sinuhe-3

Vapaa kuvaus

Aloituksia

9

Kommenttia

307

  1. Aina kun liikutaan tieteen ulkopuolella ja muodostetaan voimakkaita mielipiteitä niistä asioista, joita sitten totenakin pidetään, voitaisiin puhua uskonnosta tai ainakin uskomuksista. Mielestäni ihmisen oma kokemusmaailma määrittelee hyvin pitkälle näitä uskomuksia, ja melkeinpä kaikilla on niitä. Myös skeptikoilla.

    Tuolla toisessa ketjussa joku kommentoi, että tietoisuutta ei ole fyysisten aivojen ulkopuolella. Tällaista lähtökohtaista oletusta kutsutaan tieteessä nollahypoteesiksi. Mutta sen totena pitämistä kutustaan uskomukseksi. Sama pätee moneen muuhunkin kiistanalaiseen aihepiiriin. Joten kyllä voisi sanoa että ihmiskunta on vielä monessakin mielessä "uskonto". Jos tätä hait?
  2. "Heikki ”Harha” Nevala kertoo miten Uri Geller ilmaantui erääseen taikurikongressiin hakemaan palkintoa."

    Jospa Uri Geller ei tiennyt, että kyseinen palkinto oli tarkoitettu vain illuusioon perustuvalle taikuudelle? Sana taikuus (Magic) ei itsessään ota kantaa onko se illuusioon perustuvaa vai yliluonnollisuuteen perustuvaa taikuutta.
  3. "Päin vastoin. Olisi vaikea kuvitella, että universumin eri osissa vallitsisivat erilaiset luonnonlait. "

    Entäs jos humanoidit tulevatkin eri universumista, kuten Allen Hynekin jo aikoinaan spekuloi?
  4. "Ei ole tietoisuutta fyysisten aivojen ulkopuolella, vai voitko osoittaa, että olisi?"

    En tiennytkään että nollahypoteesit voivat muuttua itsestään tieteellisiksi paradigmoiksi. :)
  5. "Tieteessä todistustaakka on sillä joka esittää positiivisen väitteen."

    Ei pelkästään sillä.

    Itse kannatan Carl Popperinkin kannattamaa tieteenfilosofian näkökulmaa, jonka mukaan mitään teoriaa tai faktaa ei voida todistaa lopullisesti oikeaksi (Fallibilismia). Teorian tieteellisyys määräytyy sen perusteella miten hyvin se on falsifioitavissa.

    "Falsifikaatiokriteeri ei voi käsitellä olemassaoloväitteitä sellaisenaan, koska emme voi millään tavoin todistaa, että jokin asia ei olisi. Siksi olemassaoloa ei oleteta ennen kuin olemassaolemattomuus falsifioidaan."
    -Wikipedia

    Ufologiaan sovellettuna tämä tarkoittaisi sitä, että ensin pitäisi pyrkiä falsifioimaan teoria/väite siitä, että ET ei vieraile täällä, jonka jälkeen voidaan miettiä vasta ET-hypoteesia. Tuollainen olemassa olemattomuus -väite on tietysti erittäin huonosti falsifioitavissa, joten siinä ei ole mitään tieteellistä rajapintaa mistä edes keskustella. Näin ollen sekä ETH että päinvastainen hypoteesi on melkolailla yhtä huonosti falsifioitavissa. Mutta se mikä tästä tekee hienoa, on se, että ne ovat myöskin väitteinä yhteismitallisia eli samalla viivalla.
  6. No jos höylä kerran heitetään nurkkaan, niin silloinhan se sota meni oikeasti niin, että sitä alientekniikkaa oli käytössä myös liittoutuneilla. Eikös Einstein, Oppenheimer ja kumppanit saaneet suoraan kaaliinsa niitä alienideoita tiedostamattaan? Lisäksi puolet ihmisistähän on tähtilapsia, muualta inkarnoituneita sieluja, joten oikeastaan koko sota käytiin humisten kesken.

    Piru vaan kun pitää näyttäytyä ihmisten ilmoilla niin ei kehtaisi mitään risupartaa kasvatella. :)
  7. Jos alientekniikkaa olisi ollut tarjolla, niin sen hyödyntäminen vaatisi kai jossain määrin sen tekniikan ymmärrystä. Lisäksi se vaatisi myös materiaalien, valmistustekniikan ja työkalujen kehittämistä.

    Se mitä yritän sanoa on, että mahdollinen alientekniikka ei ehkä ollut sellaisenaan sovellettavissa vaan sitä piti liimata olemassa olevan osaamisen ja tekniikan päälle. Silloin tekniset harppaukset olivat ehkäpä mitättömiä verrattuna siihen tasoon joka tuhansia vuosia meitä edellä olevilla sivilisaatioilla voisi olla.

    Tosin sodassa käytetty ufotekniikka taitaa kadota occamin partahöylällä.
    8. 16 / 16
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt