yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Lainauksesta puuttui aiheen kannalta ehkä olennaisin kohta:

    ”Määritteiden taivutusten ongelmia ovat lisänneet kielenhuollon uudet kannanotot vuosina 2005 ja 2006. Kotuksen sivuston virkakielipalstan artikkelissa ’Taipuuko ulkopolitiikan korkea edustaja?’ kuvataan linjan muuttumista:

    ’Koska on niin vaikeaa erottaa, pitäisikö titteliä taivuttaa vai ei, suomen kielen lautakunta päätti muuttaa suositusta niin, että määritteellisiäkin titteleitä voi joko taivuttaa tai jättää taivuttamatta. Kirjoittaja voi siis toimia siten kuin hänen kielikorvansa ohjaa.’

    Muotoilu on hämärä, koska -kin-liite tuntuisi viittaavan siihen, että kaikenlaisia titteleitä voi taivuttaa tai jättää taivuttamatta. Suositus siis oikeastaan vesittää kaikki aiemmat aiheesta annetut suositukset. Sama koskee pilkun käyttöä määritteiden välissä.”

    Jos siis aiheesta on lyöty vetoa, on oikeudenmukaisinta, että jokainen ottaa panoksensa takaisin. Nykyisin kielenhuolto – sen ylin orgaani eli suomen kielen lautakunta – jättää kysyjät vaille vastausta. Voisi sanoa, että se jopa irvokkaasti kehottaa seuraamaan kielikorvaa asiassa, jossa juuri kielikorvan epävarmuus saa ihmiset ihmettelemään ja kyselemään.
  2. Nominetin (eli .uk-tunnusta hallinnoivan organisaation) kuvauksen mukaan ".co.uk" todellakin tarkoittaa kaupallisia organisaatioita ja tarkoituksia. Käytännössä se tietysti on muodostettu sanasta "commercial" kuten myös ".com".

    Mutta sen verran pitää tarkentaa, että kansainvälinen - alkujaan vain yhdysvaltalainen - ".com" ei tarkoita _vain_ kaupallisia organisaatioita. Se on käytettävissä kaikenlaisiin tarkoituksiin. Nimeen sisältyvä viittaus kaupallisuuteen johtuu siitä, että Internetin alkuaikoina kaupallisuus oli kiellettyä muuten kuin erikoistapauksissa, ja ".com" luotiin juuri eräänlaiseksi erityisalueeksi. Nykyisin tilanne on toinen, eikä esimerkiksi tunnuksen alueeseen ".org" ole tae epäkaupallisuudesta.

    Sen sijaan ".biz", joka käytännössä perustettiin lähinnä siksi, että liian moni firma ei saanut mieleistään .com-osoitetta koska se oli jo annettu muulle taholle, on varattu kaupallisiin tarkoituksiin ("businesses"); ks. virallista listaa
    http://www.iana.org/gtld/gtld.htm
  3. Kyllä FrontPagessa skandit toimivat ihan hyvin. Mitä tapahtuu, kun painat Ä-näppäintä? (Siis mitä tulee näkyviin ja mitä näkyy FP:n Koodi-tilassa?) Toimiiko Ä-näppäin muissa ohjelmissa?
  4. Kunkin maan verkkotunnusta (kuten .uk, .au tai .fi) hallinnoinnin saanut organisaatio päättää itsenäísesti, mitä tunnuksia se luo sen "alle". Joissakin maissa on luotu .com-alitunnus amerikkalaisen mallin mukaan, joissakin .co-alitunnus, ja useimmissa maissa ei mitään vastaavaa.

    Esimerkiksi Suomessahan kaikki organisaatiot ovat suoraan .fi-tunnuksen "alla" ilman mitään toimialajakoa. Tästäkin seuraa omat sotkunsa, kun esimerkiksi nokia.fi ei voi kuulua samaan aikaan yritykselle ja kaupungille.

    Britannian co.uk on sikäli hiukan mysteeri, että muutoin heillä on enimmäkseen kolmikirjaimiset alitunnukset (poikkeuksena ac.uk) kuten gov.uk ja org.uk, ks.
    http://www.nominet.org.uk/registrants/legal/rules/
  5. Kuten pikaisella googlauksella selviää (varsinkin jos keksii hakea myös sanalla ”daltonism” eikä vain ”daltonist”), että ”Daltonism” tarkoittaa punavihervärisokeutta ja myös yleisemmin värisokeutta. Ks. esim.
    http://www.medterms.com/script/main/art.asp?articlekey=7036
  6. Riviväliä ei kannata juuri koskaan pienentää. Selainten käyttämä oletusriviväli on yleensä noin 1.2 tai jopa vain 1.15 kertaa fonttikoko, ja tämä on yleensä selvästi liian vähän tavallisimmin käytetyille fonteille.

    On kuitenkin luultavaa, että ongelmasi on jokin muu kuin riviväli. Jospa kertoisit sivusi osoitteen, niin joku voisi ehkä katsoa, mikä on vialla.
  7. Oikea tapa uudelleenohjaukseen on palvelimen tekemä, siis yleensä .htaccess-tiedosto.

    Kehykset eivät kuulu asiaan muuten kuin että jos sivustossa on käytetty kehyksiä, sitä ei kannata siirtää minnekään vaan tehdä uudestaan.
  8. Perusongelmaan ei ole toistaiseksi ratkaisua: selaimet eivät osaa tavuttaa. Kuten myöhemmin mainitset, ns. pehmeä tavuviiva ei toimi kaikissa selaimissa, ja mikä pahempaa se näkyy tavuviivana (rivin keskelläkin) silloin kun se ei toimi.

    Yleensä 50–60 merkkiä mainitaan sopivaksi palstanleveydeksi, mutta webissä tilanne on toinen mm. juuri tavuttamattomuuden takia. Ylipäänsä ei kannata asettaa kiinteää palstanleveyttä vaan ehkä lähinnä kohtalaisen iso maksimileveys, tyyliin
    body { max-width: 40em; }

    Tasapalsta kannattaa ehdottomasti unohtaa. Jälki on lähes aina huonoa, usein hirveää, lähinnä juuri tavutuksen puutteen takia mutta myös siksi, että selaimissa on virheitä tasauksen toteutuksessa. Tasapalstaa voi käyttää enintään hyvin harkitusti erikoistilanteissa, ei leipätekstille.
  9. Tokkopa mikään koodissasi aiheuttaa liikaa väliä sanojen väliin. Syynä on jokin muu asia sivullasi (jonka osoitetta et kerro).

    Tosin joku saattaa olla sitä mieltä, että Verdanassa sananvälit ovat liian isot kirjainten välistykseen nähden. No toisaalta Verdana ei lainkaan sovi verkkosivujen leipätekstiin.

    Tekstin tasaus vasemmalle on turhaa, samoin font-weight: normal (sekin on oletusarvona), fonttikoon asettaminen kiinteäksi (varsinkin niin pieneksi kuin 11px) kovin ajattelematonta ja värin asettaminen harmaaksi vieläpä taustaa asettamatta myös ajattelematonta. Luokannimi "teksti" on mitäänsanomaton. Muutoin CSS-koodisi on melkein OK. :-)

    Järjestyksellähän ei ole väliä aaltosulkeiden välissä ({...}), joten sillä ei kannalta päätään vaivata.
  10. Olisi kannattanut katsoa sanakirjasta. Tosin silloin olisimme menettäneet makeat (?) naurut sekoileville ja väärille vastauksille, joita täällä on tarjoiltu.

    No, turhaanpa minäkin tässä kertoilen, että vaski on kuparin vanha nimitys ja että _joskus_ vaskeksi kutsutaan myös kuparia sisältäviä seoksia. Oikeasti kuitenkin pronssi on eri asia kuin kupari, nimittäin lähinnä kuparin ja tinan seos.

    Sillä mistäpä tietäisit, puhunko minä läpiä päähäni vai puhuvatko muut? Joten jos kotonasi ei ole esimerkiksi Nykysuomen sanakirjaa, kipaisepa katsomassa sitä lähimmässä kirjastossa.
  11. Ottaen huomioon, mitä jauhat, tekee mieli kysyä, miltä se maistuu suussasi.

    Ja pellenimimerkkisi lausuttaisiin espanjassa ihan samoin, jos se kirjoitettaisiin ”homvre”.

    Kielenhuoltajaksi sinusta ei muuten ole, koska räpättäessäsi toisen (muka) tekemistä virheistä teet samalla itse kaksin verroin virheitä.
  12. Sinäpäs sanontoja viljelet kuin entinen seivähyppääjä.

    Et taida ymmärtää, mistä puhutaan?

    Espanjassa b- ja v-kirjain lausutaan samalla tavalla.
  13. Substantiivin ”rikki” ensiesiintymä kirjallisuudessa on muistaakseni 1700-luvulta. Sana voi tietysti olla vanhempikin. Toisaalta varhaisempina aikoina ei ehkä ollut tarvetta millekään nimitykselle, koska rikkiä alkuaineena ei tavallinen suomalainen tuntenut. Luonnollista olisi tietysti olettaa, että tällaisen asian nimitys lainataan siltä taholta, jolta itse asiakin tulee tutuksi, eli ulkomaalaisilta.

    Eteläisemmissä maissa on rikki alkuaineenakin tunnettu jo vanhalla ajalla, koska sitä tulee tulivuorista. Rikkiä tarkoittava sana esiintyy myös Raamatussa, mutta Agricola käänsi sen sanalla ”tulikivi”, varmaankin ajatellen juuri vulkaanista alkuperää, jonka hän tiesi tai päätteli asiayhteydestä. Tämä puhuu sen puolesta, että ainakaan Agricolan aikaan ei suomessa vielä ollut rikkiä tarkoittavaa sanaa.

    Vuoden 1992 raamatunsuomennoksessakin tulikivi-sana esiintyy vielä mm. kuvauksessa siitä, mitä Sodoman ja Gomorran päälle satoi, mutta useissa muissa kohdissa se on korvattu rikki-sanalla. Esimerkiksi Ilmestyskirjassa joutuminen ”järveen, joka tulta ja tulikiveä palaa”, on nykyisin joutumista ”tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle”.
  14. Katselin muutamia etymologisia sanakirjoja, mutta sanasta ”rikki” ’sulphur’ esitettiin vain epävarmoja olettamuksia siitä, että se on mahdollisesti peräisin (suoraan tai ruotsin kautta) alasaksan sanasta ”dre(c)k” ’lanta, törky, roskat’. Tällaisia olettamuksia ei ole yleisesti hyväksytty, ja sanan alkuperää on pidettävä tuntemattomana.

    Adverbi ”rikki” kuuluu tietysti samaan sanaperheeseen kuin ”rikkoa”. Ei ole mitään syytä olettaa, että se olisi yhteydessä substantiiviin ”rikki”, paitsi tietysti äänteellinen samanlaisuus.
  15. Mitään kirjoteta! Jokanen kirjottaa ihan niin ku haluu, joten voit tunkee sen toisen keen vaikka exceliis. Mä mitään [sensuroitu] kirja kieltä yrittänykkään käyttää tajuutsä yhtään? Kato mä jeesasin tyyppii joka tarvi apuu hei. Sä mitään auttanu.
  16. no tiätsä sia muoto on sellanen ku joku on sika vaikee niin siinä on niin kun sia(n) muoto.

    ja aste vaihtelus sä oot ihan oikees. ku on sillai paljo pakkasta ja sit ei niin siinä asteet vaihtelee eli on aste vaihtelu.

    mut kysypä opeltas tiätääks se mikä on agressiivi! se mitään tiädä, saatpa nähdä!
  17. Ettei nyt vaan kyse olisi siitä, että sinä kuulet espanjan vokaalienvälisen b:n ja v:n huonosti? Sehän on (manner-Espanjassakin) labiaalispirantti, jota usein luonnehditaan ”heikoksi b:ksi” ja jota voisi kuvata vähän siihen tapaan, että kevyesti puhalletaan lähellä toisiaan olevien huulten välistä.
  18. Englanninkieliset sanat tietysti lausutaan englannin sääntöjen mukaan. Nämä säännöt kyllä vaihtelevat kielimuodon mukaan. Esimerkiksi ”mobile” voidaan lausua suunnilleen [moubail] tai [moubiil] tai [moubl] – ei siis [mobail], joka saattaisi kuulostaa siltä kuin paino olisi jälkitavulla.

    Junttia on lähinnä käytellä senkaltaisia sanoja kuin ”file” suomen kielessä, jossa on ihan oma sana ”tiedosto”.

    Tuotemerkit ja vastaavat äännetään nekin periaatteessa alkuperäkielen mukaan, joskin käytännössä eriasteisesti suomen kieleen mukautuneina.
  19. Mistä päättelit, että "björ" olisi muinainen majavaa tarkoittava sana? Ks. Ruotsin akatemian sanakirjaa,
    http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
    jossa s.v. bjur annetaan vähän erilainen kuva.
  20. Kyllähän sokea kanakin jyvän löytää ja wikipedia osuu vahingossa osittain oikeaan. :-) Mutta jopa tuossa wikipediajutussakin kerrottiin muuan olennainen asia, jota tiivistelmäsi ei mainitse: androidi on _ihmisen kaltainen_ robotti – ja siis toistaiseksi ja vielä kauan vain kuvitelmaa (ei edes suunnitelmaa). Kaltaisuus tarkoittaa tässä etenkin ulkonaista samankaltaisuutta kuten ihmisen muotoa ja liikkumistapaa. Tässä onkin yksi syy siihen, että androidit pysyvät vielä kauan vain kuvitelmina. On yksinkertaisesti turhan hankalaa rakentaa ihmisen tavoin kävelevä robotti, kun robotin tehtävät voidaan toteuttaa paremmin muutoin ja kun ihmisen rakentamassa ympäristössä paljon yksinkertaisempi liikkumistapakin toimii. Ajatellaanpa vaikka nykyisiä siivous- ja ruohonleikkausrobotteja – mitä järkeä olisi tehdä niistä sisäkön tai puutarhurin näköisiä? Edes tieteiskuvitelmien robottiarmeijat eivät ole realistisia: miksi taistelurobotti olisi ihmisen muotoinen? Kaksijalkaisuus on varsin huono ratkaisu mm. vakauden kannalta, jos jaloilla liikkumiseen on päädytty.

    Sana "androidi" on nykyaikainen muodostelma, joka on koottu kreikankielisistä aineksista. Sen alkuosa "andro-" ei, toisin kuin väitettiin, suinkaan tarkoita yksinomaan miestä, vaan se vastaa lähinnä englannin sanaa "man", joka voi tarkoittaa sekä ihmistä yleensä (esimerkiksi jumalien tai eläinten vastakohtana) että miestä.

    Kyborgi taas varsinaisesti tarkoittaa olentoa, jossa _laajamittaisesti_ yhdistyy biologisia (ei välttämättä ihmisen) ja kyberneettisiä rakenteita. Sekin on kuvitelmaa, mutta jos pudotetaan pois määrite "laajamittaisesti", voidaan tietysti kyborgiksi kutsua vaikkapa ihmistä, joka on kytketty munuaiskoneeseen tai jolla on sydämentahdistin. Sellaisena sana vain ei ole kovin käyttökelpoinen.
    21. 103 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt