Kumpi oikeassa?

on käsittääkseni oikea, ja toista tulisi käyttää vain kuninkaallisista tms. ("Englannin kuningatar Elisabetin")

Kokeilin työsuojelupäällikön paikalle muita titteleitä ja päädyin kakkosen kannalle.

Parempi sanoa esim. "tarkastaa kaupunginjohtaja Pykäläisen tuolin" kuin "kaupunginjohtajan Pykäläisen tuolin".

Syrjällään ollessaan se korottaa työtuolin korkeutta noin 100 mm, lattaan pantuna noin 100 mm.

Tämä on jostain Kielikellosta (artikkeli on noin kilometrin pituinen):

Määritteellinen titteli

Taipuvia ovat sellaiset tittelit, joita itseäänkin määrittää jokin attribuutti. Vaikka sanotaankin oikeusasiamies Olavi Heinoselle, niin pitäisi sanoa eduskunnan oikeusasiamiehelle Olavi Heinoselle. Vaikka sanotaankin toimitusjohtaja Eino Petäjäniemen, sanotaan toisaalta Kehitysaluerahaston toimitusjohtajan Eino Petäjäniemen.

Titteliä määrittävänä sanana on tavallisesti omistusmuoto. Sitä tarvitaan usein sijoittamaan ammattinimike oikeisiin yhteyksiinsä. Lehtikielen esimerkkejä:

16) Verohallituksen pääjohtajan Jukka Tammen mukaan myöhästyneiden maksujen sitominen markkinakorkoon on käytännössä liian monimutkaista.

17) Säteilyturvakeskuksen johtajan Antti Vuorisen mukaan neuvostovoimaloiden yksityiskohtainen tarkastaminen olisi kova urakka ja laitos tarvitsisi siihen lisää henkilökuntaa.

18) SDP:n, kokoomuksen ja RKP:n ryhmien edustajat sulkeutuivat perjantaina kokoomuksen ryhmäjohtajan Iiro Viinasen työhuoneeseen hieromaan sopua SDP:n vaatimista budjettilisäyksistä.

19) Ulkoministeriön oikeudellisen osaston osastopäällikköä Eero Kekomäkeä kaavaillaan suojelupoliisin uudeksi päälliköksi.

Huomaamme, että tämän kirjoituksen alkupuolen esimerkeistä olisi korjattava tämän periaatteen mukaisesti seuraavat:

3) Oulun yliopiston vararehtorin Juhani Oksmanin mielestä Suomen koululaitoksesta – –.

4) Auroran sairaalan sisätautien osaston ylilääkärin Juhani Lähdevirran mukaan – –.

5) Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Pentti Mäki-Hakolan mielestä – –.

6) Seppo Heikinheimo vastaa yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan apulaisprofessorille Torsten Petterssonille – –.

Joidenkin ammattinimien virallisissa muodoissa on tarkasti määritelty, onko nimitys ylemmän vai alemman palkkausluokan virka. Yleiskielisessä viestinnässä ei tavallisesti tarvita näin tarkkaa määrittelyä, mutta jos sitä käytetään, olisi määritteellistä titteliä taivutettava lauserakenteen vaatimusten mukaan. Yksi esimerkki tästä:

20) Korkein oikeus on nimittänyt Iitin tuomiokunnan kihlakunnantuomarin virkaan alemman palkkausluokan hovioikeudenneuvoksen Matti Heikkilän (ei siis: alemman palkkausluokan hovioikeudenneuvos Matti Heikkilän). alkuun

Titteliä voi luonnehtia myös jokin laatusana, adjektiivi, tai adjektiivin tavoin käytetty sana:

21) Savonlinnan kaupunginhallitus ei ole teknisen apulaiskaupunginjohtajan Jouko Juntusen mukaan vielä päättänyt, alennetaanko Olavinlinnan katumaksua vai ei.

22) Valtioneuvosto ei myöntänyt nykyiselle suurlähettiläälle Björn-Olof Alholmille jatkoaikaa ulkoasiainneuvoksen virassa.

23) Lääketehdas Orionin viennistä vastaavan varatoimitusjohtajan Jukka Hyppölän mukaan EY-maa Tanska on Orionille tietoisesti valittu portti Eurooppaan.

Paljon on lehtikielessä horjuvuutta seuraavantyyppisten määritteellisten ammattinimikkeiden taivutuksessa, joiden oikeat taivutusmuodot näkyvät esimerkeistä:

24) Valtioneuvosto nimitti Helsingin tullipiirin tullijohtajan virkaan virkaa toimittavan tullijohtajan Ensio Lönnqvistin.

25) Sisäasiainministeriön vanhemman hallitussihteerin Lauri Nordbergin mukaan – –.

26) Valtioneuvosto on puolestaan määrännyt ylimääräisen kehitysyhteistyöneuvoksen Kaija Kahilaisen Kairon suurlähetystöön.

Sellaiset sanat tai sanaliitot kuin virkaa toimittava, nuorempi, vanhempi ja ylimääräinen määrittävät yleensä ammattinimikettä, joten ne taipuvat henkilönnimen edessä samassa muodossa kuin itse nimikin. Samoin sellaiset yleisiksi käyneet tittelin edessä olevat lyhenteet kuin ap., yp., vt., vs. ja tp. määrittävät juuri titteliä, joka siis tällaisen lyhenteen yhteydessä taipuu, esimerkiksi

27) Lainsäädäntöneuvoksen tehtävään valtioneuvosto määräsi vs. lainsäädäntöneuvoksen Antero Ignatiuksen. alkuun

Jokin adjektiivi voisi kyllä määrittää ammattinimikkeen sijasta myös nimen ja ammatin kokonaisuutta. Silloin taivuttamisella ja taivuttamattomuudella osoitetaan merkityseroa. Jos sanon: ”Näin vanhemman konstaapelin Reinikaisen”, olen nähnyt poliisimiehen, jonka virkanimi on vanhempi konstaapeli. Jos taas kerron nähneeni ”Tampereella vanhemman konstaapeli Reinikaisen”, on Tampereella kaksi konstaapeli Reinikaista, joista nyt olen nähnyt ikävuosiltaan vanhemman. Jos lehti kertoo ”entisestä pääluottamusmiehestä Pekka Seppälästä”, on työpaikan pääluottamusmies vaihtunut. Jos se taas puhuu ”entisestä pääluottamusmies Pekka Seppälästä”, on mainittu henkilö kaikkineen entinen, ilmeisesti kuollut.

Joissakin tapauksissa on samantekevää, määritetäänkö vain ammattinimitystä vai koko ihmistä titteleineen. Ilmaisutapa porilaisella toimitusjohtajalla Matti Mäkisellä tähdentää sitä, että Matti Mäkinen on nimenomaan toimitusjohtajana porilainen. Tavallisempaa olisi kai luonnehtia koko ihminen nimineen ammatteineen porilaiseksi ja taivuttaa silloin porilaisella toimitusjohtaja Matti Mäkisellä.

Titteliin liittyvä ja sitä siis määrittävä omistusliite saa tittelin taipumaan. Tässä ei ongelmia olekaan:

28) Hier, bitte, sanoo Hanna ojentaessaan opettajalleen Pirkko-Liisa Pakariselle penaalia.

Samoin taivutamme luonnostaan usean nimen monikollista määritettä:

29) Presidenttien George Bushin ja Mihail Gorbatsovin huipputapaamisesta odotetaan valtaisaa mediatapahtumaa.

30) Teokseen sisältyvät oikeusneuvosten Juhana Leivosen, Martti Miettisen ja Paavo Salervon kirjoitukset.

Hyvin pitkissä luetteloissa voivat erisnimet tällaisissa tapauksissa jäädä taipumattomiksikin:

31) Assistenteille Kuusela, Lehto, Leivo, Mäkinen, Puranen ja Pöllänen myönnettiin jatkoaikaa esityksen täydentämistä varten.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.3.html#maar-taiv

Lainaan Jukka Korpelan sivustoa tässä yhteydessä:

Määritteiden taivutus
Tämä aihe kuuluisi oikeastaan kohtaan Taivutusmuodon valinta, koska kyse on siitä, taipuuko määrite lainkaan. Kuitenkin laajemman ilmaisun (esimerkiksi ”johtaja Lahti”) kannalta kyse on siitä, miten se taipuu: taipuuko vain viimeinen sana (”johtaja Lahdelle”) vai myös määrite (”johtajalle Lahdelle”)?

Suomen kielessä sanan määritteen eli attribuutin taivutus on yleensä ongelmatonta. Siinä on kolme vaihtoehtoa:

Määrite voi olla itsessään jossakin taivutusmuodossa niin, että muoto kuuluu määritteen merkitykseen. Useimmiten tämä muoto on genetiivi. Jos pääsanaa taivutetaan, niin määrite tietysti pysyy omassa muodossaan.
pojan kissa : pojan kissalle : pojan kissoista
kirkossa käynti : kirkossa käynnille : kirkossa käynneistä
Jos määrite on adjektiivi, se lähes aina taipuu pääsanan mukaan eli on samassa sijassa ja luvussa kuin pääsana (ns. kongruenssi). Tämä pätee silloinkin, kun ilmaisu kokonaisuutena on erisnimi. (Sama koskee adjektiivialkuisia yhdyssananimiä kuten Iso-Britannia : Isossa-Britanniassa, joskin niissä esiintyy myös alkuosan taivuttamattomuutta.)
musta kissa : mustalle kissalle : mustista kissoista
Iso Omena : Isossa Omenassa
Muutamissa tapauksissa määrite on taipumaton. Jotkin adjektiivit ovat taipumattomia. Lisäksi muun muassa arvonimeä ja ammattia tarkoittavaa sanaa käytetään usein taipumattomana määritteenä.
pikku kissa : pikku kissalle : pikku kissoista
johtaja Lahti : johtaja Lahdelle
Suomea äidinkielenään puhuville yleensä vain viimeksi mainittu tapaus aiheuttaa ongelmia. Milloin titteli taipuu? Tätä koskevat säännöt ovat melko mutkikkaat. Niitä on väljennetty siihen suuntaan, että taipumattomuus sallitaan yhä yleisemmin. Määritteen taipumattomuus on oikeastaan suomen kielen luonteelle vierasta, mutta siihen on käytännölliset syynsä.

Kielikello-lehden artikkelissa Taipuuko titteli? vuonna 1991 esitetyt, usein opetetut säännöt voidaan tiivistää seuraavasti:

nimen edessä oleva oppiarvoa, virkaa, ammattia, tehtävää tms. tarkoittava substantiivi ei taivu
johtaja Miia Meikäläiselle
sellainen substantiivi kuitenkin taipuu, jos sillä itsellään on määrite
yhtiön johtajalle Miia Meikäläiselle
poikkeuksen poikkeus: jos sellaisen substantiivin määrite kuuluu kiinteästi yhteen substantiivin kanssa, substantiivi ei taivu; tällöin on kyse sanaliitosta, jonka sanojen väliin ei voi ajatella kolmatta sanaa
tekniikan tohtori Miia Meikäläiselle
jos nimen edessä oleva substantiivi kuvaa asianomaisen tilapäistä, tilanteesta johtuvaa asemaa, sitä voidaan käyttää taivutettuna tai taivuttamattomana; taivuttaminen oli ennen sääntöjen vaatimus, mutta taivuttamattomuus on nykyisin tavallisempaa
syytetty Meikäläiselle ~ syytetylle Meikäläiselle
-nen-loppuisia substantiivimääritteitä on yleensä käytetty taivutettuina, mutta niitä voidaan myös käyttää taivuttamattomina.
kirjastoapulainen Meikäläiselle ~ kirjastoapulaiselle Meikäläiselle
Muita määritteitä kuin ammattia, arvoa tms. osoittavia käsitellään nykyisin yleensä samaan tapaan kuin varsinaisia titteleitä. Niinpä ei tarvitse miettiä, onko eläkeläinen tai koululainen titteli vai jotain muuta, vaan niitä voi kohdella tittelien tavoin. Yleisesti ne siis jätetään taivuttamatta, vaikka vanha sääntö vaati taivuttamista. Tässäkin toisaalta tarvitaan taivutusta, jos määritteellä itsellään on määrite.

koululainen Matti Meikäläiselle
(koululaiselle Matti Meikäläiselle)
pikku koululaiselle Matti Meikäläiselle
Titteleihin liittyy myös erityisiä pilkkusääntöjä, joiden mukaan pilkun käyttö riippuu tittelin taivutuksesta. Nämä säännöt koskevat tilanteita, joissa nimen edessä on titteleitä. Jos tittelit ovat taipumattomia, niiden väliin tulee pilkku. Sen sijaan taipuvan ja taipumattoman tittelin väliin ei tule pilkkua. Taipuva titteli kirjoitetaan ennen taipumatonta.

johtaja, tohtori Miia Meikäläiselle
yhtiön johtajalle tohtori Miia Meikäläiselle
yhtiön johtajalle tekniikan tohtori Miia Meikäläiselle

On siihen vielä tällainenkin oikeinkirjoitusvaihtoehto: Vaihtoehto 1 on oikein, mikäli käytetään pilkkua nimen molemmin puolin. Siis ...kaupungin työsuojelupäällikön, Pentti Pykäläisen, työtuolin korkeuden. Siis sanoissa ei ole mitään vikaan. Kielikorva sanoo sen oikeaksi, mutta kielisilmä paljastaa sen ontuvaksi ilman tämän tarkentavan määreen erottamista pilkuilla.
Vaihtoehto 2 on oikein sellaisenaan.

Vanhaan ketjuun jatkoa. Tämän päivän IS:ssa on seuraavaa;
Kansanterveyslaitoksen entinen johtaja, sisätautien erikoislääkäri Jussi H:n mukaan kannattaa...
Jotenkin tuo särähtää vanhassa korvassa.

1. on oikein. Mutta myös näin:
"Työsuojelutarkastaja Matti Meikäläinen tarkastaa Joensuun kaupungin työsuojelupäällikön, INSINÖÖRI Pentti Pykäläisen työtuolin korkeuden.

Oikea vastaus tulikin jo vuosia sitten, mutta mistä johtuu, että nimissä kaikki osat eivät taivu? Mikä on kielihistoriallinen selitys?

Kaikissa muissa osaamissani sijamuotokielissä nimen ja tittelin kaikki osat taipuvat, toisin kuin suomessa.

Lueskelin Kielikelloja ja silmiini osuivat seuraavat esimerkit, jotka tukisivat kuitenkin vanhaa korvaani:

3) Oulun yliopiston vararehtorin Juhani Oksmanin mielestä Suomen koululaitoksesta – 4) Auroran sairaalan sisätautien osaston ylilääkärin Juhani Lähdevirran mukaan – –.
5) Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Pentti Mäki-Hakolan mielestä – –.