yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Nyrkkisäännöstä ei useinkaan seuraa muuta kuin musta silmä, kun sääntö sopii kuin nyrkki silmään. Sitä paitsi hyvä nyrkkisääntö on, että nyrkkisäännöt ovat vääriä.

    Varsinkin sääntö ”omistusmuotoista sanaa ei saa käyttää yhdyssanassa” on suorastaan järjetön – puuttumatta nyt siihen, että siinä todellisuudessa tarkoitetaan genetiiviä. (Genetiivi ilmaisee omistajaa varsin harvoissa tapauksissa. Ei esimerkiksi tuotannonohjauksessa – joka on ihan oikeaa suomea – tuotanto omista ohjausta.)
  2. Lisäksi voisi argumentin n * -1 yksinkertaistaa muotoon -n.

    (Ajattelin ensin, ettei n * -1 olisi edes sallittu ilman sulkuja, n * (-1), mutta C:n syntaksi on osittain aika salliva. Mutta se siis ei ole järkevä lauseke.

    Huom. ohjelmassa pitää olla mukana

    #include

    jotta kääntäjä osaa muuntaa pow-funktion argumentit oikeantyyppisiksi.
  3. Miksi käyttää järkevää ja turvallista merkintää, kun huolimaton melkein näyttää usein toimivan ja säästää kokonaisen merkin?!

    Tosin koko ajatus on vino. Sanojen välin säätö ei ole asia, jota on järkevä tehdä HTML:ssä, koska CSS sopii siihen paljon paremmin. Jos kysyjä kertoisi sivunsa osoitteen ja yksilöisi, mitä ihan oikeasti haluaisi saada aikaan, todellinen ongelma olisi varmaankin jo ratkaistu. Mutta silloinhan olisi jäänyt paljon tyhjää jauhamista ja vääriä ratkaisuyrityksiä väliin, eli se ei olisi yhtään coolia.
  4. Kirosit niin perkeleesti, että Word päätti rangaista sinua.

    Tämä oli kysymyksesi arvoinen vastaus.

    Paremman vastauksen olet jo saanut: kerro jotain siitä, mitä oikeasti tapahtui ja mitä erikoista teit. Jos muu ei auta, niin uppaa tiedosto webiin – ehkä joku sitten viitsii debugata, törkeästä kielenkäytöstäsi huolimatta.
  5. Wordin rivivälikäsite on lievästi sanoen outo ja siksi aina ongelma.

    Ongelma on myös se, mitä tarkoitat rivivälillä 1,15. Mistä päättelet rivivälin olevan sellainen?

    Riviväli on kappaletyylin ominaisuus ja kannattaa asettaa kappaletyylissä. Sopiva arvo riippuu tilanteesta, mutta normaalisti Wordin riviväli 1 tarkoittaa Wordin oletusasetusten mukaista fonttikohtaista riviväliä. Oletkohan tehnyt jotain muuttaaksesi tämän vai tulkitsetkon rivivälin 1 muuksi kuin mitä se on? Se nimittäin saattaa hyvin olla 1,15 kertaa fontin koko.
  6. Hyvin päätelty. Kiinnostava lisäpiirre virheessä on se, että kyrilliset merkit näyttävät siirtyneen oikein, lainausmerkit eivät.
  7. Näköjään Suomi24:lle on tehty tavanomainen verkkosivuston uudistus eli lisätty kilkettä, jotta tekstien lukeminen ja kirjoittaminen ei olisi liian helppoa, ja lisäksi on rikottu aiemmin toiminut merkistötuki. Tosin tuki oli aiemmin kai lähinnä vahingossa syntynyt, mutta ei sitä silti olisi tarvinnut rikkoa.

    Käytin suomen kielen sääntöjen mukaisia lainausmerkkejä. Ne toimivat aiemmin ihan hyvin Suomi24:ssä, mutta ne siis on rikottu. Persoonamuodolla "on rikottu" en tarkoita, että joku välttämättä olisi tehnyt jotain rikkomisen tarkoituksessa, vaan sitä, että ihmisten toiminta on rikkonut ne. Verkkopalvelut eivät yleensä mene noin vain rikki, vaan ne rikotaan eli ihmiset rikkovat ne.
  8. Suomen kielessä käytetään tietystä revolverityypistä nimitystä ”nagan”. Se esiintyy mm. Nykysuomen sanakirjassa ja tavanomaisissa tietosanakirjoissa. Urlahtamasi sivun otsikko ”REVOLVERI M/1895 NAGANT - tuttavallisemmin ’Nagani’” sisältää kaksi muuta kirjoitusasua, joista kumpikaan ei siis ole oikea. Sana on selvästikin lainautunut suomeen venäjästä, jossa ranskankielinen erisnimi ”Nagant” kirjoitetaan ääntämyksen mukaisesti ”Наган”, translitteroituna ”Nagan”, siis ilman loppu-t:tä, joka ei äänny.
  9. Katsopa, mitä muutama vuosikymmen uudempi opus kuten Suomen kielen perussanakirja sanoo,
  10. Jos nimen kirjoitusasu on ”Lulic”, niin ei ässää pidä ”pehmentää”. Päinvastoin sen pitää olla terävämpi kuin suomen kielen normaali ässä; itse asiassa c ääntyy ts-affrikaattana eli t-äänteenä, joka aukeaa s-mäisesti (eikä missään tapauksessa suhahtaen).
  11. Mille tahansa elementille voi asettaa width-ominaisuuden, mutta sillä ei välttämättä ole mitään vaikutusta. Erityisesti se ei (standardinmukaisissa selaimissa) vaikuta inline-elementteihin. Jos siis asetat h1:n inline-elementiksi, niin leveyden asettamisen sijasta kannattaa asettaa esimerkiksi oikeanpuoleinen täyte (padding-right), joka vaikuttaa inline-elementteihinkin.
  12. Jos energiamäärä ilmoitetaan kaupallisessa yhteydessä, on lain mukaan pakollista ilmaista se jouleina. Toistaiseksi, tämän vuoden loppuun, sallitaan määrän ilmaiseminen tämän rinnalla myös muina yksikköinä, kunhan sitä ei tehdä näyttävämmin kuin standardinmukaista määrän ilmaisemista. Kalorien käyttäjät eivät yleensä ymmärrä energian mittaamisen perusteitakaan. Siksi kalorien käyttö on hyödyllinen viesti. :-)
  13. Ruohoaavikon tai aron kutsuminen eri maissa eri nimillä on ihan ymmärrettävää. Vaikeampi on ymmärtää sitä, että näitä nimityksiä on ruvettu käyttämään muissa kielissä sen sijaan, että kussakin kielessä käytettäisiin sen omaa perinteistä nimitystä. Syynä on kai alkujaan ollut paikallisvärin etsiminen matkakirjoihin, romaaneihin jne. Aroihin liittyy monenlaista romantiikkaa ja mahtipontisuuttakin, ja silloin vierassanoilla yritetään korvata se, mikä kuvailemisen taidosta puuttuu. Liekö mitenkään erityinen ihme, että jonkun mielestä paikallisväritteisiä sanoja voidaan käyttää myös ristiin?
  14. Kyseisellä kielialueella näyttää esiintyvän myös nimi Lulić, joka lausutaan hiukan toisin. Mahdollisesti nimi on jouduttu mukauttamaan teknisiin ja kulttuurisiin rajoituksiin, ihan kuten suomalaisesta Pälli-nimisestä henkilöstä saattaa ulkomailla tulla... Suomen väestörekisteriin ei voida tallentaa nimeä, jossa on esimerkiksi ć-kirjain. Aika käsittämätöntä 2000-luvulla, mutta niin vain on. Voihan toisaalta olla, että nimi on oikeasti Lulic.
  15. Yksinkertaisinta on kai tehdä kaikista noista elementeistä inline-elementtejä. Koko style-elementti voi silloin olla tällainen: h1, #menu, #menu li { display: inline; margin: 0; padding: 0; } #menu li { padding-left: 1em; }
  16. Espanja on varmaan suomalaiselle paljon helpompi kieli aloittaa kuin venäjä. Monia pelottaa jo venäjän aakkosto. Lisäksi espanjan sanastossa on paljon sellaista, joka on tuttua kansainvälisestä sanastosta ("sivistyssanoista"), venäjässä vähemmän. Ihan eri asia on, mikä on hyödyllistä ja missä mielessä. Minä en ole espanjaa juurikaan tarvinnut muualla kuin lomamatkoilla, venäjää paljon enemmän.
  17. Etkö tiedä, että englannissa ”you” on täysin neutraali 2. persoonan pronomini? Englannissa ei ole esiintynyt sitä mm. ruotsissa joskus esiintynyttä ilmiötä, että 2. persoonaa pidettiin epäkohteliaana ja se kierrettiin 3. persoonalla (”kan doktorn ge mig”). Yhtä kuvitteellista on, että 1. persoonan käyttö olisi kohteliaampaa kuin 2. persoonan. Sehän on puhujakeskeistä ja kiertelevää. Mitä Google-osumien määrään tulee, niin ei pitäisi olla yllätys, että niiden määrä riippuu muun muassa siitä, mitä Googlea käyttää. Tosin sekä google.com että google.fi antavat (hiukan eri määrän) yli 9 miljoonaa, mutta ehkä sinä käytit jotain eksoottisempaa – tai vain eri asetuksia.
  18. On helppoa näyttää (ainakin hetken aikaa) viisaalta, kun osaa googlata. Todellisuudessa 84 600 on varsin vähän, kun vertaa oikeasti luontevan (ei niinkään idiomaattisen kuin tavallisen) ilmauksen ”could you please” noin 9 miljoonaan. Siihen verrattuna muutama kymmenen tuhatta selittyisi tavanomaisina erehdyksinä tms. Vähän enemmästä on kyse, nimittäin please-sanan ajoittaisesta irtautumisesta yhä irrallisemmaksi lisukkeeksi. Olennaista on, että sellainen kielenkäyttö ei ole erityisen sopivaa knightia puhuteltaessa. Hourailut sinun kannattaakin jättää omaan arvoonsa, koska et osaa edes päättää, onko kyse lapsellisuudesta vai hourailusta.
  19. Korrekti puhuttelu on kyllä ”Sir Roger” ilman huutomerkkiä (tai nousevaa intonaatiota). Muuten, ”could I please” vaikuttaa vähän oudolta; voisi sanoa ”could I have” tai ”could you please give me”. Puhuttelussa siis käytetään Sir-sanaa nimenomaan etunimen edessä, olipa kyseessä ritari (knight) kuten Moore tai ylempiarvoinen baronetti. Ks. http://www.baronetage.org/Addressing.htm Suomen kielessä ei yleensä ole syytä käyttää vieraskielisiä arvonimiä. Jos Sir-sanaa kuitenkin käytetään, se tulee ehdottomasti kirjoittaa tässä yhteydessä versaalialkuisena (siis Sir, ei sir). Arvonimet eivät ole osa nimeä. (Sen sijaan erilaiset etuliitteet on luonnollista ymmärtää nimen osiksi, joten oikeastaan olisi puhuttava johdonmukaisesti von Döbelnistä, von Linnéstä, de Gaullesta jne. myös nimen toistuessa.)
  20. Osoitin, miksi käsityksesi on harhainen, ja ”vastasit” siihen toistamalla käsityksesi, paljolti jopa samoin sanoin. On tainnut neula juuttua paikoilleen. ”Tällaista ilmiötä en ole tavannut muissa kielissä” kertoo paljon. Tutustupa muutamaan muuhun kieleen! Mutta ota ensin pois ne silmälaput, jotka saavat sinut kieltämään kielen ilmiöitä milloin milläkin tekosyyllä. Esimerkiksi ”kuluminen” on vain tapa kuvata joitakin kielen muutoksia eikä mitenkään kumoa sitä, että muutos on johtanut selvään eroon kirjakielen ja puhekielen välillä.
    21. 53 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt