Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. poreilevakupla kirjoitti: «Juuri bushmannin kaltaisiin kirjoituksiin uusateismi(parjaamis uskonto) perustuu.»

    Mitä on uusateismi? Miten se poikkeaa tavallisesta ateismista? Millä perusteella nimität jotakuta uusateistiksi?

    «Just siitä mistä bushmanni syyttää kreationisteja epärehellisyydestä sortuu itse samoihin epärehellisiin kikkoihin toisia kohtaan. Tässäkin tapauksessa avauksessa kääntää hirmuteot kommunismin jne kaiken pahan ilmentymän uskovaisten ja eräitten uskontojen syyksi.»

    Kun minä luin avauksen, ymmärsin sen olevan puolustautuminen niitä uskovaisia vastaan, jotka väittävät ateismin tuottavan moraalittomuutta ja hirmutekoja ja perustelevat tätä väitettä vetoamalla natsi-Saksaan ja Neuvostoliittoon.

    Avaus tuo esiin sen, että noiden valtakuntien ideologia on rakenteeltaan pikemminkin uskonnollinen kuin ateistinen. Ateismi ei ollut se olennainen asia, joka tuotti pahoja asioita.

    Mikään tässä ei parjaa kristinuskoa, vaan vain vastaa ateismia vastaan esitettyihin syytöksiin. Luimmeko varmasti saman avauksen?

    «Ja kaiken lisäksi pitää itseään valaistuneena omaan ateistisen vakaumukseen. Uusateismin kantava voima on viha uskontoja kohtaan.»

    Mistä päättelet, että joku pitää itseään valaistuneena? Millä tavoin tuo henkilö poikkeaa omasta tavastasi kirjoittaa ja käyttäytyä?

    «Uusateististen kirjoittajien tarkoitus on kannustaa ihmisiä luopumaan uskonnosta, joka heidän mukaansa on syynä lukuisiin kauheuksiin ja hirmuvaltaan.»

    Hyvin monet ihmiset kannustavat muita luopumaan sellaisista aatteista, jotka he näkevät haitallisiksi. Tämä ei mitenkään sinänsä poikkea uskovaisten toiminnasta. Ateismin kohdalla kuitenkin riittää se, että tuodaan esiin tarkistettavissa olevia tosiasioita. Uskonnon propagoinnissa pitää houkutella ihmiset uskomaan johonkin, mitä ei voi objektiivisesti perustella.

    «Kritisoidessaan uskontoja uusateistit eivät ole ymmärtäneet niiden filosofista traditiota, dogmihistoriaa ja ydinkysymyksiä.»

    Onko Raamatun asema erityisenä Jumalan ilmoituksena kaikille ihmisille kristinuskossa ydinkysymys? Jos on, miten perustelisit minulle tuota uskomusta? Jos et osaa perustella, katson ettet sinäkään ymmärrä sitä, vaan uskot vain sokeasti.

    «Sen sijaan uusateistinen kritiikki perustuu pääasiassa erilaisilla tapahtumien, tekojen ja henkilöiden kauheuksilla mässäilyyn.»

    Voisitko poimia tämän keskustelun avausviestistä esimerkin tästä mässäilystä? Jos et löydä niin etsi vaikka aiemmista nimimerkki Bushmannin viesteistä. Jos tuo on uusateistin välttämätön tunnusmerkki, arvioin, että nimimerkki Bushmanni ei ole uusateisti.

    «Sekä uskonnollinen että ateistinen fanaattisuus perustuu ajatukseen, että kaikki olisi hyvin, jos pahoja toisia ei olisi olemassakaan.»

    Fanaattisuus on paha juttu jopa silloin, kun ajettava asia on pohjimmiltaan kannatettava. Tästä olemme varmaankin samaa mieltä.

    Se on sitten eri asia, ketä sanot fanaattiseksi ja millä perusteella. Kirjoitat myös vihasta ja mahdollisesti tahallisesta väärin ymmärtämisestä. Tässä mennään helposti sille tontille, että arvioidaan toisten ihmisten vaikuttimia ohi sen, mitä he itse sanovat. Mistä ihmeestä sinä tiedät kenenkään vihaamisista mitään, varsinkaan tämmöisen hyvin kapean tekstimedian kautta?

    Yleensä ihmiset arvaavat toisten motiivit ensisijaisesti kuvittelemalla itsensä heidän paikalleen. Ne, joita ajaa toimintaan viha, näkevät vihaa joka puolella.

    «Bushmanni jatkakoon samaan mallin. Todettakoon, -sinut on paljastettu ja motiivisi tiedetään.»

    Tässähän tämä tuli oikein auki kirjoitettuna. Minä väitän kirjoittamasi perusteella, että et ymmärrä nimimerkki Bushmannin motiiveista enempää kuin aasi algebrasta.

    Miksi muuten olet niin vihainen?
  2. Jos kysymys olisi vain tuosta, logiikka olisi ehkä kummallista.

    Nyt kuitenkin Raamatun ja varsinkin sen varhaisimpien kertomusten historiallinen luotettavuus on jo lähtökohtaisesti hyvin hataralla perustuksella.

    Fundamentalisti pitää kiinni siitä, että siellä kerrotut asiat on saatu virheettömästi suoraan Jumalalta ja siksi niihin pitää uskoa. Ja tuon ajatuksen kaatamiseen riittää periaatteessa yksikin virhe yksityiskohdissa.

    Kansantarinoista on paljon versioita. Niin on myös vedenpaisumuskertomuksen kohdalla. Aiheeseen liittyvä folklore ei rajoitu Raamatussa oleviin versioihin, vaan samasta aiheesta on paljon enemmän tai vähemmän toisiaan muistuttavia juttuja ympäröivien kansojen tarinaperinteessä ja muistiinpanoissa. Ja Raamatusta löytyvä seemiläinen variaatio ei suinkaan ole vanhin tämän genren edustaja.

    Jos se näyttää kansantarinalta ja sille ei löydy arkeologiasta ja geologiasta perusteita, vahvin tulkinta on, että kyse on sepitteestä.

    Tietysti voi olla, että taustalla on jokin paikallinen huomattavampi tulva, josta tarina on ruvennut paisumaan ja elämään omaa elämäänsä sukupolvelta toiselle siirtyessään. Pitkään ajateltiin, että kyse voisi olla Mustanmeren täyttymisestä, kun Bosporin salmi on murtunut auki. Nykyinen geologinen paras tieto on kuitenkin, että Mustameri täyttyi hitaasti eikä rajuna katastrofina.

    Vielä vanhempi ja useampaan kertaan toistunut tapaus on sitten Gibraltarin salmen aukeaminen ja Välimeren täyttyminen. Nuo episodit eivät kelpaa tulvatarinan pohjaksi kahdesta syystä: Välimeren alue oli kuivana ollessaan hedelmätöntä aavikkoa ja tapaukset ovat ajalta ennen ihmislajin ilmaantumista, viimeisin kerta yli viisi miljoonaa vuotta sitten.

    Mutta koska tarinat kehittyvät, taustaksi riittäisi ihan hyvin vähäisempikin tulva vaikkapa Mesopotamiassa.
  3. Alex, kiitän tästä yhteistyöstä todellisuudentajun esiin tuomisessa.

    Jos olisin uhkapeluri, saattaisin lyödä vetoa sen puolesta, että Donald Trumpista ei tule presidenttiä. Mutta en ole. Yritetään ketkutella tällä eläkkeellä.
  4. Niinhän se taitaa olla, että perusadventistI hahmottaa varhaisen historian niin eri tavoin kuin historian tutkimus, että viestiä on vaikea saada perille.

    Lähtökohtana on esimerkiksi se, että Mooses kirjoitti Mooseksen kirjat, joskin hiukan voidaan joustaa viimeisen luvun kohdalla, kun se kertoo Mooseksen kuolemasta. Tästähän silloin patriarkkalistan vuosilukuja laskien seuraa, että ne olisi kirjoitettu noin 1500-luvulla eaa, noin kaksi ja puoli tuhatta vuotta maailman luomisesta.

    Sekin on perusadventistille ehkä vaikea tajuta, että kirjoitustaito ylipäänsä keksittiin vasta noin 3000 eaa ja kesti kauan ennen kuin ruvettiin kirjoittamaan kansantarinoita muistiin. Ensimmäiset kirjoitusta harjoittaneet kansat olivat sumerit ja egyptiläiset.

    Jos juutalaisten historiassa olisi oikeasti ollut sellainen yhtenäinen kansa kuin Mooseksen kirjat antavat ymmärtää ja heiltä olisi vielä jäänyt aikalaisten kirjallisia merkintöjäkin, jotakin jälkiä niistä kyllä pitäisi löytyä. Varsinkin orjuus Egytpissä, Joosefin hallintokausi, seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa vuotta ja Egyptistä lähteminen ovat niin isoja juttuja, että niiden pitäisi näkyä muuallakin kuin Raamatussa. Sama koskee ns luvatun maan valloituksen historiaa, joka sekin näyttäisi olevan lähinnä sepitettä. Toki on hyvin luultavaa, että tapeltu on ja paljon.

    Historian tutkijoilla on konstinsa selvittää, miten vanhoja mitkäkin kirjoitukset ovat. Nykyinen käsitys on, että esimerkiksi Genesis koottiin nykyiseen muotoonsa vasta noin 440 eaa. Sitä ennen on ollut sekalainen joukko muistiin kirjoitettuja tarinoita, jotka eivät olleet erityisen yhteensopivia keskenäänkään, saati sittemmin syntyneen kristillisen oikeaoppisuuden kanssa. Hyvä esimerkki saadaan vertaamalla Genesiksen lukuja 1 ja 2 keskenään. Ne ovat selvästi aivan eri lähteistä.

    Olen ymmärtänyt, että nykyään on uudenlaista adventismia, jota mm Kai A on täällä yrittänyt valottaa. Minulle on jäänyt kuitenkin hämäräksi, mitä osia vanhasta fundamentalistisesta ja itseriittoisesta oppijärjestelmästä on jäljellä. Tälläkin palstalla on kirjoittanut joka tapauksessa adventisteja ja muitakin, jotka pitävät kiinni fundamentalistisesta Raamatun tulkinnasta nuoren maan kreationismeineen.