Bossu

Vapaa kuvaus

Aloituksia

22

Kommenttia

3525

  1. Eipä sitä eroa osaa tarkkaan sanoa, etenkin kun purjealaa on tulossa 240 neliötä. Sluupissa täytyy vinssien, maston jne. olla järeämpiä. Sluupissa on enemmän riippuvainen joko miehistön koosta tai sitten modernista tekniikasta purjeiden käsittelyssä, sillä jotain yli sadan neliön isopurjetta ei ihan kevyesti lasketa ja nosteta. Hiukkasen pienemmän purjeen käsittely voi onnistua yksinkertaisemmalla systeemillä, joka tasaa kustannuksia. Mutta paljon riippuu siitä, mihin on tarkoitus veneellä suunnata. Sen täytyy määrätä rikin malli, jos ei nyt ihan viimeisiä pennosia venytetä, kun laitetaan mastoja tilaukseen, ja oteta sitä, mikä halvimmalla saadaan.
  2. Työmäärä vastannee ainakin 7 omakotitalon rakentamista, joten kyseessä ei ole mikään pikku projekti. Mainitsit veneestä tulevan pitkäkölinen. Se asettaa heti rajoituksia luovimiskyvylle, sillä pitkä köli sortaa enemmän kuin syvä eväköli. Kuunari on ehdotetuista rikeistä huonoin luovilla, sluuppi paras. Mutta kun runko ei ole paras luovija kölin takia, niin sluupin etu pienenee. Ei ole kauheasti hyötyä, jos saa keulan osoittamaan ylemmäs, jos kuitenkin runko ei pysty tätä etua hyödyntämään. Näin ollen ketsikin voisi olla mahdollinen. Purjeala on todella iso, joten ketsin purjeiden jakaminen pienempiin osiinkin voi olla edullista. Paljon riippuu kuitenkin siitä, missä on tarkoitus purjehtia. Jos on tarkoitus luovia paljon saaristossa, niin sitten kannattaa vielä harkita köliratkaisua uudestaan. Muutoin jos ajellaan avotuulissa maailman merillä, ei luoviminen ole niin tärkeää. Ketsissä ja kuunarissa on lisäksi kaiken maailman harusvälipurjeita ym., joista on avotuulissa paljon iloa. Rikin suunnitteluun kannattaa kyllä palkata joku ammattilainen, ettei hyvä runko mene ihan pilalle.
  3. Hauskaa, että joku ammattilainenkin on mukana. En ole muuta väittänyt, kuin että laitaan tuleva rustirakenne on perusteiltaan vahvempi kuin pelkästään laipioon kiinni tuleva. Asiaan vaikuttaa tietysti monta muutakin seikkaa, mutta eikö tämä nyt kuitenkin ole totta? Olen myös lueskellut joskus mainittua teosta samoin kuin muita, ja jopa koittanut suunnitella itse tekemääni venettä näiden mukaan. Ongelmana oli vain, etten tiennyt monia vaadittuja lukuja rungostani, joten Larsson&Eliassonin teoreettinen lähestymistapa oli hankalampi soveltaa kuin käytännönläheiset peukalosäännöt. Projekti jäi kylläkin kesken ajan puutteesta johtuen.
  4. Ne tapaukset, joissa minä tiedän laipioiden irronneen kovassa tuulessa, on juuri rustit kiinni vain laipioissa. Vetotangoilla saa tietysti vahvoja rakenteita.
  5. Niin, mutta veneen laita on vahvaa lasikuitua, joka kestää valtavasti vetoa kuitujen suuntaan, toisin kuin lasikuituun syrjästään liimattu vaneri.
  6. Toisessa se kiinnitysalusta on liimattu kasaan useasta palasesta, toisessa se on yhtenäistä paksua lasikuitua. Eipä silti, muistaakseni joissain moderneissa veneissä oli nuo laitarustitkin irronneet, kun ne oli heikosti kiinni.
  7. En ymmärtänyt koko viestiä, mutta toki veneen rakenne hajoaa ennen jos sitä kiskotaan ylöspäin kannesta kuin laidoista. Muoviämpärissä hajoaa sangat paljon ennen pohjaa tai kylkiä.
  8. Vantit vetävät melkein suoraan ylöspäin. Suurin ongelma tämä on veneille, joissa veto välittyy laipioihin kannen läpi. Jos kansi joustaa ylöspäin, vetää voima sitten seuraavaksi laipiota ylöspäin, josta taas ei liimaukset tykkää. Jos rustit on laidoissa kiinni, niin silloin se laita ei jousta ylöspäin yhtään, mutta voiman pieni komponentti vetää laitoja toisiaan kohti. Se voiman komponentti on sen verran pieni, että maallikko arvelisi siinä olevan kyse myrskyn ja hirmumyrskyn erosta voimissa verrattuna edelliseen rakenteeseen. Lisäksi se puristus lienee helpommin käsiteltävissä rakenneteknisesti kuin erilleen veto.

    Staattinen voima ei tosiaan varmaan muutu laiturista, mutta myrskyihin liittyy kovaa aallokkoa ja puuskia, eikös se mahda aiheuttaa piikkejä voimiin.
  9. Teoriassa kyllä, mutta sitten on kyse jo hirmumyrskystä ja purjeetkin menevät jo riekaleiksi.
  10. Utössä taitaa olla kauppa auki, Kirjaisissa kans. Nötön nykytilanteesta en tiedä. Nauvon varsinainen keskusta on auki, vaikka satama hiljenee. Samoin tietysti Iniö Norrby ja Houtskär Näsby. Korpoströmissä on jotain toimintaa talvellakin. Sähköistä laiturilla en osaa sanoa.
  11. Niinirannalla sain korjautettua 30 sentin repeämän 30 eurolla useita vuosia sitten.
  12. Eikös nykyisin taas harrasteta enemmän vanttien kiinnitystä laitoihin, jos on fokkavene? Itselläni on näin, eikä varmasti vaikuta tuuli sisustukseen mitenkään.
  13. Kannattaa varmaan kysellä Mepra-tuotteesta, josko he tekevät tai tietävät tekijän.
  14. Mun vene ei läpsytä, mutta onkin 60-luvun designia. Rungossa on lisäksi vesirajan yläpuolella 30mm polyuretaania eristämässä, joten sekin vaimentaa ääniä. Ei ole tähän mennessä tullut liplatuksesta ongelmia. Jos yöllä alkaa aallokko lyödä veneeseen, siihen kyllä herään, mutta kun huomaan, että ankkuri pitää, vaivun takaisin uneen.
  15. Vesi laajenee lämmetessään. Pitäisi olla joku ylivuotoventtiili, joka päästää liiat paineet pois. Se sitten tietysti lirauttelee vettä vähän väliä, jos boileri on koko ajan kuumana, joten vedet kannattaa johtaa jonnekin pois pilssistä, jos näin on asia. Ehkä siellä on ollut takaiskuventtiilikin, joka on pettänyt.
  16. Yksi startti oli sen verran ruosteessa, että bendix-laite ei päässyt palauttamaan ja startti jäi pyörimään koneen mukana. Se tosin huomattiin, kun konetta koekäytettiin ennen asennusta veneeseen ja voitiin korjata tai siis vaihtaa varaosakoneeen starttiin.
  17. Jos ankkuri rekaa tai pelkää sen rekaavan, niin sitten voi uni häiriytyä. Juuri yhtenä yönä tuli muutamana tuntina kova sivutuuli. Hetken olin hereillä, mutta kun ankkuri tuntui pitävän, aaltojen liplatus ja veneen keinunta sivutuulessa vastustamattomasti vaivutti minut uneen. Olo oli kuin kehdossa. Se on tottumiskysymys, paitsi äkilliset kovat äänet ja kuulemma joissain moderneissa veneissä taka-aallot kumisevat rungossa ikävästi.
  18. Volvon varaosien hinta on järkyttävä. Mä asensin joskus ylimääräisen paisuntasäiliön jäähdytysnesteelle. Volvolta mun piti ostaa erityismallinen säiliön korkki, 245 euroa. Loput osat olisivat Volvolla maksaneet jotain 400-500 euroa, mutta autoliikkeestä ne sai 50 eurolla.
  19. Kumitassun huonoa kuntoa ei näe irroittamatta sitä. Kun se pultti irtoaa kumista, se heiluu melko vapaasti. Sitä ennen sitä on huomattavasti vaikeampi väännellä. Niitä saa vaikka Etrasta.
  20. Paras mitta olisi rungon tilavuus. Senhän ne saa varmaan suunnitteluohjelmasta ulos ja sen voisi kertoa teknisissä tiedoissa.
    21. 169 / 177
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt