yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Tietosanakirjasta tai muusta hakuteoksesta on helppo tarkistaa, että Berlioz-nimen loppu-z ääntyy, joten genetiivi on Berliozin. Tässä ei siis tarvita ranskan taitoa, eikä yleinen ranskan osaaminen välttämättä edes auta, koska nimien ääntämyksessä on usein erikoisuuksia.
  2. Olet oikeassa, minulta lipsahti väärän merkin nimi. Akuutti on ´, ja gravis ` tulee samasta näppäimestä vaihto-näppäimen avulla.

    Siitä, että akuutin kirjoittaminen on hiukan helpompaa kuin graviksen, muuten johtunee se, että prepositio ”à” kirjoitetaan kai useammin väärin (á) kuin oikein.
  3. Kyllä käyttöjärjestelmä vaikuttaa hyvinkin paljon merkkien kirjoittamiseen. Alt+0150 ja vastaavat ovat nimenomaan Windowsin ominaisuuksia.

    Linuxeja en juuri tunne kuin teoriassa, mutta esimerkiksi
    http://www.cl.cam.ac.uk/~mgk25/unicode.html#input
    kertoo merkistöasioista.

    Uusi, laajennettu näppäinasettelu on kuitenkin yleensä riittävä tavallisiin kirjoitustarpeisiin, ja se on saatavilla myös Linuxeihin. Ja sillä ilmeisesti saitkin ajatusviivan kirjoitetuksi.

    Jos ”Oulu–Kuusamo-valtatie” jaetaan eri riveille niin, että ”valtatie” tulee toiselle riville, niin oikea kirjoitustapa on

    Oulu–Kuusamo-
    valtatie

    Kuten yleensäkin, yhdysmerkki tulee rivin loppuun. Seuraavan rivin alkuun se tulisi vain, jos alkuosa on sanaliitto ja sisältää siksi välilyönnin, esimerkiksi

    Ubuntu 8.10
    -järjestelmä

    Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) ero riippuu fontista ja voi olla hyvinkin huomattava. Eroa on lähinnä pituudessa, mahdollisesti myös paksuudessa ja korkeudessa. Fontteja, joissa ero on pieni, kannattaa välttää. Ks. ”Välimerkit – typografian murheenkryyni”, Julkaisija 2/2007.
  4. ”Cedilla” on suomeksi ”sedilji” ja löytyy kartan tai sen selityksen avulla: AltGr+´ (missä ´ tarkoittaa ylempää tarkenäppäintä, josta normaalisti tulee gravis). Tämä tuottaa sediljin tarkkeena, eli esimerkiksi AltGr+´ C tuottaa sedilji-c:n ç.

    Jos todella haluat kirjoittaa sediljin erillisenä merkkinä – mihin tuskin koskaan on tarvetta paitsi ehkä tekstissä, joka käsittelee sediljiä ”¸” merkkinä – näppäile AltGr+´ välilyönti.
  5. Korpelan kielenoppaassa kyllä kerrotaan myös useista tavoista kirjoittaa merkkejä, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/11.6.html

    Jos Alt+0150 ei toimi, niin todennäköisesti et kirjoita sitä oikealla tavalla (ks. yllä mainitusta osoitteesta ohjeita), esimerkiksi et käytä numeronäppäimistöä. Toinen vaihtoehto on, että et käydä Windowsia vaan esimerkiksi Macia tai Linuxia, mutta sellaiset käyttäjät yleensä ymmärtävät kertoa, millaista järjestelmää käyttävät.

    Oikea näppäily on todellakin Alt+0150, kun taas Alt+0151 tuottaa pitkän ajatusviivan, joka on amerikanenglannin ajatusviiva.

    Jos tarvitsee ajatusviivaa usein, kannattaa (jos mahdollista) asentaa koneeseen uusi, laajennettu näppäinasettelu, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/uusinappis.html
    Siinä ajatusviiva voidaan kirjoittaa näppäilyllä AltGr+yhdysmerkki.

    Oikea kirjoitusasu on Oulu–Kuusamo-valtatie. Sen kun vaivautuu kirjoittamaan oikein, näyttääkin heti tyylikkäältä, koska melkein kaikki muut kirjoittavat sen väärin – erilaisilla ja usein ihan kummallisilla tavoilla.
  6. Edelleenkin kysyt väärin, kun et kerro URLia. Et myöskään kerro, mitä tarkoitat solujen yhdistämisellä ja kehyksellä. (Taulukossa ei oletusarvoisesti ole mitään kehyksiä.)

    Mutta sen verran kysymyksestäsi ehkä saa selvää, että ratkaisu lienee tämäntapainen:


    aaa1 bbb1
    aaa2 bbb2
    aaa3 bbb3


    Taulukoiden väliin saa tyhjää tilaa parhaiten CSS:n margin-ominaisuudella. Esimerkiksi jos edellä olevan taulukon ensimmäinen tägi kirjoitetaan

    niin taulukon perään tulee vähän alle tekstirivin verran tyhjää.
  7. CSS:llä ei voi lainkaan luoda linkkejä. CSS on muotoilukieli. Voit kyllä muuttaa linkin ulkonäköä esimerkiksi tekemällä linkistä ison laatikon.

    Mitä kummaa tarkoitat sillä, että haluat tehdä kuvasta linkin (siis että klikkaamalla pääsee toiselle sivulle) mutta et halua tehdä kuvasta linkkiä?
  8. Kaksoisklusiilit kk, pp ja tt ovat suomen sanoissa astevaihtelussa myös erisnimissä (esim. Riitta : Riitan), joissa yksinäisklusiilit eivät kaikissa tapauksissa ole astevaihtelussa (esim. Mika : Mikan, Satu : Sadun ~ Satun).

    Tästä ei poiketa silloinkaan, kun astevaihtelu tuottaa muodon, joka on sama kuin toisen sanan muoto, esimerkiksi Miikan. Astevaihtelu ja muut äännevaihtelut tuottavat muutenkin paljon homonymiaa; esimerkiksi ”paloissa” voi olla eri sanojen taivutusmuoto: palo, palko, pala.
  9. Koska se on ruotsiksi ”politiker”, jossa paino on toisella tavulla, joka siksi ääntyy pitkänä.
  10. Sivullasi on ehkä virhe.

    Jos haluat tarkemman vastauksen, kysy tarkempi kysymys. Vihje: URL.
  11. Opettelepa ensin kirjoittamaan suomen lainausmerkit oikein ja rupea vasta sitten mestaroimaan muiden kielenkäyttöä.

    Suomen lainausmerkit ovat tällaiset: ”muka”. Jos et osaa tai uskalla kirjoittaa niitä, käytä edes oikeanlaisia korvikkeita: "muka".

    Tutustu johonkin kielenoppaaseen, niin opit, missä käytetään yksinkertaista lainausmerkkiä.
  12. Väitteet ”Пётр Алексеевич Романов oli syntymänimi ja Пётр Великий oli sitten hallitsijana” ovat anakronistisia, koska Pietari Suuren aikana ei käytetty ё-kirjainta. Sen ensimmäinen esiintymä lienee vasta vuodelta 1797 (eikä se ole koskaan tullut yleiseen käyttöön).

    Olennaisempaa on, että kysyjä viittasi (tosin lähinnä vain urlahtaen) sivuun, jossa käytettiin nimeä ”Pietari Suuri” sota-aluksesta. Sellainen on tietysti asiatonta: esimerkiksi laivojen nimiä pitää käsitellään sitaattilainoina. Emmehän puhu ”Kuningatar Elisabet II:sta”, kun tarkoitamme laivaa.

    Oikea menettely on toki käyttää venäjänkielistä nimeä suomalaisen standardin ja kielitoimiston suosituksen mukaisessa translitteraatiossa: Pjotr Veliki. (Loppuun ei siis tule j:tä. Ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8 )
  13. Mutta eikös se sovi elokuvaan, jossa pääosaa esittää Tom Cruise ja jossa puhutaan englantia? Ja käytetäänhän turkinkielisessäkin nimessä englanninkielistä asua! Ks.
    http://www.imdb.com/title/tt0985699/releaseinfo#akas
  14. Onkohan kyse satunnaisesta tietämättömyydestä vai trollauksesta, kun kirjoitat ruotsalaisesta yhtiöstä? Yhtiön nimi on Eckerö Line, ja se on suomalainen (Suomen kaupparekisterissä, kotipaikkana Maarianhamina, joka sijaitsee Suomessa). Yrityksen kieli on kyllä ruotsi, mutta sehän on eri asia.

    Vielä aika hiljattain (4.2.) yhtiö kertoi verkkosivuillaan: ”Eckerö Line on ainoa laivayhtiö, jolla on oikeus suomalaisen palvelun tunnukseen, avainlippuun.” Tämän poistaminen johtunee siitä, että yhtiö on hiljattain siirtänyt laivansa niin sanotusti Ruotsin lipun alle eli rekisteröinyt ne Ruotsin rekisteriin – nuuskan takia.

    Keskustelun ääntämyksestä voinee lopettaa toteamalla, että yhtiön nimen alkuosa on tietysti ruotsia ja johtuu ahvenanmaalaisen kunnan nimestä, jolle taas löytyy lähimmästä tietosanakirjasta ääntämystieto [ekkærø:] eli suomen kirjoitusjärjestelmän mukaan merkittynä [ekkäröö].

    Pitkävokaalinen ääntämys [eekk-] johtuu ehkä useiden Ek-alkuisten nimien vaikutuksesta (Ruotsissa on muuten Ekerö-niminen kunta) ja siitä, että Eckerö-nimeä on vaikea hahmottaa.
  15. Et edes yrittänyt esittää mitään viitteen näköistä, joten osoitit itsesi juuri paitsi paskanjauhajaksi myös olennoksi, joka on valmis esittämään julkisesti (nimettömyyden suojista tietysti) perättömiksi tietämiään syytöksiä.
  16. Kyllä se on ihan sinun omasta päästäsi. Voisit tietysti osoittaa minun olevan väärässä, jos esittäisit viitteen. Mutta kun et voi.
  17. Ja sinä sitten kerrot, miten tehdään rikkinäinen auto, etkä osaa edes laskea, paljonko on 45 + 45. Vihje: se ei ole 100.
  18. Oletko kääntämässä tekstiä (toivottavasti et) vai yrittämässä ymmärtää sitä?

    Tekstissä on sen verran kopiointivirheitä, että on kyseenalaista, välittyykö sen sisältö oikein. Kontekstiakin on liian vähän, mm.funktion f määrittely puuttuu, samoin siitä, mihin kaavaan viitataan. On siis mahdotonta sanoa, onko lähtötekstissä sellainen epämääräisyys kuin näyttäisi olevan. Todennäköisesti ”power” tässä kuitenkin tarkoittaa todella potenssia.
  19. Asialla ei ole mitään tekemistä CSS:n kanssa. CSS:llä vaikutetaan sisällön esittämisen tapaan, ei itse sisältöön, ja kentässä oleva data on sisältöä.

    Jos näet mainitsemallasi sivulla jotain esitäytettynä, kyseessä on selaimesi ominaisuus.
  20. Millaisille ulkomaalaisille? Ja haluatko opettaa kirjaimen vai äänteen?

    Ei ö-äänne kovin harvinainen ole maailman kielissä. Tämä tietysti riippuu vähän siitä, mitä ö-äänteellä tarkoitetaan.

    Jos joku ei osaa mitään kieltä, missä olisi ö-äänne, niin yksinkertaisinta on kai selittää (jollakin hänen osaamallaan kielellä), että suomen ö on suppean o-äänteen etuvokaalinen vastine. Siis esimerkiksi pannaan huulet kuin aiottaessa ääntää o mutta sitten ennen ääntämistä työnnetään kieli suun etuosaan niin että vokaali ääntyy lähinnä siellä.

    Jos joku osaa vain englantia niin sitten menee vähän vaikeammaksi, koska monissa tavallisissa englannin muodoissa ei ole suppeaa o-äännettä. Silloin pitäisi oikeastaan opettaa ensin ääntämään suomen o, joka siis on suppeampi (”suljetumpi”) kuin englannin o (yleensä).

    Kirjoissa, jotka on tarkoitettu suomea vieraana kielenä opiskeleville, on toivottavasti jonkinlaisia selityksiä aiheesta. Tosin niissä saatetaan luottaa (liiaksikin) siihen, että tällaiset asiat opitaan suullisesti.

    P.S. En haluaisi kuunnella, millaista on ääntämys, jossa ä on opittu lausumaan niin kuin lammas sanoo.
    21. 58 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt