lampinajadi

Vapaa kuvaus

Aloituksia

9

Kommenttia

1399

  1. Eipä kestä! Hankalat hevoset saavat sormeni syyhyämään. Toivottavasti pääsette yhteisymmärrykseen sen kanssa.

    Minusta olisi erittäinkin hyvä ajatus ottaa omistaja mukaan maastoon. Jos hepo päättää tehdä jotakin koomista (tai vähemmän), omistaja näkisi sen itse ja osaisi ehkä sanoa muutakin kuin "oho". Hän kuitenkin tuntee hevosensa parhaiten.

    Hevonen saattaa kokeilla teitä maastossa, koska kenttä on tavallisesti aidattu, tylsä alue jossa ns kierretään kehää ilman sen kummempaa mielenkiintoa mihinkään. Mutta maastossa ei ole aitoja ja ympäristö muuttuu matkan taittuessa. Siellä riehantuu helposti. Se, että hevonen palaa tallille, on vaistomainen liike hevoselta. Harvemmin irtipäässeet hevoset pois päin juoksevat vaikka olisivat kuinka innoissaan.

    Mutta nyt kun kerroit tarkemmin, arvelen, että tuo ryöstely voi olla myös silkkaa kurittomuutta, mutta näin näkemättä on mahdoton sanoa varmuudella mitään. Joka tapauksessa tuollainen temppuilu näyttää olevan sille enemmän tai vähemmän tapa, ja siitä voi olla vaikea päästä eroon.

    Olen edelleen sitä mieltä, että väkirehun määrää voisi vähentää. Sanoit, että se saa rankasti liikuntaa, mutta että se on silti energinen. Se siis saa energiaa enemmän kuin tarvitsee. Sanoisin, että kokeile vähentää väkirehun määrää vaikka neljänneksellä ja katso mitä tapahtuu. Jos hevonen pysyy yhtä energisenä kuin ennenkin, vähennä lisää ja katsele taas jonkin aikaa jne. Jos laiskistuu liikaa, lisää määrää niin että se jaksaa taas hyvin. Jos hevonen on luonnostaan energinen, se ei välttämättä tarvitse väkirehuja vaikka kilpaileekin. Mutta sen te näette itse parhaiten mikä määrä sille sopii. Tosin jos omistaja kieltää, niin sitten ei tietenkään voi vähentää.

    Muistuipa tässä mieleen toinenkin hyväksi havaittu kikkakolmonen sen temppuilun varalta. Kun se pysähtyy aloittaakseen pelleilyn, ala heti tehdä nopeassa tahdissa etuosakäännöksiä, peruutuksia ja jopa takaosakäännöksiä jos on niin pitkälle koulutettu. Etuosakäännös, pari askelta taaksepäin, etuosakäännös toiseen suuntaan, muutama askel eteenpäin ja taas käännös. Vaadi siltä mitä tahansa juttuja jotka vaativat sen huomion muualle siitä mitä se oli aikonut tehdä omin päin. Silloin se ei ehdi ajatella temppuilua.
  2. Leikin varjolla voit ja kannattaakin opettaa sille perusjuttuja, mutta vain muutaman minuutin kerrallaan silloin tällöin. Pieni pentu ei yleensä jaksa keskittyä kovin kauaa yhteen asiaan joten älä vielä aloita järjestelmällistä koulutusta. Tapakasvatus on tärkeää, kyllä, mutta sitä se oppii joka tapauksessa varttuessaan eikä ainakaan minun ole tarvinnut koskaan erikseen puuttua siihen puoleen.

    Mukavaa että maailmassa on niitäkin jotka haluavat kouluttaa pienenkin koiran... Yllättävän monet tuntuvat olevan sitä mieltä, ettei "taskukoiria" tarvitse kouluttaa mitenkään, "kun ne ovat niin pieniä".

    Kaltaisiasi saisi olla koiraporukoissa enemmänkin!
  3. Jos sillä maastoillaan harvoin, se saattaa olla vain niin innoissaan pääsystään pois kentältä, että purkaa innostustaan tuollaiseen pelleilyyn. Omallani oli aikoinaan taipumusta sellaiseen. Se ei ryöstäytynyt tuolla tavalla, vaan alkoi pukitella niin ettei siellä pysyneet kokeneetkaan ratsastajat. En edes tiedä montako kertaa se lennätti minut satulasta komeassa kaaressa! Kentällä oli kyllä kiltisti. Mutta syy voi silti olla sama.

    Siihen auttoi kolme asiaa: Kaurat ym väkirehut kokonaan pois ruokavaliosta, se, että aloimme ratsastaa sen hyvään hikeen ennen maastoon lähtöä, ja se, että pitkän aikaa maastoilimme vain taluttajan ollessa mukana. Talutuksessa poni ei päässyt riehumaan, ja se tajusi, että maastossa mennään rauhallisesti ja piste. Myöhemmin sitten kun se oppi käyttäytymään rauhallisemmin, aloin maastoilla useammin, mikä taas rauhoitti sitä lisää ja uskalsin antaa sen juosta niin lujaa kuin se itse halusi, nauttien vauhdista ja tietäen, että se kyllä pysähtyisi kun sitä pyytäisin.

    Toinen mitä tulee mieleen, on se, että se kokeilee teidän taitojanne. Omani (jälleen kerran) on kuin enkeli kokemattomille aloittelijoille (heppanne omistaja ei siis välttämättä valehdellut teille), mutta kun selkään kiipeää kokeneempi ratsastaja, niin johan alkaa temppuilu. Jos ratsastaja pystyy pistämään sen kuriin, se alkaa taas toimia kuin unelma, mutta jos ei... No, ratsastaja oppii ainakin terveellistä nöyryyttä ellei mitään muuta. Teillä saattaa olla sama juttu.

    Valitettavasti kumpaankaan ei taida mitään pikaratkaisua olla... Ainakaan sellaista mitä uskaltaisi ääneen sanoa. Alaturparemmi ja martingalit auttavat hallinnassa, mutta ne eivät estä hevosta ryöstäytymästä jos se päättää niin tehdä. Ja jos olette jo 10v ratsastaneet, niin varmaan olette niitä jo kokeilleetkin.

    Mutta siihen pysähtelyyn ja peruutteluun minulla on kyllä neuvo: Jos hevonen ei suostu kulkemaan haluttuun suuntaan etuperin, kulkekaa siihen suuntaan takaperin. Ei haittaa vaikka pää olisikin tallia kohti, jos kulkusuunta silti on sinne minne ratsastaja haluaa, eli pois päin tallilta. Olen sitä monella hevosella kokeillut ja hyväksi havainnut! Kokeilkaa välillä joko suostuu kulkemaan etuperin, ja jos ei, jatkakaa peruuttamista, juuri niin pitkälle kuin on tarpeen. Kyllä se jossain vaiheessa antaa periksi. Sitä harjoitusta ei yleensä tarvitse montaa kertaa toistaa.
    Mutta taluttaja mukaan siltä varalta, että se päättäisi lähteä tallille kesken kaiken!

    Kertoiko päiväkirja, tapahtuuko tuollaista aina maastossa, vai vain joskus? Tai pystyttekö selvittämään sen jotenkin muuten?
  4. Tuon rypäleen turvallisuutta minäkin mietin. Meillä kissa tykkäisi leikkiä muovisilla pullonkorkeilla, mutta ovat nekin hieman liian pieniä että uskaltaisi turvallisin mielin antaa niillä leikkiä ilman tarkkaa valvontaa. Suosikkileluksi on kuitenkin osoittautunut pitkä ratsuraippa jonka päässä on lyhyt narunpätkä. Sitä on mahdottoman hauskaa jahdata sisällä ja ulkona. Myös foliopallot ovat kivoja.
  5. Miten lahjominen liittyy merkkailuun? Meillä ei ole lahjottu ainuttakaan koiraa ja hyvin ovat sisäsiisteiksi oppineet. Muutenkin ne ovat pitkälle koulutettuja ja ihan ilman ainuttakaan makupalaa. Jos koira ei opi muuten kuin syöttämällä sitä jatkuvasti, on vika kouluttajassa.

    Pennuille sattuu joskus vahinkoja, mikä yleensä on ihmisen vika. Ei pentu ole läheskään välttämättä sairas vaikka vahinko sattuisikin.

    "olen namittanut koiriani eikä niiden tarvitse enää merkkailla eikä olla sisäsiistejä". Siis mitä? Sallit niiden tehdä tarpeensa sisälle? Vai pidätkö niitä ulkona yötä päivää kesät talvet?

    Kokenut koirankoluttaja, todellakin... Anteeksi nyt, mutta sen perusteella mitä sanoit, en kyllä antaisi koiraani sinulle koulutettavaksi. Voi olla että tulkitsin väärin, mutta minusta viestisi oli varsin yksiselitteinen.
  6. Arkuuteen on vaikea antaa mitään rakentavia neuvoja, kun se riippuu niin paljon yksilöstä miten on parasta toimia. Kun omani oli pieni ja se pelästyi jotakin, vaikkapa tuulessa rapisevaa muovipussia joka oli tarttunut pensaaseen, minä otin sen syliini mutta laskeuduin kyykkyyn niin että se ei oikeastaan päässyt karkuun vaikka olikin turvallisessa paikassa. Siitä sylistäni se sai sitten katsella sitä pelottavaa juttua ja huomata, ettei se oikeastaan olekaan niin pelottava. Samalla juttelin sille koko ajan. Höpöttelin rauhallisesti niitä näitä niin että se kuuli ääneni. Kun se rauhoittui, laskin sen maahan ja nousin seisomaan niin että se sai itse mennä sitä pelottavaa juttua tutkimaan. Vasta sitten jatkoimme matkaa.

    Koirasta tuli täysipäinen yksilö vaikka sen pelkoja huomioinkin, ja tänä päivänäkin, silloin harvoin kun se jotakin pelästyy, se hakee turvaa minulta. Toisin kuin eräiden tuttujeni koirat jotka on pentuna jätetty huomiotta niiden pelätessä jotakin. Jos heidän koiransa pelästyvät jotakin, ne eivät hae turvaa omistajiltaan, koska ovat pentuna oppineet, että ihminen ei niille turvaa tarjoa.

    Eri asia tietysti on, jos pentu pelkää kaikkea mitä näkee... Ei sitä voi koko aikaa sylissäkään kantaa. Silloin onkin parempi vain jatkaa muina miehin matkaa kuin ympärillä ei muuta maailmaa olisikaan.

    Jos pennullasi on jokin suosikkilelu, voisit kokeilla ottaa sen mukaan ulos ja leikittää pentua sillä. Ehkä se alkaisi viihtyä ulkona paremmin.
  7. Jospa laittaisit kenkäsi ja sukkasi kaappiin tai johonkin laatikkoon mihin koirasi ei pääse? Se olisi kaikkein yksinkertaisin ratkaisu.

    Oletko kokeillut vaihtokauppaa koirasi kanssa? Se auttoi meillä opettamaan koirille mitkä tavarat kuuluvat meille ja mitkä niille. Kun koira ottaa suuhunsa jotakin luvatonta, vaikka sen kengän, niin ota se pois ja anna saman tien tilalle joku koiran omista leluista ja leiki pieni hetki sillä koiran kanssa.

    Ei se välttämättä tehoa kaikilla, mutta meillä on kyllä ollut hyväksi havaittu kaikkien viiden kanssa mitä meillä on elämäni aikana ollut. On auttanut myös monia tuttujani joilla on ollut samoja ongelmia. Suosittelen!
  8. Kumiapuohja olisi hevoselle hellävaraisempi kuin kiinteä martingali ja myös auttaisi painamaan päätä alas (tosin joillekin se kiinteä on kuitenkin parempi ellei kumppareiden teho riitä), mutta sitäkin on osattava käyttää, enkä minäkään ala sen käyttöä täällä neuvomaan, sitä on kysyttävä sellaiselta joka voi niiden käyttöä paikanpäällä opettaa. Maapuomit ovat hyvä neuvo, niitä kannattaa todellakin harjoitella. Kun ne sujuvat suoralla uralla, niitä voi laittaa kaarevillekin urille. Vaatii tarkkaavaisuutta myös ympyröillä.
  9. Heti lääkäriin! Hampaasta on voinut jäädä siruja jotka aiheuttavat kipuja siihen asti kunnes hampaat alkavat vaihtua, eli kuukausia! Lääkäri voi ottaa loputkin hampaanpalat pois, niin että suu pääsee paranemaan ilman kipuja, ja antaa tarvittaessa antibiootteja ettei tule tulehduksia.

    Dentastixeistä en tiedä. Solmuluita voi kyllä antaa jo pennusta, mutta hoida nyt hyvä ihminen ensin sen hampaat kuntoon ennen kuin annat sille mitään kovaa kaluttavaa.
  10. Jos silmät ovat kirkkaat eivätkä näytä harmailta valossakaan, en usko että on CEA:sta kyse vaan jostakin muusta. Suosittelen yksityistä lääkäriä. Ainakin omien kokemusteni perusteella ovat huolellisempia tutkimuksissaan ja paneutuvat asiaan tosissaan. Kunnalliset ovat usein ylimalkaisempia enkä niihin sen takia oikein luota. Yksityiset maksavat vähän enemmän, mutta hoidon laatukin on sitten parempaa.

    Toivottavasti koirasi on kunnossa!
  11. Mahdollisimman paljon kaarevia uria ja pidäteharjoituksia. Siirtymisiä ja tempon vaihteluita. Kovin pieniä voltteja ei mielestäni kannata tehdä ellei se yhtään taivu. Liian pienet kaaret saavat sen vain kallistumaan sisäänpäin kaarteissa mikä häiritsee tasapainoa.
  12. Kyllä minullekin olisi koira arvokkaampi tuossa tilanteessa. Jos mies ei vaivaudu laittamaan tikkua ristiin asioiden hyväksi, hän ei ole pitämisen arvoinen. Ja ellei hän "jaksa" huolehtia koirasta, hän ei jaksa huolehtia sinustakaan ja päätyisit vain passaamaan häntä jos joskus muuttaisitte yhteen, ilman että hän tekisi koskaan mitään sinun hyväksesi.

    Tuollaisesta suhteesta minä olisin jo häipynyt!
  13. Mikäli omistajat itse siivoavat koiriensa lätäköt ym jätökset kehästä, en tuota pissasakkoa ymmärrä, mutta jos joku muu ne siivoaa, niin sitten ko sakon voisi määritellä siivouspalkkioksi.
  14. CH voi kehittyä CEA:ksi ja viedä näkökyvyn kokonaan. Meillä aikoinaan kävi niin sheltin kanssa. 6-vuotiaana se oli täysin sokea. Rähmimiseen sen ei kyllä pitäisi vaikuttaa, ja CEA tekee silmät harmaiksi "pohjalta", ei punaiseksi.

    Kannattaa käyttää lääkärissä silmätutkimuksissa!
  15. Sitten se ilmeisesti vain ei katso tarvitsevansa niin(kään) paljon ruokaa. Monet koirathan saavatkin ruokaa vain kerran päivässä eivätkä useammin kaipaakaan. Jotkut siirtyvät siihen aikatauluun itse, mutta eivät kyllä yleensä noin nuorena.

    Jännä tapaus!

    Mutta kaipa se itse tietää mikä on hyvä. :)
  16. Älä kumarru koiraa kohti. Se on pieni ja kokee uhkaavana sen, että iso ihminen on kallistumassa sen ylle, kuten ihmiset yleensä tekevät halutessaan ottaa koiransa syliin. Kokeile kääntyä sivuttain tai lievästi selin koiraan kun kyykistyt poimimaan sitä, ja ojenna kätesi sitä kohti alhaalta päin. Älä työnnä kättäsi sen lähelle päältäpäin, vaikutus on sama kuin kumartumisella sen yläpuolelle. Yksinkertaisia ja pieniä asioita, mutta tekevät ihmeitä monelle pienelle aralle koiralle. Kokeile ainakin.

    Leikki on hyvä keino kuten tuossa jo sanottiinkin, mutta varo silloinkin kallistumasta koiran ylle. Myöhemmin, kun luottamus on syntynyt ja koira tietää ettet tee sille pahaa, tuota varokeinoa tuskin enää tarvitaan, mutta näin aluksi kannattaa olla varovainen.

    Kylmä voi olla syynä siihen ettei se viihdy ulkona. Älä vie väkisin muuten kuin tarpeilleen, ettei ulkoilusta tule sille epämiellyttävää. Eiköhän se rohkaistu ja innostu ulkoilusta kun säät lämpiävät.
  17. Kannattaa kuitenkin olla varovainen määrien kanssa, ainakin aluksi. Banaani saattaa vetää vatsan kuralle jos sitä syö liikaa kerralla. Omalleni annan joskus maistiaisina kuppiin palan tai pari, mutta enempää en ole antanut.
  18. Samaa mieltä olen kuin appatappat. Kunhan kissa ei ala kaljuuntua, kaikki on hyvin. Jos alkaa tulla kokonaan karvattomia länttejä, vie lääkäriin. Sääli vaatteita, todellakin, mutta se on niitä karvaisen lemmikin omistajan iloja. LOhduttaudu sillä, että sama tulee toistumaan kerran pari vuodessa. ;)
  19. Meidän kissalla on kalikivirus ja joku toinen mitä en nyt muista, ja ne molemmat tutkitaan poskisolunäytteellä. Pumpulipuikolla hieraistaan kissan posken sisäpintaa ja lähetetään labraan tutkittavaksi. Vie viikon pari, riippuen siitä kuinka kiire siellä labrassa on. Molemmat noista viruksista aiheuttavat silmätulehduksia (mistä syystä se tuli ilmi meidän kissallamme) sanoin tulehduksia hengityselimissä, etenkin ylähengitykseen eli nenään ja keuhkoputkiin. Aiheuttaa myös ientulehdusta mitä meidän kissallamme myös on, joskaan ei pahasti. Kumpaakaan ei saa verestä pois millään keinolla, mutta yksilöstä riippuen sen voi saada lääkekuurien avulla kokonaan tai osittain oireettomaksi (antibioottipistokset eivät tehoa, vaan lääke on annettava suun kautta, näin meille sanottiin). Meillä meni silmän sidekalvontulehdus viikossa ohi, samoin ientulehdus, mutta ne voivat uusiutua milloin vain ja pidämmekin kissaa tarkasti silmällä oireiden varalta.

    Eli kissallasi voi olla kaliki tai se toinen, joten pyydä ottamaan poskisolunäyte, niin sen joko saa vahvistettua tai poissuljettua.

    Jos kissallasi jompikumpi virus on, niin sitten se on kasvattajan kaikissa kissoissa, koska ne leviävät kissasta kissaan pisaratartuntana. Toisin sanoen siinä tapauksessa se luultavasti on toisessakin kissassasi. Meille lääkäri sanoi, että jotkut kissat pysyvät täysin oireettomina koko elämänsä ajan, toiset oirehtivat jatkuvasti lääkityksistä huolimatta ja valitettavasti kissoja on jouduttu nukuttamaan ikuiseen uneenkin sen takia.

    Toivotaan kuitenkin, että näin ei ole sinun kissasi kohdalla, vaikka aika pahalta tuo kuulostaa. Käy silti otattamassa se poskisolunäyte, niin saat ainakin asiasta varmuuden.

    Se, ettet ole vielä saanut rekkaria, on normaali käytäntö joillakin kasvattajilla. Jos kauppasopimuksessa on ehtona kissan leikkauttaminen, kissa pysyy virallisesti myyjän omistuksessa kunnes sopimuksen ehdot (eli esim se leikkaus) on täytetty. Kun kasvattaja saa todistuksen että leikkaus on tehty, hän lähettää rekkarin sinulle. Ellei kauppakirjassa mitään ehtoja ole, rekkari siirtyy kissan mukana uudelle omistajalle heti.
  20. Kyllä 160cm ihminen on pitkä ratsastamaan shettiksellä. Ellei muusta syystä, niin siksi, että omat varpaat kolisevat ponin jalkoihin sen liikkuessa eikä se ole mukavaa kummallekaan. Tai sitten jalustimia on lyhennettävä niin että siellä saa istua polvet suussa, eli väärässä asennossa. Alle 120cm poni ei ole enää sopivan kokoinen vaikka ratsastaja olisi kevytkin ja painonsa puolesta voisi sillä vielä mennä. Satunnaiseen ratsastukseen shettis vielä käy, mutta säännölliseen harrastukseen olisi isompi poni ehdottomasti parempi.

    Olikohan Kasiro, joka kiteytti jossain vaiheessa aika hyvin, että jos hevosen selkä on ihmisen hartioiden korkeudella, se on aika sopivan kokoinen.

    Minä olen 163cm pitkä ja ponini sk 138, eikä se paljon pienempi enää saisi olla. Eli aika kaukana ollaan shettiksistä.
    21. 51 / 70
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt