Vaikea kysymys sillä sota ei mielestäni ala ensimmäisesta laukauksesta vaan se alkaa jo varhemmin.
Niinpä 1. M-sodan alkamiseen on ehdolla montakin hetkeä:
- Sarajevon laukaukset
- Serbian ylimielinen suhtautuminen Itävalta-Unkarin selvityspyyntöihin
- IV-Unkarin sodanjulistus Serbialle
- Venäjän liikekannallepano
- Saksan hyökkäys Ranskaan ja Belgiaan
Monta mahkua mutta mikä niistä on se oikea. Sama tietysti koskee myös 2. M-sotaa ja Talvisotaa ja Jatkosotaa ja mitä tahansa ihmiskunnan sotaa. Mielestäni sota alkaa jo ennen ensimmäistäkään taistelua.
Niinpä 1. M-sodan alkamiseen on ehdolla montakin hetkeä:
- Sarajevon laukaukset
- Serbian ylimielinen suhtautuminen Itävalta-Unkarin selvityspyyntöihin
- IV-Unkarin sodanjulistus Serbialle
- Venäjän liikekannallepano
- Saksan hyökkäys Ranskaan ja Belgiaan
Monta mahkua mutta mikä niistä on se oikea. Sama tietysti koskee myös 2. M-sotaa ja Talvisotaa ja Jatkosotaa ja mitä tahansa ihmiskunnan sotaa. Mielestäni sota alkaa jo ennen ensimmäistäkään taistelua.
Vastaukset 24
Vanhimmat
monien peräkkäisetn ja/tai samanaikaisten tapahtumien ketjuna. Yksittäisen syyn nostaminen "oikeaksi" ei ole edes tarpeen.
Periaatteessahan sota alkoi jo vuosikymmeniä aikaisemmin Talouskilpailun ja siirtomaakilpailun alkaessa Saksan yhdistyttyä. Yhdyn edelliseen
Vähän niinku ravintolajonossa: ensin vähän huudellaan hävyttömyyksiä, sitten "vahingossa" tönästään puolin ja toisin, seuraavaksi tulee jo nyrkkiä ja puukkoa tai muuta kättä pidempää. Kuka sen sitten aloitti ?
Ensimmäinen sodanjulistus tuli IV-Unkarilta. Sekö aloitti?
Venäjä toteutti yleisen liikennekannallepanon Itävalta-Unkaria ennen
Itävalta-Unkarin sodanjulistus oli tarkoitettu antamaan lisätehoa Serbialle esitetylle vaatimukselle esittää anteeksipyyntö Sarajevossa tapahtuneelle murhalle. Venäjän liikekannallepano taas oli tarkoitettu Serbialle osoitetuksi diplomaatiselle tuelle.
Voimme näin ollen sanoa, että Sarajevon laukaukset olivat sodan syttymissyy.
sodan alakmiseen oli liittojärjestelmä, joka velvoitti tiettyihin automaatioihin.Esimekriksi Saksa oli sitoutunut auttamaan Itävalta-Unkaria. Ranska ja Vneäjä olivat liitossa jne.
Sota vain meni menojaan kenenkään kykenemättä sitä pysäyttämään.
Taisi tuo silloinen liittojärjestelmä olla samanlainen kuin Nato tätä nykyä, sota-automaatti.
puolustusliitto. Jokainen jäsen puolustaa ensisjaisesti itse itseään. Muut auttavat sopimusten mukaan. Ei ole automaatiota.
Slaavithan ne siinäkin oli syypäitä. Tänään tuli taas näitä pyörylöitä vastaa. Yhden hujopin eukko ei ollut ku 150 senttiä.
Saksa muutti sen suursodaksi alkamalla provosoimattoman hyökkäyksen länteen.
oli lyödä Ranska ennen kuin Venäjä saa liikekannallepanon valmiiksi. Mutta se olikin odotettua nopeampi.
Kyse oli siis siitä, että Itävalta oli julistanut sodan Serbialle. Se taas oli liitosssa Venäjän kanssa, joka oli liitossa Ranskan kanssa. Saksa oli liitossa Itävallan kanssa.Tämä järjestelmä vei mukanaan, eikä kukaan kyennyt sitä pysäyttämään.
Liikekannallepano ei ole vielä sota.
taaskaan vieno-parka.
Suurvalloille se merkitsi sodan ensi vaihetta. Esimerkiksi Saksan liikekannallepano johti automaattisesti hyökkäykseen Belgiaan.
Samoin Venäjän hyökkäys Saksaan oli suora jatko liikekannallepaniolle.
Serbian ja venäjän kesken ei ollut sotilasliittoa. Nikolai II valitsi itse Serbian tukemisen ja liikekannallepanon ja oli varmasti valinnoistaan iloinen neljän vuoden kuluttua.
Saksan hyökkäys Ranskaan oli se joka laukaisi suursodan. Muualla ei käyty vielä silloin taisteluja eli tilanne olisi ollut vielä neuvotteluin pelastettavissa. Mutta ei enää Saksan höökimisen jälkeen.
Vain heti Sarajevon laukausten jälkeen toimeenpantu suurvaltojen rauhankonferenssi olisi voinut keskeyttää tapahtumat. Nyt ne menivät menojaan sopimusjärjestelmän toteutuessa ilman, että se oli kenenkään kontrollissa.
Miten sitten voitiin neuvotella 1916 ja 1918?
Balkanin sodista 1912-1913 se alkoi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimmäinen_Balkanin_sota
Vuonna 1914 tapahtumat pohjautuivat saman alueen jatkokonfliktille, mutta "maailmansodaksi" sitä päätettiin tituleerata vasta kun Saksa ja Ranska, Itävalta ja Venäjä lähtivät mukaan.
"Ensimmäiseksi" maailmansodaksi sitä voitiin tietenkin historiankirjoissa kutsua vasta, kun oli koettu myös se toinen.
Jos Venäjällä ei olisi ydinaseita pelotteena olisi Nato hyökännyt sinne 1990-luvun alussa Venäjän armeijankin romahdettua. Eri asia kumpi puoli olisi tälläkin kertaa voittanut, ei ole itsestään selvää että länsi. Kun tina-arkkuja olisi alkanut virrata idästä kotimaihin olisi lännen moraali pettänyt.
Lännellä ei olisi mitään syytä tai edes oikeutusta sodalle.
Koska Nato hyökkäilee koko ajan ydinaseettomiin maihin?
1 maailmansota oli myös iso sukuriita. Saksan, venäjän itävalta-unkarin,Iso Biritannian ja italian monarkit olivat tavalla tai toisella sukua keskenään.
----Mielestäni sota alkaa jo ennen ensimmäistäkään taistelua.Mielestäni sota alkaa jo ennen ensimmäistäkään taistelua.------
Kyllä niin. Taistelut ovat sodan alkamisen seuraus, eivät syy.