aito-arska

Vapaa kuvaus

Aloituksia

341

Kommenttia

1289

  1. ..väärässä. Historiallisen asiasta tekee se, että aina kun suomalainen sotilasjoukko on ulkomailla sotinut on siinä käynyt huonosti. Emme kai halua, että 50-vuoden kuluttua päätöstä yhteispohjoismaisen joukko-osaston luomisesta pidetään ensiosoituksena Suomen luopumisesta puoluettomuuspolitiikastaan.
  2. ..ettei jotain pahaa. Hyvinvointi on lisääntynyt 1900-luvun alusta kaikilla ihmisryhmillä. Sehän on selvää. Ravitsemustaso ja lääketiede samoin kuin yhteiskunnan voimavarat ovat lisääntyneet sadassa vuodessa. Kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää tai kuolla sen vuoksi, ettei pääse saamaan hoitoa sairauteen.

    Mutta hyvinvointi on lisännyt toisentyyppistä pahoivointia. Ajatelleenpa sanaa vapaa-aika. Tuotantokyvyn kasvaminen 1900-luvun alusta näihin päiviin on mahdollistanut ihmiselle enemmän vapaa-aikaa mikä on tietysti hyvä asia. Mutta samalla on lanseerattu käsite "vapaa-ajan ongelmat". Kuinka käyttää vapaa-aika virikkeellisesti? Ilman hyvinvointia lisännyttä tuotantokyvyn kasvua ei olisi vapaa-ajan ongelmaa.

    Tai sitten vaikkapa ravitsemus. Tunnettiinko liikalihavuudesta aiheutuneita ongelmia 1900-luvun alussa? Silloinhan lihavuus oli synonyymi sanalle hyvinvointi. Entä syömishäiriöt, bulimia ja anorexia 1900-luvun alussa? Silloin syömishäiriö oli se, ettei ollut tarpeeksi syötävää. Syömishäiriöt alkoivat silloin kun ihmisillä oli riittävästi tai liikaa syömistä.

    Liikenneonnettomuudet. Hyvinvointikaudella, maailmasodan jälkeen on liikenteessämme kuollut erilaisissa onnettomuuksissa n.100000 ihmistä. Lisääntynyt hyvinvointi on siis osaltaan ollut vaikuttamassa tähän.

    Lista on loputon. Ei ole olemassa mitään niin hyvää asiaa etteikö siinä ole myös paha-aspekti mukana.
  3. Toki saat vaatia tekstini poisottamista täältä jos sinua totuus noin kovasti ärsyttää.

    "Suomen heimosodat käytiin vapaaehtoisvoimin eikä valtion tai vapausodan veteraaninen toimesta."
    Tutkimuksen mukaan Aunuksen retken johtajat ja alipäällystö sekä suuri osa miehistöstä oli valkoisten puolella kansalaissodassa taistelleita. Vapaaehtoisia värvättyjä, koko retki alkoikin vapaaehtoisin kansalaiskeräyksin ja miehistön värväyshankkein.

    Rahoitus oli myös alussa vapaaehtoisten keräystuottojen varassa. Mutta miltei heti rahoja retkeen myönnettiin valtion budjetista ensin lainan muodossa ja sitten 11.6.1919 hallituksen esityksellä eduskunnalle. Vapaaehtoinen rahoitustoiminta tyrehtyikin valtion ottaessa vastuun asiasta. Sosiaalidemokraattinen puolue ja muutamat ruotsalaiset eduskunnassa vastustivat valtion varoilla tapahtuvaa sotilaallista hyökkäystä. Valtio oli keskeisesti mukana Aunuksen retkessä vaikkakaan armeija ei siihen virallisesti osaa ottanutkaan.

    "Punaisten teloitukset tapahtuivat sotalakien ja tuomioistunten mukaan"
    No tuo nyt on täyttä puppua. On olemassa runsaasti todisteita teloituksista jotka tapahtuivat heti taistelun jälkeen ilman, että minkäänlainen tuomioistuin tai sotalaki siihen antoi oikeutusta. Sama laiton meno jatkui myös Aunuksen retkellä. Vangiksi saadut suomalaissyntyiset melkeinpä poikkeuksetta teloitettiin.

    Lue nyt vähintään se Vahtolan tutkimus ennenkuin tuonkaltaista potaskaa kirjoitat.
  4. ja osa pyynnöistä ja selkkauksista joihin pyynnöt perustuivat oli lavastusta. Lue tuo Vahtolan tutkimus.

    Kukaan ei puolusta bolshevikkeja heidän tavastaan kohdella suomensukuisia kansoja 1920 ja -30 luvuilla. Mutta päänsilitystä ei ansaitse myöskään suomalainen poliittinen ja aseellinen johto saman ajan idanpolitiikastaan.
  5. ..ja sitä edeltänyt Neuvostoliitto ei ole myöntänyt syyllistyneensä sotarikoksiin kysymässäsi asiassa. Venäjän sietäisi ottaa vastuu näistä kammottavista teoista.

    Neuvostoliiton partisaanijoukkoja ehkä vastaavimmat sotilasyksiköt suomessa olivat päämajan kaukopartiot. Niin paljon kun sotahistoriaa olen lukenut en muista, että nämä kaukopartiot olisivat syyllistyneet raakuuksiin siviiliväestöä kohtaan. Heidän ensisijaisena tehtävänään oli tiedustelu, toissijaisena tuhoamistehtävät kohdistuen yleensä rautatieyhteyksiin ja siltoihin.
  6. ..oikea vastaus. Huhtikuun 24 1918 Villers-Bretonneux´n länsipuolella 13 saksalaista A.7V-tankkia kohtasi kolme englantilaista tankkia. Näistä kolmesta kaksi oli Female mark IV-mallia ja yksi Male Mark IV-mallia.

    Saksalaiset menettivät neljä tankkia, englantilaiset eivät yhtään.
  7. ..todella puolueetonta tahoa kun käytät Kekkosen päiväkirjoja Tannerin arvioimiseen?

    "Hänestä oli maan asioiden hoidolle paljon harmia. Kuvaavaa on, että Kekkosen päiväkirjassa noilta vuosilta -58... -62 Tanner tulee esiin 219 kertaa ja joka kerran maan kannalta negatiivisessa mielessä."

    Pitäisin kohtalaisena ihmeenä jos Kekkonen EI kirjoittaisi Tannerista negatiivisessa hengessä. Miehethän olivat poliittisia vastustajia.

    Eroa miehissä oli se, että toinen oli vakaumuksellinen patriootti suhteissa N-liittoon ja toinen opportunistinen poliitikko jonka valta yhdistettynä N-liiton antamaan selkänojaan aikaansai sisäpolitiikassamme tilanteen jossa "valttämättömyydestä tehtiin hyve".

    Tämän tyyppisen politiikan paras edustaja oli kaiketi Korsimon ohella E.Uusitalo naurettavinen itsenäisyyspäivää koskevine muutosehdotuksineen.
  8. Paitsi että läskilaatikon päälle noussut jehu oli Jahvetti Moilanen niminen punapomo joka johti rajan yli hiihtäneitä punakaartilaisia Kemi oy:n työmaalle jossa vangitsivat työmaan johtajat ja takavarikoivat kassan.

    Moilanen läskilaatikon päällä luki työmiehille "punaisen sissipataljoonan taistelujulistuksen" ja sai mukaansa 300 miestä työmaalta. Jonkin aikaa raja-alueella seikkailtuaan tämä sissipataljoona häippäsi rajan yli N-liittoon. Ja tapahtumavuosi oli 1922.
  9. ..Olipa paljon miettimisen arvoista asiaa viestissäsi. Täytyypä miettiä kysymyksiäsi ja vastata paremmalla ajalla. Kenetköhön mä olen oikein usuttanut tänne...
  10. Mielenkiintoisia linkkejä. Individualisti. Viimeiseen asti oman tiensä kulkija. Oli asian päättänyt omassa mielessään eikä siitä poikennut. Yksilötasolla ihailtavaa.

    Ihminen on laumaeläin. Meitä hallitsevat tietyt lain-alaisuudet joitka eivät muutu. Aina on se iso porukka joka tekee asioita niinkuin ylhäältä käsketään. Pieni porukka nostaa asiasta metelin. Mitä pienempi sen vähemmän meteliä.

    Näin se oli Pekurisen aikana ja näin sen on edelleen.
  11. ..konikapina olivat paikallisia ja hyvin rajoittuneita vaikkakin kiihkeitä mielenilmauksia.

    Kummassakaan ei ollut yhteiskunnan rakenteita laajalla tasolla muuttavia aineksia. Kummatkin luonteeltaan "kylätappeluksia". Tosin suuri osa läskikapinaan osallistujista pakeni Venäjälle.
  12. ..en osaa tulkita. Oletan, että poistuneet kirjoitukset ovat olleet "oikeallanimellätaiverilirisee"-tyyliin kirjoitettuja.
  13. ..ja toinen väitteeni on, että N-liitto piti Tanneria suurimpana sotarikollisena joten hänet piti sodan jälkeen saada ehdottomasti syytettyjen aitioon ja sitä kautta tuomituksi. Suomalaisesta joka tämän N-liiton kannan otti ajaakseen sai siitä N-liiton johdon silmissä glorian (joskin asia vaati ankaraa takinkääntöä), että hänellä oli edessään hyvinkin lupaava tulevaisuus. Tätä asiaa on näillä saiteilla kirjoitellut K.K.Korhonen.

    N-liitolle suomalaisen työväenliikkeen johtohahmo 20-30 luvuilta oli Väinö Tanner. Hän yhdisti kansalaissodan jälkeisen työväenliikkeen ja sai edustamallaan politiikalla enemmistön suomalaisesta työväestöstä uskomaan, että tämä maa on heidän ja sitä kannattaa puolustaa.
  14. .."Ei niitä punaisten jälkeläisiä talvisodassa ollut kuin kourallinen, joten heidän merkityksensä oli vähäinen. Tämä propaganda on aikansa elänyt!"

    No tuo on silkkaa schaissea. Punaisten jälkeläisiä oli tuhansia patoamassa venäläisten hyökkäystä 1939-40. Miehiä joiden syntymävuosi vaihteli 1895-1923 välillä. Ja siinä joukossa oli toden totta usean punakaartilaisen jälkeläistä ja jopa entisiä punakaartilaisia kansalaissodasta.
    Vaikkakaan kaikki sotaan halukkaat eivät siihen osallistuneet koska olivat jääneet 20-30 luvuilla ilman sotilaskoulusta "poliittisesti epäluotettavina". Siihen asiaan tuli muutos jatkosotaan lähdettäessä.

    Ilman yhtenäiseksi koettua isänmaata ei olisi ollut yhtenäistä armeijaa vuonna 1939
  15. ..tulevaisuuteen ennustajan lahjat, tiesitkö sen?

    Jopa vastustaja arvioi Tannerin lahjoja;

    http://www.suomensisu.fi/terijoenhallitus/julistus.shtml

    Tanner halusi, että suomalaisella työväestöön kuuluvalla on arvo jota yhteiskunnan arvohenkilöllä kuuluu olla. Toimiko Tanner väärin siinä asiassa?
  16. ..siis tuossa hypoteettisessa kysymyksessäsi jossa N-liitto olisi talvisodan voittanut ja Suomen miehittänyt.

    Tämä on faktaa: Oulua kohti hyökkäävää ja hyökkäyksellään Suomen kahtia jakavaa N-liiton armeijaa oli varoitettu, että missään oloissa ei saa mennä rajan yli Ruotsin puolelle.

    Tämä on fiktiota: N-liitto olisi voittaessaan ja miehittäessään Suomen joutunut taisteluun kesällä -41 pohjoisesta Norjasta hyökkäävää saksalaisarmeijaa vastaan. Samalla suomalainen väestö olisi noussut vastarintaan miehitysarmeijaa vastaan.

    Samaan aikaan, kesällä -41 olisi saksalainen maihinnousu tapahtunut etelä-Suomeen ja Ahvenanmaalle. Ja kuten pohjois-Suomessa niin myös etelässä olisi tapahtunut Saksalaisia tukeva kansanousu.

    Maa olisi ollut raunioina kesän -41 taisteluista. Taisteluissa surmansa saaneita suomalaisia olisi ollut n.200000-300000.

    Ihan tässä nopeasti ajateltuna olisi saattanut näin käydä jos 1939-40 talvisodan armeija ei olisi pitänyt pintansa.
  17. ..vuosiluvuissa, kiitos. Jaltan konferenssi käytiin helmikuussa -45 jossa liittoutuneet päättivät mm. sodan jälkeisen euroopan asioista ja sotaan syyllisten syyttämisestä.

    Kirjoitat; "Sotasyyllisyys oikeudenkäynnit sisältyy 1941 tehtyyn jaltan sopimukseen, ne oli myös Suomalaisilla tiedossa jo 1942-43.". Kirjoittamanasi aikana ei suomalaisten poliitikkojen tiedossa ollut mahdollisia sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä koska Jaltan konferenssi pidettiin helmikuussa -45. Sekoitatko asian Teheranin konferenssiin? Siinä käsiteltiin sodankäyntiin ja strategiaan liittyviä kysymyksiä.

    Edelleenkin valt.tohtori Jukka Tarkan seminaarialustusta lainaan:

    "Paasikivellä oli jyrkkä periaatekanta, jonka mukaan taannehtivaa lainsäädäntöä ei käytettäisi, koska hallitusmuoto kieltää sen. Hän yritti epävirallisesti hankkia valvontakomissiolta edes hiljaista hyväksymistä tälle ajatukselle, mutta ei onnistunut. Komission poliittinen neuvonantaja Pavel Orlov sanoi suoraan, että sodan aikaisia johtajia on rangaistava. Jos se oli vanhojen lakien mukaan mahdotonta, olisi säädettävä uusi laki. Jo tämä maaliskuun 1945 lopussa käyty illallispöytäkeskustelu paljasti Paasikivelle, että hänen laillisuustaistelunsa oli tuomittu epäonnistumaan. Siitä huolimatta hän vastusti taannehtivaa lainsäädäntöä elokuun puoliväliin asti. Sitten hän taipui aikaisemmin mahdottomana pitämäänsä ratkaisuun.

    Tilanteen muutti liittoutuneiden elokuussa 1945 allekirjoittama sopimus, jossa määriteltiin niiden yhteinen sotarikospolitiikka ja hyväksyttiin Nürnbergin kansainvälisen sotilastuomioistuimen peruskirja. Näistä asiakirjoista ilmeni, että liittoutuneet olivat päättäneet turvautua taannehtivaan lainkäyttöön. Sen lisäksi niissä annettiin uusi määritelmä sotarikoksesta. Sotarikokseksi luettiin nyt myös "rikokset rauhaa vastaan". Sopimuksessa tälle termille annettu määritelmä osoitti, että se tarkoitti samaa kuin Suomessa käytetty sana sotasyyllisyys."

    Eli pitääkö sotasyyllisyysoikeudenkäynneistä syyttää Lontoota?
  18. ..että Mannerheimia kävi sairaalassa tapaamassa Paasikivi -46 keväällä joka suositteli Mennerheimille painokkaasti "terveyden hoitoa" varten ulkomaille siirtymistä. Muistaisin, että Paasikivi arvioi sen olevan turvallisempaa kuin ne sisäpoliittiset ongelmat jos "torni" olisi Mannerheimiakin halunnut syyttää.

    Oli tosiaan erikoista, ettei Marskia "hyökkäyssodan suunnittelusta" syytetty. Marskin ehkä pelasti se, että hän ei ollut vaaleilla valittu poliitikko vaan ammattisotilas.

    N-liitto halusi saada nimenomaan ne poliitikot vastuuseen joiden katsoi syyllistyneen sodan suunnitteluun 41-keväällä ja kesällä.

    Valt.tohtori Jukka Tarkka toteaa seminaarialustuksessaan syksyllä 2004 mm. seuraavaa:

    "Suomalaiset ponnistelivat ankarasti estääkseen Mannerheimin joutumisen oikeuteen. Tammikuussa 1946 valvontakomissio ilmoitti Mannerheimille, että Neuvostoliitolla ei ole häneen kohdistuvia vaatimuksia. Vanhan marsalkan ahdistaminen sotasyyllisyysoikeuteen ei ollut vain oikeudellinen kysymys. Moskovassa tiedettiin hyvin, että Mannerheim oli jos nyt ei viimeinen niin ainakin tärkein suomalaista yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Sota oli loppunut, mutta Neuvostoliiton poliittinen painopiste oli edelleen Keski-Euroopassa. Kitka Saksan miehityshallinnossa oli alkanut kasvaa. Neuvostoliitto halusi välttää pienetkin levottomuudet kauas selustaan jääneessä Suomessa"
  19. ..suhteet N-liittoon olivat jäätävät vaikka Tarton rauhanteon jälkeen muodollinen rauhantila vallitsikin. Suomalainen valtiovalta ei ajatellut N-liittoa suurvaltana ja se heijastui suhteissa joka tasolla.

    N-liitto oli hyvin epäluuloinen Suomea kohtaan ja pelkäsi, että Saksa aikoo käyttää Suomea tukialueenaan hyökkäyksessään N-liittoon. Sillä oli tarkoin muistissa v.-18 kevään tapahtumat jossa itämeren divisioonan saksalaisjoukot nousivat maihin Hamgossa ja Loviisassa.
  20. Myös toimittaja Rony Smolar on todistanut tutkimuksissaan, että sodan aikana Suomessa ei Saksa-myönteisen politiikan seurauksena ollut ainoastaan antisemitismiä. Oli myös kasvava ja selkeä uhka Saksan taholta juutalaista väestönosaamme kohtaan.

    Kuten on todistettu oli Heinrich Himmlerillä Suomen vierailullaan kesällä 1942 hallussaan lista kaikista juutalaista syntyperää olevista suomalaisista. Mukana oli jopa tarkka osoitteisto joten lista itsessään todisti valtiollisen poliisin valmistelleen tätä kautta juutalaisten luovuttamisia. Smolarin tutkimuksen mukaan listan Himmlerille oli antanut sisäministeriö, ja listan luovutuksesta oli viimekädessä vastuussa sisäministeri Toivo Horelli ja valtiollisen poliisin päällikkö Arno Anthoni joka ylipäätään oli vastuussa listan olemassaolosta.

    Smolar kirjoittaa myös rintamille asti levinneestä huhusta jonka mukaan juutalaiset sotilaat kotiutettaisiin rintamalta. Aikalaiset pitivät sitä varmana merkkinä aikeissa olevista suomenjuutalaisten luovutuksista natsisaksalle.

    Onneksi niin pitkälle ei kuitenkaan päästy. Vaikka ei se suomalaisen sodanaikaisen politiikan kunniaa nosta, että kahdeksan juutalaista luovutettiin.
    21. 61 / 65
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt