yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Ja URL on?

    Jos palvelin ilmoittaa koodauksen HTTP-otsakkeissa, niin ei ole mitään väliä sillä, mitä meta-tägissä lukee.

    Ja jos ilmoitettu koodaus on eri kuin todellinen, ei mene hyvin. Miten siis mahtavat olla FrontPagen tallennusasetukset?
  2. Kuten muistiossani mainitsen, fonttiasetuksia (tai niiden oletusarvoa) ei voi asettaa Wordin asetuksista, vaan siihen käytetään tyylejä. Voit muuttaa Normaali-tyylin asetukset haluamiksesi. Fonttiasetuksista valitaan fonttilaji ja -koko, ja kappaleasetuksissa on ylä- ja alamarginaalit, joista jälkimmäisen nollaaminen poistaa sen, mitä kutsut "raivostuttavaksi automaattiseksi rivinväliksi".

    (Vai tarkoititko sittenkin kaikkien rivien välissä olevaa pientä tyhjää tilaa? Sitä varten pitää muuttaa Normaali-tyylin riviväliasetuksia, käytännössä vaihtaa kerroin 1,15 luvuksi 1.)

    Tosin tyylikkäässä tekstinkäsittelyssä kappaleiden välinen tila luodaan nimenomaan alamarginaalilla, ei tyhjällä rivillä. Tarkkaan ottaen asiakirjastandardi vaatii tyhjät rivit, mutta standardi itsekään ei tätä noudata! Toinen, "kirjallisempi" (kirjoissa ja lehdissä yleensä käytetty) vaihtoehto on käyttää kappaleen ensimmäisen rivin sisennystä ilman mitään tyhjää kappaleiden välissä. Tämänkin voi tehdä Normaali-tyylin kappaleasetuksissa.

    Times New Roman saattaa olla hyvä valinta, jos asiakirja on tarkoitettu luettavaksi ruudulta erilaisissa ympäristöissä, joissa ei välttämättä ole Word 2007:ää. Mutta Office 2007:n (ja Vistan) mukana tuleva Cambria on kyllä huomattavasti helppolukuisempi kuvaruudulla ja myös paperilla varsin tyylikäs.
  3. Argumenttisi eivät voi vaikuttaa, kun niitä ei ole tai ne eivät kestä ensimmäistäkään vasta-argumentin poikasta.

    Niinpä siirryit ulkonaisestikin tyhjään lässytykseen: viestissäsi ei ollut edes sanan puolikkaan osasta itse asiasta.
  4. Et ilmeisesti ajatellut asiaa tai tutustunut argumentteihin. Etkä ole tainnut tutustua ”lippuihin”; ne nimittäin ovat usein vääristeltyjä, jopa pilkkaavia kuvia lippujen jäljitelmistä, ja niiden erottaminen toisistaan ei todellakaan ole helppoa etenkään kun ne ovat mittasuhteiltaan, muodoiltaan ja väreiltään enemmän tai vähemmän vääriä. Miten hyvin mahtaisit erottaa toisistaan parin metrin päästä pienen postimerkin kokoiset Britannian, Norjan ja Islannin liput?

    Ja lienetkö tietoinen esimerkiksi siitä, että suurin osa portugalin kielen (yksi maailman suurista kielistä) puhujista ei tunne Portugalin lippua? Näin ainakin brasilialaiset ovat kertoneet minulle.

    Nimikyltissä asiallinen merkintä olisi kielen kolmikirjaiminen standardoitu tunnus, joka perustuu yleensä kielen omakieliseen nimeen, kuten ENG = englanti, FRA = ranska jne. Täysin yksiselitteistä. (Suomalaiset eivät ole halunneet omalle kielelleen omakielisen nimen mukaista tunnusta, vaan käytössä on FIN = suomi. Senkin merkityksen kielten rivistössä ehkä noin 100,1 % suomalaisista päättelee tai arvaa oikein.)
  5. Kun hiljattain kyselin mikropc.net-keskustelupalstalla, mitä eroa Office 2007:n versioissa on, minulle vakuutettiin, että erilaisten Home-, Small Office- yms. versioiden sisältämät ohjelmat ovat identtiset. Nimet viittaavat eri paketteihin, joissa on eri valikoimat Office-ohjelmia ja hinnassa eroa tämän mukaan.

    Joten arvioi, mitä ohjelmia tarvitset, ja hanki sen mukainen paketti. Word ja Excel sisältyvät kaikkiin. Mitä muita oikeasti käyttäisit? PowerPoint kuuluu muihin kuin Basic-pakettiin (ja on ihan kiva, mielestäni helppokäyttöisempi kuin vanhemmat versiot). Access on mukana vasta Professional-tason paketeissa. Mutta älä luota tällaisiin tietoihin, vaan tarkista ennen ostoa, mitä paketissa luvataan olevan.

    Erilaiset lisenssiehdot ovat sitten oma lukunsa. OEM tarkoittaa Original Equipment Manafacturer, ja lähtökohtana on, että OEM-lisenssillä tuotetta myydään vain laitteen myynnin yhteydessä. Mutta tämä on syytä tarkistaa OEM-lisenssiehdoista. Opiskelija- yms. lisensseillä on omat ehtonsa, ja silloin hinta on voi olla olennaisesti halvempi mutta toisaalta käyttöoikeus rajatumpi (esim. vain opiskeluaikana).

    Valitettavasti verkkokaupoissa tiedot paketeista ja lisensseistä ovat usein viitteellisiä, jopa lähes salakirjoitusta.
  6. niin et alkuunkaan tiedä, mistä jpeg- ja gif-muodoissa on kyse. Vihje: mitä tarkoittaa "p" lyhenteessä "jpeg" ja mitenkähän valokuvat toimivat tekstin taustana?
  7. Sanoisin reunaotsikoksi tai reunusotsikoksi, mutta muut eivät sano. En tiedä, miksi sanovat. Kappaleotsikko kai on muuta: kappaleen alkuun vedetty otsikko.

    Tekisin näin: kirjoitetaan otsikon teksti, painetaan sarkainnäppäintä ja kirjoitetaan kappale. Sitten valitaan sekä reunaotsikko että tekstikappale ja muotoillaan se (suoraan tai tyylillä) siten, että Kappale-ikkunan Sisennykset ja välit -välilehdellä valitaan Mukautettu-valikosta kohta Riippuva ja Sisennys-ruutuun kirjoitetaan haluttu sisennys, käytännössä 4,6 cm (ainakin jos noudatetaan suomalaista asiakirjastandardia, SFS 2487).
  8. Miksi olisi kieliopin asia, kumman sanan valitset? Jos mietit, sanoako jotain kauniiksi vai somaksi, onko sekin kielioppikysymys?

    Jos ajattelit, että toinen vaihtoehdoista on oikein ja toinen väärin, olit väärässä.

    Kielioppikysymys on sen sijaan se, mihin muutkin vastaajat ovat puuttuneet: kuuluuko kuin-sanan eteen pilkku? Lyhyesti sanottuna viralliset säännöt kyllä vaativat pilkun sen eteen, kun se aloittaa lauseen kuten näissä tapauksissa, mutta sääntöihin kuuluu poikkeus, jota voi tulkita niin, että pilkun voi aina jättää pois. Tarkemmin ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.3.html#kuin
  9. On yksinkertaisesti väärin käyttää valtion lippua kielen symbolina. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/flags.html

    Jos joku kaipaa auktoriteettia eikä järkiperusteita, niin:
    ”Kielivalinta esitetään esimerkiksi ’suomeksi’, ’på svenska’ ja ’in English’ (ei esimerkiksi valtioiden lippuja).”
    http://www.suomi.fi/suomifi/laatuaverkkoon/laatukriteerit/kaytto/saatavuus/index.html#L_1_3_Verkkopalvelua_voi_kayttaa_suomeksi_ja_ruotsiksi

    Surkuhupaisaa muuten on, että niillä suomalaisilla sivuilla, joilla on Britannian lippu kielen symbolina, on yleensä yritetty kirjoittaa _amerikanenglantia_ (tässä tavallisesti kovin hyvin onnistumatta).
  10. tarkoittaa lihavointia (bold face). Tämä on ihan HTML:ää, eikä sillä ole mitään tekemistä CSS:n kanssa. Ja class-määritekin on HTML:ää, joskin sitä yleensä käytetään vain sitä varten, että elementteihin voidaan liittää CSS-sääntöjä.

    Ilmauksessa ei "b class" tarkoita mitään erityistä, vaan "b" on elementin nimi (oikeastaan ns. generic identifier) ja "class" on määritteen nimi.

    Se ei tee mitään. Se on dataa. Data ei tee mitään, paitsi Star Trekissä.

    Sitä voi käyttää vaikka siihen, että jotkin -elementit esitetään eri tavalla kuin muut. En nyt keksi mitään järkevää syytä tähän, mutta ehkä joku on keksinyt. Jos vaikka paljastaisit URLin, josta tuon löysit, niin ainakin kohtuutonta korvausta vastaan voisin analysoida sinulle, mikä on todennäköinen syy. :-)
  11. Miten Outlook (siis palstan aihepiiri) liittyy asiaan? Mitä ovat ”Soneran omat sivut”? Tarkoitatko jotain webmailia? Entä mitä asetuksia olet katsonut? Mikä ohjelma vastaanottajalla on? Millaisen ihmeen ä ja ö muodostavat.

    Outlookissa on ilmeisesti ainakin yksi asetus, jolla ääkköset saa aika varmasti rikki _luettaessa_ (jopa niin, että käyttäjä itsekään ei voi lukea lähettämiään viestejä oikein), nimittäin kohta, jossa kiinnitetään saapuvien viestien koodaus.

    Aloitetaan kuitenkin siitä, mitä tarkkaan ottaen menee vikaan ja miten ja mitä ohjelmia käytettäessä.
  12. Espanjan akatemian sanakirja sopii kyllä sellaiselle, joka jo osaa espanjaa.

    Pieniä espanja–suomi-sanakirjojakin on netissä, ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanak.html
    mutta suosittelen kyllä painetun sanakirjan ostamista. Pieninkin on todennäköisesti paljon parempi kuin netin ilmaisanti.

    Jos nettiyhteys sattuu olemaan Elisalta eli Kolumbukselta, niin http://sanakirja.elisa.fi on tutustumisen arvoinen. Siellä on aika monen kieliyhdistelmän sanakirjat, joista parhaat saattavat olla tavallisen taskusanakirjan tasoa tai osittain vähän parempiakin.
  13. Kiitos, tuo näyttää toimivan sekä wanhassa Wordissa että Word 2007:ssä.
  14. Sotket yksinkertaista asiaa. Ääkkösten käyttöön ei todellakaan tarvita UTF-8:aa, ja jos ääkköset eivät nyt toimi, UTF-8 ei auta yhtään vaan vain sotkee lisää.

    Varsinkin kun kysyjä on mitä ilmeisimmin aloittelija, hänellä menee ihan sormi suuhun esimerkiksi sitten, kun meta-kikkailu ei toimikaan.

    Tietysti noin kerran vuosisadassa umpimähkäinen UTF-8:n käyttö auttaa, koska palvelin on väärin konfiguroitu. Suunnilleen yhtä usein auttaa toisaalta windows-1251 tai EBCDIC.
  15. Siis pitää lisätä
    InsertAsField:=False
    eli ei (vaihtuvana) kenttänä, joka on oletusarvo.

    Mutta onko todella niin, että tällaista perusasiaa ei voi tehdä suoraan? Ilmankos näkee "sähköisiä asiakirjoja", jotka on ikään kuin päivätty mutta päiväys onkin tiedoston avaamishetken mukainen.

    Eikä kukaan edes ole vielä tullut kertomaan, kuinka kannattaisi siirtyä OpenOfficeen tai WordPerfectiin tai johonkin muuhun, jossa homma sujuu niin-ja-niin helposti tai ihan automaattisesti. :-)
  16. Ainakin tuohon pitää lisätä
    InsertAsField:=True
    sillä muutoinhan se lisää juuri sellaisen vaihtuvan päiväyksen, josta halutaan eroon.

    Lisäksi noin muutettuna makro kyllä lisää kiinteän päiväyksen, mutta jos sitä käytetään kentässä, jossa jo on vaihtuva päiväys, ei vaihtuva päiväys muutu kiinteäksi. Päiväyksen valitseminen on sekin hankalaa, koska kaksoisklikkaus valitsee siitä vain yhden osan ja kolmoisklikkaukseen taas yleensä tulee muutakin kuin halutaan.

    Edelleen siis on hakusessa, miten voisi (edes makrolla, mutta mieluiten valmiilla komennoilla) _vaihtaa_ vaihtuvan päiväyksen kiinteäksi (helpommin kuin aluksi kuvasin).
  17. Tokihan veto-sanaa tässä tarkoitetussakin merkityksessä voidaan joutua taivuttamaan, esimerkiksi kun kirjoitetaan siitä, miten joskus muinoin eduskunta murti tasavallan presidentin veton. (Ei voi sanoa ”veto-oikeuden”, koska ei tätä oikeutta murrettu vaan siihen perustunut oikeustoimi, veto.)

    Nykysuomen sanakirjassakin mainitaan taivutettuja muotoja: vetoa, (esittää) vetonsa, vetollaan. Kun kyseessä on periaatteessa sitaattilaina, siinä ei tietenkään ole astevaihtelua.

    Siinä muuten myös mainitaan ääntämys: ”[tav.: vē-]”, eli e-vokaali ääntyy pitkänä. Tämä vastaa latinan ääntämystä jostain varhaiskeskiajalta alkaen; klassillinen ääntämys (jota monet jäljittelevät vaihtelevassa määrin) on [vetō] eli suomen kirjoitusjärjestelmän mukaan merkittynä [vetoo] eli kuten vetoaa-sanan puhekielinen muoto.

    Ääntämys [veetto] on suomalainen erikoisuus ja niin yleinen, että virheen voidaan melkein katsoa muuttuneen säännöksi. Jos latinan veto-sanasta olisi tullut suomeen varsinainen lainasana (yleislaina), sen asu olisi ”veetto”´. Vrt.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/orto.html#kahd
  18. Kokeilepa ensin Alt+Vaihto eli Alt+Shift (siis painetaan Alt-näppäin alas, näpäytetään sitä Vaihto-näppäintä, jolla ns. ISOT KIRJAIMET tuotetaan, ja päästetään Alt-näppäin ylös). Tämä tehdään tilassa, jossa Wordin ikkuna on aktiivinen, tai missä ikkunassa ongelma nyt ilmenneekin.

    Tämän pitäisi vaihtaa näppäinasettelu amerikkalaisesta takaisin suomalaiseksi. Olet luultavasti jossain vaiheessa vahingossa näppäillyt Alt+Vaihto. Amerikkalaisen näppäinasettelun mukaan meikäläisen näppäimistön Ä-näppäin tuottaa ':n, Ö ;:n, ( eli Vaihto+8 *:n, yhdysmerkki - /:n yms. Plusmerkkijuttua en ihan ymmärrä, koska jenkkiasettelun mukaan se tulee yhdistelmällä Vaihto+´ eli Vaihto+akuutti.

    Näppäimistöasettelun osoittaa kuvaruudun alarivillä, melko oikealla oleva ilmaisin, joka voi olla esimerkiksi FI (suomalainen) tai EN (”englannin kielen mukainen”, käytännössä yleensä amerikkalainen).

    Jos tämä ei auta, kerropa vähän tarkemmin, mitä esimerkiksi Ä- ja Ö-näppäimestä todella tulee. Kerro myös, mitä kieltä käytät. On mahdollista, että Wordissa on käytössä asetus, jonka mukaan se vaihtaa näppäinasettelun automaattisesti kielen mukaan ja ehkä vielä automaattisesti tunnistaa kielen. Molemmat kannattaa poistaa käytöstä. Wordin versiosta riippuu, miten se tehdään.
  19. Tässä tapauksessa yksikkö on varmaankin oikein, koska kyse on aiemmin mainitsemattomista henkilöistä eikä asiayhteyskään tee lukijalle selväksi, keistä on kyse.

    Sen sijaan silloin, kun puhe on tietyistä, lukijan tai kuulijan tietämistä yksilöistä, käytetään periaatteessa monikkoa. Toisaalta tällaiset ilmaukset ovat yleensä hiukan outoja, ellei niihin liitetä jotain sanaa, joka osoittaa definiittisyyden selvemmin – käytännössä määräävän artikkelin tavoin.

    Jos jutun jatkossa aloitettaisiin virke sanoilla ”Kaksi tyttöä – –”, tulisi predikaatin olla monikossa (esim. ”olivat”), koska silloin kyse on jo kieliopillisesti ajatellen definiitistä subjektista. Toisaalta luontevampaa kuin ”Kaksi tyttöä olivat” olisi aloittaa ”Nämä kaksi tyttöä olivat” tai ”Molemmat tytöt olivat”.

    Lisätietoja:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#mon-pred
  20. Kyllä ”Stickstoffflasche” on sekin ihan käytössä oleva sana.

    Mainitsemasi opettaja ei tainnut tajuta, että suomen sana ”vety” omalla tavallaan matkii saksan sanaa ja monia muita sanoja, joissa vedyn nimi perustuu veteen, koska vety ”synnyttää” vettä (palaessaan). Johtosuhde vesi – vety on tietysti vähän erikoinen, mutta sama koskee monia muita sepitettyjä sanoja.
    21. 77 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt