Vapaa kuvaus

Aloituksia

488

Kommenttia

8309

  1. >>> Jospa juuri näinen hallusinaatiota ja aistiharhoja aiheuttavien huumausaineiden vaikutuksesta tuo 1800- luku olikin otollista aikaa USA:ssa näiden kulttien synnylle. >>>

    Varmaan näillä mömmöillä pieni vaikutus lahkojen syntymiseen juuri 1800-luvulla oli, mutta suurempi vaikutus oli sillä ajalla itsellään.

    1800-luku oli pelottavaa aikaa ihmisille, jotka olivat vielä hetki sitten eläneet pimeässä, pienissä yhteisöissä, jossain jumalan selän takana tietämättä mitään maailman menosta.

    Tuli tehtaat, teollisuus, rautatie, sähkövalo, radio (1800-luvun lopussa) ja kaikki mahdollinen ja hyvin pienen ajan sisällä. Se sai ihmiset ajattelemaan, että elämme lopun aikoja ja maailmanloppu on aivan nurkan takana.

    >>> Miten muuten on mahdollista, että kaikenkarvaisia "profeettoja syntyi kuin sieniä saateella juuri tuohon aikaan? >>>

    Pelottava ja uusi aika synnyttää aina kaikenkarvaisia profettoja pilvin pimein.

    Kun vaihdoimme vuosituhatta n. kymmenen vuotta sitten, profeettoja ilmestyi kuin sieniä sateella myöskin, mutta nykyaikana tällainen humpuuki ei tahdo mennä läpi ja etenkin kun vuosituhat vaihtui ilman mitään ihmeellisyyksiä, nämä profeetat unohdettiin yhtä nopeasti kuin ne markkinoille saapuivat.

    Kohta menee Israelin valtion syntymisestä laskettavat profetiat umpeen, niin se tulee synnyttämään lukuisia profeettoja ja lahkoja.

    Vuoden 2018 jälkeen ei enää voida laskea järkevästi millään ilmeellä näitä profetioita Israelin valtion perustamisesta, joten sen jälkeen monet helluntalaisuuden versiot ovat helisemässä ja heidän on keksittävä pikaisesti uusia selityksiä sepustuksilleen tai tulee vaikeuksia pitää jäsenistö koossa. He pettyvät ja perustavat uusia lahkoja, uusien laskelmien kera.

    Vuosi 2018 tulee synnyttämään paljon Ellen Whiten kaltaisia profeettoja, jotka vouhkaavat aikansa ja vouhkaavat vielä vuoden 2018 jälkeenkin ja sitten heidät unohdetaan, kun mitään ei tapahdu.

    Vuosi 2018 tulee synnyttämään lukuisia uusia suuria pettymyksiä, eli uusia lahkoja on tulossa lukuisia iloksemme, uskonnollisille markkinoille.
  2. Tällaista uutista tällä kertaa:

    http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=404&Itemid=82

    Pohjois-Kanadasta löytyi muumioitunut metsä Kirjoittanut Riikka Kietäväinen

    Kanadan arktiselta alueelta Ellesmerensaaren kansallispuistosta löytynyt muumioitunut metsä voi kertoa monta tarinaa siitä, miten kasvit reagoivat maailmanlaajuiseen ilmaston viilenemiseen. Samalla se voi auttaa tutkijoita ymmärtämään myös ilmaston lämpenemisen vaikutuksia.

    Maanvyöry hautasi puut 2 - 8 miljoonaa vuotta sitten, ja ne ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin. Vastaavalla tavalla säilyneitä metsiä on löydetty muualtakin, mutta ei koskaan näin pohjoisesta. Noin 11 miljoonaa vuotta sitten alkanut maailmanlaajuinen ilmaston viileneminen vaikutti ensimmäisenä juuri tällä alueella. Siksi puut tarjoavat mahdollisuuden tutkia viilenemisen nopeutta ja sitä, miten kasvit tähän kehitykseen reagoivat.

    Muumioituneen metsän yleisimmät puulajit ovat kuusi ja koivu. Kuollessaan puut olivat vähintään 75 vuotta vanhoja. Hyvin ohuet vuosirenkaat ja pienikokoiset lehdet kertovat niiden kasvaneen epäsuotuisissa oloissa. Siitepölyjen perusteella tutkijat päättelivät, että metsä oli lajistoltaan niukka, ja arktisen alueen monimuotoisuus oli jo alkanut vähetä. Ellesmerensaari oli nopeasti muuttumassa lehtimetsästä havumetsäksi ja edelleen nykyisenlaiseksi puuttomaksi kivikoksi.

    Metsän jäänteet paljastuivat sulavan jäätikön alta. Jouduttuaan kosketuksiin ilman kanssa, puut ovat jo alkaneet lahota vapauttaen hiiltä ilmakehään. Tutkijat uskovat, että jäätiköiden alta voi tulla esiin useita vastaavia esiintymiä. Arktisen alueen mittakaavassa tällä hiilidioksidin ja metaanin lisäyksellä voi olla oma osuutensa myös ilmaston lämpenemiseen.

    Tutkimus muumioituneesta metsästä esitellään perjantaina 17.12.2010 Amerikan geofysikaalisen unionin (AGU) kokouksessa San Franciscossa ja siitä kertoi Ohion valtionyliopiston tiedote .

    Samalta sivustolta pääsette lukemaan häkellyttävän hienoja juttuja vaikkapa rakkaasta kotimaastamme Suomesta ja sen ihmeellisyyksistä:

    Proterotsooiset fossiilit Suomessa:

    http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=111&Itemid=6

    Paleotsooiset fossiilit Suomessa:

    http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=100&Itemid=6

    Mammutit Suomessa:

    http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=98&Itemid=6

    Suomen maaperä, syntyminen ja historia hienosti esitettynä:

    http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=21&Itemid=37

    Suomen kallioperästä kaikki oleellinen:

    http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=23&Itemid=38

    Ja niin edelleen. Loistavat sivut!!
  3. >>> sinulta kerta kaíkkiaan puuttuu kyky ymmärtää toisten ihmisten ajatuksia. >>>

    Tämä hiukan riippuu siitä, miten ne ajatuksensa ilmaisee ja tuo esille. Jos kirjoittaa täysin epäymmärrettävää potaskaa, niin eipä se pyörittelemällä muuksi muutu.

    Olen usein tällä palstalla ajatellut, että muutamat kirjoittajat tuskin edes itse ymmärtävät ajatuksiansa, joita koettavat muille tyrkyttää.
  4. On täysin mahdollista, että Ellen White käytti morfiinia, muutenkin kuin lääkkeenä. Tuohon aikaan morfiinia ei pidetty huumeena, eikä huumaavana aineena ja sitä käytettiin hyvin paljon. Myöskään lääke- tai huumausaineriippuvuutta ei käsitetty sellaiseksi, kuten se nykyään käsitetään. Tuolloin ajateltiin, että jos ihminen ei pysty käyttämään esim. morfiinia, se on osoitus luonteen heikkoudesta. Oli luonteen heikkoutta jäädä koukkuun aineeseen ja ei kukaan halunnut olla luonteeltaan heikko, etenkään uskonnollisissa lahkoissa.

    Kirjoitin jokin aika sitten aiheesta esityksen, jonka voitte lukea täältä:

    http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9500567/47020313

    Morfiini on hyvin mielenkiintoinen aine, sillä sitähän ei pidetty huumeena laisinkaan, kuten ei mitään muitakaan nykyisin huumeiksi luokiteltavia kemikaaleja.

    Ellen Whiten aikaan morfiinin käyttäminen oli hyvin yleistä ja silloin ajateltiin, että morfiiniriippuvuus kielii vain ihmisen heikosta luonteenlaadusta. Morfiinia pidettiin hyvin muodikkaana. Jos sitä ei pystynyt käyttämään, tai joutui koukkuun, kyse oli luonteen heikkoudesta, ei morfiinin pahuudesta.

    Morfiinin keksimisen (1804) vanavedessä kehitettiin muun muassa kodeiini (1832) ja atropiini (1833), ja 1800-luvun puolivälissä apteekeissa myytiin kymmeniä turruttavia ja nukuttavia aineita, täysin vapaasti, kenelle tahansa.

    Kun kokaiini keksittiin (1859), sitä markkinoitiin ihmisille ”hermojen ravintona”. Ei sitä kukaan pitänyt huumeena, ei varmasti Ellen Whitekaan, koska hän ammensi tietonsa sen mukaan, mitä silloin ajateltiin.

    Kun morfiini tuli Suomeen, sitä sai myös meillä apteekista ilman reseptiä kuka tahansa, sillä sitä ei pidetty huumeena täälläkään. Sen takia morfiinia käytettiin Suomessa 20-30-luvuilla paljon, keskimääräisesti enemmän kuin muissa maissa.

    Nykyisin laittomiksi huumeiksi ymmärrettyjä aineita käytettiin ennen vanhaan sairauksien hoitoon: oopiumia kivunlievitykseen ja punatautia vastaan, morfiinia kivunlievitykseen, kokaiinia paikallispuudutukseen, heroiinia hengitystievaivoihin, yskään ja kivunlievitykseen.
  5. Tässäpä uutta evoluution tuottamaa ihmeellistä lajia maapallolta:

    http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/12/kaapiokokoinen_kolmivarvaslaiskiainen_vuosikymmenen_erikoisin_uusi_laji_2215262.html

    2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen uusiin lajeihin kuuluvat muun muassa kolmivarvaslaiskiainen, lihansyöjäkannu ja kävelevä hai. Uusien lajien kymmenen kärjen listasivat Conservation International -ympäristöjärjestö ja Britannian yleisradioyhtiö BBC.

    Kääpiökokoinen kolmivarvaslaiskiainen (Bradypus pygmaeus) elää Escudo de Veraguas -saarella Karibialla. Saarella elää noin 200 yksilöä. Laji on elänyt eristyksissä 9 000 vuoden ajan.

    http://www.arkive.org/pygmy-three-toed-sloth/bradypus-pygmaeus/

    Kolmivarvaslaiskiainen on hitaampi ja puolet pienempi kuin mantereella elävä lajitoverinsa. Lisäksi se ui paremmin kuin kävelee. Kolmivarvaslaiskiainen syö ainoastaan vähäravinteisia mangrovepuun lehtiä, mikä selittää eläimen pienen koon.

    Myös tansanialainen norsupäästäinen (Rhyncocyon udzungwensis) on vuosikymmenen uusi nisäkäslaji. Kaniininkokoisella päästäisellä on pitkä, kärsämäinen kuono. Erikoista kyllä, norsupäästäinen ei ole sukua päästäiselle - mutta sillä on yhteinen esi-isä norsun kanssa.

    http://sunaddict86.blogspot.com/2008_01_01_archive.html

    Jättiorkidea ja lihansyöjäkannu

    Uusien kasvilöytojen kärjessä on jättiläisvenuksenkenkä (Phragmipedium Kovachii). Andien vuoristosta Perusta löytyneen orkidean kukan koko voi olla jopa 20 senttimetriä.

    http://www.phragmipediumkovachii.com/

    Myös tänä vuonna löytynyt uusi kannukasvi (Nepenthes palawanensis) herätti tutkijoiden innostuksen. Philippiiniläissaarelta löytynyt lihansyöjäkasvi muodostaa erikoistuneilla terälehdillään kannun, jonka nektariin sekoittuu sadevettä. Nektari houkuttelee saaliiksi kärpäsiä ja muita hyönteisiä.

    Kävelevä hai ja lonkeroton meduusa

    Länsi-Papualta löytynyt "kävelevä hai" eli bambuhai (Hemiscyllium galei) löydettiin merenpohjasta vuonna 2006. Se käyttää eviään poikkeuksellisesti kävelyyn pitkin koralliriuttaa. Halutessaan se voi myös uida.

    http://www.conservation.org/explore/priority_areas/oceans/birds_head/blue_auction/Pages/overview.aspx

    Kolmentuhannen metrin syvyydestä Tyyneltämereltä löytyi puolestaan punainen jättiläismeduusa (Tiburonia granrojo). Vedenalaisille kameroille tallentuneella meduusalla ei poikkeuksellisesti ole lainkaan lonkeroita, vaan se saalistaa lihaksikkailla raajoilla. Eläimen ruokavaliosta ei ole tietoa.

    http://www.blogodisea.com/tiburonia-granrojo/animales-plantas/

    Koppapäisellä kummituskalalla (Macropinna microstoma) on puolestaan läpinäkyvä päälaki, jonka sisällä näkyvät kupolimaiset silmämunat. Lajin kuolleita yksilöitä löydettiin jo 1930-luvulla, mutta ensimmäinen elävä yksilö löydettiin vasta 2000-luvulla Kalifornian rannikolta.

    http://funpresident.com/tag/macropinna-microstoma/

    "Chanin megatikku" ja muita outouksia

    Kummitussirkkoihin kuuluva uusi hyönteinen, englantilaiselta nimeltään "Chanin megatikku" (Phobaeticus chani) on maailman pisin hyönteislaji. Borneon sydämessä elävä sirkka voi kasvaa yli puolimetriseksi. Suurin tunnettu yksilö on näytteillä Lontoonssa Britannian luonnonhistoriallisessa museossa.

    http://blogs.nature.com/news/thegreatbeyond/2008/10/picture_post_longest_insect_is.html

    Muita vuosikymmenen uusia lajeja ovat malesialaisella saarella elävä luolagekko (Cyrtodactylus macrotuberculatus) ja tansanialaisella Rungwevuorella elävä kipunji-apina (Rungwecebus kipunji). Kipunji löytyi viidakosta paikallisen heimon metsästäjien avulla.

    http://www.photomalaysia.com/forums/showthread.php?t=62714

    http://scienceblogs.com/afarensis/2006/05/12/rungwecubus_kipunji/

    2000-luvun alussa on löytynyt satoja uusia lajeja. WWF:n mukaan yksistään Amazonilta löytyi vuosina 1999-2009 yli 1 200 uutta kasvi- ja eläinlajia.

    YLE Uutiset
  6. >>> noin hyvä selittäjä joulun suhteen, niin kirjoittappa nyt kuinka sapatinkin pakana uskovat ovat vaihtaneet sunnuntaiksi? >>>

    No kaikki uskonnoissa on lainaa muilta tai hiukan muutetaan entisiä juttuja. Lepopäivän muutos lauantailta sunnuntaille ei ole sen kummempi tapaus, kuin se, että juutalaiset varastivat sapatin babylonialaisilta ja tekivät siihen hiukan muutoksia. Itse asiassa olen aiheesta kirjoittanut kattavan esityksen. Juutalaiset nappasivat sapatin babylonialaisilta ja tekivät heidän juhlapäivästään omansa, lähes kaikkia elkeitä myöten.

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/8753659

    Täällä puhutaan paljon siitä, että sapatti on siirretty, sapatti on muutettu tai jopa hylätty, mutta mistä ihmeestä juutalaiset keksivät sapatin?

    Valitettavasti kaikkien adventistien mieliharmiksi historiantutkimus on selvittämässä asiaa siihen suuntaan, että juutalaiset nappasivat sapatin babylonialaisilta. Babylonialaisilla oli "pahan päivä", joka oli seitsemän päiväisen jakson seitsemäs päivä, jolloin jumalia piti lepyttää uskonnollisin menoin. Lepytys oli määrättyjen tabujen noudattamista, ja nämä tabut olivat kieltolistoja asioista joita ei saanut "pahan päivänä" tehdä. Babylonian aluella on huomattavan vanha kulttuuri, joka juontaa juurensa noin 7000 vuoden päähän, eli se on noin tuhat vuotta vanhempaa, kuin edes koko Jahven luoma maailma on, mutta ei takerruta nyt yksityiskohtiin.

    Juutalaisten sapatti on alkukielisesti Shabbath ja babylonialaisten pahan päivä oli Shabbathum, joten tästäkin voimme jotain päätellä. Seuraavaksi pieni lainaus professori G.J.Whitrown kirjasta "ajan historia", joka löytyy jokaisesta kirjastosta. Lainaus on sivuilta 75-76:

    Juutalaisten vuosi alkoi perinteisesti syyspäiväntasauksesta. Juutalaisten siviilivuosi alkaa edelleen silloin, mutta Egyptistä paon jälkeen heidän kirkkovuotensa on alkanut Nisan-kuusta kevätpäiväntasauksen myötä. Käyttämällä eri pituisia vuosia, joissa toisinaan oli ylimääräinen kuukausi, voitiin suurin piirtein pysytellä tasoissa aurinkovuosien kanssa. Heprealaiset eivät pitäneet vain uuttakuuta uskonnollisesti merkittävänä, vaan myös täysikuu oli sitä, ja pääsiäisen ajaksi oli määrätty ensimmäinen täysikuu kevätpäiväntasauksen kohdalla tai sen jälkeen. Mitä vuosilukuihin tulee, siinä juutalaiset seurasivat Syyrian seleukide- ja jouduttuaan heidän valtapiiriinsä toisella vuosisadalla eKr., aina siihen asti kun roomalaiset hävittivät Jerusalemin temppelin vuonna 70 jKr.

    Joissakin Raamatun vanhemmissa osissa, erityisesti varhaisimpien profeettojen kirjoissa, kuu mainitaan usein sapatin yhteydessä, jota taas vietettiin luomisen seitsemännen päivän, Luojan lepopäivän muistoksi. Hutton Webster on kirjassaan Rest Days kiinnittänyt huomiota Toisessa Kuningasten kirjassa esiintyvään kohtaan (4:23), jossa suunemilainen vaimo haluaa mennä profeetta Elisan luokse pyytämään poikansa eloon herättämistä ja hänen miehensä kysyy: "Miksi menet hänen tykönsä tänä päivänä? Eihän nyt ole uusikuu eikä sapatti." Webster muistuttaa, että kun nuolenpääkirjoitusten tutkimus osoitti, että babylonialaisten shabbatum (täydenkuun päivä) osui aina kuukauden neljänneksitoista (tai viidenneksitoista) päiväksi, löytyi uusi todiste siitä mikä heprealaisen termin shabbath alkumerkitys on ollut.

    Vaikka heprealainen seitsenpäiväinen, sapattiin päättyvä viikko (sapatti oli muuten ainoa erikseen nimetty päivä) muistuttaa babylonialaista "pahaan päivään" päättyvää seitsemän päivän jaksoa, niissä on tärkeitä eroja. Jälkimmäinen jakso liittyi aina suoranaisesti Kuuhun, kun taas heprealaiset viikkojaksot eivät liittyneet siihen vaan jatkuivat kuukaudesta ja vuodesta toiseen kuun vaiheista riippumatta. Lisäksi babylonialaista "pahaa päivää" viettivät vain kuningas, papit ja lääkärit, kun taas heprealaisten sapattia vietti koko kansa. Kuten Webster huomauttaa: "Viikon irrottaminen kuukaudesta, sen käyttäminen tunnustettuna kalendaarisena yksikkönä ja yhden viikonpäivän erottaminen uskonnonharjoitusta varten olivat painavia uudistuksia, jotka on luettava heprealaisten tiliin, ellei näyttöä jostain muusta ilmaannu.