twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. Varför skulle vi vara tvungna att lyssna på musik som inte sitter i vår mentalitet bara för att den görs i Finland på finska? Det är ju det som är mångkultur i ett land att alla inte lyssnar eller ser på samma saker. Det är det som gör ett land intressant.

    Visst ser vi på YLEfem. Helt klart.
    För Sveriges TV i Österbotten betalar vi precis varenda cent själva som extra avgifter till kabelTV-bolagen, för någon SVTWorld bryr vi oss inte om utan vill naturligtvis se hela utbudet också de utländska programmen med svensk textning.
  2. ja johdonmukaisesti kaikki suomenkieliset jotka ovat tunekutuneet ruotsinkielisille alueille muuttavat alunperin suomenkielisille alueille?
  3. Suomenruotsalaisten keskuudessa on %suhteessa enemmän pienyritäjiä kuin suomenkielisten.
    Maassa EI ole ruotsinkielisiä eikä suomenkielisiä virkoja, mutta on virkoja missä vaaditaan kielitaitoja.
    "monella hallinnon alueella oma rinnakkaishallintonsa, koska he eivät hyväksy yhteistä hallintoa suomalaisten kanssa." -- voi sentään jos sellaista olisi niin meille monta ongelmakohtaa toimisi kuten terveys ja sociaalialalla mistä suurimmat ongelmat löytyvät
  4. Kuule Halloo itse!
    Tuo identiteettiongelma on sinun päässäsi eikä meillä. Sinuun ei mene että voi olla hyvin kiinni omassa maassaan (tässä tapauksessa Suomi) olematta suomenkielinen, ja "suomalainen" siinä merkityksessä.

    Tietenkin voi olla suomenvenäjäläinen tai suomensomali. Voihan olla ruotsinsuomalaisiakin. Miksi kiellät muilta sen mikä omillesi kyllä haluat antaa oikeuden?
  5. Tässä on suomenkieliset ovat hankalammassa asemassa kuin me ruotsinkieliset; koska suomenkielissä ei tälllä hetkellä voi eritellä kieli ja maasta. Ruotsiksi voimme sanoa maan asukkaista että ovat finländare, kielellisesti on sitten finnar (suomenkieliset), svenskar (ruotsinkieliset), samer, ryssar, romer, judar...
    Tästä syystä sanan ("suomalainen") tarkoitus välillä menee sekaisin. Kun aluperin puhutiin kansalaisista niin yhtäkkiä ollaan kielessä tai päin vastoin.
    Veikkaan että suomenkieleen on maahanmuutton takia kohta löydettävä kielellinen ratkaisu tähän.
  6. Finne ei ole haukkumasana. Svenska Akademiens ordlista toimii kaiken ruotsinkielen normina.
    Siellä sanotaan selvästi: FINNE 1) finskspråkig invånare i Finland (suomenkielinen asukas Suomessa).

    http://www.svenskaakademien.se/svenska_spraket/svenska_akademiens_ordlista/saol_pa_natet/ordlista

    Haukkumasanana se on kyllä tietyissä tapauksissa myös toiminut 60-luvulla Tukholman Slussenin juoppojen takia.
    Mutta ruotsinkielen yleiskielessä sen perustarkoitus on siis ihan selvä. Älä eitä ennakkoluulojasi taas
  7. Vad är en "svenskspråkig finne?" det betyder "ruotsinkielinen suomenkielinen" - skall ni tvinga oss att förneka vår egen identitet. Det är rasism i högsta grad!
  8. Kuule tee se Sydinissä siellähän hän esitti kysymyksensä. Eihän aiheesi ollenkaan liity RKPhen. Tämähän on Persujen otsikon alle kuuluva. Maan ruotsinkielisissä peruskouluissa opimme että pysytään otsikon antamassa aiheessa
  9. Johdonmukaisesti haluat siis antaa meille suomenruotsinkielisille oman valtion.
  10. Senaste vecka gjorde jag ett besök östra Finland och på alla ställen där jag testade fungerade det riktigt bra på svenska. En av dem jag talade med var riktigt besviken för att så sällan få använda svenska.
  11. jag tycker att vi helt skall sluta kräva finska också av tjäsntemännen. Det är precis lika bra att vi helt övergår till förvaltning på engelska. Det kan ju ändå alla. Tänk vilken inbesparing då vi slipper översätta lagarna från engelska, inte heller måste man anpassa Eu blanketterna till finska. de svenska blanketterna får vi ju ändå via Sverige.
    Det är helt onödigt att överhuvudtaget upprätthålla en inhemsk administration på så marginella språk.
  12. Ruotsinkieliset ovat aikoinaan ihan omin käsin itse rakentaneet esim Espoon ja Porvoon tuomikirkkot, Sipoon ja Helsingin pitäjänkirkot, ja ainakin Helsingin Vanhaa kirkkkoa, tuomiokirkkoa sekä Johanneksen kirkkoa. Kun suomenkieliset sitten muttivat paikkakunnille ne ottivat omikseen nämä kirkot. Kun paikkakunta kaksikielistyi yhteisillä varoilla raknennettiin uusia kirkkoja uusiin kaupunginosiin. Huomautan yhteisillä rahoilla kannettu jokaiselta seurakuntien jäseneltä samalla precentillä. Ja nyt sitten ruotsinkielisllä ei enää olisi asiaa ollenkaan niihin?

    "...menevät lyhempää jonoa aina" -itse jonotin tässä jonkin aikaa sitten 4 kertaa kauemmin kuin viereisessä jonossa koska oli pakko siinä tilanteessa käyttää ruotsia. Voisit itse joskus kokeilla asioida ruotsiksi niin käsityksesi muuttuisi aika nopeasti. Pahinta ei kuitenkaan ole jonotus mutta ne katseet ja senteet kun puhuu ruotsia.

    ".. Miksi muuten ruotsinkielistä palvelukapasiteettiä
    on rakennettu niin paljon " voisitko kertoa misää ne ovat? Kun on seurakunnista kyse niin niitä on missä niitä tarvitaan, missä ruotsinkielisiä asuu. Toistaiseksi ei ole Suomessa sisä ja pohjois Suomea kattavaa ruotsinkielistä seurakuntaa mutta sellaiselle olisi tarve kyllä. Alueiltaan ruotsinkieliset seurkaunnat ovat erikokoiset. Espoossa ei ole kuin yksi ruotsinkielinen seurakuntaa joka kattaa koko kaupunkia. Helsingissä on löty seurakuntia yhteen. Mutta kuitenkine ne palvelevat koko sen seurakunnan alueella.

    "Halutaanko suomenkielisten siirtyvän ruotsinkielisiksi ?" -- MInä en siihen sotkeudu koska se on yksilön oma valinta. Mutta tiedän että monet suomenkielset kuuluvat ruotsinkielisiin seurakuntiin kuten päinvastoin ihan omista valinnoistaan. Kun kerran kysyin tuttavaltani miksi hän suomenkielisenä kuuluu ruotsinkieliseen seurakuntaan niin sain minulle yllättävän vastauksen: "Koska siellä on ihmisläheisempää otetta eikä niin hierarkista ja virkamiesmäistä."

    "Lisäksi on muistettava että pääkaupunkiseudulla kaikki
    ruotsinkieliset osaavat suomea."
    - Ennen kaikkea on muistettava että kielelliset jaetut seurakunnat on perustettu nimenomaan sitä varten että hengellisissä asioissa jäsenille todella voi takaa että hän saa käyttää sitä kieltä jota hän itse haluaa näissä asioissa. Vaikka suomenkielinen osaa espanjaa tai englantia hän myös ulkomailla jopa vielä enemmän kuin Suomessa hakeuteuu suomenkieliseen kirkkoon.

    "Perustakaa säätiörahoilla oma lahko ja sille kirkko."
    - Jokaisella säätiöllä on omat säännöt. Säätiö on perustettu SUomen Lain nojalla ja on seurattava sen tarkoitusperää. Ei ole säätiötä seurakuntaperustamista varten. Ja jos säätiöraahaa siihen köytettäisi rikottaisiin Suomen Lakia.
    - jako kaksi eri kirkkoon olisi hyvin iso operaatio koska tähän asti kaikki omasiuus on kerätty yhteisillä rahoilla eli jouduttaisiin jakaamaan koko pottia jollain konstilla. Ei se mahdottomuus ole mutta varmasti työläs processi. Kun ruotsinkieliset ovat kirkolliskokouksessa tätä kysyneet että olisiko parempi jakaa kahteen rinnakkaisiin kirkkoihin niin suomenkieliset ovat hyvin voimakkaasti korostaneet että tämä on yhteinen kirkko. Sen ukaan on sitten elettävä
  13. Det här visar bara hur olika vi också gör. Jag använder sällan det otympliga "finlandssvensk" annat än när man måste skilja på nationalitet. Men när det rör sig om svenska språket och kulturen i Finland så använder jag bara "svensk" då det är språkligt korrekt och inte är kopplat till nationalitet. Jag ser det inte som motiverat att jag ger avkall på en smidig och enkel svenska för att tillfredsställa finskans behov av att bena sönder olika sidor.

    Sedan är det helt klart att användningen av ordet ruotsalainen i SFPs finska namn är olyckligt missvisande. Men att av det igen dra slutsatsen att vi inte heller på svensak skulle få avända ordet svensk när det gäller oss finlandssvenskar är ju helt befängt
  14. En ole bättre folk koska haluan asioida omalla kielelläni omassa maassani. Niin sinäkin haluat. Istumme samassa veneessä. MInä en kiellä sinulta suomenkielisiä palveluja, miksi sinä kiellät minulta sen mitä itse saat ja pidät ihan luonnollisena. Miten itse kokisit jos joka kerta kun nostat kännykän todella joutuisit ensin miettimään saanko nyt puhua omaa kieltäni (poliisistä - kunnallisiin virkamiehiin, vakuutusasioissa - viakilmoituksiin). Et ole sitä koskaan jatkuvasti joutunut kokemaan omassa maassasi ja siksi sanot kuten sanot.

    En ymmärrä ettei voi ymmärtää että tämä on meidän yhteinen maamme, ja että tämä maa on kaksikielinen maa. Ja se toimii alueittain joko yksikielisenä (suomi/ruotsi) tai kaksikielisenä. Tämä oli yhteiskuntasopimuksemme kun maa itsenäisstyi emme menneet siihen loukkuun kuten monet muut maat. Yksilöllä on oikeus puhua toista kieltä huonommin tai paremmin. Sama oikeus meillä kuten teillä.
  15. Mitä tässä on apartheidiä?
    - tästähän olet monta kertaa tällä haukkunut että ruotsinkielisille ei "kelpaa" samat tilat kuin suomenkielisille, esim. kuouluasioissa.

    Tässä on selvä esimerkki miten käy kun on yhteiset tilat. Aina joku kokee että toisella on liikaa tilaa siellä. Ja kuitenkin perusnäkemys on silloin että jokaisella kielestä riippumatta on koettava että tämä tila on hänenkin. Kun on yhteiset tilat niin toinen osapulli ei enää yksipuolisesti voi päättää miten tiloja käytetään vaan sopimuksiin on päästävä yhteistuumin.

    Nyt yhteiset kirkot jaetaan yhteistuumin tietyllä tavalla että molempien seurakuniten jäsenet voivat kokea että kirkko on myös heidän. Ja silloin se on sinusta apartheidiä.
  16. Kaikesta voi näköjään tehdä kieliasia.
    Seurakunnilla on oltava oma kirkko - näin sanoo kirkkolakikin. Mutta poikkeustapauksissa voi seurakunnilla olla yhteinen kirkko. Tästä poikkeustapauksesta on tehty monilla paikkakunnilla pääsääntö. Tämä tarkoittaa että kirkko on molemmille kieliryhmillä yhtä paljon "oma" kirkko.
    Ei se ole etuoikeus että ruotsinkielinen pääsee hänellekin omaan kirkkoon kuten suomenkielinen.

    Jos on suosittu vihkikirkko jaetaan seurakuntien kesken yleensä ensin vihkiaikoja tietyssä suhteessa. Ja jonotaan oman seurakunnan jonossa samaan kirkkoon. Tai sitten on yhteinen jono josta pääsee kirkkoon tietyssä suhteessa seurakuntien kesken kun on yhteinen kirkko. Suomen- ja ruotsinkielisten seurakuntien rajat eivät ole samat Helsingissä, Vantaalla tai Espossa. Koko alueella ainut täysin oma kirkko taitaa ruotsinkielisistä seurakunnista olla nykyään pelkästään Johannes församlingilla.
  17. Jag har kommit till att logiken bakom påståendet är att så fort det talas svenska på en plats så betraktar hen den som separat för oss. Så när vi går in på HVC i en tvåspråkig kommun och talar svenska så har vi en egen HVC. OCh därmed isolerar vi oss. Men när fennot självt kommer in på samma HVC och talar finska så är det en gemensam och fennot isolerar sig inte. Med samma logik så har fennona verkligen isolerat sig helt med sina egna HVC, gravgårdar, åldringshem över hela landet där. --- det är så upp åt väggarna tänkt att man bara kan sucka
  18. Det där är säkert som när en dam ringde upp mej och erbjöd en finsk tidskrift. När jag sade att jag inte var intresserad utan jag beställer samma tidning på mitt eget modersmål på svenska blev hon arg och avkrävde mej en förklaring på varför jag inte läser den på finska. Då satte jag på. Så säkert tyckte hon att jag provocerade henne.
  19. Vi tog de yttersta skären i bruk för det som de flesta av våra förfäder gjorde, fiskade. De dög inte för finnarna som måste bränna ner skogen för att kunna så. Det bodde under 200 000 personer i Finland så det fanns gott om plats för alla. Och det finns det ännu bara man låter varandra leva och ger varandra plats
  20. Men det förstår du väl att de här som härjar och skriker om att vi är 5%s människor tror att de själva är en överklass och bättre än andra. Det är ju de om kräver att de skall bli betjänade men inte själva skall ge någon betjäning alls. De är egoister och självcentrerade
    21. 74 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt