Vapaa kuvaus

Aloituksia

6

Kommenttia

832

  1. Jaa, minä taas luulisin, että jokaisella ajalla on omat ilmiönsä ja omat käyttäytymismallinsa. Muotti, jonka avulla sulautuu joukkoon ja voiton (huomion) vie se, joka parhaiten hanskaa ajan hengen.

    50-luvulla piti olla niin tekopirteitä ja simpsakoita
    60-luvulla aluksi tötteröhuulisiä ilmeettömiä sutturoita - ja loppupuolella käännettiin kengänkärjet sisäänpäin, silmät ymmyrkäiseksi, sormi suuhun ja yritettiin näyttää mahdollisimman idiootilta
    70-luvulla avoimilta rohkeilta upeilta hymyileviltä maailmankansalaisilta
    ja niin edelleen ja niin edelleen
    Jos nyt pitää sitten näyttää vaikeastilähestyttävältä aggressiiviselta 'parasta-ku-katoaisit'-ilme naamalla. niin ehkä taas jonkun ajan kuluttua näytetään joltain muulta.
    Väittäisin että se on vain laumakäyttäytymistä.
    nimim. Hymyillään kun kohdataan - ilman sen kummempia ajatuksia
  2. No kyllä se varmaan siitä, jos motivaatiot riittää, ja tunnet oman arvosi.
    Esimieskin on usein vähän 'puun ja kuoren välissä', ja jos ei itsekään ihan ymmärrä moisen kuvion perimmäistä tarkoitusta, saattaa ottaa alaistensa tuskan henkilökohtaisena arvosteluna (ja jos ei vaikka itsekään tykkää koko ideasta, ei tietysti voi asettaa sitä kyseenalaiseksi, koska käsky on tullut ylempää).
    Äh, luulisin, että nämä on niitä juttuja, mitä jokaisessa työpaikassa tavalla tai toisella kohtaa. Hyvältä kuullostanut idea voi kääntyä ihan päättömäksi. Asioita ei ehkä tarvii ottaa niin henkilökohtaisesti (ennen kuin tullaan sormella osoittamaan).
    Toisaalta, tässä tulee tilaisuus heittää kritiikkiä 'asiakkaan suulla'. Tuskin itse kritisoisit myymiäsi tuotteita/hintaa/mikämättää, mutta jos se tulee asiakkaalta, sillä on ihan toisenlaista painoarvoa.
    Toivottavasti et ajattele, että puolustelen tätä jotenkin, Yritän vain tsempata sinua, että koita kestää pystyssä päin ja hymyssä suin, tämä on äkkiä ohi ja seuraava 'hyväjuttu' voi olla vielä äklömpi.