yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kyllä ”visualisaatio” on suomea, kuten varmaan tiesitkin. Se ei ole mitään muuta kieltä. Se mainitaan useissa sanakirjoissakin. Eri kysymys on, onko se hyvää suomea.

    Nykysuomen sivistyssanakirja (vuodelta 1973) kuvailee:
    ”visualisaatio
    visuaalistaminen, visualisointi, nähtävöinti”.

    Sekä ”visualisaatio” että ”visualisointi” voivat tarkoittaa niin toimintaa kuin sen tulostakin.

    Nähtävöinti-sana ei ole tainnut tulla käyttöön. Sen sijaan jonkin verran käytetään Suomen kielen perussanakirjassa esiintyviä sanoja ”kuvantaa” ja ”kuvannus”. Eri asia on, tarkoittavatko ne aina visualisointia. Mutta niitä käytettäessä olisi näppärä tarjokas sanaksi, joka tarkoittaa nimenomaan tulosta eikä toimintaa: ”kuvannos”. (Vertaa: väärennys – väärennös.)
  2. Tavoite on hölmö. Lisäksi sitä on mahdoton saavuttaa. Mutta taisitkin lähettää kysymyksen vain ärsyttääksesi ihmisiä kommentoimaan?
  3. Lähetä osoite, ei koodista riipaistua palasta.

    Ihan esimerkiksi sen vuoksi, että palasestasi ei tiedä, onko nimessä margin-bottom sivullasikin rivinvaihto.

    Jos otsikot on tehty otsikkoelementeillä, niin niihin jo sisältyy ylä- ja alamarginaali, joita tosin pitää säätää jotta tulos on kunnollinen, mutta se on eri asia.
  4. ”Tavan” merkityksessä ’tavallinen’ kuuluu joillakin alueilla murteeseen. Tosin Nykysuomen sanakirja ei sitä tunne, joten kyseessä voisi olla joko melko nuori ilmiö tai sitten melko paikallinen murrepiirre, joka on jostain syystä ruvennut leviämään.

    Netissä sitä näkee melko usein, koska nettiin kirjoitetaan kevyttä kieltä, johon usein pääsee murteellisuuksia – eivätkä kaikki välttämättä koe tätä sanaa murteelliseksi.
  5. Näissä yhteyksissä ”legally” tarkoittaa ’lainsäädännön kannalta’ tai ’laissa olevan määritelmän mukaan’. Suoria suomennoksia ei ole senkään takia, että Suomessa lainsäädäntö on toinen kuin Yhdysvalloissa, samoin tapa puhua tällaisista asioista.

    Laissa olevien (tai lain nojalla annettujen) määritelmien tarkoitus on lähinnä rajata, keillä on oikeus laissa säädettyihin etuuksiin, joita annetaan esimerkiksi kehitysvammaisille ja sokeille, ja miten etuja ehkä porrastetaan vamma-asteen mukaan. Johonkin rajat on vedettävä. Toissijaisesti sitten esimerkiksi ”legally blind” on tapa kuvailla, millaisesta näkövammasta on kyse. Se ei tarkoita samaa kuin ”completely blind”, vaan ”legally blind” saattaa vielä aistia valoisuuden ja pimeyden ja myös jonkinlaisia hahmoja, mutta näkövamma on niin huomattava, että hänelle annetaan samat etuudet kuin täysin sokealle.

    Käytännössä ”legally retarded” lienee useimmiten jonkinlainen solvaus pikemminkin kuin kuvailevaksi tarkoitettu. Se on siis suunnilleen samanlainen ilmaus kuin ”idiootti” (jolla on periaatteessa edelleen kuvaileva merkitys, joka on määritelty mitatun älykkyysosamäärän mukaan) tai ”hullu” (tai suunnilleen samaa tarkoittava ”mielisairas”). Ne eivät kerro kohteestaan mitään, käyttäjästään kyllä.
  6. Apu ongelmaasi on se, että lakkaat yrittämästä brassailla latinalla, jota et ilmeisesti osaa lainkaan. Kirjoita suomeksi se ajatus, joka sinulla on, tai vaikka englanniksi. Se ei todellakaan muutu yhtään fiksummaksi, jos käännätät sen (muka) latinaksi.
  7. Maanmittaritar-sanan yksikön abessiivi on ”maanmittarittaretta” ja monikon abessiivi kiinnostavammin ”maanmittarittaritta”.

    Hankalahan se paitsi lausua myös muodostaa, mutta mallia voi ottaa yksinkertaisemmasta sanasta kuten tytär : tyttärettä : tyttärittä.
  8. Puhutusta englannista on lukemattomia muotoja – vain pieni murto-osa ihmisistä puhuu äidinkielenään mitään Oxfordin englantia läheisesti muistuttavaa.

    Ja arkikielessä tai slangissa saatetaan sanoa muun muassa ”I are”.

    Tähän sopiikin tunnettu kommentti tehokkaasta insinöörikoulutuksesta:
    ”Yesterday I cudn’t spell enjuneer, and today I are one.”
  9. Voi, sehän on sievä pieni sana, joka taipuu oikein taipuisasti. Monikon genetiivi on muuten ”siirapittimien” (huomaa kaksi t:tä) tai sujuvammin ”siirapitinten”.

    Mutta muodostapa monikon abessiivi sanasta ”maanmittaritar”! :-)
  10. Kai siellä infoakin on, mutta miten aloittelija erottaa sen roskasta, jos ei HTML:stä vielä mitään tiedä?

    Asiantuntija-arviot w3schoolsin luotettavuudesta ovat aika murskaavia.

    Tässä jokunen kunnollinen englanninkielinen johdanto HTML:ään, jos kerran englannin kieli kelpaa:
    http://www.w3.org/MarkUp/Guide/
    http://www.math.wustl.edu/~msh210/html.html
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/html-primer.html

    Jos tuolta ei löydy sopivaa, niin niiden linkeistä todennäköisesti löytyy. ”Birds of a feather get together” myös siinä mielessä, että saman aihepiirin hyvät sivut viittaavat toisiinsa, samoin huonot sivut keskenään.
  11. Muodollisesti media="screen" on kyllä oletusarvo, mutta todellisuudessa selaimet toimivat kuten oletusarvo olisi media="all".

    Joten kyllä määritteellä media="screen" on merkitystä. Jos sitä käytetään, CSS-tiedostot eivät vaikuta muotoiluun tulostuksessa (eikä tulostuksen esikatselussa), ei myöskään handheld-tilassa yms.
  12. Sanaa ”hapotin” ei ole johdettu suoraan sanasta ”happo” vaan sen johdoksesta ”hapottaa”.

    Vastaava verbijohdos sanasta ”siirappi” olisi ”siirapittaa”, ja siitä taas saataisiin tekimennimijohdokseksi ”siirapitin”. Joten ole hyvä vain, jos haluat käyttää!

    Tosin jos siirapissa säilövänä aineena on sen pääaines sokeri, voisi laite olla ”makeutin”, ellei se olisi käytössä jo makeutusaineen merkityksessä. :-)
  13. ”Taloussanomien” ei ole järjellinen otsikko, eikä ”artikkelissa” ole tolkullinen nimimerkki. Opettelepa kielenkäytön alkeisasiat ennen kuin rupeat miettimään vaikeita juttuja ja varsinkin väittämään niistä jotain.

    Lue myös, mitä 5.8. aloitetussa keskustelussa kirjoitettiin.

    Tai lue vaikka selitys
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#kreikk-s
  14. Kielioppeja on monenlaisia, muun muassa kuvailevia (deskriptiivisiä) ja ohjailevia (preskriptiivisiä eli normatiivisia) – ja tietysti myös näiden yhdistelmiä.

    Selvät objektivirheet kuten kysyjän 3. kysymyksen väärä vaihtoehto ovat virheitä myös kuvailevan kieliopin kannalta. Ne eivät ole suomen kielen ilmiöitä samassa mielessä kuin esimerkiksi ”alan tehdä” (normatiivisesti oikein), ”alan tekeen” (normatiivisesti väärin mutta yleinen) ja ”alan tekemään” (eräänlainen kirja- ja puhekielen sekamuoto) ovat, vaan ne ovat suomea vajavaisesti osaavan tekemiä _virheitä_.

    Ottaakseni vähän rajumman esimerkin: Jos joku yrittää puhua tai kirjoittaa suomea umpikännissä ja tuottaa käsittämätöntä mölinää tai kirjainsotkua, niin ei se ole vain ”yksi kuvauksen kohde, jonka olemassa olon kielioppi toteaa ja kuvaa”.

    Aiemman kirjoittajan maininta suomen kielen kieliopin kokoamiseen viittasi kai teokseen ”Iso suomen kielioppi”. Se on omalla tavallaan kiinnostava kirja, mutta se ei oikeasti ole suomen kielioppi vaan suhteellisen hajanainen joskin jotenkin systemaattisesti järjestetty kokoelma suomen kieltä koskevia kielitieteellisiä tutkielmia. Surkuhupaisaa on, että monet ihmiset ilahtuivat kuulleessaan julkaisemisesta, koska ajattelivat, että nyt saatiin vihdoin kirja, joka kertoo, mikä on oikein ja mikä väärin! Kirjahan nimenomaisesti sanoutuu irti ohjailevuudesta.
  15. Jo vuonna 2001 normeja muutettiin niin, että ”ulkomaalainen” sallitaan myös adjektiivina eikä vain merkityksessä ’ulkomainen henkilö’. On siis hyväksyttyä kirjoittaa esimerkiksi ulkomaalaisista työntekijöistä. Viite:
    http://www.kotus.fi/index.phtml?i=92&s=1977

    Myös ”ulkomainen työntekijä” on edelleen oikein, mutta luultavasti monien mielestä se on vähemmän luonteva ilmaus. Googlatkaamme! Tulos:

    "ulkomaalainen työntekijä" 571
    "ulkomainen työntekijä" 372
  16. Eipä kuulu tänne, mutta Alt+0134 tuottaa †:n niin täällä kuin HTML:ää kirjoitettaessakin. HTML:ssä pitää silloin periaattessa ilmoittaa charset=windows-1252.

    Tämä edellyttäen, että käytät Windowsia. Ja käytäthän sinä, koska ihmiset, jotka eivät ymmärrä kertoa mitä ympäristöä käyttävät, käyttävät Windowsia. :-)
  17. Esimerkiksi kirjoittamalla ensimmäisen taulukon merkkaukseen



    Tuo style-määrite laittaa taulukoiden väliin tyhjää 1em:n verran. Jätä pois jos jostain syystä haluat taulukot kiinni toisiinsa.
  18. Ei tässä muuta vikaa ole kuin että olet kirjoittanut (lähes) hyödyttömiä tägejä. Jos Google ”tottelisi” meta-tägejä, niillä olisi aivan liian helppo huijata (niin kuin joskus 1990-luvulla laajasti huijattiin).

    On _tarkoituskin_, että kun joku hakee tietoa, niin Google näyttää ”osumien” sisällöstä otteita, jotka kuvaavat, millaisissa tekstiyhteyksissä hakusanat esiintyvät.

    Kannattaa siis suhtautua hyvin kriittisesti siihen ”tietolähteeseen”, josta sait ajatuksen kirjoitella meta-tägejä.
  19. Vanhojen sivujen korjailusta voisi todeta kuten entinen alokas sanoi, kun häntä käskettiin korjata asentoaan: Mitäpä tuota korjaamaan, taidan ottaa kokonaan uuden.

    Sivulla, jonka HTML-koodin kopioit, _on_ lomake table-taiton sisällä. On siis epäselvää, mitä varsinaisesti haluaisit tehdä. Jos vain haluat muotoilla lomakkeen taulukkomaisesti, voit kirjoittaa lomakkeen sisään table-elementin. Siis käyttää sisäkkäisiä taulukoita.

    Kyseisen sivun lomakkeessa olisi kyllä oikeasti korjattavaa mutta ihan muualla. Siinä on tehty tavallisia perusvirheitä lomakkeen teossa: label-merkkaus puuttuu, input-kenttien leveydet on vedetty hihasta eivätkä ne vastaa datan luonnetta, tuhoamispainike (reset-nappi) on häiritsemässä jne. Vikoja on sen verran paljon, että todellakin uuden suunnitteleminen on parempi idea kuin vanhan paikkaileminen.
  20. Olisi kannattanut heti kirjoittaa oikeat kysymykset eli kertoa, mitä oikein on tekemässä. Kerroitkohan nytkään kaikkea?

    No, tässä nyt vastaukset:

    1 virhe esti tämän %s tallentamisen.

    n virhettä esti tämän %s tallentamisen.

    Seuraavissa kentissä oli virheitä:

    Ja selityksiä:
    - data, joka vastaa edellä olevia %s-määrittelyjä, tulee kirjoittaa genetiiviin (genetiivin kaltaiseen akkusatiiviin), esimerkiksi ”tiedoston” tai ”tilauksen”
    - ”n virhettä esti” eikä ”n virhettä estivät”, koska jälkimmäinen edellyttäisi, että kyse on aiemmin mainitusta tai muuten jo tunnetusta virheiden joukosta; vrt.: ”kolme miestä lähti” ~ ”kolme miestä lähtivät”
    - suomen kielessä on turha puhua kiertelevästi ongelmista (problems), kun kyse on virheistä.
    21. 86 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt