkalaiset ovat hyvin selvinneet ja kertomusten mukaan on hauskaakin ollut. Eikä ketään ole matkalla kadonnut. Näin kaikki on hyvin. Kun hiukan myöhästyin tälle lentomatkalle lähdöstä, saattoihan siihen olla syynä epävarmuutenikin. Se kun vankasti selviytymien epäilyttää, sitä lähtöä pidättelee ja jahkailee...mitenkäs se menikään...enten tenten teelikamenten... Sitten kun hiukan myöhästyy, niin onkin suoraan sanoen helpottunut tunne.

Tässä ilmoittautumiseni, jotta tulee selväksi etten ole sittenkin omilla vempeleilläni lähtenyt lentoon ja tipahtanut ryteikköön. Hyvää menoa edelleen!

Lentoreissun jälkeistä ehtoota!!!

Kiitoksia mukana olosta ystäväiset! Aivan ikimuistoinen matka, tosi se on!!!!!!!!!!!!!!!!! Tämä kirjoitus tule vasta nyt, kun en aikaisemmin päässyt pirttiin. Sen juoman sisältöö en kerro vieläkään, mutta hyvveehän se näätti olovan kaikille. No niinhän siinä sitten kävi, että tanssittuakin tuli, kun Ylikypsä niin näitisti pokkasi. Matkat kumpaankin suuntaan onnistuivat ja näköalat olivat näkemisen arvoiset. Jossain vaiheessa selkäni takaa kuului:" No mistee se entinen nuapurj tänne ennätti piäsiäeslavantaena"? No saman taloyhtiön asukashan se siellä valssata humputtelj. Lupashan tuo tulla käämää ens kesänä, ootellaanpa sitä kessee!!!!!

Kyllä näetä tämmösijä tapahtumisija pittää järjestöö vastakii, eekö vuan. Jos vuan käpälät piällään pittää. Toepukeehaj jokkaene mukavasta reessusta!!!!!! Nyt minä pötkähän tuonne sängyn piälle lukemaa. Voekee hyvin!!! paulamaria

Täällähän on aivan jumalatonta menoa!

Hyvää ja aurinkoista toista pääsiäispäivää, nyt ei enää muista tuota ajan muuttumistakaan.
Huh.huh, ei se meno yhtään jumalatonta ollut, kaikki ihan järjissään ja ylikypsä ohjaili totuttuun tapaan mattomme sinne määränpäähän.
Siellä kylläkin meno oli jo toinen, mitä käärmekeittoa minullekin syöttivät, siitä kai loitsut sitten muistin vei.
Menomatkalla iloinen mieli ja Paulamarian juoma sitä vaan lisäsi;)
Noidat on noitia, mutta nyt kaikki muistoja vaan.
Joskus päätösten teko voi mennä sinne eipäs, juupas linjalle ja sitten onkin myöhäistä päätöstä tehdä, tai kaverit on ainakin matkoihinsa mennyt:)
Hurskainen puroja kaivelee, että vedet suuntaa muuttaa, eipä se hyväksi olekaan vaara tilannetta antaa tapahtua ja kivaakin hommaa se purojen teko.
Varmaan upea on tuotos minkä aikaan seinälle saat sini-sirkku, minulle olisi kauhistus seinään ruveta maalaamaan, mutta sinähän oletkin taiteilija.
Tänään sitten teillä lammasta popsitaan, onnistunutta tapaamista ja ruokahaluakin toivotan.
Kunpahan ei vaan pahat aikeet siellä kirkon tornissa olleella ollut, paloihan kirkko toisella paikkakunnalla, ehkä tämä kiipeilijä katui aikomuksiaan ja matkaamme pyrki.
Kivasti loimotti ne pääsiäisvalkeat sieltä taivaalta katsottaessa muutahan siellä ei juuri näkynytkään, sen verran tuo yöaika vielä pimeää on.
Epäilin kovin, että nyt jää lento tekemättä, kun niin monta aiemmin ollutta ei mukaan tullut, mutta kiitos ylikypsän, kun pisti tuulemaan.
Nyt niin arkista hommaa alan tekemään, kuin pyykin silitystä, pyykkikasa silmään pistää, on saatava oikeille paikoilleen kaappiin.
Oikein hyvää pyhäpäivän jatkoa ja kohti seuraava juhlaa Vappua.

Hyviä ilmoja riitti tällekin päivälle. Tulihan tehtyä lähes 20 km lenkki. Tosin yli viisitoista km. autolla avittaen Kuusijärven maisemiin. Järvi oli umpijäässä, paitsi uimarien avanto. Oli siinä muutama pulikoiva. Järvi tuli kierrettyä vaikka nuljakas oli jäinen polku, korkeat mäkirinteet ja metsä varjostaa aurinkoa pääsemästä käsiksi jään sulatteluun.

Ylimääräiset pyhät on pidetty, taitaa seuraava olla toukokuussa, helluntai. Samanlaisiapa nuo pyhätkin ovat, en tarvinnut kauppojen pyhäpalvelua vaikka ohi kuljin.

Katsellaan jatkoa kun sille päälle satutaan ja eläkeläisen kiireisestä elämänrytmistä aikaa kirjoitteluun liikenee.

Huomenta kauniina alkavaan päivään, arkeen siirrytty ja sopii oikein hyvin minulle.
Ajatella, että maaliskuukin pian ohi, ajan kuluminen eikun kiihtyy ja nyt alkaa niitä kevään merkkejä todella esiintyä.
Kuuntelin eilen radiosta lintujen maahan tulosta, vilkasta tuntui silläkin rintamalla olevan ja käärmeetkin koloistaan esiin tulee.
Niin se aika kuluu, voi alkaa jo kesän odotuksiin;)
Taisi Kyöpelin matka voimat pirtin väeltä viedä, kun kovin hiljaista on oven käynti.
Istuinpa minäkin parvekkeella pienen lenkin tehtyäni ja nenä kivasti punoittaa;)
Pitäisikö laittaa muutama peruna astiaan ja katsoa saisiko kerran oma kasvattamista perunoista nauttia.
Suunnitellut olen tomaatteja ja kurkkuja parvekkeelle, tomaatin taimet vaan meinaa kuolla yksi toisensa perään, lienen vähän liikaa vettä antanut.
Tällä viikolla luulen saavani kukan taimet tilauksestani.
Et tainnut korvasieniä katsella ynnämuu, eikö pälvipaikkoja vielä löytynyt, taitaa olla vielä liian aikaista tällekin lajille.
Tänään laulamaan ja sitten taas vapaata koko viikko, harmittaa, kun eivät katuja puhdista, olisi niin sopivaa aikaa pestä ikkunoita, ne vaan tälläiset hommat mieltä kalvaa.
Hyvää arkiviikkoa, siitä se vaan sujuu ja luontoa seuraten aika kuluu.
Miksihän se muuten on tuo ajan kuluminenkin mielessä, kuitenkin samalla ikä lisää tulee;)
Mielyttävää päivää teille kaikille ystäville ja kylänmiehille/naisille.

Niiko tossa sanoin en lentänyh tänä vuoanna.

Meinaan jos muistate sen et tä noitalikka jonka tapasin lupas tulla mulle kylään,
Tota noin kyl hän tuli jah jäikih mun kannsa.

Noo ei tää likka taira mikään noita olakkaan, ihan tommonen mukavan sorttine naisihminen mun mieälesäni.
Semmosen mieälikuvan minäh olen saanuh ainaski.

Niih et sen takijaa mää en ollukan sieällä lenolla.
Olishan se ollu mukva nährä tuttuja siellä, mut nytten kuh meni näin.

Niin tota seh mun turpopälynimijäkih reistas justiinsa huonooon aikaan , niih tuumattin et ohan siellä tullu käytyä, et menäänkih johonki semmoseen paikkaa misä ei olla käyty enemmin.
Niin et semosta mulle tänne kuuluu...
terveisä: lokari-x
Nih mukavaa päsiäistä toivotan kaikille,vaikkaki myöhässä.

Morjens, Lokari-x!
Sinua sille pääsiäislennolle kaipailinkin ja oletin sen männävuotisen noitatytönkin kaipailevan.
Kun teitä kumpaakaan ei näkynyt eikä kuulunutkaan, arvelin tytön lentäneen jenkkilään katsomaan olitko nukahtanut pommiin ja herättäneen sinut.
Hänen tarkoituksensa oli kai päästä Disneylandiin jotta voisi verrata kumpi on parempi pääsiäisen viettopaikka.

Voisitteko ensi vuodeksi sopia jo hyvissä ajoin, että tapaatte toisenne Kyöpelinvuorella?
Sinulla olisi hyvää aikaa rassata kuuluisa pölynlentoimurisi luksuskuntoon.
Pirttiläiset pääsisivät kyselemään kuulumisiasi, ja noitatyttösi voisi kehuskella olevansa sinun tärkein naisesi, vaikka melkoinen naislauma yrittikin piirittää sinut.

Meidän kuoromme (jota ei ole vielä perustettu) voisi laulaa sinulle:
Kotimaasi ompi Suomi,
Suomi armas synnyinmaa,
vaikkei vielä ole tuomi
alkanukaan kukkimaan.

Lämpimät terveiset allekirjottanelta sekä Puskasulemalta, joka on vuosikausia ollut salainen ihailijattaresi.

Nym miä olev vihanen!
Vuaskauret olen tuurannu Veeässää, ku sel läppärillä om mukamas ollu joku vika.
Ei siim mitää valskii o ollu. Se ov vaan kyllästynny välittämää kaffepirttiin kaiken mailman turhii höinöi.

Olen sitte rauhottannu tilanteen kirjottamalla asjallista asjaa sil välil, kun Veeässä pelai pasianssiin kortei. Ei peli menny, ku niist puuttu ainaki herttarovva ja ristijätkä. Neet löyty viikom päästä pöyrän alta. Sinne neet olivatten puronneet mun förkkelin taskusta.

Et aina miä olen ollu ystävällinen ja ajatellu Veeässän parast. Onha korttipeliki syntii.
Mun hyvyyren palkittee kertomalla mun salaisuuret pitkin maalimaa!
Ny on sitte meitiv välit poikki.
Meinaav Veeässän ja mun.

Mum miäli tekis kysyy kuinkas tei kestätte sitä. Mut jääköö kysymäti.

Asjalliset terveiset Neiti Suleima Puskalta!

Keväällä elämänrytmi muuttuu ainakin meikäläisellä. Kiihtyy ikäänkuin isommille kierroksille. Niin on aina käynyt, näin henk'koht.
Liiallisesta innostumisesta väsyy jo tässä iässä, mutta jo hienot ilmat saavat taas nopeasti lataantumaan.

Sähköpostini on villiintytnyt, että lainatarjouksia ja varsinkin pelisellaisia tulee kymmenittäin päivässä.
Joka päivä email-sensori ilmoittaa poistaneensa roskapostilta vaikuttaneen viestin.
Tulee kai hiukan epävakaisempia säitä ja viileämpiäkin, mutta hyvä että tuli kohta eikä "perinteisen" Vapun aikoihin.
Mut kaikki käy.

Neiti Suleima Puska teki oikein kun ei toteuttanut mielitekoaan ja jätti kysymäti.
Nämä ovat sellaisia juttuja joita ulkopuolelta on vaikia evästellä. Pitäisi ensin lähestyä fiktioteorian pohjalta ja siirtää....ei tulisi mitään muuta kuin sotkua. Kyllä se siitä ajan kanssa...

Tänään oli auringon paisteessa oleilun päivä. Niinpä olin ihan työn merkeissä. Raahasin kesärenkaat auton takakonttiin ja ajelin rengasliikkeeseen. Tietysti jouduin jonottamaan, mutta mikäs oli päivän paisteessa istuskella kun oli huomattu ihan kunnon tuolitkin tuoda. Monta tuntia siinä hupeni kunnes renkaat vaihtui auton alle ja kellarikomeroon.

Ei kyllä hukkaan mennyt aamukaan. Kipaisin labrassa. Kyllä terveyspalveluista huolehditaan, seurantaa tulee. En voi valittaa vaikka se "muodikasta" olisikin.

Skillanin kysymykseen korvasienistä, ei niitä juuri sillä alueella ole esiintynyt. Vielä se on aikaista muutenkin, luntakin on jonkun verran. Tuskinpa näitä varhaiskevään korvasieniä jahtaankaan. Ne ovat myrkyllisiä ja on huolella ryöpättävä. Se on ongelmallista kerrostalossa, vaikka olen joskus pienen määrän ryöpännytkin. Mökillähän voi ulkona huoletta ryöppäillä. Saapa nähdä toteutuuko se.

hurskainen sanoo jo päivettyneensä. Voi olla kun ahkerasti ulkona kähmii. Minä en kyllä ole huomannut päivetystäni. Saattaa johtua siitäkin että harvoin tulee peiliin vilkaistua. Sama ukko se peilistä katsoa toljottaa, johan se alkaa tympäistä.

Kamelia kukkii, se siitä ( apinat) sillä Te olette apinoita!

Huomenta aurinkoiseen aamuun ja keskelle viikkoa.
Naapuritalossa puhdistetaan pihaa ja katua, jospa tulisivat sen tekemään meillekin, pääsisi ikkunan pesuun.
Onnittelut kameliasi kukinnasta xx9 ja samaan apinalaumaan kuulut sinäkin, vai marakattien heimoonko kuulut?
Vieläkö sini-sirkun maisemissa jääpuikkoja on?
Meillä katot jo sulaneet aika päiviä ja nyt alkaa lumetkin hyvin vähissä olemaan.
Tuleehan sitä vaivojaan kerrottua, en kuitenkaan "muodin" vuoksi, tulee vaan aina mainittua, kun kipu muistuttaa, tosin helpolla olen päässyt.
Myös vastaanotolle olen päässyt, kun tarvetta on ilmaantunut.
Ruokahalu hyvä ja unta riittää, mitäpä sitä muuta, no nyt olen pienen lenkin joka päivä tehnyt, jospa reitti pitenisi, kun makuun pääsen.
En ole korvasieniä minäkään vuosiin etsinyt, muistelen muhennoksen hyvältä maistuneen.
Kyllä se tämä kevät herättää vaikka minkälaista intoa, jotakin aina on kasvuun saatava ja liatkin mokomat esiin tulevat, siivoamista ainakin riittää.
Vielä niitä räntäsateita voi hyvinkin tulla, mutta kyllä kesä sieltä lopulta tulee, minkälainen, se sitten nähdään, jos elämisen päiviä riittää.
Älähän nyt Puskasuleima vihastele, ei Venlastiina pahalla niitä sinun salaisuuksia kertonut ja kiva meidän on sinun ihailun kohteesi tietää, ei hullummin satukkaan, onhan Lokari ihan amerikkalainen.
Vierasmaalainen, ei Gunnar kuitenkaan;)
Nyt on niin kova vimma saada nuo ikkunan pesut alulle, että olohuoneesta aloitan, siihen ei niin paljon katupölyt tavoita, kun parvekkeenlasit suojaavat ja onhan siinä pölyjen pyyhkimistä, kun taulut alas otan.
Tavallaan makuuhuone on se aloitus paikka ollut.
Vintille pitää kiivetä mattoja hakemaan ja verhotkin on könyttävä jollakin tapaa paikoilleen.
Intoa vaan teille toisillekin näihin kevään aikaan saamiin piristys ruiskeisiin, hellurei ja hellät tunteet;)

Ehtoopäivää.

Minulla kone tilttas perjantaina.liekö joku noita käynyt taikojaan tekemässä.

Tänään sain sen huollosta.Taitaa pelata nyt.

Kumma kun on tottunut että aamulla kone auki ja jutustelemaan,nyt kun ei muutamaan päivään päässyt niin johan pisti peukaloita pyörittämään;)

Meillä alkaa olla lumet veks,noita auraus kökkäreitä vähän näkyy,nurmikko vihertää pihalla.

Aikoinaan kun pystyin tekemään noita käsitöitä,niin sitten kun tuo vasen käsi sanoi yhteis sopimuksen irti niin oikea käsi haroi missäs ne puikot ja koukut on;)

Hiki päässä tänään ravasin tuolla kaupungilla,nyt helpottaa;)

näkyillään...

Tervehdys Pirtin väki ja ehtoisa emäntä Skillan! Pääsiäinen takana ja kiirettäkin välillä, etten edes noitalennolle ehtinyt.
Tiirailin kyllä lankalauantai-illalla yläilmoihin, ollessamme iltakävelyllä vieraiden kanssa. Noitien jono meni ylhäällä ja kuului Venlastiinan ääni: "Kyöpelinvuori näkyy "!

Mukavalta tuntui kun pääsiäisvieraat saapui, sitten se onkin juhlaa. Vaikka eihän
he mitään vieraita ole, omaa porukkaa, mutta aina se näkeminen on yhtä lämmin.
Matka heillä on sen verran pitkä, ettei niin usein pääse.

Kohta saan jo ottaa haravan esiin ja havut kukkapenkkien päältä pois. Keväällä on aivan oma tuoksunsa, sulavan lumen ja mullantuoksu. "Se kaikki huumaa ja hurmaa mun pään!"
Onkohan teepannu kuumana, onpa hyvinkin, nyt nautin tätä Kahvipirtin hyvää vihreää teetä, Kippis kaikille!

Iltaa vaan! Nyt on puuhat kesken. Telkkari rupesi ryppyilemään, hävitti melkein kaikki kanavat, väriläiskää täytenä työntää. Jatkan entraamista. Eikun huomiseen!

Illan ratoksi avioliittovitsi.

Mies oli unohtanut vaimonsa syntymäpäivän, ja suuttunut vaimo ilmoitti: Jos ei autotallin edessä ole jotakin punaista huomenna, joka 5 sekunnissa nousee 0-100, niin kyyti on kylmää!

No, seuraavana aamuna oli soma punainen paketti ovella ja siitä löytyi henkilövaaka.

Mies on yhä kriittisessä tilassa.

Huomenta, nyt näyttää olevan harmaa taivas yllä ja kadut kosteina, ehkä sateinen päivä tänään.
Eipä mitään, eilen sain olohuoneen kuntoon, matot ulkona, verho tuli vaihdettua ja ikkuna pestyä, nyt siltä osin selvä.
Meinasin tänään jatkaa muita huoneita, mutta jätänpä siihen, kun sää kirkastuu.
Raivaan tänä päivänä kanervat ja vanhat mullat parvekkeelta, sekin homma sitten tehty ja on valmis sitten joskus lasien pesuun.
Kylläpä tiesin kiipeilleeni, onneksi oli sauna jossa sain kipeitä polvia ja muutakin siivous urakan jättämiä hautoa;)
Vai ei rouva tykännyt tuosta punaisesta vihjeestä, lahjahan se oli sekin;)
On näiden tekniikan laitteiden kanssa vaikka mitä ongelmaa, kun toinen kunnossa, toinen menee epäkuntoon toivotaan, että sait telkkarin kuntoon ilman huoltamoon viemistä ynnämuu.
Aina ei tuo vieraiden tulokaan satu sopivaan aikaan, mutta varmasti nautit yhtä kovin vieraistasi, kuin me Kyöpelin matkasta, ehkä tulevaisuudessa pääset sinäkin mukaan Neeassa.
Hyvä muori, nyt taas juttua saat suoltaa vaikka merten taa ja pääsetpä viestin laittamaan tänne pirttiinkin.
On se hyvä, että löytyy noita korjaajia meille tumpeloille.
Otatteko te toiset noita maksullisia suojauksia, aina niitä tyrkytetään, kerran maksoin parikymppiä, en sen kummempana toimintaa pitänyt, nyt en ole ottanut mitään, vaikka aina vakuutellaan sun mitä.
Nyt taitaa tältä aamulta taas tätä juttua olla riittävästi, toivotan kivaa päivää teille jokaiselle.

Tuli se eilinen tv:n korjaus jotenkin kuntoon. Automaattinen kanavien haku ja uusi kierros kanavajärjestelyihin, siinä se. Tunti siinä tuhraantui, eikä se kovin sujuvasti mennyt ja puoliyhdeksän uutiset jäi katsomatta. Haitanneeko tuo paljonkaan.

Eihän minulla kaikkia saatavissa olevia vempeleitä ole lähellekään, silti aika usein on joku vailla huoltoa. Ne hommat eivät ole alaani ja taidotkin ovat sen mukaisia. Kuitenkin yritän selvitä ropleemista kotikutoisesti. Aina sitä jotakin oppii yrityksen ja erehdysten kautta. Onhan se mahdollista "että halpa tunari tekee kalliin vahingon." Näinkin on joskus käynyt, mutta ei suuren tuhon kanssa. Kuitenkin toisaalta kehotetaan yritteliäisyyteen ja omatoimisuuteen. Tosin se otollinen aika on kyllä auttamattomasti ohi. Kyllä se ikä painaa muussakin kuin kilpajuoksussa.

Hyvän sorttinen, aurinkoinenkin päivä oli tänään. Koetin venyttää auringossa pällistelyä, saattaa olla että vähän ruskehtavaa on julkisivuuni tullut. Voipi se olla kyllä mielikuvitustakin. Nyt alkaa hallituksen tenttaus, näkyy tv:ssä. Pitää vilkaista.

Huomenta, kiva etten yksin täällä haasta, kiitos ynnämuu ja hurskainen;)
Olisihan se hulppeeta omalla autolla ajella, ehkä tulisi vähän kauempanakin käytyä, nyt tämä jalan meno pieneksi piirin laittaa.
Jopas hurskainen linnunpoikasille mukavaa olotilaa ajatteli, nyt onkin jo korkea aika pöntöt puihin kiinnittää, vaikka kai vielä kirjosiepot ovat matkalla tänne päin, missään ne muuten talvensa viettää.
Pääskyset kumminkin Afrikkaan matkaavat, kai monet muutkin hyvälentoiset.
Tuo taito itse korjaamisesta on ihan lapsen kengissä minulla, en jaksa ohjeita lukea ja muutenkin taitoni noiden kielten kanssa vähän hommaa vaikeuttaa.
Joskus hyvällä tuurilla olen onnistunutkin ja kaiketi, kun paljon jaksaisi yrittää jotain oppisikin, muisti vaan ei paljon sisäistä.
Tuleekohan täyteen tuo miljoona linnunpönttöä kampanja, on siinä koteja monelle linnulle, jos näin käy.
Täällä meillä on pilvistä, eilen melkein koko päivän satoi, lammikot sulina, pakkasta ei siis ole yölläkään ollut, vähän kuivemmalta nyt näyttää.
Siivousintoni vei sään muuttuminen ja nyt sitten odotan uutta inspiraatiota, sillä sellainen on oltava, että noihin kiipeilyihin innostuu, no kyllä sekin vielä tulee.
Vielähän nuo kaupungin siivoushommatkin on kesken ja omat nurmikot talon ympärillä odottavat kuivumista, sitten olisi järkevää vasta ikkunoiden kimppuun käydä.
No kaikki aikanaan, tiedän, että jos en puuhaan joskus ryhdy, on katseltava sameista ikkunoista maisemia ja sekin aika masentavaa.
Jätänpä nyt taas nämä ikkunoista puhumisen ja muunkin, samaa tarinaa joka aamu, näin joku toteaa, totta kuin mikä;)
Intoa ja touhua teille sitä omaaville, minä rupean miettimään mitä rupean tekemään, vai enkö mitään, sain lahjaksi värityskirjan, jospa värittelisin ja stressiä poistaisin, näin lehdessä kertoivat tapahtuvan.
En tiedä osaako stressi minuun iskeä, olen aina kuvitellut, että ei näin käy, mene ja tiedä tätä nylyistä elämän vaihetta, kun ei mikään oikein maista.
Nyt heippa!

Aprillipäiväkin olisi, mutta en ryhdy jymäytysjuttua värkkäämään. Iltapäivän on aurinko rökittänyt, 9 eikä ole aprillia.

Kyllä varmaan linnut vanhasta, harmaantuneesta laudasta nikkaroituun pönttöön paremmin ihastuvat. Hyvän pöntön saa jos löytää lahovikaisen tyveyksen. Metsätöissä usein lahoa pätkitään pois, kyllä ne metsäfirmat antaa luvankin, sinnehän ne maastoon muutenkin jäävät. Näistä olen muutaman pöntön tehnyt. En kuitenkaan ole lintujen slummia rakentanut, pari pönttöä sillä kumpareella on riittävästi. Enpä ole viime kesän jälkeen käynyt mökilläni katsomassa. Saattaa olla ettei ole kumpikaan lintujen kortteeri käyttökunnossa. Narukiinnitys on sellainen, että aika syö kiinnityksen. Eiköhän ne linnut omatoimisestikin pärjäile, sehän on luonnonmukainen toiminta.

Eipä ne päivät ole samanlaisia. Ilmat vaikuttaa, mutta väliin olen huomannut vetämättömyyttäni tavallista enemmän, vaikka siihen ei ole erikoista syytä.
Saahan sitä kuvitella, että runnakko kaipaa lisää lepoa ja täyttää senkin toiveen kun on tilaisuus. Tänään oli kuiva keli, jalkakäytävätkin hyvässä kunnossa. Niinpä saatoin pistää kevyet lenkkarit jalkaani. Sillä oli selvä vaikutus, jalka nousi huomattavasti ripeämmin kun muutaman kymmen grammaa vähemmän oli jalkoja painamassa. Tai sitten kuvittelin.

Katsellaanhan näitä keväisiä päiviä, pitäisihän senkin piristää.

Kyllä siitä harmaasta aamusta tulikin oikein keväinen päivä, taisi lämpötila olla lähempänä kymmentä astetta. Tuulikin sopivalta suunnalta ja keväinen. Minäkin villapaidan vähensin, eikä yhtään kylmältä tuntunut. Huolto hommissa minäkin auton kanssa olin, kävin pesukoneessa tiskaamassa pintapölyt, eilen sisältä siivosin. uudet pyyhkimen sulat vähän kuluneiden tilalle.
Vielä jäikin hommia, piti ne renkaatkin vaihdattaa, mutta vasta ensiviikolla vapaata huoltamossa.
No ei ne talvirenkaat paljon kulu jos muutaman kilometrin vielä niillä ajelen.
Muuta en sitten tehnytkään, paitsi vähän näitä kotihommia.
Linnunpöntöt minun osaltani jääneet, ei paikkaa mihin niitä laittaisi. Lintujen syöttäminen kielletty, eikä uudehkon kerrostalon puut vielä pönttöjä kestä, tiedä häntä voisiko edes laittaa.
Onhan se tunnustettava ettei niitä kaikenmoisia lisätäitä jaksaisi enää tehdäkkään.
Olen monta kertaa sanonut, kotihommat riittää.
Mailma ja omankin maan asiat niin sekaisin, etten niitä tälläkertaa ala lisää sekottamaan.
Toivottelen mukavaa kevättä ja tulevaa kesääkin.

Huomenta tähän toisen päivän aamuun huhtikuussa, selvisin eilen aprillia juoksematta, harvemmin kyllä olen joutunutkin tämän tavan mukana juoksemaan.
Pilvinen päivä ja minä tietenkin taas siivous hommia aloittelen, niin painaa tuo kevätsiivouksen ja muuttumisen tarve, että pakko on jatkaa urakkaa.
Pilvinenhän sen päivän pitääkin olla, jos ikkunoita pesee, mutta toivon ettei sateeksi kuitenkaan muutu.
On se merkillinen tämä ihmisen luonne, minä melkoinen itsepäisyys olen, kun joku mieleen tulee, pakko toteuttaa, elämä muuten kuin solmussa olisi.
Noita auto huolia ei minulla, onneksi, vaikka joskus mieli tekisi jonnekin oma ajopeli alla lähteäkin, no korttikin on vanhentunut.
Ei ole minullakaan mahdollista pönttöjä laitella ja eipä taitaisi puuhun kiipeilijäksi minusta ollakaan.
Aika taitavasti olen nuo tikkaat täällä sisällä oppinut käyttämään, niillekin nousua on yritetty estellä, mutta eipä aina paikalle apua satu.
Huomasin Marja-Liisan miehen tekemien pönttöjen kuvan Facebookissa, hän oli polttanut pinnat tummemmiksi, olivat hyvin luontoon uppoavat.
Varmasti luonnosta löytyy linnuille pesäpaikkoja, mutta onhan aivan ihana ajatus, että ihmisten mieli on näin luontoa ymmärtäväksi tullut, ehkä pönttöjen lisäksi muukin kiinnostus luonnon tarkkailuun herää.
Onhan vuotta jo todella eletty yksi neljäs osa ja loppu menee vauhdilla, kesä välissä, syksykin ja sitten taas vuoden loppu ja joulu;)
Voi sentään miten arvaamaton tuo kaikki edessä oleva onkaan, mutta joka tapauksessa päivä kerrallaan edetään.
Vaihdoin minä myös kevyemmät kengät jalkaan, kun kauppaan astelin, tuntui ihan tanssilta matkan teko, niin se pienikin asia mielen keventää;)
Nyt on kuitenkin nämä hommat aloitettava, ja ripsuamisella sen aloitan, ennen oli katajaluuta tässä hommassa oivallinen nyt sinipiika saa homman hoitaa.
Ainakin pölyn saan lentämään, saanko sitten yhtään vähenemään, koetetaan;)
Taivas näyttää siltä, että voipa vaikka jossakin välissä aurinko paistaa, olisiko näin hyvä tuuri;)
Voikaa hyvin ja iloitkaa elossa olosta;)

Huomenia vaan kahvipirttiin!
Hyvin selvisin minäkin aprillipäivästä. Mutta tänä aamuna kun heräsin,
ja jos en olisi ollut tietoinen että ei ole aprillipäivä, niin olisin unentokkurassa
luullut että joku on keksinyt ainakin näköharhan minulle jota ihmettelin
ikäni ja aikani.
Kun tulin makuukamarista pimeään keittiöön niin seinällä olevan taulun päällä
oli n. 20x5 cm valokeila, ikäänkuin tauluvalaisin. Tunnustelin kädellä, mutta
pelkkä seinä siinä oli plus se valo. Järkeilin siinä, mistä valo voisi heijastua,
vastapäiseltä seinältä mikrosta? Ei siitä eikä muistakaan digivaloista. Toisen
makuukamarin sälekaihtimen yläosasta pilkotti nouseva auringonvalo niin
pieneltä alueelta että se heitti valon keittiön seinälle, sopivasti "tauluvalaistukseksi"!

Skillan siellä häärää kevätsiivouksen kanssa. Minulla ei ole ikkunanpesuhuolia
ainakaan vielä. Täällä maalla on puhdas ilma ja ikkunat pesin ennen joulua kun oli
plussa-asteita. Ikkunat näyttävät aika puhtailta vieläkin, vai johtunekko huonosta
näöstä että näyttävät puhtailta? :)
Ilmat alkavat olla niin lämpimiä että ei varmaankaan tarvitse enää käyttää
untuvatakkia tai muuta lämmintä talvivaatetta. Sen takia ne nyt ovat tuulettumassa
ja vien varastoon kesäsäilöön.
Vielä kuuluu päiväjärjestykseen jotkut puuhat, kuinka kauan? Paljon on turhaa
hössötystä jäänyt pois, esim. suurpyhien yhteydessä, mutta siivoustouhuista on
vaikeampi luopua jos on tottunut pitämään paikat järjestyksessä ja siistinä.
No, olkoon turhuutta sekin mutta antaahan se omaan arkeen mielekkyyttä jos
jaksaa pitää joitakin rutiineja hengissä! Kyllä ne kiipeilyt ja muut siivoukseen
liittyvät asiat tuntuvat sitten kropassa, mutta silloin tietää että vielä henki pihisee.

Täällä oli markkinapäivä. Ei mikään yllätys, järjestävät niitä melko tiuhaan. Olihan myyjiä muutamia kymmeniä, joitakin kauempaa maakunnistakin. Puolueet myös olivat edustettuna jakamassa lappusia ja pikku antimia. Ja tietysti myös suullista valistusta. Lahjuksia en ottanut ja valistustakin vain vähäisesti. Muutama julkkiskin oli kansaan tutustumassa. Nimiä en kerro, se ei ole velvollisuuteni.

Puolen kilon kukon ostin. Oli parempi kuin edelliskerralla. Kyllähän vaatetavaraan oli runsaasti tarjolla ja hintakin kohtuullinen. En nyt vain tarvitse, eikä se vaatteiden laatukaan kovin hyvä ollut. Varmaan jotain ylijäämävarastoa, jota on kolleittain hankittu. Kyllä ylijäämistä voi saada ihan kunnon kamaakin. Tästä on osoituksena Laten hankinnat Pirtin nurkkakaappiin.

Päivähän oli mitä mainioin torillakin seisoskella ja aina sieltä joku juttusillekin ilmestyi. Olenhan asunut näillä kulmilla yli 45 vuotta. Siinä ehtii porukkaa nähdä, tutustua ja on vaihtuvuuttakin. No niin...tämä ponnistus on nyt tässä!

Pitää kai olla tyytyväinen kuulessaan siihen joukkoon suomalaisia, jotka voimaantuvat näin hienoista kevätpäivistä.
Juurikaan mitään hyödyllistä en saanut aikaan koko päivänä, mutta auringonpaisteessa muka-touhuaminenkin tuntuu hyvältä.

Tämä on oivaa kevättä. Yökylmät antavat aikaa lumensulamisvesille virrata mereen ilman tulvia

Jäi pahus lottoamattakin vaikka Veikkaus tarjosi 0.30 € hinnalla per rivi. Tuskinpa tuo virusansakaan sitten oli?
Jostain syystä pankkini ei anna enää lauantai-iltana täydentää nettipelisaldoakaan. Ehkä pelaamattomuudella vaan säästää.

Sunnuntai päivää tässä aloittelemassa, pakkasyö on ollut, mutta nyt aurinko jo korkealla.
Pian alkaa taas vedet kaduille virrata, kun joidenkin talojen lumipenkat sulavat.
Ikkunasta katsellen naapuri pihamaa melko sula jo on.
Kiva on ikkunasta katsellakin, kun vielä kirkkaina hohtavat, urakan lopputulos, mutta vielä keittiö ja parveke suursiivousta kaipaa.
Lämmintä odotan, että pääsen parvekkeen urakkaan, siellä melkoinen homma tiedossa.
Kipeänä joka paikka, mutta voiton puolella olen ja se saa mielen kohoamaan.
Säästää, säästää, mutta ei ole toivossa lotto voittoakaan hurskainen.
En ole tarkastanut vielä tulosta, mutta jos entiset merkit paikkansa pitää, nolla tulos, yhdeksän viikkoa pelit on maksettu, tulisi sen verran, että uusimaan pääsisi.
Tori on kesäisin se paikka, missä tuttujakin voi nähdä, vaikkakin aina vaan pienenee se joukko ja aivan outoja kasvoja mukaan tulee.
Tähän nuorempaan paikkakunnan väkeen ei ole tilaisuutta ollut, että olisi voinut tutustua.
Voihan siellä vaikka tori kahvilassa kahvit nauttia ja seurailla maailman menoa ja siinä se rusketuskin lisääntyy.
Oliko ahvenkukko ynnämuu se kukkosi?
Minulla on parvekkeenovessa lasitaidetta ja sen värien läpi kun aurinko hohteitaan luo, melkoisia värielämyksiä näkyy.
Edellinen asukas jätti taiteensa oveen, en erikoisemmin tykkää, on räikeät värit, mutta siinä saa olla vielä seuraavallekin asunnon omistajalle.
Tavaksi jo tullut minulle pyykin silitys sunnuntaisin, siihen puuhan nytkin aion.
Kaunista sunnuntaipäivää kaikille teille ystävät!

Huomenta

Sama homma olisi minullakin edessä kuin Sillanilla.
Eilen oli pyykkipäivä.
Minä vain inhoan sitä silittämistä,
sain siitä tarpeeekseni mieheni eläessä,
Hänellä oli sellainen työ,paita ja päivä joskus kaksikin.
Eikä voinut käyttää keinokuituisia,vaan puuvilla piti olla.

Kait se on otettava itseään niskasta kiinni.;(

Plussan puolella on mittari vaan aurinkoa ei näy.

No nii vettähän siellä roiskii.

Koettkaahan jaksaa.
näkyillään,,,

Sunnuntaita!
Eilen oli aurinkoista ja 10º lämmintä. Yöllä on satanut hiukan lunta
ja lämpömittari näyttää juuri nyt vajaat 3º. Taivas umpipilvessä,
mutta saattaahan se siitä vielä päivän mittaan muuttaa muotoaan.

Naisilla on nuo pyykkien jälkikäsittelyhuolet. Toiset silittää, toiset
mankeloi. Minä kuulun jälkimmäiseen porukkaan, eli mankeloin
kaiken missä ei ole nappeja tai vetoketjuja, tai ole muuten sellaista
materiaalia, joka täytyy silittää. Omassa taloudessani on ollut mankeli
yli 45 vuoden ajan.
En jaksa seistä niin kauan kuin silittämisessä menee aikaa.
Esim. jos on niin pikkutarkka että silittää lakanat, niin ajassa säästyy
paljon jos mankeloi ja lakanasta tulee muutamassa sekunnissa sileä.

Minusta tuntuu että nuoret ihmiset eivät edes tunne mankelin etuja,
eikä nuoremmissa talouksissa mankelia näy. Ei halvempia mankeleita
enää näy edes myymälöissä kun ei mankelit mene kaupaksi.
Niin ne ajat muuttuu.
Aika jännää, kun ajattelee kuinka paljon perheenemännät ovat ennen
vanhaan uhranneet aikaa pyykinpesuun ja sen loppukäsittelyyn.
Itsekin olen ollut mukana jo aikana kun äiti pesi pyykit pyykkilaudalla.
"Mankelimme" oli ns. kaulinpulikka, jonka ympärille lakana rullattiin
ja kaulinlaudalla hyrrättiin edestakaisin, että lakana tuli sileäksi.
Siihen tarvittiin hyvät käsivoimat että jaksoi painaa lautaa riittävästi.
Sitten tuli iso kivimankeli, jolla tuli taatusti sileää, mutta oli aika
vaarallinen ensi alkuun opetella käyttämään. Sellaiset mankelit taitavat
olla nykyään kotiseutumuseoissa.
Jotkut perheenäidit "kruusasivat" jopa tyynyliinojen nauhat, mutta
nykyään ei enää taida monessakaan taloudessa olla sellaisia tyynyliinoja,
joissa olisi nauhat ja joita ajankulukseen haluaisi vielä "kruusata". :)

Kai ne nuo pyykinkäsittelyn vaatimukset aikoinaan ovat antaneet
perheenemännille jonkunlaista statusta ja osoittaneet kuinka hyvin
he osansa hoitavat. Nykyään ei ole samoja vaatimuksia kun moni
perheenäiti on työelämässä kodin ulkopuolella, pääasia on että pyykit
on pesty ja vaatteet ovat puhtaita vaikka olisivatkin ryppyisiä pesun
jälkeen.

Kosteaa sunnuntaita!
Ei sada vaan ei paistakaan. Kovin harvaan on autoliiennettä
ja vain yksi koirankävelyttäjä. Hänellä tosin on kaksi koiraa.

Liikkumisesta pitävät huolen varikset. Pariskunnittain ne lentävät naapuristoon rakenteilla olevan kerrostalon ympärillä. Kolmikerroksisen rakennuksen seinissä on pyöreitä aukkoja, ja yläkerran aukosta yksi varispariskunta lensi sisään.
Heti perään sinne oli menossa toinenkin pari, mutta alkuasukkaat eivät ottaneet vieraita vastaan.
Aukon ulkopuolelle röörin vallanneen pariskunnan toinen osapuoli tuli valistamaan muita pesänrakennuspuuhissa olevia, että koko kasarmissa on ainakin tusina avoimia pesäaukkoja. Niihin se opasti ainakin viisi pariskuntaa.

Nyt se kököttää puoliksi aukkonsa ulkopuolella, ja esimerkkiä näyttävät seuranneen ainakin kolme uusista tulokkaista.
Parasta onkin omaa rööriään vartioida, sillä varispariskunnat pyörähtelevät kaiken aikaa rakennuksen ympärillä.
Olisivatkohan vapaat aukot liian pieniä, koska suurimmat on jo vallattu.

Rakentamisesta en ymmärrä mitään, mutta ihmettelen kuitenkin miksi ilmastointi-aukkoja ei ole peitetty vaikkapa jonkilaisilla sihdeillä.

Minäkin muistan sen kaulauslaudan ja tukin kolinan, kun liinavaatteita mankeloitiin. Lakanoita vedettäessä me lapset menimme alle , sai kivaa tuuletusta. Viikkaus tehtiin M-kirjaimen muotoon, siinä oli omat niksinsä, tuli kuulemma kauniimpaa jälkeä ja kului tasaisemmin. Äiti ei sentään ehtinyt tyynyliinan nauhoja vekittelemään. Pyykkipäivinä tarvittiin ulkopuolista apuakin, ison perheen pyykki ennen automaattikoneita oli valtava urakka.

Pidän kaikesta pyykin käsittelystä, varsinkin kesällä nautin pyykin kuivattamisesta ulkona auringossa ja raikkaassa tuulessa. Kuivausrumpua en ole huolinut. Minulla on paljon pellavaisia tekstiilejä, puolipellavaiset ( puolet puuvillaa) lakanat ovat kestäviä ja ihania iholle, kuluneet pellavapyyhkeet ovat paremmin kuivaavia kuin muhkeimmatkaan froteepyyhkeet. Jopa kylpytakit ovat meillä pellavakangasta, laudeliinat , pöytäliinoja , samoin ikkunaverhoista osa. Monta hankintamatkaa pellavan ostoon olen Viroon tehnyt ja osan perinyt. Ne vaativat omat pesutapansa koneella ja mankeloinnin, mutta se on vaivan arvoista. Pidän silityksestäkin, vien silityslaudan vaikka telkkarin eteen tai kesäisenä päivänä ulos. Silitän esim. teepaidat, paitapuserot , miehen kauluspaidat, tyynyliinat ja astiapyyhkeet, jos en mankelia pikkumäärän takia ota käyttöön.

Ikkunanpesu on kotityö, josta en ole oppinut pitämään, vaikka yritystä on ollut. Kohta se on taas ajankohtaista, ja voisihan siihen ammattilaisenkin tietysti palkata. On vaan sellainen jääräpäisyys tehdä kaikki itse, kun vielä kynnelle kykenen ja saan mieheltä apua. Kaksikerroksiessa omakotitalossa ikkunoita riittää , jaetaankin kahdelle päivälle. Pesen kerran vuodessa myös lasien välistä muutoin vain ulkoa ja sisältä, suihkupullon ja säämiskämäisen liinan avulla sitten tarvittaessa poistan tahroja. Martoilla on kelpo ohjeet, kunnon välineillä ja tekniikalla saa hyvän tuloksen. Ikkunanpesukoneitakin mainostetaan, mutta vielä nämä vanhat konstit riittävät. Jokin aika sitten ykkösen aamu tv:ssä nuori mies esitteli uutta tekniikkaa. Siinä käytettiin suuri määrä pesuainetta, pesimellä levitteli ronskisti lasiin , hyvin kevyillä pyörivillä liikkeillä kuivaili lastalla. Näkyi kyllä pesuvettä lorottelevan rutkasti , sitä siihen pesimeen keräili. Olisi siinä ainakin minulta lattia pahasti kastunut. Takataskuissa hänellä roikkui hauskasti vauvanvaippaharsoja, joilla huiski iloisesti, kehui hyviksi kuivaamaan. Laitanpa linkin, jos vaikka palstan urospuoliset innostuisivat asiasta. :)

http://areena.yle.fi/1-3368121

Upeista ulkoilusäistä on saatu viime päivinä nauttia, pyöräilemäänkin on päässyt, tänään on vaihteeksi pilvistä ja yöllä oli satanut. Kevätsade onkin tarpeen, sitoo pölyä ja saa viherryksen vauhtiin.

Täällä on kirjoitettu mankeloimisesta. Tiedän jotenkin millainen on mankeli ja nähnytkin sillä työskentelyä. Tutumpi on kuitenkin sanonta esim. "olen ollut helkkarinmoisessa mankelissa." Näin voi käydä, jos vastoinkäymisiä tulee peräperään ja voipihan joku kuvailla ja perustella lyhyesti, että koko elämä on ollut kuin mankelissa pyörimistä. Tällä tavalla mankeli ja mankelointi on saanut kielellisesti laajemman hyötykäytön.

SkillaNilla oli suora kysymys. Vastaukseni, kyllä se markkinakukkoni oli lihakukko. Nyt se on mennyt, juuri lopetin iltapalana. Kyllä ahven on kukossa hyvä, mutta hyvä toisinkin. Olipa tuo ahven- , liha- tai lanttukukko, tavallaan se on lintua. Onhan kukko kuitenkin lintu, vaikkei kovin sutjakasti lennäkään.

Päiväni alkaa olla loppuun tuhrittu. Enkä havainnut juurikaan eroa siinä oliko kyseessä arkipäivä vai pyhäpäivä. Eläkeläinen voi aivan paikallisella sopimuksella päättää koska viettää arkea tai pyhää.

Huomenta, kirjoitin pitkän viestin ja kaikki katosi.
En jaksa uusia, toivottelen vaan auringon paistetta, meillä ainakin täydeltä terältä sitä loistoa tulee.
Ehkä koneeni konstailee, kun en noita maksullisia suoja juttuja ole suostunut ottamaan, tekevät kiusaa;)
Yritetään huomenissa uusiksi päivä jatkoja.

Hei himomankeloijat ! Unohditte mainita munamankelin !!

Aurinkoista aamua.

Tuosta silityksestä vielä sen verran.
Lakanoitani en tarvitse silittää enkä mankeloida,ne on froteisia.

Tutut oli minullekin aikoinaan ne kaulaus lauta ja pulikka.
Mummoni perintö kalut.

Tänään menen hierojalle.
Niska ja hartia hierontaan.

Jäi muuten kesken eilen se silitys,tuli vieraita.
Jos tänään sitten saisi loppuun.;((

Toivottvasti emäntämme saa koneensa tottelemaan ;)

Näkyillään...

Oli meillä mankeli, mutta vein sen poikani perheeseen. Mielestäni se oli liian kapea, ja mankeloitavat piti taitella monin kerroin.

Mitä munamankeliin tulee, ostimme sellaiset poliisien huiutokaupasta, mutta sen satulassa tuli korkean paikan kammo!

Nyt sitten silitetään ja hurjastellaan rollaattorilla!

Helpoksi on mennyt vaatteiden pesu ja huolto.
Kuusikymmentä vuotta sitten ennen pesukoneita saunassa pyykit pestiin pyykkilaudalla ja muuripadassa sitten valkopyykki keitettiin tosi valkoiseksi. Talvella pyykin huuhtominen jääkylmällä vedellä kaivon vierellä otti käsiin kovasti.
Pakkasilla pyykki vietiin navetan vajaan jäätymään ja vähitellen kuivumaan.
Naimisiin mentyäni meistä tuli kaupunkilaisia, jolloin käytössä olivat pesutuvat koneineen ja mankeleineen. Sitä kamalan isoa mankelihirviötä kammosin, kerran jäi se kapula laittamatta ja mankelin pää pääsi putoamaan alas. En enää muista millä konstilla sen sieltä ylös sain.
Toivoinkin mieheltäni joululahjaksi sähkömankelia ja toki sen sainkin. Sitä käytinkin monta vuotta, kunnes yksin jäätyäni yli 30v sitten annoin sen minijälleni. Siitä asti olen ne pari lakanaa ym. silittänyt. En kerää likapyykkejä, vaan pesen ne aina kun koneellinen kertyy. Puhtaan pyykin säilytän ilmavassa korissa ja silitän ne kun saan siihen inspiraation. Nytkin on tuossa silityslauta ja pyykkikasa odottamassa. Kohta käyn sen kimppuun kuin sika limppuun.
Kyllä toimeen on tartuttava koska tällä viikolla on meno jokaiselle päivälle huh huh, mm. 70v ja 80v syntymäpäivät ynnä luento presidentti Ahtisaaresta. Kohta on siis presidenttiluentosarja kuunneltu. Prof. Heikki Paloheimo luennoi näistä kolmesta viimeisestä presidenteistämme. Edellisistä luennoivat mainiot Timo Soikkanen ja Vesa Vares.
Pitäisipä vielä käydä tilaamassa uudet monitehosilmälasit, kun silmälääkärini ne uudisti lukuosalta hieman vahvemmiksi.

Mankelihommista, ja pyykinpesusta, kyllä tuttua on entisajan pyykinpesu pikkupoikana muistan oli sellainen kolmijalkainen pyykkipalju siinä pyykkilauta, siinä ainakin äitini pyykin pesi, saunassa vesipadassa valkopyykki keitetiin. No virutus kyllä kaivon lähellä. Silitys tapahtui silitysraudalla jossa oli sisällä sellainen luoti joka lämmitettiin kuumaksi ainakin silloin leivinuunissa ja välillä hellan päällä, niitä luoteja tarvittiin kaksi, vuoronperään lämmitetiin.
Olihan myöhemmin sellainen pyöreä puurulla johon pyykki kiedottiin, ja jokin lauta millä kieritettiin pyykkiä sileäksi.
Itsellämme on ollut sähkömankeli, mutta nykyisin silitetään mitä silitetään. Hyvä pesukine meillä ja niin kuin Kat-leija minäkin pesen kun koneellinen on kertynyt, no eihän aina samaan voi kaikkea pyykkiä laittaa.
Talossa on pesukoneet kuivaus rumpu ja lämpöpuhallin joka kuivattaa ihan kuivaksi, lisäksi on narutkin kuivaus huoonneessa. eikä maksa mitään kun vain ajan varaa ja noudattaa varausaikaa. Matot, ja peitot samoin isot lakanat kannattaa siellä pestä. Yksi koneellinen mahtuu kuivumaan tilavassa kylpyhuonneessa, ja kesällä parvekkeella.
Meillä nyt tällainen pyykkäri.

Pyöräkauden avaus on suoritettu ja mukavaltahan tuo tuntui!
Töyhtöhyypän näin ja kuului kurkien ääni, kun ne hienona aurana lensi kohti pohjoista. Olikin harvinaisen tuuleton sää, ettei tarvinnut ylettömästi ponnistella,
vaikka noilla vaihdepyörillä saakin kevennetyksi.
Pian sitten alkaa se nurmien leikkaaminen. Mietin, että mitäpä jos ottaisi ihan elävän "koneen", nimittäin lampaan, tai kaksi, pitäisikö he nurmet kunnossa?
Taitaisi siinä mennä kukat, juurekset ym. samassa hujauksessa!

Pyykkihommista on täällä kerrottu. Päivän uutinen on suuri paljastus veroparatiiseista. Saapa nähdä millainen pyykinpesu siitä seuraa. Tuskinpa se pelkästään valkopyykin huuteluksi jää. Kyllä tästä pitäisi kunnon pesu ja mankelointi tehdä. Ehkäpä vajaan tunnin päästä alkava Mot- ohjelma jotain lisätietoa jakaa.

Päiväni on huvennut normaaliin tapaan. Aamulla oli peltikatot kuurassa ja autojen lasit jäässä. Aurinko hoiteli sulatushommat ja mittarikin kipusi lähes kymmenen plussalle. Tässäpä tärkeimmät, tai vähemmän tärkeät. Katsellaan jatkoa!

Meillä vasta ensimmäinen nokkosperhonen lenteli aurinkoisella seinustalla. Pihan varjoissa vielä yli puolen metrin lumikinoksia.
Näin erikoisen talven jälkeen tuntuu että voi sää vielä takapakit tehdä.

Tälläistä päivää on odoteltu puoli vuotta. Turhaanko, ei toki niin: Nyt onkin sitten takki tyhjänä mutta mieli tyytyväisenä.

Nyt huomasin Sinisirkun jo sitä ehdottaneenkin.

Pirttiin 116 olkaa hyvät:)

Heipä hei SkillaN ja oikein aurinkoista kevään odotusta. Kaikille kahvipirtissä vieraileville. En ole moneen vuoteen vieraillut täällä, mutta leivoin karjalanpiirakoita ja tein munavoita. Laitampa tuohon kauniiseen pöytään. Jos vaikka joku tulisi käymään , niin olkaapa hyvät vaan ja nauttikaa talon antimista. Tässä se talvi taas on takanapäin ja odotellaan kevättä. Aivan haltioituneina saamme seurata miten luonto puhkeaa kukkaansa ja linnut aloittavat konserttina. terveisin bellaviitta

Heipä hei bellaviitta, onpa mukava kuulla sinusta.
Tuolla Facebookissa näin joskus nimesi, mutta sekin häipyi.
Kirjoittele nyt useammin kiva kuulla mitä ja miten elele.
Katleija kiva oli Tallinnan matka, vaikka pieni oli porukka.
Kiitos tuomisista bellaviitta, oikein tuli vesi kielelle, jotakin on jääkaapista nyt haettava;)