suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Jos jonkun valtaa mitataan vaikutusvallalla, niin se on ehdotomasti Mannerheim. Presidentti ja hallitus ei voinut tehdä juurikaan mitään päätöstä v.1939-44 kuulematta Mannerheimia. C.G. Mannerheim oli Marsalka ja puolustusvoimien ylipäällikkö, jonka käskyjä toteltiin ja edusti samalla armeijaa ulospäin.

    Joten Mannerheim käytännössä saneli, milloin ja missä vaiheessa rauha oli tehtävä.
  2. Talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa nimetään kahdesta syystä välirauhaksi.

    1. Suomessa lähdetiin alusta asti siitä, että maaliskuussa 12pv. solmitu rauhansopimus on väliaikainen ja että se korjataisiin Euroopan rauhankonferenssissa.(huom. Pariisin rauhankonferenssi v.1947!).

    2. Neuvostoliitto ei pitänyt Moskovan 1940 rauhansopimusta lopullisena ratkaisuna Suomen kysymyksessä, kuten Molotovin sanat Hitletille marraskuun vierailun yhteydessä osoitavat. Toki Molotov väiti toista, mutta vain siinä tarkoituksessa, etä voisi painostaa Suomea.

    Mannerheim käyti välirauha-sanaa viimeksi tarkoitetussa mielessä v.1941 päiväkäskyssä: Se oli vain "välirauha" Moskovan näkövinkelistä, josta Suomen alueen ilmapommitukset olivat osoituksena.

    "Venäjällä käsitetään välirauha jatkosodan jälkeiseksi ajaksi aselevosta alkaen."

    Tuon haluaisin varmistaa luotettavasta lähteestä. Venäjän kielessä ei ole erikseen sanoja "aselepo" ja "välirauha", vaan ainoastaan aselepo, joka on monissa muissakin kielissä.

    Kun suomalaisten mielestä välirauha solmitiin 21.9-44 allekirjoittajina ulkoministeri ym. siviilihenkilöt, niin Neuvostoliiton puolelta allekirjoittajana oli Zdanov, mikä eki sopimuksesta aselevon.

    4/5.9 astui voimaan tulitauko siten, että Suomi lopetti tulituksen 4.9. ja NL 5.9., josta on erityinen maininta välirauhansopimuksessa.
  3. Leningradin turvallisuus ei ollut uhatuna enää v.1944 syksyllä, jonka vuoksi NL olisi voinut hyväksyä vuoden 1939 rajat muutamin korjauksin. Joten se myös osoittaa ettei Leningradin turvallisuus ollut syynä 1939-40 Suomen talvisodalle. Sitä paitsi Petsamo oli lisämaata, joten "kosto" tuli.

    Suomi joutui hyväksymään sotilastukikohdan vain 16km päässä Helsingistä. Suomen raja Leningradista taas 32km, jota NL ei hyväksynyt v.1939.

    Miksi vain Neuvostoliitolla oli oikeus turvallisuuteen, mutta pienellä Suomella ei?
  4. Niinhän oli ja tapahtuikaan tulitauon astutua voimaan? Saksalaiset yrittivät vallata Suursaarta. Huhtikuu-kesäkuun aikana Saksa olisi miehittänyt Etelä-Suomen ja todennäköisesti hyökkänyt myös pohjoisesta, kun lisävoimia oli saatavana Norjasta.

    Syyskuuhun -44 mennessä Saksa oli sen verran heikentynyt ettei kyenyt mouodostamaan vakavaa uhkaa Suomelle kuten oli laita keväällä -44. Ribbentropp kävi vielä kesäkuussa Suomessa uhkaamassa maata miehityksellä Romanian tapaan.
  5. Onnitelen Korovia uudesta avauksesta. Nyt hän myöntää viimeinkin vapaussodan luonteen valkoisten kannalta (muutenhan punaisten taistelua saksalaisia vastaan ei voisi rinnastaa valkoisten toimintaan venäläisiä vastaan).

    On kuitenkin hyvä muistaa, että punaisten tarkoituksena ei ollut aluperin sotia saksalaisia vastaan (joiden tulosta ei tiedetty), vaan tarkoitus oli taistella omia maanmiehiä vastaan. Saksalaisia vastaan sotiminen tuli siinä sivussa.

    valkoisten ensisijainen tarkoitus oli riisua venäläine´n armeija aseista ja vapauttaa maa miehityksestä, jossa se oli vuodesta 1808 saaka. Taistelu punaisia vastaan tuli siinä sivussa, koska osa kansasta ei ymmärtänyt itsenäisyyden arvoa. Onneksi jokainen ymmärsi sen v.1939.
  6. Yleensä itsenäisyys-käsite liitetään valtiolliseen asemaan. Toinen asia on sitten kansalaisten vapaus. Jos diktattuurinen johto voi tehdä itsenäisesti omia ratkaisuja ilman että tarvitsee pelätä ulkopuolista asioihin puutumista (kuten Unkarissa ja Tsekkoslovakiassa), niin silloin voidaan puhua todellisesta itsenäisyydesä, vaika kansalalla ei olisi oikeuksia.

    Tälläisessä asiassa ongelmaksi tulee silloin silloin, olisiko kansan kannalta parempi kuulua johonkin toiseen valtioon, jos sillä olisi demokraatien hallinto.

    Esimerkki: Yhdysvaltojen etelän osavaltiot erosivat liittovaltiosta ja perustivat Kondeferaation 1861. Suomalaisten sympätiä lienee sen vuoksi Etelän puolella, koska ne halusivat itsenäisiksi kuten suomalaiset v.1918. Mutta samalla unohdetaan, että itsenäisyyden tarkoituksena oli säilytää oikeus orjien omistamiseen. Yleensä valtion itsenäistymistä pitäisi seurata vapaus maassa asuville, mutta niin ei ollut edes tarkoitu Etelän osavaltiossa.

    Toinen ongelma saataa myös liityä kansan kiintymykseen omiin johtajiinsa, jolloin miehitys ja sitä seuranut uusi hallinto on kansan vierastama, vaika se olisikin vapaa demokraatinen. esimerkiksi irakilaiset vierastavat amerikkalaisten tuomaa demokratiaa.

    Sen sijaan itäblokin maiten asema suhteessa N-liittoon oli samanlainen kuin länsimaiten siirtomaat 1800-luvulla, vaika olivatkin nimellisesti isenäisiä ja sijoitettu maailman kartalle itsenäisinä valtioina. Niissä asuvilla ihmisillä ei ollut juurikaan muita oikeuksia kuin kuulua Kommunistiseen puolueeseen, jos sitäkään.
  7. otto-ville, muista Atlantin julistus vuodelta 1941. NL ei voinut II maailman sodan jälkeen liittää valloitamiaan maita niin vain itseensä, koska oli hyväksynyt Atlantin julistukseen sisältämän kansojen itsemäärämisoikeuden.

    Sen sijaan v.1939-41 eleltiin aikaa, jolloin Hitler liiti pieniä valtioita Sksaan, jonka vuoksi Stalinin oli helpoa liittää vastaavasti alistamansa valtiot N-liittoon. Baltian maat ovat siitä esimerkkinä.

    Joten kyllä se Terijoen hallituksen vastaan otto olisi lopulta johtanut Suomen liitämisen N-liittoon.

    Mutta miten itsenäisiä Itä-Euroopan valtiot sitten olivat v.1945-1991? Jos sosialistiset maat yritivät irtiottoa, niin sitä seurasi yleensä neuvostomiehitys, kuten Unkari 1956 ja Tsekkoslovakia 1968. Myös Itä-Saksassa neuvostopanssarit kukistivat kansannousun 1950-luvulla. Joten ei kovin itsenäinen ollut.

    Puola oli poikeus 80-luvulla kahdesta syystä: 1) NL oli sitonut armeijan Afganistaniin. 2) Puolaan nousi sotilashallitus, joka juklisti sotatilan maahan. Ilman näitä tapahtumia Puola olisi todennäköisesti liitetty Neuvostoliittoon.
  8. Kuka/ketkä sitten omistavat sanojen merkitykset, niin että voivat muutella ja hämärtää käsiteitä? Miksi jollain vähemistöllä on eri oikeus keksiä uusia määritelmiä joillekin sanoille?

    Neuvot muita venytämään avioliittokäsitetä muotoon "perinteinen avioliitto", jotta joku ryhmä saisi ottaa perinteisen sanan omiin tarkoituksiinsa. Epäilen, että jossain vaiheessa tuo ryhmä sanoo "perinteinen avioliitto"-käsiteen "syrjivän" sitä.

    Demokratiassa kuuluisi ottaa enemmistön mielipide huomioon ja sen jälkeen vähemmistön oikeudet.
  9. On hyvä muistaa, että Terijoen hallituksen ja NL:n väliiseen sopimukseen kuului myös YYA-sopimus, johon olisi sisältynyt sopimus lentotukikohdista Suomen maaperällä. Ja ennen pitkää Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon.

    Tuskin kukaan tänäpäivänä haluaisi mitään puolustussopimusta Suomen ja Venäjän välille.

    Se, että Stalin tunnusti sopimuksen tekohetkellä Kuusisen hallituksen ei poista sitä tosiasiaa, että se oli laiton ja vastoin kansainvälistä sopimusta.
  10. Jos ennen jonkun sanottiin olevan pappi, oletit hänen automaattisesti olevan mies. Nykyään hän voi olla mies tai nainen. Onko tämä jotenkin vaikeutanut elämääsi?"

    V: Papista näkee jo päältä, onko mies vai nainen, vaika olisikin paikalla yksin. Jos puhutaan huhupuheesta, niin sukupuolen voi päätellä nimestä. En ole luterilainen, joten kysymys sinänsä ei ole minun kohdallani relevanti.

    " Miksi sinun pitää tietää jonkun olevan naimisissa toista sukupuolta olevan kanssa? Vaikutaako se jotenkin sinun elämääsi?"

    V: Mainitsin naapuriin tutustumisesta. Jos kutsuu oletetun avioparin kylään, niin silloin voi jättää puolisot puhelemaan omista asioista ja itse keskustella toisen kanssa itseä kiinostavista asioista.

    Minun puolestani toiset saavat elää miten lystäävät, mutta käsiteet pitäisi säilyttää selkeinä, jottei tulisi väätinkäsityksiä.
  11. Avioliitto-käsiteen muutamisen vastustaminen ei ole ihmisoikeuskysymys vaan luottamuksesta. Kuka tahansa ei voi sanoa olevansa esimerkiksi poliisi tai lääkäri, eikä käytää muutakaan nimiketä ellei ole siihen oikeutettu.

    Samoin on avioliiton laita. Jos joku sanoo minulle olevansa naimisissa, niin minä ainakin käsitän sen merkitsevän avioliittoa miehen ja naisen välillä. Eli mies on naimisissa naisen kanssa ja pän vastoin.

    Jos avioliitto määritellään laajemmin, niin se vie pohjan keskinäisestä luottamukselta naapureiden kesken, koska ei voi olla varma, tarkoitaako toinen "naimisissa olemisa" samoin kuin itse. Luulisi sillä olevan myös homoille merkitystä, miten naapuri ymmärtää kyseisen sanan.

    Lehdissä on ollut otsikoita valelääkäreistä. Nyt ollaan oikein lailla tukemassa valeavioparien harjoittamaa petosta.

    " Muistakaa että homoseksuaaliset lapset tulevat lähes aina hetero perheistä, missä on mies ja nainen. Onko syytä pohtia heidän sopivuutta kasvattamaan tai apodtoimaan lasta!"

    Tuolla kirjoituksella myönnät epäsuorasti itsekin, että homon kohdalla kasvatus on mennyt jokin pieleen. Mutta ota huomioon, että kyseessä saataa olla kapinoinnista vanhempien auktoriteettiä vastaan. Ei sen kummemmasta.
  12. Millä perusteella esitit kommentin kun poliisikaan ei tiedä yliajoon syyllistyneestä mitään? Syyllisen leimaaminen jonkin ryhmän mukaan on mautonta erityisesti silloin, kun henkilöstä ei ole tietoa.
  13. Ymmärrän liikekannallepanon sen verran, että kyllä siinä käytetään juniakin sotilaskuljetuksiin kuten v.1939-44. Rautatie on nopein tapa päästä aiotuun päämäärään, mikäli se on mahdollista. Tietenkään raiteita ei ole rakennettu kaikialle.

    " Ei se niin mene, että liikkekannallepano suoritetaan pommitusten jälkeen, silloin ollaan totaalisesti myöhässä, jos niin pääsee käymään, niin tiedustelutoiminta on epäonnistunut täysin."

    Tuskin päätöstä liikkekannallepanosta kannataa - ainakaan täysin - tehdä Suomen armeijan tiedustelutietojen pohjalta. Suomen tiedustelu ei uskonut sodan syttymiseen v.1939 eikä ylimääräisiä kertausharjoituksia siltä pohjalta myöskään pantu täytäntöön.

    1941 suomalaiset ilmoittivat saksalaisille ilmahyökkäysten mahdollisuudesta liikekannallepanon yhteydessä. Itse asiassa Suomi olisi halunut aloitaa armeijan joukkojen siirot Länsi-Suomesta juuri sen vuoksi, että NL olisi saatanut ryhtyä sotatoimiin ennen joukkojen rajoille saapumista, jos liikekannallepano aloitetaisiin Itä-Suomesta.

    Suomi piti siis liikekannallepanoa riskialtiina tekona kesäkuussa -41.

    Mutta alkuperäiseen asiaan. Suomen tiedustelu on epäonnistunut kaksi kertaa tulossa olevan hyökkäyksen valmistelujen havainoinnissa:

    1) V.1939 tiedustelu ei havainut mitään poikeuksellista Neuvostoliiton puolella. Vasta marraskuussa 29/30 yöllä radiotiedustelu siepasi sanoman, jossa puna-armeijalle ilmoitetiin sodan syttymisestä.

    2) 1944 toukokuu-kesäkuun vaihteessa suurhyökkäyksen tuloon ei uskotu, koska ei osatu tulkita merkkejä oikein (syöksyhautoja ei tunnistttu tai ei edes tiedetty). Vastapuoli osasi myös salata ja harhauttaa suomalaiset niin että hyökkäystä ei odotettu.

    Tämän vuoksi epäilen suomalaisen tiedustelun tasoa, jonka vuoksi tilanneta pitää tarkastella yleisemmällä tasolla. YH käynnistetiin kaiken varalta eikä se perustunut vastapuolen joukkojen liikeistä tehtyihin havaintoihin.
  14. Jospas JonyHenry sovitaisiin aiheessa pysymisestä? Pidetään mielessä, että v.1939-40 ei ollut Natoa eikä Eu:ta, joten niillä asioilla ei ollut silloin merkitystä.

    Toiseksi, Neuvostoliitolla oli sopimus Saksan kanssa, jonka vuoksi Stalin ei osanut odottaa pahinta Hitlerin suunalata vuosina 1939-41. Stalin ei uskonut Saksan hyökkäävän edes v.1941 senkään jälkeen, kun hhyökkäys oli alkanut, vaan piti sitä ensin brittien provokaationa. Vasta jonkin ajan kulutua mies ymmärsi Saksan toimineen itsenäisesti ja aloitaneen oikean sodan.
  15. Ei se noinkaan mene. Armeijan liikekannallepanossa käytetäisiin normaaleja siviililiikenteeseen kuuluvia kulkuneuvoja kuten rautateitä ja junilla sotilaita kuljetetaisiin rintamalle.

    jos vihollinen ehtisi pommittaa rautateitä ja ajoteitä ynnä siltoja ennen kuin joukot on kuljetettu päämääriinsä, niin silloin armeija ei kykene suoriutumaan sille kuuluvasta tehtävästä. Joten jos siviilipuoli onnistutaan lamautettua, niin kyllä se silloin vaikutaisi maanpuolustukseenkin.
  16. Romania luovutti alueen juuri sen talvisodan seurauksena, koska näki mihin NL oli valmis. Epäilen sen vuoksi vahvasti, että Suomen hallitus olisi reagoinut samoin ja myöntynyt naapurin vaatimuksiin, jos NL olisi ensin käynyt talvisotaa vastaa sotaa jotakin toista valtiota vastaan.

    Nythän Suomen linja johtui ensisijaisesti siitä, että sodan syttymiseen ei uskotu tai odotettiin jonkin asteista painostusta esim. teollisuusalueiten pommitamisen muodossa. Politiikot pitivät Helsingin pommitamista vain "painostuksena" jolloin oltiin valmiita pitemmälle meneviin myönnytyksiin.

    Luin viimeaikoina Tannerin kirjan "Olin ulkoministerinä talvisodan aikana", josta kävi selvästi ilmi ajatus, että Helsingin joudutua pommitusten kohteeksi yleinen mielipite oli valmis myönnytyksiin. Tilanne vain oli "karanut käsistä" kun naapurilla oli pitemmälle menevät tavoiteet.

    Sitä en tiedä, miten sotaa olisi voitu myöhemmin käydä, jos aluevaatimuksiin olisi suostuttu erityisesti Hangon tukikohdan suhteen. Sellaisessa tilanteessa tuskin olisi ollut muuta mahdollisuuta kuin kuin myöntyä lisävaatimuksiin aina bolsevisointiin saaka.

    Se, että noudatettu linja itsessään oli oikea ei muuta sitä tosiasiaa, että se johtui ensisijaisesti päätäjien sokeudesta tilanteeseen nähden. Mannerheim tajusi uhkaavan tilanteen ja oli siksi myönnytysten kannalla, mutta se olisi todennäköisesti johtanut tuhoon. tosin Mannerheim ei ollut aivan tukikohdan luovutamisen kannalla.
  17. Oikeastaan sotasyyllisyysoikeudenkäynti Suomessa ei pelastanut sotasyyllisten henkeä kahdesta syystä:

    1) NL kesäkuussa -44 esitämään antautumiseen kuului sota-aikaisten valtiomiesten murhat (eli "teloitus ilman oikeudenkäyntiä). Tämä oli johdonmukaista, koska Englannin pääministeri Wilson Churchill oli sillä hetkellä sitä mieltä, että saksalaiset natsit olisi pitänyt ampua ilman oikeudenkäyntiä.

    NL toteutti Churchillin ajatukset käytännössä Romanian ja Unkarin kohdalla.

    Myöhemmin Churchill tuli toisiin ajatuksiin ja oli oikeudenkäynnin kannalla.

    2) Nürbergin oikeudenkäynnissä ketään ei tuomittu kuolemaan sodan aloitamisesta eli rikoksesta rauhaa vastaan, joten ei Suomenkaan johtajia olisi siellä hirtetty - tuskin Moskovassakaan.

    Voimme näin ollen todeta, että sota-ajan johtajat säästyivät teloituksilta kahdesta syystä:

    1. Suomi ei antautunut (vaika asiaosaiset olivat siihen valmiit) ja suomalaisten sotilaiten sitkeät taistelut Karjalassa. Suomea ei miehitetty.

    2. Churchillin päätyminen oikeudenkäynnin kannalle, jolloin päätetiin tuomioista.

    Näin ollen voimme todeta Suomen armeijan ostaneen lisäaikaa, kunnes englantilaisen pääministerin horjuva ajatelu vakiintui.
  18. Rukoileva ortodoksi: Miten voidaan noudattaa oikeata oppia ellei ole kunnioitusta?
  19. Yksi oikaisu: Romania ei menetänyt Bessarabian missään sodassa, vaan luovutti maakunnan vapaaehtoisesti v.1940 keväällä. Halusi nimenomaan välttää sodan N-liittoa vastaan.

    Suomi olisi varmaan toiminut samoin v.1939 jos NL olisi ensin käynyt samanlaisen sodan jotakin toista maata vastaan.

    Nyt joku tahtoo huomautelella, että NL oli hyökkänyt Puolaan ennen Suomea. Mutta NL ei esitänyt Puolalle mitään aluevaatiuksia, minkä vuoksi hyökätä, joten Suomen hallitus ei voinut siitä tehdä mitään johtopäätöstä.
  20. Se, että osaa "pelata peliä" ei myöskään kerro sitä, oliko henkilö paras presidentti. Hyvän presidentin ominaisuuteen kuuluu myös demokratian kunnioittaminen ja rehellisyys.

    Kekkonen oli kyllä hyvä vallankäytössä ja ehkä myös neuvostojohtsjien suhteen, mutta kunnioittiko Kekkonen demokratian periaateitta presidenttikautensa aikana?

    mauno Koivisto siirtyi parlamenttamismiin, jossa eduskuntavaalien tulos otettiin huomioon. Koiviston toimesta rajoitettiin myös presidentin valtaoikeuksia hallituksen erotamisessa ja presidentin toimikausia kahteen saman henkilön kohdalla.

    Mitä tulee "väärässä olemiseen" Baltian itsenäistymisen suhteen, niin se johtui Saksan liittotasavallan harhaanjohtamisesta. Saksan presidentti (vai oliko liittokansleri?) oli luvanut neuvostojohdolle, että Suomi "ei aiheuta harmia", jonka vuoksi Suomelle annettiin väärää tietoa lännen suhtautumisesta Baltian tapahtumiin.

    Piti myös varoa sitä, että Suomea ei olisi syytetty pyrkimyksestä hajoitaa Neuvostoliittoa.
    21. 33 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt