suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Eduskunta valitsi Mannerheimin v.1944. Tosin se tapahtui pikeuslailla, mutta valinta kuitenkin.

    Mikään nukkehallitsija Marsalka ei kuitenkaan ollut, sillä Zdanovin kutsuessa Mannerheimiä tornille tämä vastasi: Itsenäisessä maassa presidentti ei mene kenenkään luokse vaan kaikki pyrkivät presidentin luo."

    Tilanteen koomisuuta korostaa vielä se, että v.1940 presidenttivaaleissa Mannerheim oli ei toivottu henkilö Neuvostoliitolle. Joten siinä sinulle "nukkehallitsija".
  2. Alioppilax: " Jo ajatuksenakin täysin upotistista että NL olisi hyökkänyt Suomeen 1970-luvulla. Suomi oli YYA-sopimuksella ja sen sotilaallisilla artikloilla tiukasti NL talutusnuorassa."

    Suomi ei ollut niin "tiukasti NL talutusnuorassa" kuin väität. Suomessa puhutiin puolueettomuudesta yleisesti ja erityisesti Kekkonen korosti sitä, että YYA-sopimus ei olisi kriisitilanteessa kytkenyt Suomea automaattisesti NL:n osapuoleksi kuten Nato ja Varsovan liitto kytki sen niiden jäsenvaltiot suurvaltoihin. Kekkonen mainitsi Kuuban ohjuskriisin esimerkkinä.

    NL yritti koko ajan painostaa Suomea yhteisiin sotilaallisiin harjoituksiin, joka olisi vienyt puolueettomuuden.

    " Pelkästään hyökkäämisen ilosta NL ei hyökkänyt, vaan taustalla täytyisi siinätapauksessa olla jokin sotilaallinen/poliittinen NL turvallisuuta uhkaava vaara."

    Joo, ei Hiterkään hyökkänyt N-liittoon hyökkäämisen ilosta, vaan siksi, että NL muodosti Saksan turvallisuuta uhkaava sotilaallinen vaara v.1941.

    Joten se siitä turvallisuudesta. Koskaan ei voi tietää, mitä toisen valtion johtajat ajatelevat kulloisessakin tilanteessa ja mistä tykkävät tai eivät tykkää. Voi joku myös tykätä hyökkätäkin jos on varma voitosta.

    Kun Suomen taholta ei ollut mitään vaaraa II maailmansodan jälkeen, niin miksi NL ehdotti konsulointineuvotteluja v.1961 (noottikriisi) ja painosti yhteisten harjoitusten järjestämisessä?

    " Lännessäkin tiedettiin, että Suomen alueen käyttäminen mahdollisesti NL vastaiseen operaatioon kriisitilanteessa on hyvin tulenarka asia,..."

    Toisaalta lännessä ei oltu täysin varmoja Suomen reagoinnista kriisitilanteessa. Esimerkiksi Paasikivi puheli sellaista, että Suomen olisi pitänyt joka tapauksessa asetua N-liiton puolelle "vaika tietäisimme, että NL häviäisi sodan" sillä perusteela, että venäläiset olivat "kovia kostamaan" (viitaus Saksan tapahtumiin). Paasikivi ei erityisemmin mietinyt YYA-sopimuksen muodollista puolta.

    Vasta Kekkonen alkoi erityisesti noottikriisin jälkeen korostamaan sitä, että aloite neuvotteluissa on Suomella, josta NL ei pitänyt. kekkonen myös pyrki todelliseen puolueettomuuteen niin että lännestä ei sodan syttyessa hyökätäisi heti Suomen kimppuun kuten NL teki v.1941. Se oli myös syynä siihen, että pyritiin pitämään vieraita joukkoja maasta poissa niin pitkään kuin mahdollista.

    osoittaa mautonta asnneta nimitämällä sellaista tilanneta "tragiskoomiseksi", että molemmat suurvallat olisivat käyttäneet ydinaseita Suomea vastaan. Ei ainakaan osoita valtiomiesmaista suhtautumista isänmaahan, mikäli olet ylipäätään suomalainen ja Suomen kansalainen.
  3. Suomettumista eivät aiheutaneet torjuntavoitot, vaan maan poliitinen johto Mannerheimin jälkeen. Paasikivi ja Kekkonen synnyttivät N-liitosta harhakäsityksen suomalaisten mielissä puhumalla Neuvostoliiton "turvallisuuseduista". Siihen liityi Suomen taistelujen merkityksen vähätely.

    Jos Mannerheim tai joku muu sotilashenkilö olisi ollut presidenttinä v.1946-1981 niin suhtautuminen käytyihin sotiin olisi ollut toisenlaista. Ainakaan kukaan upseeri ei olisi korostanut sotien negatiivistä puolta.

    Silloin YYA-sopimus ja suomalaisten oma puolustussota olisi saavutanut kaivatun tasapainon.
  4. Ei hyvinvointi puolueettomuuteen perustunut, vaan epävarmaan idänkauppaan, joka lopahti N-liiton hajotua.
  5. Suomalaiset kuitenkin taistelivat tätä "historian parasta tapahtumaa" vastaan kaikin voimin. Miten siihen pitäisi suhtautua?
  6. Samaa kaiketi sanotaisiin Suomen talvisodasta 1939-40 jos NL olisi onnistunut tavoiteessaan miehittää maa ja asettaa Kuusisen majoreettihallitus Helsinkiin. Siis Suomen historiassa "parasta aikaa",

    Vastaavasti kirjoiteltaisiin Kustaa IV:n epäviisaasta linjasta, jos Suomi olisi säilynyt Ruotsin yhteydessä 1808-09 sodasta huolimata. Eli kiukku Suomen harjoitamsta itsenäisestä linjasta v.1938-44 johtunee siitä, että NL ei onnistunut tavoiteissan yhtä hyvin kuin Aleksanteri I Suomen suhteen.

    En ota siihen kantaa, olisiko Suomi itsenäistynyt Ruotsista tai olisiko suomalainen kulttuuri voinut nousta Ruotsin vallan aikana.

    On nimitäin mielenkiintoista että II maailmansodan syttymistä ei asetettu millään muotoa Puolan syyksi silloin kun se kuului Varsovan liittoon. Puolan "vastuuta" on aletu nostaa esille vasta viime aikoina jolloin Puola on Naton jäsen. Joten ulkopoliitisen viisauden arviointi jonkin maan suhteen näyttää riipuvan siitä, onko kyseinen valtio Venäjän/Neuvostoliiton vallan alainen tai vähintään vaikutuspiirissä sateliittinä.

    Jos on sateliitti tai itänaapurin vallan alla jonkin sodan seurauksena, niin silloin ei haluta arvioida sotaan johtaneita syitä. Mutta jos onnistuu jossain sodassa puolustautumaan ja säilytämään itsenäisenä tai vapautuu sen otteesta, niin silloin esitetään jälkiviisauteen perustuvia arvioita sotaan johtaneista tekijöistä.
  7. Hitlerin kannattajia tällä palstalla ei ole. Mutta ilmeisesti Stalinilla on kannattajia, joiden mielestä Stalin kohteli hävineitä maita oikein. Nousee vain kysymys, mitä Stalinin kannattajat sanoisivat päinvastaisesta tapauksesta, jossa NL olisi pantu maksamaan sotakorvaukset ja tuomitsemaan omat johtajansa sotasyyllisinä?

    Suomi taisteli yksin Stalinin diktattuuria vastaan v.1939-40 ja joutui lopulta taipumaan raskaisiin menetyksiin rauhansopimuksessa.

    V.1941-44 Suomi oli pakotettu taistelemaan Saksan rinnalla jälleen neuvostouhkaa vastaan. Siinäkin tilanteessa Suomi joutui lopulta hyväksymään raskaat rauhanehdot, mutta säilytti itsenäisyyden. Siihen vaikutti se seika, että Stalin oli huomanut, että sopimusten noudattaminen kuuluu molemmille osapuolille, ei ainoastaan heikommalle osapuolelle eikä koskenut vain pieniä valtioita.

    Rauha Suomen kohdalla ei ollut mitenkään oikeudenmukainen, sen NL myönsi epäsuorasti talvisodan aikana lupaamalla Suomelle Itä-Karjalan yhdistämistä maahamme, jos kansa olisi kääntynyt omaa hallitusta ja sotajohtoa vastaan.

    Totta kai Suomi joutui ryhtymään sotaan Saksaan vastaan, mutta ei Suomi sitäkään aloitanut vaan Saksa hyökkäämällä Suursaareen. Se oli oikeastaan sodan aloitus, vaika pyritiin vielä auttamaan saksalaisia poistumaan Lapista.

    Ikävä vain että NL rajoitti Suomen sodankäyntiä vaatimalla armeijan saatamista rauhan ajan kannalle tilanteessa, jossa sota oli kesken. Liittolaiset eivät toimi sillä tavoin.
  8. On olemassa sanonta, jonka mukaan "sota on politiikan jatkamista toisin keinoin". Tästä syystä en viitsi väitellä Alioppilaxin kanssa siitä, oliko N-liitolla ensisijainen tarkoitus auttaa suomalaisia kommunisteja vallankumouksen aikaan saanissa vai ei, sillä Alioppilax itse asettaa NL:n diplomaatisen toiminnan tarkoituksen aivan toiseen valoon kuin mitä meille on selitetty 50-vuoden ajan.

    Sillä, jos Neuvostoliiton tarkoitus oli talvisodassa auttaa kommunisteja vallankumouksen aikaan saamisessa, niin silloin Jartsev-diplomatian tarkoitus oli sama, koska sota on politiikan jatkamista toisin keinoin.
  9. Täytynee vastata Alioppilaxin kysymyksiin. Ne tulevat tässä:

    Alioppilax: " Ensimmäisenä haluaisin selvityksen palstan "asiantuntijoilta" siitä miksi NL valitsi Suomi-invaasion ajankohdaksi alkutalven 30.11.1939."

    Jos olet lukenut kirjan "Puna-armeija Stalinin tentissä" niin siitä löytyy Stalinin oma selitys asialle: Pelko siitä, että länsi (Ranska ja Britannia) ja Saksa solmisivat rauhan ja muodostaisivat yhteisen rintaman Neuvostoliittoa vastaan. Siinä oli Stalinin oma selitys.

    Alioppilax: " Miten tämä ajankohta edisti hyökkäyksen menestyksellistä toteuttamista?"

    Suomen valtaaminen piti tapahtua kahdessa viikossa eli ennen kovia pakkasia ja ehkä ennen lumen tuloa. Unohdat myös että Venäjä aloitti sodan talvella 1808 joten siinä mielessä ei ole mahdotonta, että Stalin uskoi sodan sujuvan silloinkin hyvin.

    Medianäkyyvydestä sanoisin, että jos sota olisi N-liiton kannalta sujunut suunitelmien ja toiveiden mukaisesti, niin sodan medianäkyvyys olisi ollut hyvää PR Neuvostoliitolle, mutta sodan pitkittyminen ei sitä ollut. Siinä mielessä länsirintaman hiljaiselo oli kaksteräinen miekka.

    Alioppilax: " Siis, FAKTA ON että talvisota tarkoitti ensisijaaisesti Neuvostoliitolle Suomen työläisten AVUSTAMISTA aseellisesti ja sotatoimiin vallankumoukseen.
    Toissijaisesti talvisota tarkoitti NL rajojen viemistä kauemmaksi Leningradista."

    En sano tätä päätelmää vääräksi, mutta mielenkiintoiseksi sitä voi sanoa. Tuon logiikan mukaan Jartsevin toiminta v.1938 YYA-sopimuksen aikaan saamiseksi Suomen kanssa samoin kuin loka-marraskuussa käydyt neuvottelut olivat vain teatteria, jonka tarkoituksena oli saada ulkopuoliset edellytykset Suomessa puhkeavan vallankumouksen avustamiseksi.

    Tuolta pohjalta ajateltuna kaikki puheet siitä, että sodalta olisi vältytty mikäli Suomen poliitinen johto olisi toiminut N-liiton etujen mukaisesti menettää merkityksesnsä.

    Mikään hallitus ei ole niin tyhmä että antaisi ulkovallalle mahdollisuuden avustaa maassa toimivalle kumoukselliselle toiminnalle.

    Tosin sanoen: NL pyrki ensin YYA-sopimuksksella ja sitten alueluovutuksella + laivastotukikohdalla Hankoon luoda edellytykset avustaa Suomessa toimivaa vallankumouksellista liiketä. Kun se epäonnistui neuvotteluteitse, niin silloin aloitettiin sotatoimet, kuitenkin niin että itse sodan syttyminen piti lavastaa Suomen syyksi Mainilan laukauksilla.

    Olet itse toitotanut sitä, miten Suomen olisi pitänyt ymmärtää N-liiton legiimi-turvallisuusedut ja sen mukaan toimien vältänyt talvisodan. Kun nyt kuitenkin sanot, että vallankumouksen avustaminen oli ensisijaisena pyrkimyksenä ja Leningraadin turvallisuus toisena, niin silloin voidaan sanoa Suomen johdon toimineen oikein.
  10. Jimmy Carter on paras Yhdysvaltain presidentti Toisen maailmansodan jälkeen. Oikeastaan samaa tasoa Mihail Gorbatsovin kanssa. Oli vain vahinko, että eivät olleet samaan aikaan maitensa johdossa.

    Amerikan alennustila ei johtunut niinkään Carterista vaan Iranin suurlähestystön panttivakitilanteesta. Rebuplikaaniset virkkamiesten sanotaan jopa jarrutaneen neuvotteluja Iranin kanssa Reaganin hyväksi.

    Myös pelastusretkikunnan epäonnistuminen syyskussa -80 on epäilty saabotaasiksi. Sekin nimenomaan jotta Catrer olisi hävinyt vaalit ja Geagan voittaisi.
  11. Nyt Alioppilax vastaa sellaiseen, jota en ole kirjoittanut. En käsitelyt millään muotoa länsiliittoutuneiten halukuuta auttaa Suomea ja Suomen suhtautumista siihen.

    Vastasin avaajan väiteeseen, jonka mukaan Suomi "pyysi aselepoa hintaan mihin hyvänsä". Niinhän asia ei todellisuudessa ollut.

    Suomen valtuuskunta pyysi aselepoa niin että joukot olisivat pysähtyneet sille rintamalinjalle, jossa ne olisivat olleet tulitauon voimaan astumisen hetkellä. Sen jälkeen olisi käyty varsinaiset rauhanneuvotellut.

    Molotov kieltäytyi tulitauosta sillä perusteella, että rintamalinjat muutuivat koko ajan.

    Mainitsin myös Suomen harkinnan länsivaltojen puoleen rauhanehtojen kohtuutomuuden vuoksi, mikä osoittaa ettei mihinkään aselepoon tai rauhaan halutu alistua "hinnalla millä hyvänsä". Joten avaaja on siinä suhteessa väärässä.

    Totesin vielä, että NL olisi pääsyt helpomalla, jos rauhanehdot olisivat olleet siedettävät. Puna-armeija kärsi raskaita tappioita neuvostojohdon kovasydämisyyden vuoksi. Jokainen talvisodassa kaatunut neuvostosotilas olisi ollut tarpeellinen v.1941 alkaneessa sodassa Saksaa vastaan.

    Samaa voidaan sanoa myös jokaisesta lentokoneesta ja aseesta, jotka NL menetti v.1939-40 sodassa.

    Siis, vielä kerran: Suomi ei pyytänyt aelepoa, välirauhaa eikä rauhaa mihin hintaan hyvänsä, vaan odotti voittajalta asiallista suhtautumista Suomen suhteen.

    Olisi luulut Stalinin ja Molotovin oppineen lännen tekemistä virheistä Saksan suhteen v.1919. Mutta ei, vaan samanlaiset virheet piti toistaa Suomen kohdalla.
  12. Moskovassa neuvotteluja käynyt pääministeri Rytin valtuuskunta ehdotti aselepoa sen hetkisten rintamalinjojen pohjalta, jolloin olisi neuvoteltu muista asioista erikseen. Molotov torjui selityksellä, että rintamalinjat muutuivat koko ajan, jonka vuoksi aselepoa ei saatu.

    Tämän vuoksi taistelut saatiin päätymään vasta rauhansopimuksen solmimisen yhteydessä.

    NL halusi sotatoimilla painostaa Suomi hyväksymään juuri sen ehdot. Mutta tärkeintä on ymmärtää, että aselepoa ei "pyydetty millä hinnalla hyvänsä". Ehdot olivat vielä niin raskaat että harkitiin kääntymistä länsiliittoutuneiten puoleen.

    Sekä Helsingissä että Moskovassa toiminut valtuuskunta harkitsi vakavasti avunpyynön lähetämistä Englannille ja Ranskalle. Siedettävimillä ehdoilla NL olisi saanut sodan päätymään aikaisemmin.
  13. Alioppilax tässä lasketelee luukeria. Katsotaanpa väiteet:

    Alioppilax: " NL lähti talvisotaan kaksi tavoitetta mielessä: saada Suomeen NL myötämielinen hallitus avustamalla sotilaallisesti Suomen kommunisteja nousemaan vallankumoukseen ja muuttamalla silloisia rajoja Kannaksella."

    N-liitton tavoiteena oli miehittää Suomi ja tarkoitus oli houkutella kommunistit kapinaan, jotta sitä olisi voinut sanoa vallankumoukseksi. Kuusisen hallituksen piti olla majoreettihallitus, jonka avulla Suomi olisi liitetty N-liittoon.

    Jos tarkoituksena olisi ollut vain rajojen siirto, niin se olisi onistunut heti sodan alussa, sillä Rytin hallitus oli valmis myöntymään Stalinin aluevaatimuksiin heti sodan alussa. Sitä ei olisi tarvinut odottaa yli 3kk.

    Alioppilax: " Minkäänlaista ihmettä ei olisi tapahtunut, jos Stalin/puna-armeija olisi ollut paremmin perillä Suomen vastarinnan määrästä/laadusta, jolloin rajansiirto operaatio olisi suoritettu jo alusta alkaen oikeaan aikaan ( talvi ei liene optimaalisin hyökkäysajankohta?) ja oikealla asenteella eikä "soitellen sotaan"-mentaliteettilla kuten sodan alussa tapahtui.

    Mitä jos suomennetaisiin tekstiä:

    Jos Stalin olisi ymmärtänyt suomalaisten vastarinnan lujuuden, niin NL olisi jättänyt Baltian sivuun ja aloitanut sodan jo syyskuussa ilman neuvotteluja. Näinhän sen olisi kaiketi pitänyt mennä?

    B.M Saponikov oli sitä mieltä, että Suomen valtaaminen ei olisi helpo, mutta Stalin ei uskonut ja lähetti miehen "lomalle".

    Voidaan myös kysyä, mikä olisi "oikea asenne" sellaista vihollista kohtaan, jonka tietää jo etukäteen panevan kovasti vastaan?

    Stalinin suunitelmiin kuului Suomen sotilasjohdon surmaaminen ja suomalaisten siirto Siperiaan. Sekö kuvastaa oikeata asenneta?

    Helsingin pommituksesta sen verran, että v.1944 helmikuussa NL:n kaukopommittaja-laivueen ADD:n tehtävänä oli pehmittää Suomen hallitus ja kanssa hyväksymään Paasikivelle maaliskuussa Moskovassa esitämät ehdot. Siinä mielessä oli itsestään selvää, että tarkoitus oli saada Helsingistä samanlainen rauniokaupunki, joksi Dresdenistä tuli runsas vuosi myöhemmin.

    Ei pitkänmatkan pommittajia vain huvin vuoksi lähetetä matkaan, kun samanlainen lento olisi voitu tehdä muilla ilmavoimien koneilla. ADD:n lentojen piti vastata laadullisesti Englannin RAF:n toimintaa.

    Helsingin ilmapommitukset epäonnistuivat tehokaan ilmapuolustuksen ja lentäjien heikon tason vuoksi. Ei Stalinin humaanisuuden vuoksi.

    Alioppilax: " Suomi pääsi kyllä loppujen lopuksi vähillä vaurioilla NL käsitelyssä, vaikka olisivat voineet halutessaan tehdä paljon pahempaakin jälkeä."

    Kyllä NL aiheuti sotatoimilla hyvinkin pahaa jälkeä niin talvisodassa kuin jatkosodassa. Suomen talvisodassa puna-armeijan ilmavoimat pommittivat puhtaasti siviilikohteita ja saivat aikaan pahaa tuhoa mm.Porvoossa.

    Minä kiitän Luojaa ennemmin siitä, että Suomi kykeni puolustautumaan voimakasta diktattuuria vastaan, kuin Suomen humaanista kohtelusta diktaattorin taholta.
  14. Historian suurin nöyryytys oli kun NL ei kyenyt valtaamaan Suomea, vaika sillä oli Saksa suojana ja Suomi taisteli yksin. Todellakin nöyryytävää.

    Samanlainen nöyryytys toistui v.1944 kun ei saati pommitettua Helsinkiä maan tasalle eikä Suomi antautunut teräsmyrskyn alla.
  15. Reaganin linjaan ei kuulunut tulla toimeen Neuvostoliiton kanssa, vaan käydä kylmää sotaa neuvostovaltiota vastaan. Kuitenkin Gorbatsovin valtaan nousu pakotti miehen muutamaan linjaa, koska ei voinut uskottavasti käydä kylmää sotaa sellaisen kanssa, joka pyrki uudistuksiin ja julisti kylmän sodan päätyneeksi.
  16. Oikeus voi - tilanteesta riipuen - ottaa lieventävät asianhaarat huomioon, mutta ei vapauttaa sen vuoksi syyteistä. Esimerkiksi, jos uhri oli ärsytänyt huonolla käytöksellä tappajaa esim. nimitelemällä oikeus voi siltä pohjalta määritellä teon tapoksi.

    Jos kyseessä taas oli ryöstö ja uhri ei poliisin suositusten mukaisesti antanut omaisuutta ryöstäjälle ja siksi tuli tapetuksi, niin silloin kyseessä on selvä murha, eikä ryöstäjää vapauteta murhasta siksi, että uhri ei noudattanut poliisin suosituksia ryöstötilanteessa.

    Talvisodasta keskustellessa jotkut haluaisivat vapauttaa NL sotasyyllisyydestä ja langettaa vastuu sodan syttymisestä yksin Suomelle. Vastaa intialaista oikeustajua, jossa raiskatu nainen joutuu kritiikin kohteeksi, koska oli mukamas antanut virikeen raiskaajalle.

    Saudi-Arabiassa raiskatu nainen tuomittiin itse avioliiton ulkopuolisesta suhteesta ja ulkomaailman painostuksesta "armahtettiin".

    Niin että tälläistä oikeuta edustavat sellaiset kirjoittajat kuten Anni Huttula ja otto-ville ym.

    Itse olen kuitenkin sitä mieltä, etä Suomen talvisodasta keskustellessa pitäisi noudattaa länsimaista oikeusnormistoa, jonka mukaan rikokseen tehnyt on syyllinen, eikä uhri.

    Suomen jatkosodasta keskustellessa pitää muistaa, että rikokseen pakotettua henkilöä ei tuomita oikeudessa, vaan annettaan vapauttava tuomio.
  17. "Käytännössähän Halosen kausi päättyi niin, että presidentiltä vietiin loputkin valtaoikeudet, mikä kyvykkyyden osoitus tommoinen muka on???"

    Presidentin valtaoikeuksia kavennetiin eduskunnan päätöksellä, jolle Halonen ei voinut mitään. Tosin aivan kaikkia oikeuksia presidentiltä ei viety ja ennustankin tässä yhteydessä, että Niinistön toisen kauden loppupuolella alkaa samanlainen lehdistökamppanija nykyistenkin valtaoikeuksien poistamiseksi, jolle hallitus ja eduskunta antavat sitten periksi.
  18. Näin äkkiseltään tulee seuraavat asiat mieleen:

    1. Armeijan heiko varustautuminen on osoituksena siitä, että minkäänlaista hyökkäystä N-liittoa vastaan ei suuniteltu.

    2. Punamultahallitus osoiti myös, että ollut mitään mitään Ssuursuomen havitelua. On myös muistettava Väinö tannerin ja SDP:n osuus Tarton rauhan syntymisessä.

    3. Kukaan ei uskonut sodan syttymisen (siis politiikoista). Kaikein vähiten uskottiin "rauhantahtoisen" N-liiton ryhtyvän aluevallotuksiin, koska sen iskulauseena oli: " Neuvostoliitto ei havitelle tuumaakaan toisten valtioiden maata, mutta se tulee myös puolustamaan jokaista tuumaa omasta maastaan."

    4. Suomi oli valmis syksyn-39 neuvoteluissa myöntymään niissä kohdin, jotka eivät vaarantaneet maan turvallisuuta tai puolueettomuuta. Sotilastukikohdan perustamista omalle maaperälle ei mikään valtio suostu vapaaehtoisesti.

    5. Suomi pani heti omat tutkimukset käyntiin, kun NL ilmoitti Mainilan laukauksista ja ehdotti yhteisen tutkimuskomitean perustamista tutkimaan tapausta. NL ei suostunut siihen.

    6. NL sanoi hyökkäämättömyyssopimuksen irti, vaika se ei ollut mahdollista, ja katkaisi diplomaattisuhteet.

    7. N-liitto aloitti sotatoimet maalla, merellä ja ilmassa koko laajudessaan.

    8. Puna-armeijan tehtävänä oli edetä Suomen sisäosiin ja Ruotsin rajalle kahdessa viikossa. Ruotsin rajavartioita piti tervehtiä kohteliaasti.

    9. N-liitto asetti Kuusisen ns. kansanhallituksen eli Terijoen hallituksen ja ilmoitti tunnustavansa ainoastaan sen Suomen lailliseksi hallitukseksi.

    10. YYA-sopimuksen solmiminen N-liiton ja Terijoen hallituksen kesken, johon kuului myös Itä-Karjalan liitäminen Suomeen.

    11. Suomessa vaihdettiin hallitus, jotta neuvotelut rauhan aikaan saamiseksi olisi ollut paremmat mahdollisuudet.

    12. Neuvostoliitto todettiin syylliseksi sodan aloitamiseen ja erotettiin sen vuoksi Kansainliitosta.

    Tarvitaanko enää lisätodistetta Suomen syytömyyden osoittamiseksi talvisodan suhteen?
  19. Jos Stalinin tarkoitus oli MR-sopimuksella estää Saksaa hyökkäämästä Venäjälle (kuten Anni Huttula selittää), niin silloin on syytä olettaa, että tämä diktaattuuri olisi uskonut myös helpommin tietoon Saksan hyökkäyksesta v.1939 kuin mitä uskoi v.1941.

    Kuten tunnettua, Stalin ei edes uskonut alussa sodan puhkeamiseen v.1941, vaan piti saksalaisten liikeitä rajalla "provokaationa". 1939 syksyllä Stalin tuskin olisi pitänyt Saksan armeijan hyökkäystä Englannin provokaationa, kuten se ajateli v.1941. Siksi on myös syytä oletaa, että Stalinilla olisi ollut enemmän sisua tartua johtajuuteen v.1939.
  20. Itävalta-Unkarin sodanjulistus oli tarkoitettu antamaan lisätehoa Serbialle esitetylle vaatimukselle esittää anteeksipyyntö Sarajevossa tapahtuneelle murhalle. Venäjän liikekannallepano taas oli tarkoitettu Serbialle osoitetuksi diplomaatiselle tuelle.

    Voimme näin ollen sanoa, että Sarajevon laukaukset olivat sodan syttymissyy.
    21. 29 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt