yhteenlaskutoimitus

Vapaa kuvaus

Aloituksia

21

Kommenttia

4456

  1. "En ole kiinnostunut narsismista vaan tästä hirveästä vimmasta löytää ja rangaista heitä täällä."

    Niin, noh, tämän palstan aihe ny on narsismi, ja ihmiset tulevat keskustelemaan narismista, aihe kiinnostaa varsinkin heitä, joilla on jotain omaa kokemusta aiheeseen liittyen...

    Ihan en ny pidä tätä foorumia ns. psykiatrisena auttamiskanavana...syystä että täällä ny jonkun sanoja lainatakseni pitää osata suodattaa kaikki...

    Toki olet oikeassa, että jos ihmiset voivat niin huonosti etteivät kykene edes arkisista velvoitteistaan, perustarpeistaan huolehtimaan niin apua pitäisi nimenomaan itselle hakea...

    Mutta en välttämättä pitäisi kaikkia jotka haluavat narsisteista täällä keskustella ihan psykiatrisen avun tarpeessa olevina...jonkinlainen "sen narsistin" mollaaminenkin on sallittua ainakin ns. akuuttivaiheessa...

    Laitan tähän linkin...jonka lopuussa puhutaan ns. narsistista selviämisen prosessista...mm. tähän tapaan..

    "Kaikki vaiheet ovat ehdottoman välttämättömiä ja sinulle hyväksi. On pahaksi olla raivoamatta takaisin, olla syyttämättä niitä jotka syyttivät meitä, kieltää, teeskennellä ja pakoilla. Mutta on yhtä pahaksi meille, jos juutumme raivoomme. Pysyväisluontoinen sureminen on oman väärinkohtelumme jatkamista toisella tavoin."

    http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html
  2. "Ännä on fiktiivinen henkilö."

    Noh, minun tarinaani liittyen Ännäksi täällä nimeämälläni henkilöllä on kyllä vastine ihan todellisessakin elämässä...

    Mutta en usko, että tuo minun tuntemani henkilö liittyy mitenkään tuon kauhukakarat3:n tarinaan...
  3. "Ännällä ja hänelllä on vuokrasuhde, jota hovineinen ei kunnioittanut vaan vaati sen kirjallisena mutta siihen oli lisätty 150. Ännä ei suostunut tähän ja hovinainen antoi kuusi päivää aikaa muuttaa talosta. No, eihän se niin mennyt vaan ännnä on siinä kuukausia."

    Niin vielä tekee mieli lisätä tuohon liittyen, kuin myös usein täällä esitettyyn tietoon, että narsisti nimenomaan pyrkii hyötymään naisista...liittyen asumiseen, etsii itselleen majapaikkaa...

    Että minun Ännäksi nimeämä henkilö asuu omassa 70-80 luvulla silloisen perheensä tarpeisiin rakennetussa omakotitalossaan, asui myös silloin kun meillä oli suhde...ja kävi normaalisti töissä ja elätti itsensä työllään...

    Että ko. henkilöllä jota Ännäksi olen täällä nimittänyt ei siten ole minkäänlaista tarvetta huijata naisia asumistarkoituksissa/havitella kenenkään asuntoja...

    Että tuskin kyseessä ny on sama henkilö, josta minä olen puhunut...minusta ny vaan tuntuu, että joku on virheellisesti luullut, että ännä josta olen täällä puhunut olisi myös jonkun hänen tuntema narsistiksi nimeämä henkilö...

    Ja siitä syystä ny olen tahtomattani tullut sotketuksi jonkun toisen tarinaan...siltä osin, että kyseessä olisi sama mies...
  4. "Tuossa piilee suuri vaara, että te yhdessä leimaatte tämän Hoon narististiksi, vaikka voitte olla sitä itsekin. Tänne etenkin sinun laittamat kertomukset otetaan totena lukijoiden silmissä, ilman että sinun väittämäsi narsku on saanut lausua asiaan mitään "

    Minä en ole leimaamassa ketään Hoota narsistiksi yhdessä kenenkään kanssa...

    Ja mitä tulee minun kertomukseeni...se on minun totuuteni siitä miten olen tietyt asiat asiat kokenut omalta kannaltani katsoen suhteestani Ännäksi nimeämääni henkilöön...

    ja uskoisin että toki Ännäksi nimeämäni henkilö voisi kertoa kokonaan toisenlaisen tarinan...mutta tiedä sitten onko hänellä edes sellaista tarvetta, kun olin ny vain ns. yksi nainen monien joukossa enkä merkinnyt hänelle ihmisenä mitään...kuhan olin olemassa hänelle hetken hänen seksuualisia tarpeitaan varten...en usko naristien erityisesti kaipaavan esineitään jälkeenpäin...

    että uskoisin hänen jättäneen minut suht kepeästi taakseen siltä osin, että hänellä oli muitakin naisia...joiden kanssa nuokin tarpeet tulivat tyydyteiksi kuin myös sitten ns. normaalisti seurustelemaan kykenevän miehenä esiintymisen tarpeet...

    Kun suhteemme on virallisesti päättynyt parisen vuotta sitten, ja käsittääkseni tosiaankin minun Ännäksi täälllä nimeämäni henkilö ny seurustelee vakavissaan sen "nuoruudenrakkautensa" kanssa...

    eikä minulla ole mitään tarvetta sekaantua siihen asiaan sen kummemmin...mitä ny itsekseni toivon tuon naisen vuoksi, jopa että olisin väärässä Ännäni suhteen...ja että tuo suhde onnistuisi, ettei niitä uusia uhreja ainakaan hänen toimestaan enää tulisi...

    Tämä täällä oloni ny liittyy vaan tähän asian/narsismin ymmärtämiseen...joka taas on lisännyt paljon tietämystäni ihmisenä olemisesta ja myös itseeni liittyvästä problematiikasta...jonkin sortin narsistiksi olen tunnustautunut itsekkin...
  5. "että tuo Hovinainen toisiaan toimitti yhdelle teistä valvojista jotain valheellista materiaalia kostoksi sille miehelle joka hänet dumppasi. Eikös se ollut jonkun valvojan exä "

    Jo ny minua tarkoitat...
    niin en ole tällä palstalla minkään sortin valvoja ja kuten ylempänä totesin, en usko, että kyseessä on se henkilö jota minä olen täällä nimittänyt Ännäksi tai että tuo hovinainen olisi Ännäni nyksä

    Minulla ei ole mitään osaa eikä arpaa tähän tarinaan/näihin asioihin/henkilöihin liittyen...kuhan ny ihmettelen miksi ylipäätään joku ny haluaa ikäänkuin edelleen sotkea minua tuohon juttuun...
  6. " Minä pystyn koska tahansa todistamaan hovineisen jutut valheiksi."

    Niin toisaalla jo otit minutkin /yhteenlaskututoimituksen mukaan tuohon hovinaiseen liittyen...

    Tässä puhut ännästä...nimitys jota minä olen käyttänyt tarinoissani yhdestä ihmisestä, jonka tuntemisen perusteella olen tänne palstalle tullut...eihän tuo Ännä nimitys ny toki ole mikään minun yksityisoikeuteni, että saa sitä muutkin käyttää...

    Mutta tähän liittyen...tähdennän vielä tässäkin kohtaa...että tuossa sinun tarinassasi olevan ännän, hovinaisen kuin sinunkaan, joka ilmeisesti olet tässä kertomassasi ännäsi eksänä...

    niin mainittuihin henkilöhin ja kuvamiisi tapahtumiin liittyen ei minulla/yhteenlaskuna kirjoittavalla ihmisellä ole mitään osaa ei arpaa, en tiedä/tunne noita henkilöitä...
  7. "Minulle jäi sellainen kuva aloittajan jutuista että kaikki oli keksittyä, nimen ja kaupungin etukirjaimia myöden "

    Niin, minäkin luulen niin, mutta en ymmärrä miksi minä ny ylipäätään yhtäkisti tulin sotketuksi tuohon juttuun...

    Siitä olen varma etten tunne kyseisen tarinan henkilöitä hovinaista/hänen Hootaan ollenkaan...sellaisina kuin he ovat tulleet minulle esitellyiksi... eivät liity minuun ollenkaan, vaikka joku tällä ny yrittikin ny uskotella minulle että luulisin ko. hovinaisen olevan Ännäni nyksä...

    En tiedä, tämä netti/aihe/narsismipalsta ja ihmisen mieli saa luulemaan kaikenlaista ehkä tarinoiden samankaltaisuudesta johtuen...harhainen mieli alkaa sijoittamaan joko itseään tai sitä narsistiaan jopa toisten tarinoihin...

    Että pidän tätä episodia johon joku halusi minut sotkea ny hyvin kummallisena, enkä tiedä miten siihen suhtautuisin...
  8. "Häpeän aiheuttamisen yrittäminen paljastaa oikean narsistin."

    Niin ymmärrän pointtisi, lisättynä sillä tiedolla että narsisti mieluusti sysää sen oman häpeänsäkin toisen kannettavaksi...

    Mutta mitä tuohon tulee...

    "Maallikkodiagnosointia vastustan. Se on nyt muuta varten kuin kenenkään "auttamiseksi".

    Niin uskoisin, että suurin osa täällä kirjoittajista keskustelee sen maallikkodiagnoosin perusteella...narsistikaan tuskin kertoo vaikka hänellä jonkinlainen diagnoosi olisikin...ja harva kenenkään terveystietoihin/diagnooseja pääsee katselemaan ...

    En ny näe siinä mitään niin kauhean väärää jos keskustelu rajoittuu vain tänne, ja anoonyymiys säilyy sillä tavalla , ettei ketään oikeaa ihmistä ihan nimellä tai muuten tunnistettavasti nimetä täällä narsistiksi...

    Sellaista en pidä hyväksyttävänä, että sillä maallikkodiagnoosilla asiaa huudeltaisiin ympäri kyliä/kerrottaisiin narsistin kanssa tekemisissä oleville ihmisille...saati nimiteltäisiin itselle täysin tuntemattomia ihmisiä narsisteiksi...

    Kun se narsistisuus, tulee ilmenee vasta vuorovaikutuksessa...tavallaan pitää olla se vastakappale/toinen ihminen joka kokee sen toisen ihmisen käyttätymisen/puheet yms. ongelmallisiksi...on/on ollut vuorovaikutuksessa siihen narsistiin...

    Jos se narsisti ei koskaan ottaisi mitään kontaktia toiseen ihmiseen niin tuskin siitä mitään haittaa kenellekkään olisi...en usko sellaiseen että se näkyisi päällepäin...

    "Maallikkodiagnosointia vastustan. Se on nyt muuta varten kuin kenenkään "auttamiseksi"

    Niin, tuo on vähän kakspiippuinen juttu...itsekin ny olen tehnyt ns. maallikkodiagnoosin tuntemastani ihmisestä...

    periaatteessa ajattelen asiaa siltäkin kannalta, että ainakin minä jollain tavalla tarvitsen asioille/tapahtuneelle/toisen kummalliselle käytökselle jonkinlaisen selityksen...

    Voidakseni pohtia asiaa oman itseni kannalta mitä "se kaikki" pitää sisällään ja miten "se kaikki" on vaikutti minuun...En koe että ainakaan minä mitenkään voisin/kykenisin "auttamaan" narsistia...

    Noh, kukin ajattelee tavallaan, mutta uskoisin ettei naristeja kovin helposti päästä edes diagnosoimaan, eivät he hakeudu hoitoon, kun omasta mielestään heissä ei ole mitään vikaa...että monet arviotkin määristä ovat vain arvioita...
  9. "Onko ihminen vapaa kaikista ulkoapäin tulevista loukkausyrityksistä sitten, kun on käsitellyt sen tietyn tapahtuman (esimerkiksi narsistiseksi mieltämänsä suhteen) elämässään?"

    Noh, vastaan tähän ettei ole vapaa...kaikki me ihmiset koemme narsistisia loukkauksia/suutumme kun asiat eivät suju niinkuin olemme ajatelleet...

    Eri asia sitten miten niihin reagoimme, että tavallaan sen reagointitavan suhteen meillä on valinnan vapaus...

    Tässä ny linkki mitä ny yritin tällä selittää...

    http://www.kysy.fi/kysymys/mita-tarkoittaa-narsistinen-loukkaus-miten-se-maaritellaan-ja-selitetaan
  10. Jotensakin hassua kun joku näitä vanhoja ketjuja nostaa niin joutuusamalla lukemaan omiakin kirjoituksiaan...ja huomaa että tässäkin ketjussa sitte rönsyiltiin ja aloittajan aihe vaihtui muuksi, johon ny sitten palasit...

    Mitä ny tuohon tulee...

    "Narisistin käyttämä henkinen väkivalta rikkoo uhrin ja tekee hänestä haavoittuan, mutta ei tee hänestä narsistin kaltaista."

    Niin en usko minäkään siihen että uhrista tulisi ns. paksunahkainen narsisti...eikä Vakninkaan niin tarkoittanut, en ny jaksaa kaivaa linkkiä missä asia mainitaan, mutta tavallaan suhde narsisistiin pakottaa uhrinkin muodostamaan itselleen jonkinlaisen väärän minän...ja ajattelisin, että jos uhri jää katkeruuteen ja kaunaan, seuraa sen narsistinsa elämää vaikka on eroon päässyt, haukkuu ja mitätöi jopa seuraavia uhreja niin kyllä hän mielestäni vaikuttaa omineen narsistin tapoja...

    Mutta edelleenkään en ole tuota kirjaa lukenut, että toivotaan että ehkä jos ja kun joku on lukenut, viitsisi paremmin kommentoida tuota kirjaa...

    kun tuossa kun luin tätä ketjua niin aloittajakin tyytyi enimmäkseen vain väittelemään kanssani tyyliin "Kirja ei siis ole tuota, mitä väität, joten eikun lukemaan vaan".ettei Salomaa tarkoittanut sitä millaisen kuvan Salomaan kirjasta olin itse esittelytekstin muodostanut...

    eikä sen kummemmin sitten vaivautunut kertomaan mitä tuo Salomaa hänen mielestään tuolla kirjalla sitten halusi tuoda julki narsismiin liittyen...

    Mutta joo...varmaan lukemisen arvoinen kirja tuokin, pitänee yrittää muistaa seuraavalla kirjastokäynnillä...
  11. "Kuka haluaa tulla tunteissaan tapetuksi tai haluaako olla itse syyllinen toisen tunteiden kuolemaan?"

    Ihan en ny ymmärrä mitä tarkoitat tunteiden kuolemisella/tappamisella...

    Itseäni liittyen voisin ajatella, että tunteisiin, liittyvä problematiikkani on peräisin jo lapsuudestani, jolloin kaiketi olin ymmärtäväni ettei varsinkaan negatiivisia tunteita ole lupa, niitä ei voi eikä saa ilmaista/näyttää... niistä seuraa vaikeuksia...

    Tuolla samalla mallilla menin avioliitossanikin vaikeuksien tultua...mutta ajattelisin etteivät ne tunteet mihinkään kuole, net vaan ikäänkuin varastoivat kehoon/mieleen ja ilmoittavat olemassaolostaan esim. kipeinä hartoina...

    Aikas paljon olen yrittänyt avioliittoni jälkeen yrittänyt löytää ihan tietoisestikin itsestäni ikäänkuin noita tukahdettuja tunteita erilaisilla harjoitteillakin...jopa se vihakin on ruvennut löytymään keinolla jonka mainitsinkin jossain agressio ketjussa...

    Toki jonkinlaista ongelmaa on ollut positiivisten tunteidenkin kokemisessa, kun tavallaan taustalla on vaikuttanut ns. pelko siitä, ettei tää mukavuus kauaa kestä...sanalaskussakin jo sanotaan itku pitkästä ilosta...

    Toki tunteet vaihtelevat ja muuttavat muotoaan...esim. lakkaa "sillä tavalla" rakastamasta...mutta esim. ent. aviopuolisooni liittyen...onhan minulla positiivisiksi tulkittavia tunteita häntäkin kohtaan...

    Ja kyllä ns. pahatkin ihmiset herättävät tunteita, harva pystyy olemaan täysin välinpitämätön ja jonkin verran kykenen lukemani perusteella tuntemaan myötätuntoa jopa narsisteja kohtaan...
  12. -Et voi koskaan tulla siksi mikä sisimmässäsi olet, ellet uskalla kolmea asiaa: olla väärässä, eksyä ja tulla hylätyksi.-

    Edelliseen lisäten...

    http://www.youtube.com/watch?v=1N9kacZ1pjw
  13. "Valehtelee tosiaan valheen päälle, "

    Niin, ovatko ne aina valheita, valehteleeko narsisti aina tietoisesti/tahallisesti...ehkä silloin kun joku uhkaa hänen tarpeitaan...

    Mutta muulloin, kyse saattaa olla tästä...

    "Valehtelen sinulle päin naamaa ilmeenkään värähtämättä, etkä voi sille yhtään mitään. Itse asiassa valheeni eivät ole valheita. Ne ovat totuus, minun totuuteni.

    Rakentelen faktoja, tuotan illuusioita, esittelen niitä, ja siten luon oman todellisuuteni. Se on epävakaa tapa olla olemassa, ja niinpä valitsen illuusioihini huolella tarpeeksi tosiseikkoja, jotta ne olisivat uskottavia. Ja testaan koko ajan niiden uskottavuutta muiden ihmisten reaktioiden avulla. Onneksi minun todelliset ominaisuuteni ja saavutukseni ovat tarpeeksi runsaita ruokkimaan minun illuusioitani lähes loputtomiin. Ja moderni yhteiskunta, siunattu/kirottu moderni yhteiskunta, arvostaa eniten sitä mitä teen parhaiten, ja siten toimii minun rikostoverinani. Jopa minäkin katoan omiin illuusioihini, niiden taian houkuttelemana."

    voiko narsistia syyttää valehtelusta silloin kun hän omasta mielestään puhuu totta, uskoo itsekin keksimiinsä juttuihin...ne ovat hänen totuutensa/hänen maailmassaan totta...

    Valehtelimisen lisäksi puhuisin vääristyneestä omakuvasta ja vääristyneestä todellisuudentajusta itsensä/oman elämänsä suhteen...

    Ja kuten tiedetään narsisti luulee,
    että muutkin ihmiset ovat samanlaisia kuin hän,

    "Niinpä minä vakuutan että sillä mitä teen, ei ole mitään väliä eikä se eroa siitä mitä muut tekevät, ja näin luon illuusion siitä että en luo illuusioita. Siksi en tunnista itseäni yhtään paremmin kuin sinä. En uskaltaisi. Minä tarvitsen taian. Samasta syystä en pysty myöskään tunnistamaan muita jotka käyttäytyvät samoin kuin minä. Itse asiassa he joskus värväävät minut ihailijakerhoihinsa. Niin kauan kuin ruokimme toisiamme, mitä väliä sillä on? Se vain vahvistaa omat illuusioni illuusioistani: että en ole erilainen kuin useimmat muut, vain hiukan parempi.

    Mutta minä olen erilainen ja me molemmat tiedämme sen. Tässä on syy minun vihamielisyyteeni. Minä revin sinua siksi että todellisuudessa kadehdin sinua koska olen erilainen. Sillä kummittelevalla tasolla jolla näen illuusioni siksi mitä ne ovat, illuusio sinun luomastasi illuusiosta sisälläni romahtaa ja jättää minut epätoivoon, sekaannukseen, paniikkiin, eristäytymiseen ja kateuteen. Sinä ja kaikki muut syytätte minua kaikenlaisista kauheista asioista.

    Olen täysin hämmentynyt ja tietämätön. En ole tehnyt mitään väärää. Tämä epäoikeudenmukaisuus on liian suuri. Se vain pahentaa minun sekaannustani. Vai onko tämäkin vain toinen illuusio?"

    http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Alkusana.html
  14. "kannattanee lukea myös ylemät kirjoitukset joa aikoo kommentoida ;)"

    Noh, en ny kommentoi sen kummemmin tuota narsistin sielua jonka olen lukenut useampaankin kertaan ymmärtääkseni lukemani, mutta jostain ny kumpusi joskus lukemani/olisko Hellstenin mietelause mieleen...liittyen juurkin noihin ylempiin kirjoituksiisi...

    -Et voi koskaan tulla siksi mikä sisimmässäsi olet, ellet uskalla kolmea asiaa: olla väärässä, eksyä ja tulla hylätyksi.-
  15. "Sininutulta terveisiä."

    juu kiitosta vaan terveisistä,

    palstatuttavuutemme perusteella minun mielestäni Sininuttu vaikutti oikein ihanalta ihmiseltä mieheksi...
  16. Elisaketun lauseeseen
    "Tänä päivänä halutaan muuttaa tuo ihanne "sairaasta terveeksi"

    vastasinkin jo aiemmin tähän tapaan...

    "Että kyllä minä pidän itseäni kaikesta huolimatta suht terveenä ihmisenä...vaikka päässäni liikkuukin tämmösiä ajatuksia mm. itsestäni joita tässä sanoiksi puen...liittyeen juurkin itsetuntemukseen joka on itsetunnon perusta.."

    Mutta vielä tekee tuohon sairaasta terveeksi teemaan liittyen kopoida tekstiä erään tilaamani kirjan taka kannesta...jonka avasin kääreistä hetki sitten...

    kirjan on kirjoittanut Sirkka Santapukki ja kirjan nimi on oivallus...sisältöön en ole vielä ehtiä tutustua...

    Mutta taka kannessa jo on aiheeseen liittyen osuvaa tekstiä...

    "Epämukavat tunteet ja oireet muutosten keskellä ovat normaaleja reaktioita ja elimistön pyrkimys viestiä omien valintojen ja arvojen vaalimisen tärkeydestä.

    Se, miten ajattelet, luo elämäsi.Onnellisuus, terveys ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä omien valintojemme kanssa. Vääränlainen auktoriteettiusko ja odotukset parhaan tiedon löytymisestä itsemme ulkopuolelta siirtävät oman elämämme asiantuntemuksen meiltä pois. Surullista, sillä luovumme silloin itsestään vastuun ottamisen synnyttämästä voimasta, joka antaa meille toivon."

    http://www.adlibris.com/fi/searchresult.aspx?search=quickfirstpage&quickvalue=sirkka santapukki&title=sirkka santapukki&fromproduct=False

    halusin vain tällä tähdentää edelleen tuota ajatustani että on terveyttä tuntea itsensä myös heikkoutens...

    Mutta ny kone kiinni ja suolapalan, punaviinin, kynttilöiden ja tunnelmallisen musiikin pariin...perjantaita...
  17. "Peiliin katsominen tekee kipeää, mutta en ole vielä kenenkään sille tielle lähteneen satuttaneen itseään - päinvastoin."

    Niin tuosta peiliin katsomisesta tulee mieleen parikin juttua liittyen avioliittoni päätösvaiheisiin...että jotenkin sitä pitäisi tosiaan osata itseään ikäänkuin kauempaa ulkopuolisin/toisen ihmisen silmin...

    Ensimmäisen kerran tosiaan peilikuvani hyppäsi silmilleni kun tilanteesta tietoinen naapurini keskustelun lomassa heitti minulle kysymyksen..."oletko koskaan ajatellut että voit päästä hengestäsi tuossa leikissä?" mainiten myös että muutkin naapurit ovat huolissaan...

    toinen juttu liittyy yhteen tilanteeseen jossa olin valvonut koko yön humalaisen puolisoni vuoksi ja hän aamun pikkutunneilla keksi kaataa päälleni kannullisen kylmää vettä ja otti vielä minusta valokuvan...

    Noh, silloin vielä valokuvat lähettettiin kehitettäväksi ja kuvat saapui joskus viikkojen perästä, olin ikäänkuin jo unohtanut asian, kun tuo kuva itsestäni tuli muiden kuvien joukossa...

    minun oli tosi vaikea katsoa sitä, olisin halunnut että kuvassa olisi ollut joku muu ihminen kuin minä...kuva on vieläkin jossain, en ole sitä vuosiin katsonut, mutta eroni jälkeen katselin sitä useinkin ja päätin ettei koskaan enää...

    Että kokemukseni mukaan sitä pitäisi osata katsoa itseään ikäänkuin ulkopuolisen silmin...itseen liittyen voi olla hyvinkin sokea...

    Mitä ännä suhteeseeni tulee...

    niin se taas oli jotenkin sen tyyppistä, että minusta tuntui että minua yritettiin muuttaa sanoin ja teoin joksi muuksi kuin mitä olin ja saada minut itsenikin uskomaan että olen "sellainen" nainen...
  18. Näihin työkuvioihin liittyen, en ole koskaan kokenut että tuosta minun läheisriippuvaisuudestani olisi ollut haittaa työyhteisössä muille työtovereille...

    Ennemminkin pitäisin sitä juurikin nimensä mukaisesti lähisuhteitten ongelmana...kun taas työkaverien kanssa ollaan tekemisissä vain töissä, ja vuorotyöhön liittyen, hekin saattavat vaihtua päivittäin...saattaa mennä viikkojakin ettei jotain tiettyä työkaveria näe ollenkaan, vaikka samassa työpaikassa ollaankin...
  19. "Ensinnäkin tuo läheisriippuvuuden synty ei välttämättä koske pelkästään alkoholistiperheitä. Se on seurausta näkyvien asioiden tietoiselle ja tiedostomattomalle peittelylle ja ilmiötä tapahtuu muissakin ongelmia salaavissa yhteisöissä kuin alkoholistiperheissä."

    Niin tyydyn ny tässä kohtaa vastaamaan lähestulkoon pelkästään lainatulla tekstillä, millaisena minä näin itseni silloin itseni avioliittoni loppuvaiheissa, mutta tuohon alun lainaukseesi liittyen johdannoksi/vastaukseksi tämä...

    "Läheisriippuvuus on sairaus tai sairauden kaltainen tila, joka syntyy kun ihminen elää hyvin voimakkaan ilmiön läheisyydessä eikä kykene käsittelemään tätä ilmiötä persoonallisuudessaan vaan sopeutuu sen olemassa oloon"

    "Mietin että mikä läheisriippuvuudessa tekee siitä sen mittarina haitallisen ongelman?"

    ja tuohon vastaukseksi tämä...

    "Läheisriippuvainen imee itseensä toisten murheet, ahdistuu toisten tunteista.
    Hän on osallisena esim. perheen syyllistämis- tai syyllistymispelissä, hyvin usein syyllistyjän roolissa. Koko perhe tai työyhteisö sairastuu peliin esim. syyttäen, valtaa käyttäen, olemalla marttyyri. Ominaista on tarve tulla hyväksytyksi ja ainainen tarve miellyttää muita itsensä kustannuksella unohtaen omat tarpeet ja tunteet. Läheisriippuvainen toimiikin ulkoapäin ohjautuvasti ja miettii koko ajan mitä muut hänestä ajattelevat. Hän on kadottanut kosketuksen itseensä, koska hän elää toisten tarpeista, hän ei löydä omia rajojaan. Hänen minuutensa on kateissa. Hän ei kykene ajattelemaan, mitä haluaa elämältä ja mitkä ovat hänen omat tarpeet. Elämä jää elämättä."

    ja tässä taustalla vaikuttavia syitä...

    "Taustalla voi olla esimerkiksi ns. kiltin syndrooma. Lapsuudessa on pitänyt olla kiltti ja vaatimaton, tunteita ei ole voinut näyttää, ei kielteisiä eikä myönteisiä. Perhekuviossa on pitänyt unohtaa itsensä ja tarpeensa. Läheisriippuvaiselle on ominaista jatkuva alemmuuden ja riittämättömyyden tunne. Mikään ei riitä. Usein hän arvottaa tekemisiään suorittamisen kautta ja on kova vaatija itselleen.
    Läheisriippuvaiselle ovat tuttuja vieraita energiaa sitovat tunteet kuten syyllisyys, häpeä, pelko ja ahdistus. Ne kumpuavat jatkuvasta tarpeesta onnistua muiden silmissä. Läheisriippuvainen ei salli epäonnistumisia itselle. Hän kokee olevansa huono ihmisenä, jos hän tekee virheen. Pahimmillaan omien tarpeiden ja tunteiden kieltäminen ajaa läheisriippuvaisen kätketyn vihan verkkoon, jolloin viha kääntyy itseen."

    ja tässä se mihin pyritään...

    "Läheisriippuvuudesta voi toipua ja sen kanssa voi oppia elämään. Alku eheytymiselle lähtee oman pahoinvoinnin tunnistamisesta, siihen voidaan tarvita ulkopuolisen apua. On opittava tiedostamaan ja tunnistamaan tunteensa. Ensiksi on hyväksyttävä itsensä kaikkine tunteineen ja tarpeineen, hyvine ja huonoine puolineen. On alettava olemaan rehellinen omille tunteilleen. Täytyy ymmärtää, että itseään ei voi kohdella kaltoin miellyttämällä muita. Itseään on arvostettava ja rakastettava, vain sitä tietä oppii aidosti arvostamaan ja rakastamaan myös muita. Täten energiaa sitovat tunteet kuten viha, syyllisyys ja häpeä kääntyvät energiaa vapauttaviksi tunteiksi kuten toivoksi, kiitollisuudeksi ja anteeksiannoksi. Ennen kaikkea sisäiseksi rauhaksi ja sopusoinnuksi itsensä kanssa"

    http://www.laheisriippuvaiset.com/laheisriippuvuus.php

    tämä kaikki/läheisriippuvaisen teema tosiaan liittyy ny lapsuuteni ja parikymmentä vuotta kestäneeseen avioliittoon vähitellen alkoholisoituvan puolison kumppanina...

    Tuo Ännä suhteeni sitten...toi myös lisäksi tuon ohutnahkaisen narsistin teeman...että päällimmäiseksi siitä jäi pohdittavaksi sellainen asia kuin ettenkö minä osaa elää ollenkaan ns. normaalien ihmisten kanssa...

    tarvitsenko minä lähisuhteissa jatkuvasti jotain jännitystä/tavallisuudesta poikkevaa/erityistä pohtimista siihen toiseen ihmiseen liittyen kokeakseni olevani energinen/elossa...

    Mitä tuohon tulee...

    "Tänä päivänä halutaan muuttaa tuo ihanne "sairaasta terveeksi".

    Niin pitäydyn mieluusti ajatuksessa ettei terveys tarkoita sairauden puuttumista varsinkaan jos puhutaan ns. ihmisenä olemisen ongelmista...

    Että kyllä minä pidän itseäni kaikesta huolimatta suht terveenä ihmisenä...vaikka päässäni liikkuukin tämmösiä ajatuksia mm. itsestäni joita tässä sanoiksi puen...liittyeen juurkin itsetuntemukseen joka on itsetunnon perusta...

    "Itsetuntemus on eri asia kuin itsetunto. Se on tietoista toimintaa ja tarkoittaa oppimista, kehittymistä ja oivaltamista. Se on ymmärrystä, joka auttaa näkemään oman itsen ja elämän sidonnaisuuksia, syitä, seurauksia ja yhteyksiä sekä huomioimaan niin itseä kuin toisiakin."

    http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo/mina/itsetunto/itsetuntemus_ja_itsetunto

    Että tässä ny otsikon mukaan tuli myös jaettua tietoa läheisriippuvuudesta, joka tosiaan on muutakin kuin olla alkoholistin puolisona...
  20. "Läheisriippuvuutta voi epäillä silloin, kun on kotona ollut vanhemmalla / vanhemmilla alkoholiongelma."

    Niin itse kuulun tuohon ryhmään, vaikka en ny 16 vuotiaana vielä tiennyt, että pari vuotta vanhempi puolisoni alkoholisoituu siinä määrin, kuten ajan saatossa kävi...mutta olihan ne merkit silloin jo näkyvissä...

    "Oman puolison tai ystävän tai muun perheenjäsenen auttamisyritykset ovat aivan loogista ja normaalia toimintaa."

    Niin tosiaan on olemassa luonnollista normaalin ihmisen huolenpitoa/auttamisyritystä alkoholisteihin liittyen, mutta eri asia on sitten, miksi jää suhteeseen jos siihen liittyy itseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja itse voi huonosti ja esim. ei kykene näkemään puolison auttamis/paranemisvimmassaan lastensa hätää...

    Että millainen ihminen sitten on kysymyksessä niissä tapauksissa...joka antaa ns. talloa kasvoilleen vuodesta toiseen, nousematta ylös lattialta...

    Ei sekään normaalin ihmisen toimintaa enää ole...

    noh, jossain vaiheessa minäkin kyllä sitten luovutin, oli ikäänkuin pakko valita joko minä/lasten tulevaisuus tai juova puolisoni...

    Tuokin tapahtui ikäänkuin vsta kolmannella kerralla, kahdesti minä palasin, uskoen raitistumisyrityksiin antabuksen avulla, kahdesti sekin ihon alle laitettiin, ensimmäisellä kerralla kertaa haava ei parantunut, kapselit tuli ulos, toisella kerralla poisti sen itse...

    toki tuohon lähtöni jälkeiseen aikaan liittyi myös ns. hoitojaksolle meno, verkostokokouksessakin kävin, vaikka erossa asuttiinkin, mutta uskoisin ettei silloinkaan ihan ollut kyse varsinaisesta raitistumisesta vaan yritys jälleen kerran saada minut palaamaan...

    noh, tuosta on aikaa jo reilusti yli 10 vuotta, ent. puolisoni juo yhä...mutta välit minuun ja lapsiin ny ovat kaiketi niin hyvät kuin ne voi tuollaisessa tapauksessa olla...ja minun ja lasten kannalta toki satojen kilometrien välimatkakin antaa tietynlaisen etäisyyden asiaan, ei ihan joka päivä ajatuksissa saati näkyvissä ole...

    tämä ny tähän alkoholismin läheisenä olemiseen...ja vaikka itse olen läheisriippuvainen/ohunahkainen narsisti mikä lie...niin ei se toki tarkoita että kaikki alkoholistin puolisot olisivat sellaisia...

    Mielestäni jokainen ihminen on itse itsensä ja oman elämänsä paras asiantuntija...minäkin pidän kuitenkin itseäni suht tavallisena ihmisenä kaikesta huolimatta...
    21. 219 / 223
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt