suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Ilman muuta pitää käsitellä Euroopan historiaa, koska se on vaikuttanut Suomen kohtaloihin paljon enemmän kuin Intian tai Kiinan tapahtumat. Sitä paitsi Intia oli Britannian siirtomaa v.1914-1947. Joten intialaisilla ei siinäkään mielessä ollut mahdollisuutta vaikuttaa Suomen kohtaloon. Samoin Kiinasta voidaan sanoa, että se rämpi ensin sisällissodan suossa ja oli sitten Japanin miehityksen alla.

    Jokainen valtio painottaa historian opetuksessa niitä asioita, joilla oli vaikutusta sen syntyyn ja kehitykseen.
  2. Jostain syystä Stalin kuitenkin oli vaatinut länsirintaman avaamista aina vuodesta -41.Hyvä tietää, että Stalin vaati pikkuoperaatiota, joten venäläisillä ei ole syytä valittaa.
  3. Pidän Kekkosen tapaa tulkita maamme historiaa sotien ajoilta turhana nöyristelynä, josta ei ollut mitään hyötyä. Esimerkiksi muistan TV-uutisista Kekkosen puheen, jossa sanoi talvisodan olleen hänen mielestä "turha". Siitä ei ollut todellista hyötyä: NL ei palauttanut Karjalaa Suomelle eikä se myöskään johtanut NL tunnustamaan edes Stalinin syylliseksi talvisotaan.

    En ajatellut jäsenyyttä Natossa vaikka olenkin kääntynyt kannattamaan siihen liittymistä Krimin tapahtumien vuoksi.
  4. Nykyisin tiedetään ettei rauhaa saada aikaan millään rauhanjunalla. Kokemuksesta ollaan viisastuttu niin ettei edes Suomen valtio ryhtyisi rahoittamaan samanlaista projektia.
  5. Saksa kyllä tuki Leninin valtaan nousua venäjällä, jotta sota itärintamalla olisi saatu loppumaan. Mutta tarkoitus oli samalla syöstä Lenin vallasta sen jälkeen, kun itärintama oli saatu rauhoitettua. Siinä mielessä Hitlerin hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan oli johdonmukaista jatkoa Saksan keisarinkunnan noudattamalle linjalle.

    Leninille oli aluperin varattu varattu hölmön osa, jota käytetään hyväksi niin kauan kun siitä on hyötyä ja sitten poistaa vallasta vaarallisena hulluna.
  6. Ei keskustelu ole mihinkään jämähtänyt. II maailmasota on monille kansoille identiteetin perusta, kuten Venäjän jokavuotisesta voittopäivän paraatista ilmenee. Pian valtioitten päämiehet kokoontuvat Normandiaan 70v. sitten tapahtuneen maihinnousun muistotilaisuuteen.

    Jos näin on muissa Euroopan maissa, niin miksi Suomen pitäisi olla poikkeus?

    On hyvä muistaa, että II maailman sodassa taisteltiin myös Suomen kohtalosta.

    Ongelma suomalaisessa keskustelussa on kuitenkin jäänyt Paasikiven-Kekkosen ajoilta perintönä jonkinlainen tarve nöyristellä itänaapurin suuntaan. Suomessa oli lähinnä v.1941-44 sodan aikana ns. rauhanoppositio, johon kuuluvat eivät osallistuneet oman maan puolustamiseen koska "eivät hyväksyneet" Suomen käymää sotaa NL vastaan. Nämä yrittävät sitten puhdistaa itsensä syytämällä Suomea menneistä tapahtumista.

    Täällä on käyty - tai ainakin yritetty käydä - keskustelua myös muista Suomen historiaan liittyneistä tapahtumista, kuten v.1918 sodasta. Siinä keskustelu noudattaa vanhaa puniki-valkoinen- linjaa. Valitettavasti ei ole saatu sopua siinäkään.

    Muista aiheista voisi mainita v1808-09 Suomen sota, Isoviha ja Ruotsin vallan aika. niissä kaikissa rintamalinja kulkee Venäjän ystävät vs. isänmaalliset. Se tarkoittaa, että Ruotsia vastaan kirjoittavat suhtautuvat myönteisesti esim. v.1808-1809 tapahtuneeseen Suomen miehittämiseen ja Venäjään liittämiseen ajattelematta niiden suomalaisten tunteita, jotka joutuivat alistumaan vieraan vallan alle.

    Keskustelua on käyty myös muista maailman historian tapahtumista samaa linjaa noudattaen. Jostain syystä jotkut haluavat nähdä kaiken pahan länsimaisissa demokratioissa ja puolustavat Hitlerin ja Stalinin kaltaisia diktatuureja. Jostain syystä esimerkiksi Molotov-Ribbentropp-pakti Neuvostoliiton tekemänä nähdään hyväksyttävänä asiana ja lännen solmima Münchenin sopimusta pahana, vaikka Chamberlain myöntyväisyys-linjaa kritisoitiin jo tuoreeltaan, kun taas NL kielsi virallisesti v.1939 etupiirisopimuksen olemassaolon loppuun asti.

    Suomen armeijaa ei ole erityisesti ihailtu, vaan osoitettu arvostusta maata puolustaneita kohtaan. Toisesta osapuolesta en sano mitään.
  7. Samaa mieltä: Turha jupista.

    Englanti kävi ilmasotaa Saksaa vastaan vuodesta 1940 lähtien. Ensin taisteltiin Britannian ilmatilassa maan kohtalosta ja sitten v.1943 lähtien pommitettiin Saksaa täydellä teholla, joka omalta osaltaan vaikutti heikentävästi Saksan kykyyn käydä sotaa. Ilmapommitukset sitoi myös hävittäjiä itärintamalta pois.

    Normandian maihinnousun merkitys on todellakin se, että Saksalla ei ollut sen jälkeen mahdollisuutta siirtää reservejä itärintamalle. Esimerkiksi Stalin ajoitti hyökkäyksen Suomeen Normandian maihinnousun yhteyteen, mitä se ei olisi tehnyt jos maihinnousu olisi epäonnistunut tai sitä ei olisi tapahtunut.

    Normandian operaation epäonnistuminen olisi vapauttanut Saksan siirtämään joukkoja itään venäläisiä vastaan ja pakottanut ehkä Neuvostoliiton sopimukseen Saksan kanssa. Hitler olisi luultavasti saanut edullisen sopimuksen. Minkälainen sopimus olisi sitten ollut, onkin toinen kysymys, mutta onneksemme sitä ei tapahtunut.
  8. Täsmennetään vähän:

    Mihin voittoon Tilsitin sopimus perustui v1807? Miksi Venäjä yhtyi tuossa sopimuksessa Napoleonin vaatimaan Englannin saartoon (mannermaan sulkemus) jos kerran voitti Ranskan?

    " Se johtui siitä kun bolsut panivat maan sekaisin."

    Bolsevikkien valttina oli sotavastaisuus v.1914 lähtien. Se merkitsi että Venäjän sotaponnistelua ei tuettu millään muotoa.

    1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus yritti jatkaa sotaa, vaikka tappiot rintamilla oli suuret eikä sotaonni ollut venäläisille myönteinen.

    Siinä tilanteessa Lenin lupasi rauhaa ja se kypsytti armeijan kääntymään bolsevikkien puolelle ja kaatamaan Kerenskin hallituksen. Voidaan näin ollen sanoa, että tappio Saksan rintamalla johti bolsevikkivallankumoukseen.

    Brest-Litovskin rauhansopimus oli vain loppusilaus hävitylle sodalle.
  9. Vastaan ensin viimeiseen kysymykseen: " Mitä luterilainen voi oppia Krishna-temppelissä?" Se oli blogin otsakkeena.

    Olen itse sitä mieltä, että positiivisen uskonnonvapauden puolustaminen ei edellytä itselle vieraan uskonnon tilaisuudessa käyntiä. Tietenkin eri uskontoihin voi myös käydä tutustumassa, mutta kun tietoa voi saada mm. kirjoja lukemalla, niin henkilökohtainen käynti ei ole välttämätön.

    Toiseksi, minusta on outoa, jos joku oppii vieraanvaraisuuden toisen uskonnon kautta. Eikö sitä opeteta nykyisin enää peruskoulussa tai edes teologisessa tiedekunnassa? Minne tietoisuus vieraanvaraisuuden tarpeesta on kadonnut?

    Sitten toinen kysymys. Uskonnon monopolista. Amerikassa uskontojen moninaiset vaihtoehdot perustuu valtionkirkon puutumiseen. Yhdysvaltain perustuslaki kieltää valtiota määräämästä tai kieltämästä uskonnon harjoituksen. Tunnustuksellista uskontoa ei opeteta kouluissa, vaan sen tekevät kukin kirkko erikseen jäsenilleen. Olisiko siitä jotain opittavaa?

    Minusta Amerikasta voitaisiin oppia ainakin se, että kirkko tulisi erottaa valtiosta samaan tapaan kuin se on tehty Amerikassa. Silloin ihmiset ottaisivat itse vastuun omasta uskonnollisuudesta. Tällä hetkellä on totuttu siihen, että valtiovalta hoitaa uskonnonopetuksen ja että uskonnon voi sitten unohtaa kun on pääsyt peruskoulusta.
  10. Tämä palstan aihe on Nato, ei ole varattu naisista käytävään keskusteluun.

    Toiseksi, Nato-kysymys koskettelee Suomen turvallisuutta viimeaikojen tapausten johdosta. Suomen osalta on aiheellista pohtia turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja, koska meillä on naapuri, joka ei noudata voimassa olevia sopimuksia. Ei ole mitään syytä luottaa sellaisen ystävyyteen, joka rikkoo kansainvälisiä sopimuksia ja käytäntöjä.
  11. Venäläisten voitot tulivat toisten avulla, ei yksin.

    Esimerkiksi NL:n voitto Puolasta 1939 johtui Saksan toverillisesta avusta. Voitto Japanista NL sai USA:n ydinpommin ansiosta ja Saksasta koska Länsi oli mukana auttamassa. Kesäkuussa muistellaan Lännen osuutta Normandian maihinnousun 70-vuotisen juhlallisuuksien aikana.
  12. Venäjä solmi Tilsitin rauhansopimuksen hävittyään sodan Ranskan Napoleonille ja suostui Englannin mannermaan sulkemukseen, johon kuului pakottaa Ruotsi mukaan. Lohdutuspalkinnoksi Aleksanteri I sai Suomen.

    Venäjä hävisi sodan myös Saksalle v.1917 jonka vuoksi joutui solmimaan nöyryyttävän rauhansopimuksen. Siihen kuului sopimus vetää omat (venäläiset) joukot pois Suomesta.

    Joten ei Venäjä aina ole sotia voittanut.

    Sodassa tulee aina tappioita, joten Ukrainan kansalliskaartin tappiot ei ole mikään todiste Venäjän voitosta sodasta, jossa se ei edes ole mukana.
  13. Minusta ainakin on outoa, jos keskustelu turvallisuuspolitiikasta ärsyttäisi jotakuta. Vain sellainen maa, jolla on valloitussuunnitelma Suomen varalta, voi ärsyyntyä Suomessa käytävästä Nato-keskustelusta.

    " Jokainen voi kuvitella että jos naapurissa olisi koko ajan räkättävä rakki niin joskus siihen voi kyllästyä."

    Meillä oli itänaapurissa räkättävä naapuri, joka vähän väliä räkätti suomalaisista puolueista ja hallitus-ratkaisuista. Ei ollut varaa kyllästyä.

    " Näin varmasti kävi Talvisodassa."

    Miten ja missä asiassa? Olisi hyvä tuoda esille, jos on olemassa varmaa tietoa asiasta.
  14. Punakaartien tavoitteena olisaada vallankumous koko maahan. Kapinan tarkoituksena ei ollut irrottaa Etelä-Suomi Vaasaan paenneen hallituksen johtamasta Pohjois-Suomesta, vaan ulottaa vallankaapaus myös pohjoiseen.

    Moni suojeluskunnan ja jääkäri-upseeri oli kotoisin EteläSuomesta ja niillä oli omaisia Etelä-Suomessa. Mannerheimillakin asui sisko Helsingissä, joten huoleen lähiomaisten kohtalosta punaisten hallitsemassa alueella oli aihetta.
  15. Ei Hrustsov neuvoja tarvinnut ohjusten poistamiseksi Kuubasta. Nikita osasi nähdä uhkaavan tilanteen ilman neuvojakin.

    Toiseksi, yksikään venäläinen ei ole sanonut Kuusisen antaneen neuvoja pääsihteerille Kuuban kriisin ratkaisemiseksi. Ainoa, mitä on kerrottu, on se, että politbyroossa Hrustsovin ilmoitaessa ohjusten sijoittamisesta Kuubaan, Kuusinen esitti kommentin: "Hrustsev on varmaan punninnut riskit." Sen on selitetty vastustamiseksi.

    Sitten kun ohjukset piti poistaa Kuubasta (kun muuta vaihtoehtoa ei ollut), Kuusinen esitti Hrustsevia tukevan lausunnon asiasta.

    Olisi hyvä pysyä totuudessa, koska se on paras tapa puhdistaa jollain tavoin Kuusinen maanpetturin maineesta.
  16. Kyllä NATO Suomenkin turvallisuutta vahvistaisi. Itse asiassa Suomi liittyi YK:hon jotta sen itsenäisyys olisi hyväksytty. Samoin jäsenyys EU:ssa liittyy turvallisuuteen.

    Ensimmäinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu oli liittyminen Kansainliittoon, jonka toivottiin antavan tarvittaessa sotilaallista apua siinä tapauksessa, että NL hyökkäisi maahan. Valitettavasti se ei toiminut.

    Jäsenyys NATOssa velvoittaa siihen kuuluvia auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata. Mikään valtio ei voisi vesittää 5 artiklan sitovuutta omalta osalta.
  17. " Onko joku jossain sanonut, että se pitäisi hyväksyä?"

    Ainakin Johan Bäcman on puhunut julkisuudessa Krimin Venäjään liitämisen puolesta. Pitää jopa kansanäänestystä täysin laillisena ja pätevänä.

    " Mutta se taitaa vaan tapahtua vaikka kukaan muu kuin venäläiset eivät sitä hyväksyisi."

    Eivät kaikki venäläisetkään sitä hyväksy.

    " Suurvallat kun voivat tehdä sellaistakin mitä kukaan muu ei hyväksy moraalisessa mielessä mutta voidaan hyväksyä tapahtuneena tosiasiana."

    Kätevä tapa oikeuttaa Venäjän toimet. Jos joku länsimaa toimisi samoin, niin nykyiset Venäjän ystävät pitäisivät kovaa porua tapahtumasta. Esimerkiksi jos Englanti liitäisi entisten siirtomaitten englanninkieliset alueet itseensä.

    " jos Krimin liitosta ei kerran hyväksytä niin sitten se pitää palauttaa voimatoimin takaisin Ukrainaan, eikö niin."

    Ei välttämättä. Odotetaan vain imperiumin uutta hajoamista, jossa kyseisen alueen väestö saa tilaisuuden ilmaista mielipiteensä. Ei Baltian liittämistä Neuvostoliittoon hyväksytty ja nyt ne ovat itsenäisiä valtioita.

    " Loputon narina..., ei sitä kukaan jaksa kuunnella."

    No, ainakin tällä "loputtomalla narinalla saadaan hillittyä naapurin valloitushaluja.

    Toivotaan niin.
  18. Ongelma tässä on Venäjä, joka lietsoo vihaa väestöjen kesken. Ilkka Kanervan mainitsemat pyssymiehet eivät ole paikallista väestöä, vaan muualta (Venäjältä?) tulleita, jotka ovat estämässä presidenttivaalien toimittamisen Itä-Ukrainassa.

    Ehkä tilannetta voidaan rinnastaa 1918 Suomeen sikäli, että silloinkin punakapinaa lietsottiin itänaapurista. Muuten niitä ei voida verrata toisiinsa.

    Todennäköisesti venäläisväestö toimii pelosta Venäjälle myönteiseen suuntaan, kuten Pohjois-Koreassa.

    Ja sisällissota on juuri se, johon Venäjä tähtää Ukrainassa.
  19. Marraskuussa oli suurlakko, jossa yhteydessä piti tapahtua vallankumous (Stalin kävi moittimassa suomalaisia tovereita tilaisuuden laiminlyönnistä). Oli myös tapahtunut murhia. Suomessa puutui myös poliisivoimat ja armeija, joiden avulla olisi voitu riisua laittomat joukot aseista.

    " Siitähän sota sitten alkoi, tuo senaatin julistus oli sodanjulistus punaisille."

    Sota alkoi siitä, kun Venäjä vaati Karjalassa olevia suojeluskuntia luovuttamaan aseet punakaarteille. Silloin kumpikin osapuoli tuli siihen tulokseen, että sota on tosiasiassa syttynyt aloittivat sotatoimet samaan aikaan.

    " Siis punaiset eivät nousseet kapinaan vaan puolustautuivat hyökkäystä vastaan."

    Mitään hyökkäystä valkoisten puolelta ei ollut tapahtunut ennen 27/28 tammikuuta, ja valkoisten sotatoimetkin kyseisenä yönä kohdistuivat ensimmäiseksi venäläisiä joukkoja vastaan. Suojeluskuntien julistaminen hallituksen joukoiksi ei ollut sotatoimi eikä hyökkäys.
  20. Katsotaanpa, minkä arvoiset neuvosi ovat.

    " Ei kai kukaan tosissaan kuvitelle, että tilanne Ukrainassa voisi kaiken jo tapahtuneen jälkeen palautua ennalleen ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut."

    Miksei voisi? Tietenkin tapahtumasta jää ikäviä muistoja puolin ja toisin, mutta on sitä ennenkin asioita korjattu.

    " Itä-osa ei palaudu enää koskaan Kiovan hallintaan, se on selvä nikki."

    Älä poika puhu. Itä-Ukraina palautettaisiin siinä vaiheessa takaisin, kun Ukraina olisi liitetty kokonaan Venäjään. Kyseessä on näet panttialue, joka otetaan silloin kun maa itsenäistyy ja annetaan sen jälkeen kun maa on jälleen pakkoliitetty emämaahan.

    Tarkoituksena on/oli hillitä ukrainalaisten itsenäisyys-pyrkimyksiä luomalla arka tilanne, jossa syntyisi alueen omistuskiistoja ja etnisia riitoja väestöjen välillä siinä tapauksessa, että alue haluaisi erota esimerkiksi Neuvostoliitosta.

    Hyväksymällä nykyisen alueliitoksen Venäjään annetaan samalla hyväksyntä venäläiselle imperialismille.

    Tilannetta voitaisiin vaikka siihen, että Englanti tarjoaisi Malvinas-saaret Argentiinalle, jos se liittyisi Britannian Kansanyhteisöön tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Sitä oli neuvostoimperialismi ja venäläinen imperialismi tänä päivänä.
    21. 18 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt