yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Jos osaat HTML:ää jonkin verran, opettele HTML kunnolla ja sitten CSS:ää.

    Varaudu siihen, että CSS:n käytön alkuun on erittäin helppo päästä mutta sitten tie muuttuu aika lailla jyrkemmäksi, joten järjestelmällistä opiskelua tarvitaan. Ota myös huomioon, että suurin osa CSS:n alkeita opettavasta aineistosta opettaa vääriä tapoja ja ajatusmalleja, joista monien on hyvin hankala päästä eroon.

    XML:llä ei ole www-sivujen muotoilun kanssa mitään tekemistä, ellet käytä palvelimessa toimivia välineitä, jotka tuottavat XML:stä HTML:ää.
  2. ”Liesi keraamisine tasoineen” tarkoittaa ’liesi ja sen keraamiset tasot’ tai ’liesi ja sen keraaminen taso’. Tämä on yhtä epälooginen ilmaus kuin ”mies jalkoineen”. Komitatiivin käyttö rajoittuu muutamiin harvoihin ilmaisutyyppeihin, joissa komitatiivi on kyllä substantiiviin liittyvä määrite mutta samalla liittyy olennaisesti verbiin, esimerkiksi ”Presidentti puolisoineen saapui” (= Presidentti ja hänen puolisonsa saapuivat).

    Esittääköhän seuraavaksi joku vielä vanhaa kunnon kyökkisuomea: ”liesi keraamisella tasolla”? Sitten pääsisi irvailemaan siitä, miksi liesi on pantu keraamisen tason päälle.
  3. Kuten jo selitin, se on kaksinkertaisesti väärin. Instruktiivi on verbin määrite ja ilmaisee välinettä.
  4. Raukkamainen sättimisesi kertoo sinusta varmaankin paljon, mutta et kylläkään sanonut itse kysymyksestä edes pilkun puolikasta.

    Et varmaankaan ymmärtänyt, että minun mielipiteeni oli myös suunnilleen oikein vastaus, joka kysymykseen voidaan siinä esitetyn perusteella antaa.
  5. Käyttämättömyys muodostaa perusteen tavaramerkkioikeuden menettämiselle, mutta oikeutta rekisteröityyn tavaramerkkiin ei menetetä automaattisesti vaan vain tuomioistuimen päätöksellä. ”Uinuva” on siinä mielessä hyvä määrite, että tällaisen tavaramerkin voi sen haltija koska hyvänsä ottaa käyttöön, jonka jälkeen käyttö suojaakin sitä menettämiseltä. Tosin silloinkin menettämistä voitaisiin vaatia sillä perusteella, että tavaramerkki on menettänyt erottamiskykynsä eli muodostunut yleisnimeksi.

    Niin kauan kuin tavaramerkin rekisteröinti on voimassa, täysin asiallisessa kielenkäytössä ei käytetä tavaramerkkiä yleisnimenä.

    Tavaramerkistä ”Uusi Suomi” (ja siihen liittyvistä kuvatavaramerkeistä) käydään luultavasti oikeutta vielä pitkään. Tämä ei toisaalta vaikuta kielenkäytön asioihin, toisin kuin tavaramerkit, joiden väitetään muodostuneen yleisnimiksi.
  6. Varustettu-sana (määritteenä) on toki yleensä huonoa suomea, mutta tässä se ehkä jotenkin puoltaa paikkaansa. On toki liesiä, joissa ei ole keraamista tasoa. Tietenkään puheena olevaa liesityyppiä ei valmisteta niin, että ensin tehdään muunlainen liesi ja siihen sitten lisätään keraaminen taso, vaan taso on alkuperäinen ja lisätään valmistuksessa lieden jonkinlaiseen aihioon.

    Rinnastaisin tämän vaikkapa ilmaukseen ”nykyaikaisin asein varustettu armeija”, joka on esimerkkinä Suomen kielen perussanakirjassa. Armeija, jolla ei ole aseita, ei ole mikään armeija.

    Kieltämättä nämä ovat hyväksyttävyydeltään rajatapauksia, ja käytännössä kyse on yrityksestä kiertää suomen kielen rakenteen asettamia rajoituksia.
  7. Puistosta käytetään myös nimitystä ”Leninin puisto”. Mikähän lienee virallinen nimi? Helsingin kaupungin verkkosivuista ei tässä(kään) asiassa ole apua, sillä kun niiden hakutoiminnolla etsii sanaa ”lenin”, saa vastauksesi tosi hauskasti sivuja, joilla esiintyy sana ”lenkin”.
  8. Miksi otsikossa on "lomake" lainausmerkeissä?

    Miksi pitäisi tehdä PDF-lomake ja varsinkin miksi pitäisi tehdä PDF "lomake"?

    Ilmauksesi "tai vastaava" viittaa vähän siihen, ettet tiedä, mitä oikeastaan haluat tai tarvitset.

    PDF-dokumentteja (jotka voivat sisältää lomakkeita) voi kyllä tehdä monellakin ohjelmalla. Mutta selvitä nyt ensin, mitä oikeastaan pitäisi tehdä ja miksi. Sopivan ohjelman käytön opettelussa voi mennä rattoisasti muutama päivä. Siksi on tärkeää tietää, onko kyse kerrallisesta tarpeesta (jolloin homman voi ehkä teettää toisella) vai usein toistuvasta hommasta.

    Ja kotisivujen teon kanssahan asialla ei ole mitään erityistä tekemistä.
  9. Ensinnäkään www.sivu.com ja www.www.sivu.com eivät ole osoitteita vaan palvelimien nimiä (verkkotunnuksia).

    Toiseksi osoitteessa http://www.sivu.com oleva sisältö tuskin on sinun, sillä se on tavanomainen verkkotunnuksenkaupustelusivu. Osoitteessa http://www.www.sivu.com on tyhjä sivu.

    Vihje: Jos haluat viitata kuvitteelliseen sivustoon, käytä protokollan mukaista näennäistunnusta .example eli esimerkiksi http://www.sivu.example jolloin et vahingossakaan viittaa todelliseen sivustoon.

    Vielä huomattavasti fiksumpaa on kertoa todelliset osoitteet, jos on todellisista sivuista kyse.

    Lopuksi: Miksi tämä olisi ongelma? Ketä haittaa, että osoitteessa http://www.sivu.example olevat sivut löytyvät myös osoitteen http://www.www.sivu.example kautta?
  10. Jos jossakin olisi Paavo Nurmen mukaan nimetty puisto, se olisi ”Paavo Nurmen puisto”. Sellaista ei tietääkseni ole; Turussa on kyllä Paavo Nurmen puistotie – ei siis Paavo Nurmi -puistotie.

    Vertaa esimerkiksi todellisiin nimiin ”Katri Valan puisto” ja ”Aleksis Kiven puisto”,

    Jos kuitenkin puisto nimettäisiin suomen kielen sääntöjen vastaisesti niin, että kaksiosainen henkilönnimi on taipumattomana määriteosana, niin lähinnä oikea (tai siis vähiten väärä) kirjoitusasu olisi ”Paavo Nurmi -puisto”, eli veikkauksesi osui tässä suhteellisessa mielessä oikeaan.
  11. Pitkähkö ilmaus ”keraamisella keittotasolla varustettu liesi” taitaa olla ainoa kielellisesti moitteeton, ellei haluta hyväksyä sivulauseen sisältävää ilmausta ”liesi, jossa on keraaminen keittotaso”.

    Muut mainitsemasi vaihdot ovat kyökki- ja kökkösuomea ja kuuluvat samaan sarjaan kuin ”asunto parvekkeella”. Missään tapauksessa ei ”liesi keraamisin keittotasoin” ole kieliopillisesti oikein kahdestakaan syystä: instruktiivi on suomen kielessä verbin määrite, ja se ilmaisee välinettä.
  12. Ei tarvitse luulla, kun voi tarkistaa:
    http://tavaramerkki.prh.fi

    ”Mono” on edelleenkin hiihtokenkien rekisteröity tavaramerkki. Huolitellussa kielessä ei siis edelleenkään kirjoiteta ”monoista” vaan joko hiihtokengistä (kun tarkoitetaan hiihtokenkiä yleisesti) tai Mono-hiihtokengistä (kun tarkoitetaan juuri tämänmerkkisiä hiihtokenkiä). Erottelu on edelleenkin olennaista etenkin markkinoinnista: olisi rikos kaupitella monoina muita hiihtokenkiä kuin Mono-tavaramerkin haltijan valmistamia tai valmistuttamia.

    Myös Heteka, Caterpillar ja Kännykkä ovat edelleen rekisteröityjä tavaramerkkejä. Kännykkä-tavaramerkkiä ei enää aktiivisesti käytetä ja on mahdollista, joskaan ei mitenkään varmaa, että sen katsottaisiin menettäneen tavaramerkkiluonteensa, jos asiasta nousi riita.
  13. Tuohan on kyllä jo aika poskettomiin mittoihin venytettynä ajatus, joka yleensä muotoillaan tyyliin "hei mä on tehty MAAILMAN PARHAAT SIVUT joissa on ihan KAIKKEE ja siellä on foorumikin TULKAA KÄYMÄÄN ja hei laittakaa jotain sisältöö sinne tai meilatkaa vaikka kivoja kuvia tai jotain".

    Nythän kerrot, että et osaa tehdä sisältöä, et ehdi tehdä www-sivuja ja olet tympiintynyt, mutta haluaisit että jotkut tekisivät sinulle ilmaiseksi sivut, jotka ovat niin kuin MBnet mutta ei sinne päinkään.

    Tästä saisi hyvät naurut, jos ei tulisi mieleen, että joku ressukka voi moiseen hommaan todella ruveta.
  14. Todennäköisesti vain haaskaat kaikkien aikaa, jos et kerro sivusi osoitetta, jonka perusteella joku voisi yrittää katsoa, mitä olet yrittänyt ja mikä on oikeastaan ongelmana.
  15. Mitä tarkoitat Wordin harkkatyöhön liittämisellä? Kuvaa sivusta vai kopiota siitä? Word osaa kyllä avata HTML-sivun, jonka jälkeen voit liittää sen Word-dokumenttiin kuten Wordilla tehdyn dokumentinkin. Mutta siinä ulkoasu muuttuu ja dokumenttiin tulee mukaan erikoisia tyylejä, joten jatkomuokkaus voi olla hankalaa. Mahdollista kyllä.

    Ei olisi pitänyt tehdä sivuja tuollaiseen taulukkoon. Opit juuri yhden syyn tähän. Tämä oppi muuten voi olla arvokkainta, mitä tässä työssä opit.

    Voisit esimerkiksi korjata sivua niin, että siinä ei ole kiinteää taittoa. Frontpagessa voi mennä Koodi-tilaan ja poistella leveys- yms. määritteitä. Tosin kiinteän taiton voi tehdä niinkin, että sitä on erittäin hankala korjata.

    (Taas kerran URLin kertominen olisi jne.)

    Miksi ylipäänsä haluat liittää www-sivun Wordin harkkatyöhön? Vastaus tähän voi vaikuttaa olennaisesti siihen, miten (jos mitenkään) se kannattaa tehdä.
  16. Microsoftin suomennokset ovat oikeasti todellakin parhaasta päästä. Tosin suomentaja on usein aika ahtaalla, kun alkuperäinen englanninkielinen termi on merkitykseltään ja käytöltään sekava.

    Kauhuesimerkkejä löytyy helposti muualta, vaikkapa suomennetuista tietotekniikan kirjoista. Suomentaja on usein ollut aivan pihalla asiasisällöstä, ja lisäksi suomentajalta puuttuu kovin usein se tärkein, kohdekielen osaaminen.

    Tai sitten voi lueskella, miten nörtit kirjoittelevat "ohjeita" tyyliin "bannaa ip osoite" ja "servun kovo". Ei osata kirjoittaa englantia eikä suomea, joten sotketaan niitä niin, ettei tulosta ymmärrä kirjoittaja itsekään eikä edes Erkki, joka on viisas mies.
  17. JavaScriptssä (ja itse asiassa myös Javassa, joka muuten on ihan eri kieli) minkä tahansa Unicode-merkin voi esittää muodossa \uxxxx missä xxxx on merkin koodi neljällä heksadesimaalinumerolla. Unicode-koodit löytyvät ihan kaikki sivustosta http://www.unicode.org mutta todennäköisesti sinulle riittävät Latin 1 -merkit, joiden koodit ovat sivulla
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latin1.html
    jossa hex-sarakkeessa on viimeiset kaksi heksanumeroa, ja kaksi ensimmäistä ovat noille merkeille aina nollia. Siis esimerkiksi $ on \u0024.

    Edelleenkin olen sitä mieltä, ettei sinun pitäisi tarvita noita. Kysyin jo sivun URLia... sen kautta selviäisi, miten sivun merkistökoodaus ilmoitetaan, ja siinä on todennäköisesti jotakin hämminkiä.
  18. Ihan aluksi unohda ”raamit”. Tee ensin pari tärkeää sisältösivua ja mieti siinä sivussa, kun aikaa on, miten sitten ehkä lisäät hienon navigointivalikon, kun sivuja on useita.
  19. Jos kuvat ovat tärkeitä, miksi ne ovat taustakuvina? Koko sivun rakenne vaikuttaa aika epäonnistuneelta ja kokovaatimukset suhteettomilta. Teknisesti on kuitenkin selvää, että normaalisti selain käsittelee sarakkeiden leveyksiä melko vapaasti, sisällön mukaan, joten ei todellakaan kannata luottaa siihen, että _taustakuvana_ oleva kuva on määrälevyinen.

    On kyllä mahdollista "pakottaa" taulukon taitto kiinteäksi, mutta tässä tapauksessa sillä lähinnä pakotettaisiin sivun ongelmat kiinteiksi.

    Onko sivulla ihan oikeasti sellaista sisältöä, jota ei voi järkevästi esittää niin, että sivu toimisi myös vaikkapa 500 pikselin levyisessä ikkunassa?

    Kuten yleensäkin, URL olisi kertonut, mistä kenkä varsinaisesti puristaa.
  20. Missä tilanteessa (URL?) sellaisinaan kirjoitetut ääkköset eivät toimi JavaScriptissä? Sellaisessa tilanteessa on todennäköisesti vikaa merkkikoodauksen määrittelyssä, ja tämä vika kannattaa korjata sen sijaan, että kirjoitetaan ääkköset hankalasti.

    Tietysti ääkköset _voi_ kirjoittaa JavaScriptissä esimerkiksi \u00e4 ja \u00f6 mutta eihän niin kannata tehdä.
    21. 96 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt