yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. ”Sauerstoffflasche” oli tosiaan se, mitä haettiin. Toinen samantyyppinen, selvästi harvinaisempi sana on ”Wasserstoffflasche” ˇvetypulloˇ.
  2. Tietysti "aatteellinen" käy myös. Ja "päätteettömyys". Lisää voi tuottaa helposti, vaikka jossain vaiheessa mennään tietysti kielen sanaston rajamaille: sanoihin, jotka voi muodostaa suomen sananmuodostuskeinoilla ja joiden merkitys on selvä (vaikkakin ehkä mutkikas) suomea puhuvalle mutta joita ei ehkä ole (vielä) koskaan käytetty. Esimerkiksi "viitteellisyys", "vaatteettomuus", "liitteettömyys" ja "puutteettomuus".

    Saako nyt heittää yhtä tyhmiä tehtäviä:

    1) Missä ruotsin kielen sanassa on kuusi erilaista konsonanttia peräkkäin?

    2) Missä sanassa on kirjainyhdistelmä fffl? Kielestä paljastan, että se ei ole suomi. (_Tällä_ kysymyksellä on vähän käytännöllistäkin taustaa. Joissakin fonteissa on fffl-ligatuuri, ja nyt tietysti kiinnostaa, missä sitä muka voitaisiin oikeasti tarvita.)
  3. Silloin varmaankin tarkoitetaan, että cv (suom. ansioluettelo) on tosiaankin omana osana ja oletettavasti alkaa uudelta sivulta. Kirjoitat siis vain hakemuksen ja cv:n samaan tiedostoon ja sitten lisäät cv:n edelle osanvaihdon. Tällöin voit tehdä eri osiin erilaiset ylä- ja alatunnisteet.
  4. Olet tehnyt sen väärin.

    Tarkempia neuvoja saat, kun esität tarkemman kuvauksen siitä, mitä olet tehnyt. Vihje: URL.

    HTML:llä et muuten voi mitenkään rajoittaa valintojen määrää kolmeksi. Tämä on kuitenkin toistaiseksi sivuseikka, sillä ilman jotain palvelimessa toimivaa sovellusta, joka on totettu jollain ohjelmointikieltä, et voi tehdä _mitään_ toimivaa kyselyä verkkosivulle.
  5. Komento Lisää/Vaihto avaa ikkunan, jossa voit halutunlaisen sivunvaihdon. Se, mitä eri vaihtoehdot merkitsevät, selviää Wordin ohjeesta.

    Haluat todennäköisesti valita vaihtoehdon ”Seuraava sivu”, jolloin uusi osa alkaa uudelta sivulta mutta tyhjää sivua ei jää väliin. Vaihtoehto ”Jatkuva” tarkoittaa, ettei mitään sivunvaihtoa tule (ellei nyt sitten Word satu ihan normaalissa sivutuksessa sijoittamaan sivunvaihtoa kyseiseen kohtaan).
  6. Ihmettelemäsi s-loppu on useimmissa tapauksissa yksikön nominatiivin sijapääte, ja tässä asiassa latvia heijastaa indoeurooppalaisten kielten vanhaa käytäntöä. Vrt. vanhassa kreikassa tavalliseen yksikön nominatiivin -os-loppuun ja latinan vastaavaan -us-loppuun ja muihin -s-loppuihin (jonka kirjoitusjärjestelmä osittain piilottaa, mutta esim. sanoissa pax, lex, lux loppu-x edustaa yhdistelmää ks, jonka s on vain yksikön nominatiivin sijapääte eikä esiinny muissa sijoissa). Latvia on muutenkin vanhakantainen kieli.

    Se, että latviassa lisätään -s myös vieraiden nimien loppuun, johtuu kielen järjestelmässä: koska kielessä on elävä nominien sijataivutus, täytyy vieraat nimetkin mukauttaa siihen latviaa puhuttaessa. Niinpä yksikön nominatiivissakin tarvitaan pääte.
  7. Vähän ikävä juttu, jos auto puhuu kieltä, jota et ymmärrä. Jos kieli on vaihdettavissa, vaihto kannattanee. Jos ei sitä tee, niin ainakin kannattaa hankkia italia–suomi-sanakirja.

    Yksinkertaisia teknisiä lauseita kyllä käännösohjelmatkin pystyvät käsittelemään usein melko hyvin. Tuloksiin luottamisessa on omat riskinsä. Mutta esimerkiksi
    http://translate.google.com/translate_t?langpair=it|en
    kertoo:

    prova luci freno = test brake lights, siis testaa (tai tarkista) jarruvalot

    eseguire tagliando = Run Coupon, joka tuntuu oudolta; toisaalta taskusanakirjastakin löytyy, että eseguire = suorittaa (t. esittää) ja tagliando = kuponki
  8. Ei, linkki on linkki.
  9. Lämpömittareita on monenlaisia. Aika monessa ei nykyisin ole mitään nousevaa nestettä vaan digitaalinen näyttö ja sisällä jokin metalli, joka laajenee, tai jotain vastaavaa. Jos metallinpala on poikittain, pitäisikö sanoa, että lämpö tai lämpötila levenee?

    Miksi pitäisi puhua siitä, mitä mittarissa tapahtuu, eikä siitä, mitä mitattavassa todellisuudessa tapahtuu? Voi sanoa, että ilma lämpenee tai viilenee (tai kylmenee). Jos lämpötilasta (suureesta) puhutaan, niin sitten on tapana puhua noususta ja laskusta, mutta se johtuu lähinnä siitä, että me _yleisesti_ ajattelemme, että suureen muuttuminen suuremmaksi on kasvua tai nousua. Ja tämä taustalla taas on paljolti se, että ajattelemme graafista esitystä, jossa (esimerkiksi) aika on x-akselilla ja tutkittava suure y-akselilla - ja vielä ajattelemme koordinaatiston ikään kuin seinälle nostetuksi, vaikka sitä usein katsotaan pöydältä tms.
  10. Olet tehnyt jotain väärin.

    (Jos haluat tarkemman vastauksen, esitä tarkempi kysymys. Vihje: URL.)
  11. Jos et osaa etkä viitsi opetella HTML:ää, sinun ei kannata tehdä verkkosivuja. (Tekijöistä ei varsinaisesti ole puutetta, järkevästä sisällöstä kyllä.)

    HTML on nimittäin perusteiltaan yksinkertaisempi kuin mikään sivunteko-ohjelma.

    Eri asia on, että kun osaa HTML:ää, ei aina viitsi tehdä kaikkia yksityiskohtia "käsin".
  12. Mistä päättelet, että tausta on harmaa? Se on selainkohtaista. Tässä on myös vihje siihen, kannattaako taustaa muuttaa.

    Voit toki CSS:ssä asettaa esimerkiksi background: red, mutta se ei ole ollenkaan hyvä ajatus monesta syystä. Oikeastaan ensimmäinen syy on, että ei yleensä ole hyvä ajatus, vaan useimmiten sen tilalla pitäisi olla , linkki tai jotain muuta.

    Valkoinen on muuten väri, läpinäkyvyys on värin puutetta ja siten aivan eri asia, vaikka vaikutus saattaa joskus sattumoisin olla sama.
  13. Yksikään neuvoja ei ole edes korjannut merkkausta validiksi. Kannattaisikohan unohtaa kuvien käyttö linkkeinä ainakin siihen asti, kunnes osaa tehdä sen edes muodollisesti oikein?

    Sitten kun se osataan ja jos kuvalinkkien teko vielä himottaa, Googlaa "links want to be links".
  14. Löytyneekö kysyntää kielitaidolle, joka kertoo, että ”diplomaattiselkkaus” ei ole suomea?

    Tai kielitaidolle, joka herättää lukijan ihmettelemään juttua sen sijaan että mainostaisi copypastejournalismin tuotosta, jota ei osaa referoida eikä kommentoida?

    Ihmeteltäväähän on muun muassa se, että jutun mukaan käytettiin ohjelmaa kääntämään (jostakin kielestä) hollanniksi, mutta tästä näytteeksi esitetyt tekstit ovat kuitenkin kovasti englannin näköistä.
  15. Hintojen kallistumisesta tosiaan puhutaan ja on puhuttu kauan. Esimerkiksi Nykysuomen sanakirjasta (siis lähinnä 1930- ja 1940-luvun kieltä kuvaavasta opuksesta) löytäisit esimerkit ”Hinnat kallistuvat”, ”Maalaiset kallistavat hintojaan” ja ”Kalliit hinnat”.

    Puhe hintojen noususta on tietysti sekin aivan mahdollista. Siinä on kyse metaforasta, jossa hinnan muuttuminen kalliimmaaksi (suuremmaksi) ajatellaan pystysuuntaiseksi, nousevaksi liikkeeksi. Taustalla on varmaankin osittain tapa esittää hintatilastoja xy-koordinaatistossa niin, että hinnan kallistuminen merkitsee siirtymistä suurempaan y-arvoon eli ylöspäin.
    Samaan tapaanhan puhumme esimerkiksi lämpenemisestä lämpötilan nousuna, vaikka lämpeneminen ei ole vertikaalista liikettä.
  16. Lainaanpa ”Pienehköä sivistyssanakirjaa”:
    ”– – kansanomaisen käsityksen mukaan skitsofrenia on mielen jakautumista, jopa kahden (t. useamman) persoonan olemassaoloa ihmismielessä (monipersoonaisuutta). Kuitenkin skitsofrenia on pikemminkin sitä, että mielessä ei ole edes yhtä jäsentynyttä, eheää persoonaa.”

    Skitsofrenian erottaminen tautiluokituksen muista mielen häiriöistä ja tautiluokitukseen kuulumattomista ilmiöistä edellyttää psykiatrin pätevyyttä. Tosin yleislääkärikin, osittain myös aiheeseen perehtynyt maallikko, pystyy ehkä tyypillisimmissä ja selvimmissä tapauksissa*) päättelemään todennäköisesti oikein. Mutta useimmat skitsofreniasta höpöttävät taitavat olla tavallisia, aiheesta melkoisen tietämättömiä maallikoita.

    *) Tyypillisiä tapauksia ovat vuosia jatkunut ja käyttäytymiseen olennaisesti vaikuttava voimakas vakaumus siitä, että asianomaista vainotaan, vaikka tästä ei ole objektiivisesti arvioiden mitään näyttöä, ja toisaalta toistuvat, ulkonaisesti katsoen normaaleissa olosuhteissa esiintyvät aistiharhat, joilla asianomaisen kuvauksesta ja käyttäytymisestä päätellen on havainnon eloisuus eli hän itse kokee ne täysin todellisina havaintoina valvetilassa.
  17. Ei "*" ole mikään ympyrä. Tarkoititkohan, voiko käyttää ympyrämerkkiä, vaikka kirjoititkin säätämisestä?

    Erilaisia ympyräksi tulkittavia merkkejähän on pilvin pimein. Linkkien välissä erottimena käytetään ehkä useimmiten luetelmapalloa "•". Jos et tiedä, miten sen voi käyttämässäsi ohjelmassa kirjoittaa, käytä entiteettiä "•".
  18. Esimerkkisi on kyllä kielellisesti oikea, mutta sen vuoksi, että toisen lauseen subjektina on "hän". Liite "-nsa" tai "-nsä" viittaa normaalisti lauseen subjektiin. Keskusteli lähti ilmauksesta, jossa lauseen subjektina on "kesä", joten siinä todella oli kielivirhe. Sanalla "ikäisensä" ei siinä suinkaan ollut tarkoitus viitata kesän ikäiseen.
  19. Sana ”käskyttää” on lähinnä sotilaskielen sana ja tarkoittaa ’antaa johonkin tarvittavat käskyt’ eli suunnilleen ’varustaa käskyillä’. Ajatuksena on, että sotilas toimii käskystä ja ikään kuin tarvitsee käskyn tai käskyt suorittaakseen tehtävän. Koska sana kuulostaa virkakielisemmältä kuin ”käskeä”, se pyrkii usein myös tämän tavallisen verbin käyttöalueelle.

    Verbi ”käskyttää” johtuu tietysti substantiivista ”käsky” (vertaa: lasku ~ laskuttaa) eikä verbistä ”käskeä”. Tosin ”käsky” taas puolestaan on verbistä (verbin vartalosta ”käske-”, josta loppuvokaali on pudonnut pois johtimen vokaalin edeltä) johdettu.

    P.S. Onkohan kukaan aiemmin maininnut, että on olemassa niin sanottuja ”sanakirjoja”, joissa kerrotaan sanojen merkityksiä? Tarkoitan tietysti yksikielisiä sanakirjoja. Esimerkiksi ”Suomen kielen perussanakirja”, joka on edelleen ihan käyttökelpoinen, on usein alennusmyynnissä tai muuten halvalla myynnissä.
  20. Et voi mitenkään estä vastaanottajaa muokkaamasta asiakirjan sisältöä. Voit kyllä tehdä sen hankalammaksi.

    Jos teet sen hankalaksi, vastaanottaja joutuu ehkä ihan avaamaan asiakirjan Wordissa, näppäilemään Ctrl+A Ctrl+C, aloittamaan uuden asiakirjan ja näppäilemään Ctrl+V, jonka jälkeen hän voikin muokata miten lystää.

    Jos tallennat asiakirjan PDF-muodossa, vastaanottaja tarvitsee ohjelman, jolla sitä muotoa voi muokata – tai kenties hänen pitää jopa skannata asiakirjan sisältö tekstimuotoon.

    Mikähän tässä varsinaisesti on tavoitteena? Siis miksi haluaisit estää muokkaamisen?

    Jos haluat estää _vahingossa_ tehtävän muokkaamisen, voit niin sanotusti suojata asiakirjan. Tässä(kin) tarkemmat ohjeet riippuvat Wordin versiosta. Seuraava ehkä toimii tai sitten ei, sen mukaan mikä versio sinulla on (veikkaisin että noin versioissa 98–2003):

    Työkalut/Suojaa asiakirja
    Valitse kohta ”Kommentit”
    OK

    Tämän jälkeen muokkausyritys ei onnistu, ja tilarivillä (Wordin ikkunassa alhaalla) näkyy tieto, että asiakirja on suojattu muokkaamiselta. Suojauksen voi poistaa (kun asian vain tietää) komennola Työkalut/Poista asiakirjan suojaus.

    Suojaustoiminnossa voit myös asettaa salasanan. Salasanasuojaukset ovat toki murrettavissa, mutta kukaan tuskin viitsii tehdä sitä, koska saman tuloksen saavuttaa edellä mainitsemallani tavalla kopioimalla asiakirjan tai sen halutun osan muotoiluineen uudeksi asiakirjaksi.

    P.S. Viestin otsikko kannattaa muotoilla niin, että se kertoo asian. Nyt otsikko vaikuttaa siltä, että et tiedä, miten asiakirja ylipäänsä tallennetaan.
    21. 78 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt