suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Kun nyt on ruvetu toistamaan mantraa " mitään nykyisenlaista Suomea/Ruotsia ei tuolloin ollut", niin lisätään tähän vielä yksi lause: Mitään nykyisenlaista Turkia ei ollut olemassa ennen v. 1919. Oli vain Ottomaanien valtakunta. Kuitenkin puhutaan "turkkilaisten vallasta".

    Toisin sanoen, kun puhutaan Ruotsin vallan ajasta, niin sillä tarkoitetaan samaa kun " turkkilaisesta" vallasta. Oli kyse mistä ajasta tahansa.

    Samoin ei pitäsisi viisastella nykyisen kaltaisen Suomen olemassaolosta/olemattomuudesta ennen v.1809 Porvoon valtiopäiviä. Itse asiassa Micael Gricola kirjoittaa Somen maakunnasta, joten Suomi tunnettiin ainakin 1500-luvulta lähtien.
  2. Minä ymmärrän Lönrutin tekstin siten, että Suomi vallattiin "Ruotsalaisilta" ennen vuotta 1139. Siitä ei kuitenkaan ilmene, ketkä valtasivat ja miten, mutta sen valossa ruotsalaisten ristiretket olisivat olleetkin maan takaisin valtaamista. Eli ruotsi valtasi menetämänsä alueet takaisin.
  3. Oliko algerialaisilla (siis alkuperäisiväestöllä) oikeus osallistua Ranskan parlamenttivaaleihin ja mhdollisuus myös kansanedustajina parlamentti-istuntoihin?

    Suomalaisilla oli valtiolliset oikeudet v.1363 saaka, jolloin säädyt osallistuivat ensimmäisen kerran kuninkaanvaaleihin.

    Ainakin Yhdysvallat syntyi siksi, koska siirtokuntien asukailla ei ollut minkäänlaisia oikeuksia osallistua emämaan parlamenttitoimintaan.
  4. En voi olla kommentoimatta Ti durakin kirjoitusta:

    1. Se, että itäeurooppalaiset vapautuivat sosialismin kokeilusta on OK.

    2. Kylmä sotaloppui, kun Gorba julisti sen päätyneeksi Helsingissä.

    3. Puna-armeijan vetäytyminen OK.

    4. Baltian ja Valko-Venäjän itsenäistyminen OK. Eri asia sitten, olivatko ne maakuntia vai neuvostotasavaltoja tai jotakin muuta.

    5. Putinin luonnehtina huono.

    6. Suomettuminen ja naapurin asioihin puutuminen päätyi jo Garbatsovin aikana. Tosin liikumatila lisääntyi huomattavsti neuvostojärjestelmän hajotua.

    Muita hyötynäkökohtia:

    1. Baltian itsenäistyminen avasi suomalaisten silmiä huomaamaan oman taistelun merkityksen.

    2. Veteraanien arvostus kasvoi. Eräässä mielessä entisen sissin Mauno Koiviston valinta presidenttiksi rehalboi veteraanien aseman ennen NL:n hajoamista, mutta se edellyti uudelta presodentiltä paasikivilais-kekkoslaista historiantulkintaa. Neuvostoliiton hajotua suomalaisille tuli ilmiseksi, että oma taistelu oli oikeutettu ja niihin liityvät päätökset oikeita ja perusteltuja.
  5. E-Korea pitää jokaista Pohjois-Koreasta loikanuta E-Korean kansalaisena, kuten Länsi-Saksa piti idästä loikaavaa Saksan kansalaisena. E-Korealle on tärkeätä onnistua loikareiten soputumisessa, koska sillä hankitaan kokemusta Koreoiten yhdistymisen hetkeä varten.
  6. Vastaan kirjoitujseen kokemus-k 11.6.2013 9:05:

    " Sinähän olet juuri julistanut käytännössä etä sana avioliitto on niin vahva että maailma ei voi muuttua koska sana avioliitto tarkoittaa maailman tappiin saaka samaa joten maailma ei voi muuttua. Näppärä kehäpäätelä."

    Tuollaisen kehäpäätelmän keksit ihan itse. Vaika maailma muutuisi miten, niin sanojen merkitysten ei tarvitse muuttua.

    suomalainen2: " Ellei ole, niin miksi se yritetään slata avioliito-käsiteellä?"

    kokemus-k: " Juuri sinun kaltaisten suvaitsemattomien ihmisten takia Jos kaikki hyväksyisivät muita mutkitta homot tasavertaisiksi ihmisiksi yhteiskunnassa ja elämässä, ei olisikaan ongelma että ihmisen seksuaalinen suuntautuminen tulisi esiin."

    No tässä sinä myönnät, että kyse on muusta kuin " yhteiskunnallisesta muutoksesta". Ihmiset haluavat peittää elämäntapansa juuri " suvaitsemattomien ihmisten" takia. Mutta oletko mietinyt, mikä on suvaitsemattomuuta ja mikä taas periaate? Ovatko periaateesta raitiit ihmiset suvaitsemattomia alkoholia naiutivia kohtaan? Pitäisikö eduskunnan sen vuoksi säätää laki, jossa alkholi-sanaa ei saa mainita, vaan alkholijuomat määritellään esimerkiksi mehu-juomaksi?

    suomalainen2: " Entä missä kulkee " "tarpeettoman" ja "tarpeellisuuden" raja? Kuka sen määritelee ja miten?"

    kokemus-k: Lainsäätäjä sen määritelee. On hankala nähdä että esim. työnhaussa se olisi tarpeellista."

    Nyt tuot "lainsäätäjän" auktoriteetin esille. Kuitenkin tosiasia on että lainsäätäjä on 90v. sitten määritellyt avioliiton miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Miksi avioliiton määritelyssä ei hyväksytä lainsäätäjän auktoriteettia, jos se hyväksytään jonkin muun asian yhteydessä?

    kokemus-k: " On hankala nähdä että esim. työnhaussa se olisi tarpeellista."

    Joissakin yhteyksissä se voi olla vältämätöntä. Esimerkiksi jos joku lehti kannataa jotakin asiaa, niin silloin työantajan kannalta voi olla merkitystä sillä, miten reporterin paikkaa hakeva elää tms. Kristilliset lehdet ja koulut ovat esimerkkejä edellä mainituista tilanteista.

    Jossain kävi juuri siten, että parisuhteessa elävä sanotiin irti, koska oli salanut parisuhteen laatun ja puhunut vain puolisosta. Työnantaja mainitsijuuri sen vieneen pohjan luottamuksesta.
  7. Homoparin lähetäminen lähetystyöhön voi sulkea Suomen kirkolta ovet niihin maihin, joissa homouta ei hyväksytä.
  8. sanojasanija: " Ei toki, mutta yleensä ottaen ihmisten luottamus perustuu yhteiseen käsitykseen mitä milläkin sanoilla tarkoitetaan, eli yhteiseen käsitykseen mistä puhutaan."

    kokemus-k: " Ja juuri sen takia sanojen merkitys muuttuu jatkuvasti maailman muutoksen mukana."

    Tässä yhteydessä kyseessä ei ole "mmailman muutos" vaan yhteisistä käsiteistä.

    snoajasanoja: " Miksi homoparit halutaan piilottaa heteroliiton nimen alle?"

    kokemus-k: " Siksi että kaikissa yhteiskunnallisissa ja virallisissa yhteyksissä ihmisen seksuaalisella suuntauksella ei ole mitään merkitystä."

    Ellei ole, niin miksi se yritetään salata avioliitto-käsiteellä?

    kokemus-k: " Yksityiselämässä ihmiset voivat toki kutsua toistensa liittoja juuri sillä nimellä jolla haluavat...."

    Miten kauan tälläinen vapaamielinen asenne mahtaa kestää, kun jokaisella olisi oma saman sanan merkityksestä eri käsitys? Miten mahtaisi käydä kouluopetuksen, kun lapsi, joka on oppinut, että äiti on naimisissa isän kanssa ja että lapsi menee isona aikuisena naimisiin tyttö miehen kanssa ja poika naisen kanssa, niin koulussa sitten opetetaan ettei asia olekaan niin yksinkertainen.

    kokemus-k: " ... mutta yhteiskunta ei saa tarpeettomasti syrjiä edes leimaavilla nimityksillä ketään."

    Entä, missä kulkee "tarpeettoman" ja "tarpeellisuuden" välinen raja? Kuka määritelee ja miten asian?

    Joissakin tilanteissa henkilöltä voidaan kysyä siviilisäätyä ja siinä yhteydessä viranomaisilla voi olla vältämätöntä tietää, mitä sivilisääty "avioliittossa" tarkoitaa. Myös lasten vanhemmista tiedustellaan, jolloin on syytätietää mitä sellaisilla nimityksillä kuin "isä" ja "äiti" tarkoitetaan.

    Kyseessä ei ole mistään yhteiskunnallisesta muutoksesta, vaan siitä, että valtaan pääseet tahot haluavat sekoitaa käsitetä. Minulle on arvoitus, mihin sillä pyritään. Kuitenkin johonkin muuhun kuin tasa-arvoiseen yhteiskuntaan.

    On itsestään selvää, että jos yhteiskunta hajoaa kansallisvaltioissa, niin silloin hajoavat myös kansainväliset yhteisöt, kuten YK ja EU, joiden peruskirjoihin ja ihmisoikeusjulistuksiin nojaamalla näitä asioita ajetaan. Sellaisessa tilanteessa ei ole enää miään ihmisoikeuksiakaan.
  9. Ei Suomi mihinhään petturuuteen langenut. Ainekset saksalais-suomalaiselle sodalle olisi ollut olemassa ilman Neuvostoliittoakin. Ainoastaan NL:n typerä painostus on tehnyt Lapin sodasta epämääräisen ajanjakson Suomen historiassa.

    Ehkä pitäisi laatia jonkinlainen selostus Suomen-Saksan-suhteista, mutta mainitaan tässä muutama:

    1. Saksan sotilasjohto ryhtyi jo 1943 keväällä laatimaan vetäytymissuunitelmaa, johon kuului maanpolttotaktiika.

    2. Saksa alkoi joulukuusta -43 painostamaan Suomea sitovaan liittosopimukseen.

    3. Saksa katkaisi vilja- ja asekuljetukset Suomen käymien rauhanneuvotelujen vuoksi.

    4. Ribbentropp saapui Suomeen juhannuksena -44 ja kiristi Rytin kirjoittamaan lausnnon, joka sitoi Suomen tiivmiin Saksaan Rytin presidenttikauden ajaksi.

    5. Suursaaren valtausyritys syyskuussa-44 tulitauon astuttua voimaan Suomen ja NL:n välillä.

    6. Poistuessaan maasta saksalaiset miinoittivat Porin lentokentän, joka ei kuulunut syysmanöveeri-sopimukseen.

    7. Saksalaisten alkuperäisenä tarkoituksena oli pitää hallussa Pohjois-Suomi Inari-petsamon alueella. Sitä ei kerrotu suomalaisille, vaan annettiin ymmärtää, että Saksa poistuisi Suomen alueelta kokonaan.

    Suomalaisten maihinnousu Tornioon sai saksalaiset tekemääm päätöksen jättää Suomen alue kokonaan.

    Mikä tahansa edellä luetluista asioista yksinään olisi riitänyt sodan syttymissyyksi Suomen ja Saksan välille ilman Neuvostoliittoa ja välirauansopimusta. Syyt, miksi suomalaiset ryhtyivät käymään valesotaa saksalaisten kanssa oli seuraavat:

    1. NL painosti, joten siihen epäiltiin sisältyneen juoni Suomen miehitämiseksi tilanteessa, jossa Suomen armeija oli sidotu toisaalle.

    2. Säästää niin paljon suomalaista omaisuuta ja verta kuin mahdollista.

    Mannerheim tiesi saksalaisten tavan hävitää alueen, josta vetäytyivät ja halusi säästää suomalaiset siltä. Jos suomalaisten olisi itse annetu päätää sodankäynnistä, niin Lapin tuholta olisi säästytty vaika olisikin joudutu sotaan Inari-Petsamo-vyohykeellä.
  10. Kokoomuksen vastuulla ei ole mitkään murhat tai muilutukset.
  11. Hyökkäyksen uhriksi joutuminen ei ole mikään häpeä, joten Puolalla ei ole myöskään mitään pestävää.
  12. Sosialistit äänestivät kahdesta syystä "itsenäisyyden" puolesta kesällä -17:

    1. Lenin käski, ja

    2. sosialistit uskoivat että Kerenskin hallitus kaatuisi.

    Vastuuliset piirit halusivat odottaa Venäjän kansalliskokouksen kokoontumista (johon myös Lenin viitasi), jossa uskoivat Suomen aseman selkenevän. Suomalainen vastuulliset piirit eivät haluneet mitään vapaussotaa rasitamaan Suomen-Venäjän välisiä suhteita. Siksi Svinfud koetti ensin Pietarin matkalla saada Neuvosto-Venäjän pysytelemään puolueettomana, mutta kun se ei onnistunut 1918 niin Mannerheim selitti suomalaisten käyvän sotaa Leninin rosvojoukkoa vastaan. Mitään sodanjulistusta ei annettu.

    Lenin halusi sodan syttyvän Suomen ja Venäjän välillä kesällä 1917, jotta olisi helpompaa tehdä vallankumous Venäjällä. Sosialistit eivät tätä ymmärtäneet, vaan toimivat Leninin ohjauksessa, mikä ei ollut Suomen edun mukaista.
  13. Ruotsi ei miehittänyt Suomea 1323 jälkeen, vaan suomalaiset olivat osa Ruotsin armeijaa. Sen sijaan Venäjä miehitti Suomea vielä senkin jälkeen kun oma kansalliskaarti oli perustettu v.1812.
  14. Anni Huttula ei jostain syystä vastaa vastausta odottavalle, niin minä vastaan:

    "Mikä oli se rikos, josta Suomi armahdettiin peräti viisi kertaa"

    1) Suomalaiset taistelivat Ruotsin armeijan mukana Pietari Suurta vastaan keski-Euroopassa.

    2) Koska Ruotsin hallitus oli päätänyt ryhtyä sotaan Venäjää vastaan, niin suomalaiset Ruotsin uskollisina alamaisina (nyk. kansalaisina) taistelivat mukana.

    3) Suomalaisten uskollisuus Ruotsin kuningasta kohtaan.

    4) Suomi torjui Terijoen hallituksen ja kommunismin v.1939-40..

    5) Ei alistunut talvisodan jälkeen Stalinin painostukseen, vaan haki turvaa Saksan kyljestä. Lähti Saksan mukana uuteen sotaan saadakseen Karjalan takaisin ja torjui suurhyökkäyksen kesällä -44.

    Siinä ne "rikokset" sitten ovatkin. Venäjää/NL vastaan ei olisi saanut missään tilanteessa asetua, vaan toivottaa miehittäjä tervetulleeksi isänmaahan.
  15. Onko Karjalan Kannas Anni Huttulan mielestä "pieni pala"? Venäjän suhteen saataa olla, mutta ei Suomen tai suomalaisten kannalta.
  16. ----- 1700-luvulla Venäjä ei pitänyt koko Suomea valtauksen arvoisena, ----

    An. Hu.: "Mihin tuo tieto perustuu, kerro lähteesi."

    Käykö Juho kusti Paasikivi? Paasikivi nimenomaan korostaa muistelmissaan sitä, että Pietari Suuri ei pitänyt Suomea Venäjään liittämisen arvoisena.
  17. Nyt pitää oikoa Annui Huttulan historiantuntemusta.

    - Suuri Pohjan sota eli Isoviha oli suomalaisille ensimmäistä kokemusta miehityksestä. Silloin venäläinen armeija teki tuhoa maassa poltaen kirkkoja, asuntoja ja surmaten asukeaita sekä ottamalla suomalaisia orjiksi Venäjälle.

    Sodan seurauksena Uudenkaupungin rauhassa Viipuri ja Karjalan Kannas joutuivat Venäjän haltuun.

    -Pikkuviha: Venäjän keisarinna julkaisi manifestin 1741, jossa lupasi tukea suomalaisia itsenäisyyspyrkimyksissä. Miehityksen aikana ei kuitenkaan puhutu mitään itsenäisyydestä eikä suomalaisten kruunaamaa suuriruhtinasta hyväksytty Suomen hallitsijaksi.

    Turun rauhassa Etelä-karjala ja savoninna joutuivat Venäjälle ja rajaksi tuli Kymijoki.

    - Suomen sota 1808-09 ja autonomia: myös Puolalla oli autonomia, keisarillinen senaatti ja kuningas.

    Porvoon valtiopäivillä säädyt esittivä keisarille anomuksen valtiopäivien säänöllisestä kokoontumisesta, jota ei tullut. Samoin säädyt esittivät anomuksen omasta valuutasta "ruplasta", mutta sitäkään ei myönnetty.

    Säätyjen kokoonuminen valtiopäiville tapahtui vasta v.1863 eli 54 vuotta porvoon kokoontumisen jälkeen. Samoin Suomi sai oman valuutan markka 5 vuosikymmentä myöhemmin.

    1860-luvulla suomalaiset toivoivat ennakosensuurin poistamista ja painovapauslakia Ruotsin malliin, mutta keisari ei suostunut.

    Muita eduskunnan 1900-luvun alkupuolella olevia lakeja, jotka keisari esti veto-oikeudella olivat laki oppivelvollisuudesta ja uskonnonvapaus, johon sisältyi oikeus erota valtionkirkosta ja kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaa vakaumuksensa mukaisesti.

    - Talvisota: N-liiton tavoiteena oli vallata Suomi ja tuoda Kuusisen Terijoen hallitus Helsinkiin kahdessa viikossa. Koska alkuperäinen tavoite ei onnistunut, sota pitkityi ja oli olemassa riski länsivaltojen puutumisesta asiaan, Stalinin oli vältämätöntä lpettaa sota toistaiseksi. Se ei kuitenkaan merkinyt alkuperäsisestä tavoiteesta, eli Suomen liitämisestä Neuvostoliittoon. Tämän ovat venäläisetkin tunnustaneet.

    - Jatkosodan loppupuolella puna-armeijan tavoiteena oli edetä Kymijoelle asti ja Suomelta vaaditiin ehdotonta antautumista. Kkoska tavoiteessa epäonnistuttiin, Stalinin oli yydyttävä jälleen vähempään ja solmittava rauha.

    Nämä ovat historialliset tosiasioita, joita ei voi sivuutaa. "Tosiasioten tunnustaminen on viisauden alku," kuuluivat Paasikiven sanat ja ne sopivat myös historiantulkintaan.

    Ei voida puhua silloin armahtamisesta, kun kansalta riistetään kotiseudut, kuten tapahtui v.1940 ja 1944. Suomi ei myöskään ollut syyllistynyt sotien aloitamiseen, joten siinäkään suhteessa ei voinut olla mitään armahtamista.
  18. Kuka nyt sodalla ylpeilisi ( lukuunottamatta ehkä Venäjää)? Tanskalla ei ollut pienenä maana mahdollisuuksia käydä sotaa omalla maaperällä, joten ainoa mahdollisusuus oli hyväksyä miehitys. Tsekkoslovakia oli samanlaisessa tilanteessa v. 1938 ja 1968.

    Jotta kansa voisi puolustautua ulkopuolista hyökkääjää vastaan niin se edellyttää muutaman asian:

    1. Suuren väestöpohjan.

    2. Suuren maapalan.

    3. Kunnon aseistuksen.

    Tanskalta puutui nämä kolme, jonka vuoksi vastarinta olisi ollut täysin hyödytön.
  19. Kallio the king: En sanonut mitään valtaistuimella istumisesta, vaan vaikutusvallasta. Suomen presidentti Kyösti Kallion ja pääministeri Rytin oli kuuneltava Mannerheimia, koska edusti armeijan kantoja hallitukseen päin.

    Jos Mannerheim olisi sanonut tmaaliskuussa -40 että Viipuria ei pidä luovuttaa vaan pitää kääntyä länsivaltojen puoleen, niin hallitus olisi varmasti tehnyt sen ratkaisun. Mutta hallitus taipui N-liiton ehtoihin, koska Mannerheim oli rauhan kannalla. Vain typerä hallitus olisi sivuutanut Mannerheimin mielipiteen, olkoon demokratia tai ei.

    Itse asiassa Hitler ja Stalin sivuutivat kenraaliensa mielipiteet omissa päätöksen teoissaan, Hitler enemmän kuin Stalin. Huomaamme tästä, että tapa syrjiä sotilasjohtoa kuuluu ennemminkin diktaattorien luonteeseen kuin tasavaltaan ja demokratiaan.

    Mannerheimin vaatimuksesta Rytikin kirjoitti ns. Ribbenropp-sopimuksen juhannuksena 1944. Sen jälkeen Mannerheim valitiin presidentiksi, jossa ominaisuudessa johti Suomen rauhaan.
  20. Oli se myös Molotovin näkövinkelistä, kuten ilmenee Hitlerin kanssa käydystä keskustelusta etupiirisopimuksen noudatamisen suhteen. Sanoi, etä Suomen kohdalla se piti toteuttaa "samassa skaalassa" Baltian ja bessarabian kanssa.

    On hyvä muistaa, että Bessarabia, joka pakkoliitettiin Neuvostoliittoon, oli ensin osa Romaniaa.
    21. 32 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt