- Yritän vielä kerran
Laskuesimerkki on teoreettinen tilanne tietyin ehdoin, jossa kun liike-energiasta käytetään vain 8/9 osa, on annetuilla ehdoilla mahdollista saada tehoa 8/27*rAV^3,ja jos koko liike-energia käytetään, niin em. ehdoilla maksimi teho olisi 1/4*rAV^3, ja teho on kyllä tässäkin tapauksessa F*V.
Hyötysuhde 0.59 (16/27) on vain osa kerrointa, ei mikään suhde ja kysymys edelleen, onko em. laskun tulos yleispätevä, ajatus vain herää, miksi hyöty olisi suurin kun osa energiasta jätetään käyttämättä ja miksi tuota 1-tapauksen jäljelle jäänyttä liike-energiaa ei voisi enää lainkaan hyödyntää ? - Niin !
Jotta asia ei taas paisuisi sen vierestä jaaritteluun, niin selvennän että 'Martan' esittämä tapaus on laskettu virtausta jarruttavalle voimalle, jonka suunta on virtauksen suuntainen, ja siitä suurin teho.
OK.
Kyseenalaistin ainoastaan sen pätevyyden näihin nykyvoimaloiden käytäntöön, joissa voiman vaikutus muutetaan kohtisuoraksi tuulensuuntaan ja oletin laskennan myös teholle olevan erilainen.
Kuten sanoin, en itse hallitse asiaa ja jos jollakin on parempaa tietoa niin mieluusti kehiin, se selittäisi myös vain 3 ohutta lapaa, vakiokierrokset ja muun "mystiikan".
Ps.
Joakim, sinun luulisi ymmärtävän, idea on hieman saman tapainen kuin purjehduksessa ero nopeudessa suoraan myötätuuleen tai leikaten ja hyödyntäen itse aiheutetun sivukomponentin. - Eipä.ole.
Siiven tarkoitus ei nimenomaan ole yrittää hidastaa ilmavirtaa, vaan tuottaa nostovoimallaan mahdollisimman suuri momentti pyörintäliikkeelle. - Noin asia yleensä esitetään, mutta teoria perustuu tuulen nopeuden jarruttamiseen, yleensä hieman yksinkertaisemminkin vain P=F*v
Nykyisten tuulivoimaloiden siipien tarkoitus ei oikeastaan ole hiljentää tuulen nopeutta, vaan muuttaa sen suuntaa, ts toimia kuin siipi.
Enpä tunne teoriaa, mutta olettaisin sen poikkeavan esittämästäsi. - Vastaan "Martan" puolesta, ihmettelin itsekin ensin noita lukuja, mutta kokemuksesta oletin niiden pitävän paikkansa, ja niinpä :
www.taulukot.com/fysiikka/mekaniikka_termodynamiikka/ - On jäänyt peittaamatta.
- Tämä on asia, josta täytyy olla samaa mieltä.
Koko surkeus alkoi 60-luvun puolivälille saavuttua, kun AKT.n ( silloinen merimiesunioni ) toimintaa ohjasi N.Wälläri.
Hänen ajamansa kuningasajatus oli rakentaa järjestelmä työntekijöiden ehdoilla siten että varustamoiden kanssa tehtiin sitoumus että rekrytointi tapahtuu vain Unionin kautta ja solidaarisuutena työntekijöitä kohtaan sääntönä oli, etä työpaikat täytettiin siinä järjestyksessä kuin paikanhakijat olivat ilmoittautuneet halukkaaksi .
Toimisto sijaitsi Katajanokalla, joka oli siihen aikaan varsin vilkas oleskelupaikka ns. " hieman työrajoitteisille " ulkomaalaisten laivojen ja niiden kauppaamien juomien, tarkkailijoille.
Ja kuinka ollakaan, huhu "Wällärin-myllystä" kantautui myös kyseisen kansanosan tietoon ja porukka kävi aina 'lestiä noutaessaan' kirjautumassa listalle.
Seurauksena oli kierre että laivalle saapui töihin 'hieman työkyvytön merimies", joka tietysti paiskattiin seuraavassa satamassa ulos ja maksettiin paluukyyti jollain muulla aluksella.
Järjestely sopi erittäin hyvin kyseisen statuksen omaaville henkilöille, mukava matka, täysi ylöspito ja vielä parin päivän palkka.
Ymmärrettävää lienee että koko juttu oli farssi, Kekkosen aikaan se ei julkisuuteen päässyt, mutta Wällärille pettymys oli ehkä sitä luokkaa että elämänhalu taisi hiipua ja varustamot alkoivat hakea porsaanreikää päästäkseen irti sopimuksesta ja koko yhteistyöstä suomalaisen AY- liikkeen kanssa, mm, liputtamalla tonnistonsa ulos. - Sanoin että käsiteltävänä on puolikas kerrallaan joten L = 1 m.
Mistä muuten päättelet että myötöraja ylittyy, rakenneteräksiä tuskin on kyse ja liike-energia on juuri sama kuin potentiaalienergia, joka on huomioitu.
Mitä vikaa on kertomallani kaavalla tangon osalta ja mistä ihmeestä olet keksinyt tuon oman versiosi ?
Viimeinen heittosi tuskin kaipaa kommenttia, lienee jotain sairasta huumoria, tuskin täällä tarvitsee kertoa kellekään mitä on potentiaalienergia ja mitä tarkoitat mystisellä !iskuvoimalla", voima kasvaa juuri ajan funktiona mielipiteestäsi huolimatta. - Joo
Tästä on väännetty kättä aiemminkin.
Käsityksesi eivät näköjään ole muuttuneet ja pidät sitkeästi kiinni mielipiteestäsi.
Yritän yksinkertaistaa asiaa.
Purkautuvan fluidin vastavoima on AINA ½pAv², pinta-ala on siinä kohtaa jossa paineinen fluidi purkautuu ,
putken pää, potkurin pyyhkäisyala jne.
Nopeuden aikaansaamiseen liittyvät toimenpiteet, ulkoinen voima, liike-energia , sisäiset paineet tai muu ei vaikuta voimaan.
Tarvittava nopeus tulee olemassa olevan nopeuden ja ulkoisen voiman lisänä, mitkään erilaiset pinta-alat tai muut seikat eivät vaikuta työntövoimaan. - Tuohon yhden pisteen tapaukseen voisi heittää vähän alkua.
Limppujen ja tangon voima on helpoin laskea erikseen ja sitten ynnätä.
Symmetriaemä voi keskittyä vain toisen puolen.
Päässä oleva massa taivuttaa tankoa matkan s=FL^3/ 3EI , siitä jousivakio (k) ja sen tekemä työ on ½ks^2 joka pitäisi olla sama kuin
massan energia mgh, ja F pitäisi ratketa.
Tangon osalta sama operaatio, massakeskipisteen taipuma lienee jotain s= FL^3/5.6EI.
Penkin reuna tukipisteenä taipuma kun on pienempi joten voima on suurempi. - Hups !
Lipsahti vastaus tuonne ylemmäs vika paikkaan - Olen samaa mieltä näistä palstan nälveistä, ovat karkottaneet lähes kaikki osallistujat ja näivettäneet kiinnostuksen.
Mitä kysymykseesi tulee se on jousivakion tekemän työn ja liikkeessä olevan massan energioiden summan laskeminen.
Jousena toimii tanko joka taipuu penkin reunojen toimiessa tukipisteenä.
Jousivakion laskeminen saattaa tuottaa lukiotasolla ongelmia, taipumalle tuskin löytyy valmista kaavaa.
Voima on maksimissaan kun putoamisliike pysähtyy, siinä se pähkinänkuoressa.
Annan mielelläni muille tilaa rutiinilaskuihin, ts. olen laiska enkä viitti alkaa pyörittelemään numeroita, mutta jos töksähtelee niin kysele lisää, toivottavasti joku terve jopa auttaa. - Niin on, putki ei muuta kokonaistulosta, kuten ei myöskään potkuri tai sen kohdalla esiintyvät painevaihtelut.
Liikemäärän muutos on karkeasti laitteeseen tulevan virtauksen ja sieltä ulostulevan nopeuserosta, mitä välillä tapahtuu ei vaikuta lopputulokseen joten kaikki tarkastelu välivaiheiden painevaihteluista tai tukivoimista ei liity kokonaisuuteen muuten kuin laitteen hyötysuhteeseen.
Koko keskustelun ydin on : mitä tarkoittaa kaavassa m' eli m/t ?, ja minkä nopeuden mukaan teho lasketaan muut nyanssit ja yksityiskohdat voi jättää toiseen ketjuun. - Voima on massavirta * (v2 - v1) kuten esitit, mutta massavirran määrityksestä juuri on kyse.
Kun käytät keskimääräistä voiman nopeutta ½(vi v2) päädyt työntövoiman kaavaan F = ½ rA(v2²-v1²), joka on sama kuin edellä olevassa NASA.n kuvassa, se on myös sama kuin jos lasket voiman energiaperiaatteella tai Bernoullin mukaan.
Jos käytät massaa laskiessa loppunopeutta päädyt tuplasti suurempaan voimaan ! ! , kumpi on oikeassa ja miksi ?
Samassa viestissä oli todistelu että myös tehoa laskiessa on käytettävä nopeuden keskiarvoa, ja vain sillä päädytään oikeaan tulokseen, tämän
voit tarkistaa vaikka hakusanalla ' propulsion efficiency '. - Jep.
Väärässä oleminen on inhimillistä, en sitä häpeä.
Nyt vain joku voisi oikaista selvemmin missä menen metsään, nuo Joakimin selitykset eivät liity suoranaisesti mitenkään impulssin- ja tehon kaavojen tulkintaan. - Linkitän sulle tämän saman kuvan taas kerran:
https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/Images/propth.gif
Teho on voima *nopeus, jossa nopeus on F.n nopeus, joka on muuttuva ja keskimäärin (v1 v2)/2.
Annan esimerkin, jonka varmaan tunnet venepuolelta.
Oletetaan venenopeus v1 ja propulsion potkurivirran(tai suihkun) nopeus v2.
Propulsion työntövoima on F, josta venettä liikuttava teho on F*v1 ja propulsion teho F*(v1 v2)/2 ja hyötysuhteeksi P1/P2 tulee
n =2/(1 v2/v1)
Jos teho olisi voima *virtauksen loppunopeus (v2), kyseinen hyötysuhteen kaava olisi erilainen?
Tuskin edes yrität kiistää asiaa.
Impulssin kaavassa m' on m/t siis massaa aikayksikköä kohti.
Jotta massan suuruus olisi mahdollista tuntea on rajattava tietty osa pinta-alaa nopeuden ja tiheyden lisäksi.
Se millä kohtaa virtausta kiihdytys tapahtuu tai millaisesta tilasta alkaa ei vaikuta tähän, häviöt ja potkurin hyötysuhteet on eri asiaa. - Niinhän se on että jos ilma ei kutistu niin putkeen tulee saman verran ilmaa kuin siitä tulee ulos, myös nopeus on sama koko putken matkalla joten ilma on kiihdytettävä ennen sen tuloa putkeen.
Kun näin on, niin sillä putkella ei sitten ole mitään osaa koko kiihdytystapahtumaan eli koko juttu toimii paine-eron vaikuttamana ja voiman tai tehon kannalta ei ole väliä tehdäänkö se paine-ero putken sisällä tai sen ulkopuolella tai millä tavalla tai onko koko putkea lainkaan, voima vain muuttaa massan liike-energiaa .
Voiman tekemän työn pituus on kiihdytettävän massan alku- ja loppunopeuden keskiarvo *aika ja huom. näissä kaavoissa voiman on oletettu olevan vakio. - "voiman tekemän työn pituuden , massan tiheyden ja pinta-alan tulo."
Siis aikayksikköä kohti. - Niin taas.
Törmäät toistuvasti samaan olettamaasi että massan kiihdyttäminen putkessa vaatisi erilaisen voiman kuin avonaisena.
Impulssin kaava ei erittele sitä missä tilassa massan kiihdytys tapahtuu, se noudattaa Newtonin 2.sta ja esimerkiksi liike-energian muutos on ½mv2² - ½mv1² joka on F*s voiman ollessa vakio ja m=rAs ,joten F = ½rA(v2² -v1²).
Tämä on täsmälleen Bernoullin nopeuspaine ja samaan tulokseen päädytään myös impulssin kaavalla.
Voima F on se voima joka tarvitaan kiihdyttämään massa haluttuun nopeuteen, potkurin eri-puolet tai ympäröivät tunnelit eivät liity tähän mitenkään ja impulssin kaavassa m' ei siis ole massavirta vaan voiman tekemän työn pituuden , massan tiheyden ja pinta-alan tulo. - No mutta ?
Tämähän on aivan yksinkertainen liikemäärän, Bernoullin nopeuspaine- tai impulssin kaavan sovellus, joka kuuluu aivan perusteisiin kun oletetaan ilma kokoonpuristumattomaksi.
F = ½rAv² ja P =½Fv , r= ilman tiheys.
Ps
Joakimille taas kerran huomautus että tulkintasi impulssin kaavaan että m' tarkoittaisi massavirtaa on virheellinen, se on voiman tekemän matkan määräämä massa, joka on voiman nopeuden keskiarvon eikä loppunopeuden mukainen.