jtupala
Tanssilavojen kauhu. Humppaava hevimies.
Linkit: http://www.tanssi.net
Koulutus: Ammattikorkeakoulu
Ammatti: ATK/IT/tietoliikenne
Ase tai siviilipalvelus: Aseellisena suoritettu
Siviilisääty: Sinkku
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia1 aloitusta · 146 kommenttia
- Minulla oli joitakin vuosia sitten hetken aikaa sellainen vaihe, että elämäni sisältönä oli vain työ ja tanssi. Töiden jälkeen rupesin valmistautumaan tanssikurssille tai tansseihin lähtöön ja tanssimasta tultuani menin nukkumaan. Seuraava päivä oli aivan samanlainen. Vain lauantai ja sunnuntai olivat hieman poikkeavia, koska niinä päivinä en käynyt töissä.
Tanssiharrastuksen takia tuli käytettyä äärimmäisen liukuvaa työaikaa jatkuvasti hyväksi. Työpäivät venyivät luonnollisesti loppupäästä aina niin pitkälle iltaan, että töiden jälkeen ei muuta ehtinytkään tehdä kuin peseytyä, heittää tanssivaatteet niskaan ja lähteä humpalle. Välillä tuli mietittyä, onko tässä mitään järkeä, mutta veri veti tanssimaan päivästä toiseen.
Katko tuli eteen siinä vaiheessa, kun aloin seurustella vähemmän tansseissa käyvän naisen kanssa. Tanssi-iltoja alkoi jäädä pikkuhiljaa väliin. Aluksi kärsin selvistä vieroitusoireista, mutta vähitellen ne katosivat ja tansseissa käynti muuttui vuosien varrella satunnaiseksi. Lakkasin kaipaamasta jatkuvaa tansseissa ravaamista.
Pari vuotta sitten tanssitahtimme oli enää n. 1 kerta 2 kuukaudessa. Muutettuamme erilleen jatkoin satunnaista tansseissa käymistä ja vähitellen aloin taas innostua tanssimisesta enemmän. En kuitenkaan aivan siinä määrin kuin ensimmäisellä kerralla. Tällä hetkellä käyn tanssimassa 1-2 kertaa viikossa ja se tuntuu sopivalta määrältä. Nyt elämääni mahtuu paljon muutakin ja säännölliset, mutta kuitenkin hulluihin vuosiini verrattuna harvemmat tanssikäynnit piristävät mukavasti. En kaipaa entistä hulluutta, mutta en myöskään halua tanssia vähemmän. Nykyisellään elämäni tuntuu olevan tasapainossa. - Ruoskin täällä jo itseäni rikkihappoon kastetulla niittivyöllä ja ripottelen tuhkaa päälleni, koska petturuuden häpeä ei muuten jätä mieltäni rauhaan. Totta puhuen en ole koskaan lokeroinut itseäni mihinkään sceneen kuuluvaksi. Olen vain oma itseni, enkä edusta mitään muuta. Olen siis pettänyt korkeintaan itseäni.
Eihän tässä nykymaailmassa enää tiedä mitään varmaksi, mutta kyllä minä naisista olen tähän mennessä tykännyt. Niiden perässä minä siellä lavatansseissakin toikkaroin. - Ensikosketukseni Tarotiin oli ravintolakeikalla vuonna -95. Keikalla en erityisemmin vaikuttunut musiikista, mutta levyltä kuunneltuna se iski paremmin. Jotenkin Tarotin musiikki on ollut minulle aina sellaista, että se on vaatinut useamman kuuntelukerran kunnolla avautuakseen. Sama juttu tuon varislevyn kanssa.
- Lokeroit vähän turhan karkeasti ihmisiä. Heviä ja metallia on monenlaista ja niiden kuuntelijat hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia. Näin on kaikenlaisen musiikin kohdalla. Moni hevimusiikin ystävä kuuntelee mielellään myös muunlaista musiikkia ja nauttii hyvin tehdystä musiikista sen lajista riippumatta. Itse kävin viime viikolla kirkossa urkukonsertissa ja tänään kuuntelin automatkalla Ari Koivusta ja kotona Annika Eklundia ja sen perään Amorphista. Lähes joka lauantai käyn lavatansseissa. Kuitenkin lähimpänä sydäntä on metallimusiikki. Alkoholia käytän hyvin hillitysti ja muut aineet eivät päätäni sekoita.
- "Eli voihan tanssista nauttia yleisönäkin - vai voiko ? Haittaako se tanssivien tanssinautintoa, jos me sivustaseuraajat oikein tarkkaan katsomme, miten se homma menee ?"
Nauttimisesta en tässä tapausessa puhuisi, mutta toki saa minunkin toikkarointia seurata, jos vain katsojan naurulihakset kestävät. Saattaa se joskus nostaa lievän punan poskille, jos huomaan tulleeni tarkkailun alaiseksi, mutta ei se haittaa. Yleensä ei tule juurikaan "yleisöä" katseltua, vaan omaa paria ja lähellä olevia pareja. - Lavoilla törmää joskus ihmisiin, jotka valittavat joka tansseissa miten huono bändi on ja miten huonot tanssit taas tälläkin kertaa ja kauheaa porukkaa paikalla jne. Suosikkibändiäänkin haukkuvat, koska soittavat tällä kertaa vääriä kappaleita. Heille ei mikään kelpaa. Kuitenkin he tulevat lavalle yhä uudelleen ja uudelleen. Mariseminen ja itsensä pahalle tuulelle suggeroiminen tuottaa heille ilmeisesti jonkinlaista nautintoa. Ehkä se on tapa saada huomiota, kun eivät sitä muuten saa.
- Minä olen tykännyt nykyisistä tanssiorkestereista enemmän kuin takavuosien humppapumpuista. Musiikki uudistuu ajan myötä. Mutta makunsa kullakin.
- http://www.grishko.fi
http://www.piruetti.fi
Piruetin pääkonttori on Tampereella, mutta Helsingissä on myös toimipaikka. - Enemmän ovat show-artisteja kuin tanssittajia. Taitavat nykyään kaikki tehdä noita yhden pitkän setin keikkoja. Annasta en ole ihan varma. Jos toisena edsiintyjänä on hyvä tanssibändi, niin silloin ilta voi olla hyvinkin nautittava ja monipuolinen. Hyviä, energisiä ja karismaattisia esiintyjiähän he ovat kaikki.
- Olet epäilemättä oikeassa. Hyvin usein tuota pohjelihasten kasvua joka tapauksessa näkee tanssipiireissä.
- Usein lavatanssijoita seuratessa huomaa, että pohkeet alkavat kasvaa harrastuksen edetessä. Minusta se on niin yleinen ilmiö, että sen voi yleistää. Ei se tietenkään kaikkien kohdalla päde.
Eri asia on sitten laihtuminen. Jos pohkeet ovat ennen tanssiharrastuksen aloittamista paksut rasvakerroksen takia, niin silloin tanssiminen luultavasti saa pohkeet hoikistumaan.
Pohjelihaksen kasvuun vaikuttaa tietysti tyyli, jolla tanssitaan. Päkiäaskel ja joustot vahvistavat varmasti pohjelihasta, jos se ei ennestään ole erityisen vahva. - Hangan lava ja Kukonhiekka minulla vahvimpina aaton vaihtoehtoina. Ei vaan osaa päättää. Hangan lava on niin ahdas, että ahdistaa, mutta Kukonhiekkakin on luultavasti tupaten täynnä. Esiintyjistä mikään ei ole erityinen suosikkini.
Juhannuspäivän suunta on vielä vähemmän selvillä. - http://www.azlyrics.com/lyrics/korn/shootsandladders.html
- Runsas tanssiminen kasvattaa pohjelihaksia. Se on aivan päivänselvä asia.
- Mukavinta tanssissa
1. Itsensä rääkkääminen
2. Toisen ihmisen läheisyys
3. Orgastinen fiilis, kun tanssi sujuu (omasta mielestä) hyvin
4. Lavatunnelma & kesäinen järvimaisema
5. Olut joku erittäin rasvainen eväs loppuillasta - Häissä oli oikein hauskaa.
- Jos tuo toisten tuuppiminen jätetään huomioimatta, niin hänen kanssaan on muuten erittäin hauskaa tanssia. Ei se mitään hirveää kärsimystä ole.
- Menit sitten kuitenkin tanssahtelemaan, vaikkakin ravintolaan. Niissä olosuhteissa pakkeja tuleekin herkemmin, koska naiset ovat enempi miehen haussa kuin tanssimassa. Mutta väliäkö hällä, kun itsellä onkin toisenlaiset motiivit.
- Sinulla olikin sitten mukava ilta. Itsellenikin on sattunut noita onnekkaita illan pelastuksia silloin tällöin. Yksikin sopivasti samanhenkinen nainen voi joskus muuttaa katastrofin euforiseksi pilvissä liitelyksi.
Kohta pitää heittää juhlatamineet niskaan ja lähteä Lahteen häihin. Sieltä olisi helppoa livahtaa Jenkkapirtille, mutta pitäisi sitten tanssien jälkeen raahautua jalkaisin kotiin Jyväskylään, koska olen lähdössä reissuun muiden kyydissä. Saa nähdä, tuleeko tanssittua missään tänäänkään. Häissä ei ole odotettavissa tanssia. - Niin, sama kai se missä ylipäätään toikkaroi, jos on pelti kiinni. Yhtä hyvin voisi vetää kalsarikännit kotona ja kuunnella vaikka Mattia ja Teppoa.