Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. Kokemukseni on kyllä se, että vastuullisissa tehtävissä olevat ihmiset eivät pääsääntöisesti yhdistä luonnonmullistuksia mihinkään jumalallisen käskyn noudattamiseen tai noudattamatta jättämiseen.

    Tsunami, maanjäristys ja tulivuorenpurkaus tulevat ihan tykkänään riippumatta siitä, heittääkö porukka hanskat naulaan tai käykö kirkossa ihan minä tahansa viikonpäivänä. Noihin luonnonilmiöihin eivät vaikuta edes homoseksuaalisuus tai "muiden" jumalien palvonta. Tuuli puhaltaa, missä lystää.

    Ja sen kyllä tietävät ja ymmärtävät lähes kaikki vastuullisissa asemissa toimivat ihmiset. Joudun laittamaan "lähes", koska tuossakin joukossa on maailman laajuisesti tarkastellen muutamia sekopäitä.
  2. Moipa pitkästä aikaa ja kiitos avauksesta.

    Löytyihän tuo artikkeli sittenkin netistä. Etsin sitä itsekin, kun olin ensin lukenut sen paperisesta lehdestä aamiaisella, mutta en kai vain osannut etsiä.

    Siinä oli tosi kiinnostavia juttuja muutama:

    1) Vanha testamentti ei ole ollenkaan niin vanha kuin fundamentalistit meille opettavat. Esimerkiksi Danielin kirjan "hämmästyttävän tarkkaan toteutuneet" profetiat on kirjoitettu kyseisten historian tapahtumien jälkeen. Profetointi onkin helpompaa jälkikäteen, joskin usein silloinkin tulee virheitä.

    2) Olen ihmetellyt kauan juutalaiskristillisen tarinaperinteen jumaliston miesvaltaisuutta. Tuo Aseran historia tuo valoa asiaan. Vallanpitäjät halusivat eroon naisjumalasta ja järjestivät pyhien kirjoitusten muokkauksen sen mukaan. Ilmeisesti Raamatusta löytyvät Aseran palvonnan paheksumiset ovat nekin jälkikäteen keksittyjä.

    3) Aurinko on se energian lähde, joka on tehnyt elämän mahdolliseksi tällä planeetalla. Muun muassa kreationistien suosima termodynamiikan toisen pääsäännön yhteensopimattomuus evoluution kanssa kumoutuu aivan helposti sillä, että tarvittava ulkopuolinen energia saadaan Auringosta. On aivan loogista osoittaa kunnioitusta ja kiitollisuutta sitä kohtaan. Juutalaisuudenkin juurilta näkyy löytyvän terveempää oppia kuin tähän mennessä olen kuvitellut.

    Fundamentalistin ei tässä tilanteessa auta uskonsa säilyttääkseen muu kuin kepulikonstilla tai toisella jättää huomiotta aivan selvät tieteen löydöt. Ja niitä konstejahan toki on. Suosituin niistä on itsensä ja jos suinkin mahdollista myös toisten pitäminen näiltä tiedoilta pimennossa.

    Yksi konsti on väittää, että on olemassa "alkuperäinen" ja "virheetön" Raamattu ja kaikki siitä poikkeavat löydetyt tekstit ovat vääristelyä. Tuon valikoinnin voi tehdä justiinsa niin kuin huvittaa. Ja niin on tehtykin.

    Mutta tehokkain ase on tietenkin kaiken oman uskon kanssa ristiriidassa olevan havainnon pitäminen paholaisen juonina. Se on täysin kumoamaton konsti ja sillä voi puolustaa aivan mitä uskomusta tahansa.

    Tervetuloa todellisuuteen, ihmiset! Se on paljon hämmästyttävämpi, mielenkiintoisempi ja myös kunnioitusta herättävämpi kuin kaikki maailman uskonnolliset kertomukset yhteensä.
  3. 1. Merkittävin syy taitaa olla yleinen kristillisten uskontokuntien jäsenten suhteellinen väheneminen, joka heijastuu myös Adventtikirkkoon.
    Toiseksi, Adventtikirkon ikärakenne on jo kauan ollut yläpainotteinen ja siksi vanhojen kuolemat eivät korvaudu kunnolla uusilla nuorilla jäsenillä. Tämän takaa löytyy paljolti virallinen pitäytyminen fundamentalistiseen raamantuntulkintaan, joka ei mene enää nykyisessä helpon tiedonsaannin maailmassa läpi ajattelevalle ihmiselle.

    2. Tunnen tapauksia, jotka ovat liittyneet Adventtikirkosta erottuaan Ev-lut kirkkoon ja niitä, jotka eivät halua olla enää minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäseniä. Yhden tapauksen tiedän, joka meni ortodokseihin. Mutta luultavasti liikettä pienempiinkin uskontokuntiin on jonkin verran. Sitä, mihin kukin tarkemmin ottaen uskoo seurakunnasta lähdettyään, on kovin vaikea tietää. Se on jokaisen oma asia ja samoin se, kertooko käsityksistään muille.

    3. Ellen Whiten kirjoitusten tunteminen ja auktoriteettina pitäminen on vaatimuksena heikentynyt vuosien myötä. On kuitenkin varsinkin vanhemmassa jäsenistössä niitä, jotka pitävät Whiten asemaa profeettana aivan keskeisenä suhteessaan adventtiseurakuntaan.

    4. Kahvin juonti oli vielä joskus 70-luvulla vahvasti paheksuttua. Teestä ei niin paljon sanottu, vaikkei tälle erolle olekaan kunnollista kemiallista eikä opetuksellista perustetta. Tämän hetken tilanteesta en ole ihan varma, koska en ole ollut muutamaan kymmeneen vuoteen mukana seurakunnan touhuissa, vaan vain piipahtanut satunnaisesti joissakin seurakunnissa, kun on ollut jotakin muuta asiaa sinne. Yleisen kehityslinjan perusteella arvaan, että suhtautuminen on miedontunut, mutta kahvin ja teen välttämisen suositus on periaatteessa ennallaan.

    5. Jumalanpalveluksen yhteydessä ei välttämättä syödä tai juoda. Monissa seurakunnissa on ollut tapana tarjota ateria kirkon kerhotiloissa tms ensi sijassa pitkämatkaisille ja vähävaraisille, mutta muutkin ovat olleet tervetulleita. Maksua ei varsinaisesti ole peritty, mutta esillä on olllut kippo, johon on voinut laittaa omantunnon ja varakkuuden mukaan tukea ruokatarjoilulle.
    Noilla aterioilla on toisinaan ollut jälkiruokajuomana tarjolla yrttiteetä, rooibosteetä tai kahvia muistuttavia viljapohjaisia tuotteita, joita on kaupassa pikaliukoisina jauheina. Mutta oikeasti, eihän ihminen välttämättä tarvitse kahvia tai sille jotakin erityistä korviketta.
    Tässäkin joudun antamaan sen varauksen, että tietoni saattavat olla vanhentuneita.