rytmimunat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

133

Kommenttia

4798

  1. Voisi.
  2. Ikävä asia kaikinpuolin, ettet ole vielä saanut koulutustasi vastaavaa työtä.

    Tilastoissa yleensä mainitaan, että korkeakoulutetuista on työttöminä hyvin vähän, kun verrataan alemman koulutusasteen suorittaneisiin. Tosiasia kuitenkin on, että vaikka korkeakoulutetuista onkin vähän varsinaisesti työttöminä, ei heistä läheskään kaikki ole koulutustaan vastaavassa työssä.

    Aikoinaan, kun yliopistoon mentiin lähinnä pääsykokeella, vaati pääsykokeen läpäiseminen yleensä vähintään pari epäonnistumista. Koska pääsykokeita oli/on vain kerran vuodessa, tuli yliopistoon pääsemisen kylkiäisenä vähintään pari vuotta työssä olemista jollakin alalla, joka ei vaatinut kummoista koulutusta. Harva siis vietti aikaansa työttömänä pääsykokeisiin lukien. Yliopistotutkinnon saaminen ei kuitenkaan ollut mikään tae koulutusta vastaavasta työpaikasta, varsinkaan jos ei jo opiskeluaikana ollut päässyt alan työharjoitteluihin.

    Kun työpaikkaa ei yliopistosta valmistumisen jälkeen läheskään aina löytynyt, palasi moni sille alalle ja siihen työpaikkaan, jossa oli ollut ennen yliopistoon pääsemistään. Toki mahdollisuudet kehittyä uralla olivat paremmat yliopistotutkinnon jälkeen kuin ennen sitä, mutta kaikki eivät silti päässeet "hanttihommista" eteenpäin, edes teknisillä aloilla.

    Nykyään yliopistoon pääsee "paperivalinnoilla" eikä pääseminen ole niin pääsykoekeskeinen. Tämä on helpottanut yliopistoon pääsemistä suoraan lukiosta, ilman että on tarvinnut tuskailla "hanttihommissa" pääsykokeisiin lukien.

    Ongelma tässä suoraan yliopistoon pääsemisessä on tietysti se, ettei valmistuneella ole aikaisempaa "hanttihommahistoriaa". Valmistunut saattaa siis olla hyvinkin kokematon työelämässä, ellei ole opiskeluaikanakaan päässyt taikka halunnut mennä alansa töihin taikka työharjoitteluun.

    Yliopistosta valmistuneen oman alan koulutusta vastaavat työt ovat yleensä jollain tavalla esimiestehtäviä taikka asiantuntijatehtäviä, jollaisiin ei mielellään palkata ketään kokematonta. Tästä syystä monikaan yliopistosta valmistunut ei välttämättä saa koulutustaan vastaavaa työtä vuosiin valmistumisen jälkeen. Alakohtaisia eroja tietysti on, joihin olisi tutustuttava ennen kuin opiskelun jollekin alalle aloittaa.
  3. Työnantajalla on luultavasti tarjolla yksi paikka, johon palkataan yksi ihminen. Miksi juuri sinut pitäisi palkata siihen työhön?
  4. Työttömyyskorvauksen määrä on verojen jälkeen noin 30 euroa per arkipäivä.

    Sillä summalla asunnoton ostaa helposti korillisen kaljaa päivittäin. Jos rapakalja tympäisee, saa Alkosta Leijona-viinaa litrahintaan 24,3 euroa.

    Rahaa jää siis vielä hieman ruokaankin, ei paljoa mutta kuitenkin.

    Ei alkoholistin tarvitse shamppanjaa ja konjakkia juoda. Alkoholistin ei myöskään tarvitse juoda itseään kaatokänniin jatkuvasti, eikä ylipäätään juoda 24h vuorokaudessa.

    Jos otetaan huomioon, ettei alkoholistin tarvitse olla asunnoton, eikä hänen tarvitse elää pelkällä perustyöttömyyskorvauksella. Tämä siksi, että toimeentulotukea maksetaan asumiskulujen jälkeen noin 500 euroa kuukaudessa.

    Työttömällä on siis varaa ryypätä. Kaikesta muusta hän silloin tietysti tinkii, mutta sellaista elämä on.
  5. Uudet asuinkerrostalot rakennetaan yleensä vasta sitten, kun tietty määrä asuntoja (osakkeita) on myyty. Jos valmistuneessa asuinkerrostalossa on vielä myymättömiä osakkeita, pyrkii yhtiö yleensä myymään asunnot, mutta vuokraaminenkin on mahdollista. Vuokraamiseen ei kuitenkaan helposti lähdetä, sillä vuokrattu asunto ei enää ole uusi asunto. Lisäksi vuokrattuna myydyn asunnon mukana tulee tietysti vuokralainen, josta syystä asunto ei ole heti ostajan käytettävissä. Asunnon vuokraaminen tuo luonnollisesti myös riskin, että vuokralainen vahingoittaa asuntoa tavalla, joka vaatii mittavan remontin, eikä vuokralaiselta saada jostain syystä perittyä vahingonkorvausta.

    Mitä tulee käytettyihin asuntoihin, on niidenkin kohdalla kyse omaisuuden hallinnoimisesta sekä taloudellisten intressien ja riskien hallinnasta. Asuntoa ei kannata vuokrata jos siihen on suunnittelemassa tasoa nostavaa remonttia. Parempitasoisen asunnon saa vuokrattua kannattavammalla vuokralla, eikä tarvitse vuokralaisen kanssa kiistellä vuokrankorotuksen kohtuullisuudesta. Asuntoa ei myöskään välttämättä kannata vuokrata, jos siitä saatava vuokratulo ei kata asunnosta koituvia kustannuksia. Tällöin asunto kannattaa yrittää myydä pois, taikka purkaa koko rakennus.

    Asunto taikka rakennus ei siis ole hyllyyn ostettu tuote, joka vain odottaa ostajaa taikka vuokralaista. Asunnot ja rakennukset vaativat jatkuvaa huolenpitoa, joista on jatkuvia kustannuksia. Ylläpitokustannuksesta johtuvaa taloudellista tappiota ei kuitenkaan kannata vähentää vuokraamalla asuntoa taikka rakennusta eteenpäin, jos odotettavissa ei missään vaiheessa ole kustannukset täysin kattavaa käyttäjää.

    On myös huomioitava asuntoon taikka rakennukseen sijoitettu pääoma. Jos pääomalle ei ole saatavissa tuottoa, ei rakennusta kannata rakentaa ollenkaan, vaan rahat kannattaa mieluummin laittaa pankkiin, jossa niille maksetaan lähes riskitön korko.
  6. Jos tupakointi asunto-osakeyhtiössä ärsyttää, eikä hallitus tee mitään asian korjaamiseksi, kannattaa asunto myydä taikka vuokrata joko mustalaisille taikka somaleille. Tuleepahan taloon sitten kunnolla ääntä ja tuoksua.
  7. Työkyky ei tietenkään mene vuodessa, mutta vähemmän kärjistetysti sanottuna jo vuoden työttömyyden jälkeen on mahdollisella työnantajalla epäilys työnhakijan täydestä työkyvystä. Riippuu tietysti paljon siitä, mitä työtön kertoo haastattelussa työttömyysaikana tehneensä.
  8. Lähdet varmaankin määrittelemään vapautta individualistisesta lähtökohdasta. Valinta on vapaa, kunhan ei aiheuta haittaa kenellekään.

    Yksilön vapaus ja yksilön välitön etu ei välttämättä ole yhteisön etu, olipa yhteisö minkä kokoinen tahansa.

    Toiminta, joka "ei aiheuta haittaa kenellekään" on huomattavasti hankalammin määriteltävää kun "kenellekään" laajennetaan koskemaan yhteisöä.

    Yksilöiden välinen toiminta ei välttämättä sellaisenaan aiheuta haittaa kahdelle, jotka ovat välittömän toiminnan osapuolia, mutta toiminta saattaa yleistyessään olla yhteisön kannalta haitallista ja johtaa vaikkapa yhteisön hajoamiseen ja sitä kautta olla haitaksi kaikille yhteisön jäsenille.

    Suuret yhteisöt tietysti kestävät jakaantumisen pienemmiksi, mutta monesti yhteisön jakaantuminen ei kuitenkaan tapahdu ilman vastakkainasettelua taikka suoranaista väkivaltaa. Kun pienellä yksilönvapauden ottamisella aiheutetaan tulevaisuudessa sota tulevien sukupolvien välillä, on harmiton teko silloin ollutkin harmillinen hyvin monelle.

    Yksilön vapauksien omavaltainen toteuttaminen ei välttämättä tietenkään aiheuta sotaa tulevaisuudessa, mutta vapauksien toteuttamisen yleistyminen saattaa muulla tavalla heikentää yhteisöä, jolloin se saattaa joutua toisen, vahvemman yhteisön määräysvallan alle. Tällöinkään yksilön vapauksien toteuttaminen ei ole aiheuttanut suoranaista haittaa kenellekään, vaikka juuri ne heikensivät yhteisön ja aikaansaivat yhteisön jäsenien joutumisen tulevaisuudessa toisen yhteisön orjiksi.

    Kukaan ei tietysti voi ennustaa tulevaisuutta ja sen tapahtumia. Kukaan ei myöskään voi pysäyttää kulttuurin ainaista joskin hidasta muuttumista. On siitä huolimatta väärin oikeuttaa omista yksilöllisistä tarpeista johtuva yhteisön tapojen vastainen käyttäytyminen perusteella, "ettei se aiheuta haittaa kenellekään". Muutoksen voi oikeuttaa esimerkiksi rationaalisella perusteella, jolla tapojen muutos tuo todennäköisesti hyötyä koko yhteisölle jollakin mitalla mitattuna tietyllä aikavälillä. Vapaus on kannatettavaa ja toivottavaa, mutta vapauden on oltava koko yhteisöä ajatellen rakentavaa.

    Vetoaminen siihen, ettei laiskuuttaan viitsi tehdä jotakin pitkällä aikavälillä hyödylliseksi ja tarpeelliseksi koettua, ei ole rakentavaa vapautta. Rakentavaa vapautta ei myöskään ole sukupuolimoraalin rapauttaminen oman hedonistisen tarpeen vuoksi, ja sitä kautta avioliitto- ja perhekäsityksen rapauttaminen koko yhteiskunnassa.
  9. En tiedä mitä tarkoitetaan uudella maskuliinisuudella, mutta jos sitä mitataan seuraavilla kriteereillä:

    1. Terve ja tasapainoinen itsetunto
    2. Selkeä viestintä muiden kanssa
    3. Toimiminen yhteisössä

    Ei maskuliinisuus silloin tarvitse mitenkään uutta.

    Kun aikoinaan kävin armeijan, ei siellä olut naisia kuin siivoojina, sotilaskotisisarina ja kirjastonhoitajina. Tästä syystä armeija oli pelkkää maskuliinisuutta alokkaasta kenraaliin ja parakista paraatimarssiin asti.

    Erityisesti mieleen jäi kantahenkilökunnan terve ja tasapainoinen itsetunto. He eivät koskaan arkailleet joukon edessä taikka jääneet muutoinkaan tuppisuina ihmettelemään. Jokainen myös tiesi oman paikkansa.

    Samaisten kantahenkilökuntaan kuuluvien maskuliinisten miesten viestintä oli erittäin selkeää ja suorastaan kovaäänistä. Harvemmin kenellekään jäi epäselväksi heidän tarkoituksensa, vaikka aika ajoin heidän sanallinen viestintänsä saattoi pelkistyi yhteen harkittuun ja hyvin valittuun sanaan.

    Näiden armeijan maskuliinikkojen toimiminen yhteisössä oli selkeää selkeiden sääntöjen vuoksi. He myös tekivät säännöt selviksi muillekin yhteisöön tuleville, joten mitään hämminkiä auktoriteetin taikka vastuun suhteen ei ollut.

    Maskuliinisuus ei ole rikki, eikä se ole ikinä rikki ollutkaan, joten sitä ei tarvitse korjata mihinkään suuntaan.
  10. Kuvaamiseen tuskin milloinkaan mitään lupaa tarvitaan, ellei kyse ole erityisesti kuvauskiellossa olevasta asiasta. Toisen kotirauhan piiriin kuuluvia asioita et saa kuvata ilman lupaa (salakatselu). On myös otettava huomioon, että kuvaaminen, kuvien julkaisu ja kuvilla ilmenevien asioiden (aiheeton) levittely eivät ole sama asia vaikka ne kaikki voivat loukata yksityisyyden suojaa.

    Mikään laki, asetus taikka periaate ei kiellä asettamasta kameraa omistamalleen alueelle ja kuvaamasta sillä. Toisaalta kameravalvonnasta ja varsinkin tallentavasta kameravalvonnasta tulee ilmoittaa asiaankuuluvin merkein.

    Jos tallentava kameravalvonta kohdistuu käytännössä vain rasitetietä käyttävään naapuriin, voidaan kuvatallenteet tulkita henkilötietojen käsittelyksi. Niillä siis näkyy naapuri tai ainakin naapurin nimellä rekisterissä oleva ajoneuvo.

    Henkilötietojen keräämisestä ja käsittelystä on omat sääntönsä.
  11. Ansiosidonnainen ei kaikilla kestä eläkeikään asti. Jos keekoilee hyvällä tuella vuoden ja alkaa sen jälkeen hakea oman alan töitä, ei se jää työnantajalta huomaamatta. Luonnollisesti oletus on, että työtön on juopotellut vuoden, jonka jälkeen on tuskin työkykyinen entisiin hommiin.

    Vuoden tukiloman jälkeen ei työllistyminen näin ollen onnistu kovin helposti ja odottaa putoaminen perustuelle, jolle sopeutuminen käy työstä sekin.
  12. Rikoksesta epäilty on yhtä syytön rikokseen kuin kuka tahansa muukin kaduntallaaja. Sehän se olisikin vasureiden unelma, ettei enää tarvitse kuin epäillä rikoksesta ja vankileiri kutsuu.
  13. Jos työttömyyskorvauksella oleva tekee työtä, saa hän siltä ajalta soviteltua päivärahaa. Tämä tarkoittaa, että työstä saatu tulo vaikuttaa työttömyyskorvauksen määrään. Yhteenlaskettu työtulon ja työttömyyskorvauksen soviteltu määrä on suurempi kuin pelkkä työttömyyskorvaus.
  14. Voisin vaihteeksi kokeilla sellaista, jossa järjeltään ja terveydeltään kohtuullisen terve naisihminen siisteissä vaatteissa siivoaisi keittiöni, kävisi kaupassa puolestani, imuroisi asuntoni, pesisi pyykkini ja laittaisi meille jotain ruokaa.

    Astettta villimmässä fantasiassa hän myös vaihtaisi autooni renkaat ja pesisi sen.
  15. Koppia kannatan minäkin, ilman mukavuuksia.
  16. Mutta tämähän on vain progressiota, perversion progressiota.
  17. Lienee jotenkin luonnollista, että kun ei ole omien perverssien taipumusten vuoksi lähtökohtaisestikaan mahdollista saada omia lapsia, täytyy silloin yrittää jollakin tavalla tyydyttää halunsa lapsien suhteen.
  18. Mitä jos vaikka ilmoittaisit kansainvälisissä medioissa pitäväsi lehdistötilaisuuden, jossa pyydät ihmisiä kunnioittamaan yksityisyyttäsi ja jättämään sinut rauhaan.
  19. Mitä sitten vaikka käsitettä "nainen" esineellistäisikin. Eihän käsite "nainen" ole persoona vaan yleinen nimitys ihmisnaaraasta.

    Kaikkia ihmisiä "esineellistetään" kun heistä puhutaan jonain joukkona, vaikkapa armeijana, kansalaisina, työvoimana, äänestäjinä taikka ihmiskuntana ylipäätään.

    Nainen (tai mieskin) voidaan luokitella vaikkapa prostituoiduksi sen perusteella, millä hän hankkii elantonsa.

    Haitallista ja väärää (erheellistä) esineellistämistä on, jos tulee luokitelleeksi kaikki naiset esimerkiksi prostituoiduiksi joko suoraan huorittelemalla heitä taikka viittaamalla heidän käytöstapoihinsa.

    Yleensä esineellistämisestä puhutaan, kun nainen pelkistetään miehen seksuaalisten halujen kohteeksi, jota varsinkin mainosmaailmassa harrastetaan edelleen. Käytännössä esimerkiksi koko aikuisviihdeteollisuus perustuu naisen esineellistämiseen seksuaalisten halujen ja fyysisen alistamisen kohteena. Itse käyttäisin tästä mieluummin nimitystä pelkistäminen kuin esineellistäminen, mutta oli miten oli.

    Itse en näe esineellistämistä sinänsä haitallisena. Ongelma on, että ihmisiä kohdellaan väärin, ei se että heistä puhutaan taikka kirjoitetaan esineellistävällä kielenkäytöllä. Korjaamalla kielenkäyttöä ei korjata varsinaista väärinkäyttöä.
  20. Voisin veikata, että Abbaa on innoittanut 1970 valmistunut elokuva nimeltä Waterloo, joka oli aikanaan merkittävä megaelokuva kertoen kyseisestä taistelusta.
    21. 14 / 240
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt