yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Ensinnäkin esittämäsi koodi poistaa linkeistä alleviivauksen, mitä ei lainkaan kysytty ja mikä on haitallista, koska se heikentää käytettävyyttä. Etenkin jos linkkien värit poikkeavat tyypillisistä, menee arvailuksi, mikä on linkkiä ja mikä ei.

    Toiseksi aina kun asetetaan väri, tulee asettaa tausta, ja kääntäen.

    Kolmanneksi A:hover vaikuttaa myös muotoa ... oleviin elementteihin nykyaikaisissa selaimissa.

    Neljänneksi linkkien värien asettaminen kerrotaan liki jokaisessa CSS-oppaassa, tosin yleensä väärin, mutta joka tapauksessa oppaiden ja manuaalien lukeminen on _perusasioissa_ paljon hyödyllisempää kuin kysyä keskustelupalstoilla ja saada yleensä vääriä vastauksia, joista kysyjä ei voi tietää, miten vääriä ne ovat.

    Jos todella halutaan asettaa vain linkin väri punaiseksi, kun osoitin on linkin päällä, mikä sinänsä on hyvä ajatus, sopiva tyyliohje on:

    :link:hover, :visited:hover {
    color: red;
    background: white; }

    Tuon sisään voisi itse asiassa kirjoittaa¨
    text-decoration: none;
    sillä käytettävyyden kannalta alleviivauksen voi poistaa, kun linkki on tunnistettu linkiksi ja osoitin viety sen päälle, sillä tämän hiukan parantaa linkkitekstin luettavuutta. Siis täsmälleen päinvastoin kuin huonoissa esimerkeissä yleensä tehdään.
  2. Sana ”voimio” näyttäisi esiintyvän vain kyseisessä uutisessa,
    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-ura/2007/03/26/Viestint%E4toimiston+johtoryhm%E4st%E4+tuli+voimariini/20077577/106?rss=4
    (eikö muuten olekin oivallinen URL? vaikka onkin väärin koodattu). Toki ”Voimio” tunnetaan vanhastaan sukunimenä, mutta se on eri juttu.

    Niinpä epäilenkin juttua aprillipilaksi, joka pääsi ennenaikaiseen levitykseen, koska julkaisuvoimio suoritti epäadekvaattiin tilanneanalyysiin perustuvan suboptimaalisen julkaisemisratkaisuprosessin (suom.: toimitus mokasi).

    ”Voimaantuminen” sen sijaan näyttää olevan melko laajassa käytössä oleva BS-sana. Suomalainen vastine on sikälikin muotopuoli, että englannin ”empowerment” tarkoittaa aktiivista vallan, valtuuksien, vapauksien tms. antamista eikä niinkään niiden saamista.

    Parodia on tässäkin käynyt mahdottomaksi.


    http://www.thefreedictionary.com/empowerment
  3. Jos et osaa arvioida, onko jossakin järkeä, miksi teet sitä?

    Jos et osaa arvioida sitä ja kuitenkin jotain maksua vastaan teet sitä, ammattietiikkasi on melkoisen löysä.

    Jos teettäjä on nähnyt jonkin hienon efektin ja haluaa sen sivuilleen, silloin osaava tekijä selvittää, miksi se ei ole järkevää. Ellei taito tai rohkeus riitä tähän, olisi parempi hankkia elantonsa rehellisestä työstä tai sossusta.
  4. Ei riitä, että käytetään SI-yksiköitä; niistä pitää myös käyttää standardin mukaisia nimiä tai tunnuksia. Et saa myydä tavaraa kilogrammoittain mutta kutsua kilogrammaa paunaksi tai jättikiloksi.

    Sekoileva selityksesi osoittaa juuri sen, että ”juoksu-” ei tarkoita mitään vaan on mukana vain hämäämässä:

    ”Alkuosa "juoksu" tarkoittaa sitä, että puhutaan juoksevasta lukemasta, siis siitä montako metriä esimerkiksi lautaa halutaan ostaa ja montako metriä sitä näin ollen mitataan asiakkaalle.”

    Tuollaisen himmeän logiikan mukaan pitäisi esimerkiksi makeisia painon mukaan myytäessä puhua juoksugrammoista. Tai vaihdapa tuohon vaikkapa laudan tilalle bensiini ja metrin tilalle litra ja mieti, onko ajatuksessa mitään tolkkua.
  5. ”Juoksumetri” (jm) tarkoittaa metriä mutta siten, että saadaan osa ihmisistä sekaisin.

    ”Vanha opettajani aina totesi, että yksi juoksumetri on n. yhden metrin mittainen juoksuaskel. Tuo pitää varsin hyvin paikkansa. Todellisuudessa jm -merkintä on tullut puutavaran mittauksesta. Se on varmaan otettu puheessa selventämään, että tarkoitetaan pituutta.”
    http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/Suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/14851.htm

    Selitys on vähän sekava, mutta yrittää sanoa, että vanhan opettajankin mielestä ”juoksumetri” on hölmäilyä. Mitä järkeä on selventää, että tarkoitetaan pituutta, kun metri on nimenomaan pituuden yksikkö eikä muuta ja kun alkuosa ”juoksu-” ei tätä mitenkään kerro?

    Juoksumetrin käyttö puutavaran myynnissä on muuten lainvastaista, koska laki edellyttää (eräin poikkeuksin, jotka eivät koske tätä) SI-mittayksiköiden käyttöä sellaisten suureiden ilmaisemiseen, joilla on merkitystä taloudellisen arvon määräytymisessä.
  6. Minä kyllä kysyn syytä, jos _pyydetään_ tekemään jotain kummallista. Jos _käsketään_, niin sitten voi miettiä, löytyisikö järkevämpää työpaikkaa.
  7. Päivitä-nappi ei mitenkään välttämättä vaikuta kuviin, vaan selain voi käyttää välimuistissa olevia kuvia. Tämä riippuu kuviin liittyvistä tiedoista, jotka ilmoitetaan HTTP:n tasolla. Niille ei HTML:ssä voi mitään.

    Mutta miksi ihmeessä Päivitä-napin pitäisi vaihtaa kuvaa? Sen tarkoitus on ladata sivun uusi versio. Jos haluat viitata uuteen sisältöön, käytä linkkiä.
  8. Tuon voi kikkailla näin IE:llä (muut selaimet eivät tunne word-wrap-ominaisuutta):


    .ya { width: 1px;
    word-wrap: break-word; }

    - -
    sanoja

    Mutta mitäpä hyötyä tuollaisesta olisi? Jos jostain taiteellisesta syystä haluaisi moisen esitystavan, on yksinkertaisinta tehdä se ihan HTML:llä:

    sanoja
  9. Oksymoroneita on joka kielessä runsaasti: hyvin paha, tulipalopakkanen, kauhean ihana jne.
  10. Lukemasi kuvaus vähättelee eroja. Esimerkiksi tavallisen amerikkalaisen, latinaa opiskelleen britin ja latinaa vähän osaavan suomalaisen latinan ääntämistavat poikkeavat toisistaan vähintään yhtä paljon kuin heidän tapansa puhua englantia (ja ne poikkeavat paljon). Suomessa latinistien keskuudessa on nykyisin kahta aika erilaista ääntämystä. Se, jonka tuossa referaatissasi sanotaan palanneen ”Rooman valtakunnassa ajanlaskumme alussa vallinneeseen käytäntöön”, on useimpien nykykäsitysten mukaan siitä aika kaukana (joskaan ei läheskään niin paljon kuin esimerkiksi tavallisen amerikkalaisen tapa lausua latinankielisiä fraaseja).

    Tästä kertoo vähän tarkemmin kuvaukseni
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latinaohje.html
    jonka loppuun lisäsin juuri kuvauksen siitä, millaisiin tietolähteisiin tietomme latinan ääntämyksestä perustuvat. Niitä on ovat etenkin
    - antiikin kieliopit
    - antiikin aikainen kielenohjailu (kielivirheistä huomauttaminen)
    - kirjoitusvirheet
    - sanaleikit
    - runomitta
    - lainasanat
    - romaanisista kielistä tehtävät päätelmät.
  11. Ei, loru tulee saksasta. Käytin tämän selvittämiseen ihmeellistä ”hakukoneeksi” kutsuttua taikavälinettä, tarkemmin sanoen ”Googlea”.

    LAINAUS ALKAA
    Se pohjautuu hokuun, joka alkaa sanoilla "Enten tenten zwei Regimenten gehn zu Tisch, fangen Fisch". Sanatarkasti suomennettuna säe kuuluu: "Enten tenten kaksi rykmenttiä käy ruokapöytään, pyydystää kalaa". Runon aloitussanat mielletään Saksassakin pelkiksi hokemasanoiksi. Se, että Enten olisi sanan Ente ’sorsa, ankka’ monikkomuoto, on mahdollista mutta epätodennäköistä.
    LAINAUS LOPPUI
    Lähde: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=916

    Kannattaa kyllä muistaa, että tällaiset selitykset ovat usein epävarmempia kuin niiden esittäjät kertovat. Osmo Ikolan esittämä varsinainen etymologia eli selitys lorun synnystä ei ole yhtä yksioikoinen kuin tuo ”Se perustuu – –”. Ks.
    http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_85.pdf
  12. Galleria tarkoittaa (muun muassa) esille pantua taidekokoelmaa. Koska galleriassa voi olla myös esimerkiksi veistoksia, voi sanaa ”kuvagalleria” hyvin käyttää tarkoittamaan galleriaa, joka koostuu kuvista.
  13. ... jos kertoisit, mistä olet nuo repinyt, ja lainaisit kontekstia enemmän. Nythän ei edes ole kaikin osin selvää, mitä kieltä sanat ovat. Lisäksi osa on mitä ilmeisimmin väärin kirjoitettu.

    Esimerkiksi ensimmäinen kohta on suunnilleen ”Ikuinen Kivun / Säryn / Pakotuksen / Tuskan / Murheen / Surun / Mielipahan / Harmin / Kiukun / Vihan / Mielenliikutuksen / Intohimon / Paatoksen. Ei siis tolkkua, mutta syynä se, ettei tällaisessa suomennostehtävässä ole tolkkua.

    Palkkion tästä voit maksaa suoraan Pelastusarmeijalle.
  14. Kirjoitit:
    ”Heittokuutio” on suulliseen arkikäyttöön oikein hyvä ja ilmaisuvoimainen sana, eikä mielestäni ollenkaan ”väärä”.

    Ketjun ensimmäisestä viestistä ilmeni, että ostaja ei tuntenut koko sanaa. Eiköhän tämä riitä kertomaan sen käyttökelpoisuudesta.

    Mistään sopimuksesta ei myöskään ole kyse. Sopimus tehdään kyllä, kun puuta ostetaan, mutta sopimuksen sisällössä on vähintään niin paljon epämääräisyyttä, kuin sen sanoissa on hämäryyttä.

    Fiksu ostaja nimenomaan tietää, että ostaessaan ”heittokuution” eli kuution kasaan heitettyjä puita hän saa mitä sattuu eli harrastaa vähän arpapeliä.
  15. Kysehän oli nyt siitä, että joku oli ihastunut oppimaansa uuteen sanaan, joka siis oli väärä sana.

    Tuollaisilla pellemitoilla voidaan tietysti pelata varsinkin silloin, kun halutaan huijata asiakkaita. Kun "mittausyksiköille" ei ole mitään objektiivisia määritelmiä, voi taitava halkojenkaupustelija ostaa tavaran himppukuutioina ja myydä sen hamppukuutioina ja kääriä tästä vähän lisää rahaa.

    Mutta sen lisäksi ne ovat asioiden sekoittamista, koska kysehän on kaikissa kuutiometrin eli kuution eli motin myymisestä, sen sisältö vain vaihtelee. Myydään halkoja, klapeja tai ilmavasti pakattuja klapeja.
  16. Voisi miettiä, mitä sellaista voisi tehdä, josta joku muu saattaisi olla aidosti kiinnostunut.

    Ei todellakaan kannata tehdä miljoonatta sivua kissoista yleensä. Omasta kissastakin kannattaa tehdä sivut vain, jos joku oikeasti on kiinnostunut katsomaan sen kissan asioita netistä.

    Sen sijaan voi miettiä, olisiko jotain ainutlaatuista tarjottavaa. Ei sen tarvitse kaikkia kiinnostaa; riittää kun muutamia tai edes yhtä. Tästä taas on paha kenenkään ulkopuolisen sanoa mitään, kun ei tunne sinua ainutkertaisena ihmisenä.

    Jos ei sellaista keksi, niin sittenhän ei kannata tehdä sivuja. Ja jos ei kannata tehdä sivuja, ei kannata olla kotisivukurssilla. Jos kyseessä on pakkopulla eli poliisisetä tulee ja vie sinut, jos et osallistu kurssille, tai menetät toimeentulosi tai jotain vastaavaa, niin tee sitten tästä järjettömästä tilanteesta verkkosivu tai -sivuja. Mitä todennäköisimmin _se_ saattaisi aidosti kiinnostaa muita samaan mielettömään tilanteeseen joutuneita.
  17. ”Image captions on Web pages
    (HTML and CSS techniques)”,
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/www/captions.html
  18. Voisit JavaScriptillä katsoa iframessa olevan sivun ulottuvuudet ja muuttaa kokoa sen mukaan.

    Huomattavasti rakentavampaa on tietysti heittää iframe-kikkailut samaan roskakasaan kuin framet yleensäkin.
  19. Olet oppinut vääriä sanoja. En nyt tarkoita sitä, että ”kuutio” on arkikielinen lyhentymä yksikön nimestä ”kuutiometri”, sillä tämä on tyylilajikysymys. Tarkoitan sitä, että ”pinokuutio(metri)” ja ”irtokuutio(metri)”, joista jälkimmäisen muunnelma naapurisi heittokuutio lienee, ovat epäloogisia ilmauksia.

    Kuutio(metri) on tilavuuden yksikkö, jolla on täsmällisesti määritelty merkitys, eikä siitä ole olemassa mitään kiinto-, irto-, heitto- tai hyppymuunnelmia. Sen sijaan sillä voidaan ilmaista kiintotilavuutta tai muita tilavuuksia.

    Lisätietoja: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.3.html#km2
  20. Vaihtelu Raikuuseen ~ Raikuuhun ei ole makuasia, sillä suomalaisista pitkään vokaaliin loppuvista sanoista illatiivi muodostetaan -seen-päätteellä. Eihän sanota ”Saimaahan” paitsi jos nimi on ymmärretty väärin ja sitä luullaan yhdyssanaksi.
    21. 100 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt