rytmimunat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

135

Kommenttia

5211

  1. Niin, muualta EU:sta oikeisto saikin reilun voiton parlamenttiin. Eipä siinä Suomen äänestäjien toiveet paljoa vaikuttaneet. EU-parlamenttivaalit eivät ole eduskuntavaalit.

    Jonkun mielestä EU-on korkeampi päätäntäelin kuin Suomen Eduskunta suomalaisille, mutta eduskunta päätti liittymisestä Euroopan Unioniin, ja eduskunta myös päättää siitä eroamisesta.
  2. No, edes työpaikat työllistävät.
  3. Nälkäpalkka? Kaiketi ilman palkkaa nälkää ei sitten tarvitse nähdä?
  4. Joopa joo. Kysymyksenasettelulla saa halutut vastaukset, ja viimeistään vastauksia tulkitessa löytyy haluttu totuus.
  5. Perussuomalaisten äänestäjät eivät suurelta osin nakkaa paskaakaan EU:n suuntaan. Sieltä vaikuttaa tulevan ainoastaan ruohonjuuritason elämiseen haitallisesti vaikuttavaa direktiivimössöä, joka kiinnostaa ainoastaan koulukiusattuja virkamiehenplanttuja, jotka kuvittelevat kostonhimossaan pääsevän kerrankin maksamaan potut pottuina implementoidessaan kökködirektiivejä Suomen lainsäädäntöön.
  6. On kaiketi hullujen kannalta ihan hyvä, että mielisairaalassakin on nettiyhteys.
  7. Mikä tai kuka on köyhä? Jos Suomessa tienaa 60 prosenttia keskimääräisen tulonsaajan nettotuloista, ei ole köyhä. Toki paremmin toimeentulevia on, mutta riski kuolla nälkään ja kylmään taikka joutuminen kulkemaan alasti rahan puutteen vuoksi Suomessa on mitättömän pieni. Siihen täytyy käytännössä pyrkiä, että siinä onnistuu.
  8. Mitäpä jos sanoisti, ettei nyt ole rahaa mennä huvipuistoon.
  9. Meekeri?
  10. Niin, työttömänä sitä kannattaa lähteä ulkomaille ilmaiseen työhön ja lopettaa tukien nostaminen kotimaassa.
  11. Mitähän järkeä on kysyä sukupuolta, jos yksi vastausvaihtoehto on, ettei halua määritellä sitä? Miksi iän kohdalla ei ole vastaavaa "en halua määritellä" vaihtoehtoa?
  12. Eiköhän sitä pääse oikeustieteen maisteriksi, vaikka ei niin selkeätä suomea kirjoittaisikaan. Työllistyminen on sitten ihan eriasia, joskin nykyään on olemassa vaikka mitä kiintiöitä vaikka kelle, joten heikohko kirjallinen ilmaisu saattaa olla jopa etu työllistymisessä, ainakin ministeriöihin.
  13. Ai että miten rahat riittävät elämiseen? No, ihan mukavasti vaikuttavat riittävän. Pitää olla vähintään peliriippuvainen, jos ei kolmen ja puolen tonnin kuukausipalkalla kykene elämään.

    Jos asumiskulut (lainanlyhennys ja vastike) ovat 1500/kk jää siitä vielä 1300 muihin menoihin. Asumiskulujen jälkeen jäävällä osalla on katettu ruoka- ja ravintolat, auto- ja venevakuutus (ei taida soutuveneeseen tarvita vakuutusta), polttoaine, vaatteet ja eläkesäästäminen. Rahaa jää vielä 200. Mitä se eläminen tarkkaan ottaen on, mihin sitä rahaa pitäisi kaiken tämän jälkeen olla? Jos sen kaksisataa säästää joka kuukausi, kertyy siitä vuodessä 2400 euroa. Sillä matkailee jonkun verran, jos sellaista haluaa. Ja onkohan laskelmassa lomarahat mukana.

    150 000 euron lainaa tonnin kk-lyhennyksellä maksaa noin 15 vuotta.
  14. Miksei kehotuksen lähettäminen olisi laillista? Päätöksestä voi valittaa lainvastaisuuden perusteella, jolloin asia tutkitaan. Kehotus ei kuitenkaan ole päätös, joten siitä ei voi valittaa eli siihen ei voi hakea muutosta. Kehotuksen lähettäminen voi kuitenkin olla TE-keskuksessa noudatettavan käytännön ja "politiikan" vastaista, jolloin asiasta voi lähettää kyselyn/kantelun kehotuksen lähettäneen virkailijan esimiehelle.
  15. No ei kai sitä, jos ei halua edes kokeilla työn tekemistä.
  16. Ja mitä sitten?
  17. Minä en lähettäisi kuvaa sieraimistani, ainoastaan kärsästäni.
  18. Tänään koitti taas perjantai ja ostosreissu isolle kirkolle. Piti hankkia elintarpeet uutta, yksinäistä viikkoa varten.

    Kiertelin pitkin käytäviä, katsastelin hyllyjä ja täyttelin koriani. Kun saalista oli viikoksi riittävä määrä, suuntasin askeleeni kohti kassoja, joita myymälässä oli pitkä rivistö.

    Olen useasti nähnyt pienen kaupunkini kauneimman tytön töissä täällä myymälässä. Yleensä hän on kassalla, ja luonnollisesti jono hänen kassalleen on aina kaikkein pisin. Kaltaiseni yksinäiset miehet, aina teineistä vanhuksiin, tuntuvat parveilevan juuri tämän kauneimman tytön kassalla, vaikka muitakin olisi runsaasti tarjolla.

    Saapuessani kassoille, jonot olivat poikkeuksellisen lyhkäiset normaaliin verrattuna ja lähestyin lähintä kassaa hyllyjen takaa. Nostelin ostokseni hihnalle, asetin korin pinoon ja nostin katseeni kassatyttöä tervehtiäkseni.

    Yllätykseni oli iloinen ja oikeastaan salpasi hengitykseni hetkeksi. Valitsemallani kassalla asiakkaita palveli kaupungin kaunein tyttö. On sanottava, että hänellä on pitkät vaaleat hiukset ja silmät, joiden ystävällinen katse saisi Iivana Julmankin heltymään.

    Jalkojani heikotti, mutta seurasin hihnalla kulkevia ostoksiani urheasti. Tarkkailin huomaamattoman näköisenä hänen työskentelyään. Kuinka sirosti ja nätisti oluttölkki voidaankaan ottaa käteen, viedä viivakoodinlukijan eteen ja antaa se jälleen hihnan vietäväksi.

    Halusin tallentaa tästä hetkestä jokaisen sekunnin murto-osankin aivojeni syövereihin lähtemättömästi. Ponnistelin, että silmäni olisivat mahdollisimman auki, etteivät ne missään tapauksessa räpsähtäisi tämän ihmeellisen toimituksen aikana, ja että ne tallentaisivat joka ainoan liikkeellä olevan fotonin joka hänestä heijastuisi.

    Seistessäni siinä silmät äärimmilleen auki venytettyinä ja imiessäni hänen kuvajaistaan muistiini, kohotti hän viimein katseensa ostoksistani. Taisin jo mainita, että hänen katseensa on harvinaista tyyppiä. Se saa kohteensa tuntemaan itsensä hyväksytyksi, ja se kertoo samalla luonteesta, joka on täynnä iloa ja ymmärrystä.

    Näin tilanteen kuin hidastettuna, pitkät ripset ja kevyesti meikatut luomet kohosivat hitaasti. Hänen kätensä liikkui samalla ja vei viimeisen ostokseni lukijan ohi. Kaupungin kauneimman tytön niska ojentui hieman, luomet väistyivät silmien edestä ja pitkät ripset seurasivat niitä.

    Hänen katseensa tarkentui kassan ilmoittamaan loppusummaan, jonka hän ilmoitti minulle nuorella, heleällä äänellään, joka muistutti samalla sekä pikkutytön naurua että varttuneen naisen vihjailua. "Kaksikymmentä kuusi kahdeksankymmentä", hän sanoi.

    Hänen ilmoittaessaan minulle ostosteni loppusummaa, loihti hän samalla kasvoilleen hymyn, joka sädehti lämpimämmin kuin aurinko heinäkuussa. Saatoin suorastaan tuntea pitkän kesäillan tuoksun ja lämmön kasvoillani.

    Onnistuin jotenkin tunkemaan korttini maksulaitteeseen, mutta kaiken kokemani jälkeen, en onnistunut millään muistamaan tunnuslukua. Jonoa ei ollut, mutta tunsin tytön tarkkailevan minua. En uskaltanut kohottaa katsettani, turvauduin muistisääntöihin ja lopulta koodi meni oikein.

    Kiitin tyttöä ja sama hymy säteili kesän lämpöä minulle edelleen. Voiko tuollaista enkeliä maan päällä ollakaan?

    Pakkaillessani ostoksiani, tuli toinen tyttö vaihtamaan kassaa enkelini kanssa. Kuuntelin vaivihkaa heidän jutusteluaan. Toinen tyttö sanoi: "hiljaista tänään, Tunturiralli vissiin?" Enkelini vastasi hänelle: "Joo, ei ollut kuin yksi vammainen kuolaaja tänään", ja nyökkäsi suuntaani.
  19. Tänään koitti taas perjantai ja ostosreissu isolle kirkolle. Piti hankkia elintarpeet uutta, yksinäistä viikkoa varten.

    Kiertelin pitkin käytäviä, katsastelin hyllyjä ja täyttelin koriani. Kun saalista oli viikoksi riittävä määrä, suuntasin askeleeni kohti kassoja, joita myymälässä oli pitkä rivistö.

    Olen useasti nähnyt pienen kaupunkini kauneimman tytön töissä täällä myymälässä. Yleensä hän on kassalla, ja luonnollisesti jono hänen kassalleen on aina kaikkein pisin. Kaltaiseni yksinäiset miehet, aina teineistä vanhuksiin, tuntuvat parveilevan juuri tämän kauneimman tytön kassalla, vaikka muitakin olisi runsaasti tarjolla.

    Saapuessani kassoille, jonot olivat poikkeuksellisen lyhyet normaaliin verrattuna ja lähestyin lähintä kassaa hyllyjen takaa. Nostelin ostokseni hihnalle, asetin korin pinoon ja nostin katseeni kassatyttöä tervehtiäkseni.

    Yllätykseni oli iloinen ja oikeastaan salpasi hengitykseni hetkeksi. Valitsemallani kassalla asiakkaita palveli kaupungin kaunein tyttö. On sanottava, että hänellä on pitkät vaaleat hiukset ja silmät, joiden ystävällinen katse saisi Iivana Julmankin heltymään.

    Jalkojani heikotti, mutta seurasin hihnalla kulkevia ostoksiani urheasti. Tarkkailin huomaamattoman näköisenä hänen työskentelyään. Kuinka sirosti ja nätisti oluttölkki voidaankaan ottaa käteen, viedä viivakoodinlukijan eteen ja antaa se jälleen hihnan vietäväksi.

    Halusin tallentaa tästä hetkestä jokaisen sekunnin murto-osankin aivojeni syövereihin lähtemättömästi. Ponnistelin, että silmäni olisivat mahdollisimman auki, etteivät ne missään tapauksessa räpsähtäisi tämän ihmeellisen toimituksen aikana, ja että ne tallentaisivat joka ainoan liikkeellä olevan fotonin joka hänestä heijastuisi.

    Seistessäni siinä silmät äärimmilleen auki venytettyinä ja imiessäni hänen kuvajaistaan muistiini, kohotti hän viimein katseensa ostoksistani. Taisin jo mainita, että hänen katseensa on harvinaista tyyppiä. Se saa kohteensa tuntemaan itsensä hyväksytyksi, ja se kertoo samalla luonteesta, joka on täynnä iloa ja ymmärrystä.

    Näin tilanteen kuin hidastettuna, pitkät ripset ja kevyesti meikatut luomet kohosivat hitaasti. Hänen kätensä liikkui samalla ja vei viimeisen ostokseni lukijan ohi. Kaupungin kauneimman tytön niska ojentui hieman, luomet väistyivät silmien edestä ja pitkät ripset seurasivat niitä.

    Hänen katseensa tarkentui kassan ilmoittamaan loppusummaan, jonka hän ilmoitti minulle nuorella, heleällä äänellään, joka muistutti samalla sekä pikkutytön naurua että varttuneen naisen vihjailua. "Kaksikymmentä kuusi kahdeksankymmentä", hän sanoi.

    Hänen ilmoittaessaan minulle ostosteni loppusummaa, loihti hän samalla kasvoilleen hymyn, joka sädehti lämpimämmin kuin aurinko heinäkuussa. Saatoin suorastaan tuntea pitkän kesäillan tuoksun ja lämmön kasvoillani.

    Onnistuin jotenkin tunkemaan korttini maksulaitteeseen, mutta kaiken kokemani jälkeen, en onnistunut millään muistamaan tunnuslukua. Jonoa ei ollut, mutta tunsin tytön tarkkailevan minua. En uskaltanut kohottaa katsettani, turvauduin muistisääntöihin ja lopulta koodi meni oikein.

    Kiitin tyttöä ja sama hymy säteili kesän lämpöä minulle edelleen. Voiko tuollaista enkeliä maan päällä ollakaan?

    Pakkaillessani ostoksiani, tuli toinen tyttö vaihtamaan kassaa enkelini kanssa. Kuuntelin vaivihkaa heidän jutusteluaan. Toinen tyttö sanoi: "hiljaista tänään, Tunturiralli vissiin?" Enkelini vastasi hänelle: "Joo, ei ollut kuin yksi vammainen kuolaaja tänään", ja nyökkäsi suuntaani.
  20. On aina eduksi, jos osaa lukea ja laskea peruslaskutoimituksia.
    21. 12 / 261
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt