Lämminvesivaraaja vuotaa kuumana?

Ei lirauttele, kun kuumavesipuolella on paisuntasäiliö, siis ainakin oikein rakennetussa järjestelmässä.

MkKgk kirjoitti:

Ei lirauttele, kun kuumavesipuolella on paisuntasäiliö, siis ainakin oikein rakennetussa järjestelmässä.

Paisuntasäiliöt ovat aina kylmävesipuolella heti pumpun jälkeen.
Tälläpä paljastit, ettei koko järjestelmää ole olemassa ja koko homma on vain sairaan mielikuvituksen tuotetta.

FaktoistaJäitKiinni kirjoitti:

Paisuntasäiliöt ovat aina kylmävesipuolella heti pumpun jälkeen.
Tälläpä paljastit, ettei koko järjestelmää ole olemassa ja koko homma on vain sairaan mielikuvituksen tuotetta.

Lue lisää

Kyllä siellä kuumalla puolella on oma isompi paisuntasäiliö suositeltuna, ainakin minun asentaman varaajan asennusohjeessa.

Kylmänvesipuolen paisuntasäiliöhän on vain pumpun käyntiä tasaamassa ja sitäkään ei tarvita kaikilla pumpuilla. Varaajassa on yleensä takaiskuventtiili, joka estää kuuman veden pääsyn takaisin kylmälle puolelle. Siis kylmävesipuolen paisuntasäiliö ei ota vastaan lämpölaajenemisen ylipainetta, vaan se menee toiseen paisuntasäiliöön tai purkautuu ylipaineventtiilistä, kuten monessa asennuksessa käytännössä.

Eikö paisuntasäiliön tarkoitus ole nimensä mukaisesti ottaa tilapäisesti vastaan lämpölaajentunut neste, kuten koneen lohkossa kiertävä jäähdytysneste. Miten se toimii lämminvesivaraajan kuumapuolella, jossa on koko ajan makeavesipumpun tuottama paine ja vettä tulee koko ajan lisää tankeista? Makeaveden kylmäpuolen säiliö puolestaan kai tasaa pumpun käyntiä, joten sitäkään ilmeisesti ei kutsuta paisuntasäiliöksi.

Outokytkentä kirjoitti:

Eikö paisuntasäiliön tarkoitus ole nimensä mukaisesti ottaa tilapäisesti vastaan lämpölaajentunut neste, kuten koneen lohkossa kiertävä jäähdytysneste. Miten se toimii lämminvesivaraajan kuumapuolella, jossa on koko ajan makeavesipumpun tuottama paine ja vettä tulee koko ajan lisää tankeista? Makeaveden kylmäpuolen säiliö puolestaan kai tasaa pumpun käyntiä, joten sitäkään ilmeisesti ei kutsuta paisuntasäiliöksi.

Lue lisää

Nimistä en ala kiistelemään, mutta molemmissa on ideana se, että niissä on ilmatasku, joka puristuu kasaan paineen noustessa eli lisää järjestelmän vesitilavuutta. Voi olla valmiiksi paineistettu kalvollinen tai ihan vaan pullo ylösalasin ja yhde alhaalta.

Pumpun jälkeinen tuottaa järjestelmään painetta silloin kun pumppu ei käy eli mahdollistaa pumpun jaksollisen käynnin.

Kuumavesipuolella säiliön pitää olla selvästi isompi, koska sama pumpun paine on sielläkin, mutta lisäksi pitää pystyä vastaanottamaan lämpölaajenemisesta tullut lisä. Tuota tarvitaan silloin kun vettä ei lasketa ja varaajaa kuumennetaan. Ilman sitä (jos on takaiskuventtiili) kuumavesipuolelle tulee voimakas ylipaine, joka purkautuu ylipaineventtiilistä tai rikkoo jotain.

Lämminvesivaraajaan voi jäädä ilamtasku, joka hoitaa saman homman, mutta yleensä ne suunnitellaan ja asennetaan niin, ettei ilmataskua jää.

Omaa systeemiään voi kokeilla niin, että käyttää pumppua ja sitten lämmittää boilerin pumppu ja hanat sammutettuna. Sen jälkeen avaa hanan erikseen kuumalle ja kylmälle vuorotellen. Kummassa oli kovempi paine? Kummasta loppui veden tulo ensin? Jos eroa ei ole, systeemissä ei ole takaiskuventtiiliä. Jos paine oli kuumalla puolella selvästi kovempi, systeemissä ei ole kuuman puolen paisuntasäiliötä.

Tässä kuva oikeilla englanninkielisillä nimillään: https://www.jabscoshop.com/images/WATER SYSTEM.jpg
Veneeni lämminvesivaraajassa takaiskuventtiili on integroitu kylmävesiyhteeseen, jolloin paisuntasäiliö olisi pakko olla varaajan jälkeen. En ole sitä vielä hankkinut.

Joakim1 kirjoitti:

Nimistä en ala kiistelemään, mutta molemmissa on ideana se, että niissä on ilmatasku, joka puristuu kasaan paineen noustessa eli lisää järjestelmän vesitilavuutta. Voi olla valmiiksi paineistettu kalvollinen tai ihan vaan pullo ylösalasin ja yhde alhaalta.

Pumpun jälkeinen tuottaa järjestelmään painetta silloin kun pumppu ei käy eli mahdollistaa pumpun jaksollisen käynnin.

Kuumavesipuolella säiliön pitää olla selvästi isompi, koska sama pumpun paine on sielläkin, mutta lisäksi pitää pystyä vastaanottamaan lämpölaajenemisesta tullut lisä. Tuota tarvitaan silloin kun vettä ei lasketa ja varaajaa kuumennetaan. Ilman sitä (jos on takaiskuventtiili) kuumavesipuolelle tulee voimakas ylipaine, joka purkautuu ylipaineventtiilistä tai rikkoo jotain.

Lämminvesivaraajaan voi jäädä ilamtasku, joka hoitaa saman homman, mutta yleensä ne suunnitellaan ja asennetaan niin, ettei ilmataskua jää.

Omaa systeemiään voi kokeilla niin, että käyttää pumppua ja sitten lämmittää boilerin pumppu ja hanat sammutettuna. Sen jälkeen avaa hanan erikseen kuumalle ja kylmälle vuorotellen. Kummassa oli kovempi paine? Kummasta loppui veden tulo ensin? Jos eroa ei ole, systeemissä ei ole takaiskuventtiiliä. Jos paine oli kuumalla puolella selvästi kovempi, systeemissä ei ole kuuman puolen paisuntasäiliötä.

Tässä kuva oikeilla englanninkielisillä nimillään: https://www.jabscoshop.com/images/WATER SYSTEM.jpg
Veneeni lämminvesivaraajassa takaiskuventtiili on integroitu kylmävesiyhteeseen, jolloin paisuntasäiliö olisi pakko olla varaajan jälkeen. En ole sitä vielä hankkinut.

Lue lisää

kun 20 litraa vettä lämmitetään 50 astetta (eli lämpötila nousee 50 astetta), tilavuus kasvaa 1,8 desilitraa, jos paine pidetään vakiona. Käytännössä veneen boileri on niin pieni, että tilavuusmuutos ei johda merkittävään vuotoon varoventtiilistä, joka kuitenkin antaa paineen nousta merkittävästikin. Satojen tai tuhansien litrojen boilerien kanssa tilanne on toki erilainen. Varoventtiili on tärkeä, ja pienessä veneboilerissa se joskus vähän tiputtaa vettä, kuten vastaavat pikkuboilerit kotikäytössäkin tekevät. Veneet kannattaa pitää tekniikaltaan mahdollisimman yksinkertaisina, ja ylimääräisiä säiliöitä kannattaa välttää.

Joakim1 kirjoitti:

Nimistä en ala kiistelemään, mutta molemmissa on ideana se, että niissä on ilmatasku, joka puristuu kasaan paineen noustessa eli lisää järjestelmän vesitilavuutta. Voi olla valmiiksi paineistettu kalvollinen tai ihan vaan pullo ylösalasin ja yhde alhaalta.

Pumpun jälkeinen tuottaa järjestelmään painetta silloin kun pumppu ei käy eli mahdollistaa pumpun jaksollisen käynnin.

Kuumavesipuolella säiliön pitää olla selvästi isompi, koska sama pumpun paine on sielläkin, mutta lisäksi pitää pystyä vastaanottamaan lämpölaajenemisesta tullut lisä. Tuota tarvitaan silloin kun vettä ei lasketa ja varaajaa kuumennetaan. Ilman sitä (jos on takaiskuventtiili) kuumavesipuolelle tulee voimakas ylipaine, joka purkautuu ylipaineventtiilistä tai rikkoo jotain.

Lämminvesivaraajaan voi jäädä ilamtasku, joka hoitaa saman homman, mutta yleensä ne suunnitellaan ja asennetaan niin, ettei ilmataskua jää.

Omaa systeemiään voi kokeilla niin, että käyttää pumppua ja sitten lämmittää boilerin pumppu ja hanat sammutettuna. Sen jälkeen avaa hanan erikseen kuumalle ja kylmälle vuorotellen. Kummassa oli kovempi paine? Kummasta loppui veden tulo ensin? Jos eroa ei ole, systeemissä ei ole takaiskuventtiiliä. Jos paine oli kuumalla puolella selvästi kovempi, systeemissä ei ole kuuman puolen paisuntasäiliötä.

Tässä kuva oikeilla englanninkielisillä nimillään: https://www.jabscoshop.com/images/WATER SYSTEM.jpg
Veneeni lämminvesivaraajassa takaiskuventtiili on integroitu kylmävesiyhteeseen, jolloin paisuntasäiliö olisi pakko olla varaajan jälkeen. En ole sitä vielä hankkinut.

Lue lisää

Kuvassa molemmat säiliöt olivat kylmävesipuolella, sekä pumpun sykkimistä tasoittava että erillinen paisuntasäiliö.
Ei ainakaan omassa lämminvesivaraajassani ole takaiskuventtiileitä, jotka estäisivät virtausta toiseen suuntaan. Kylmävesiletkussa on vain yksi paisuntasäiliö heti pumpun jälkeen. Se riittää.

onko_takaiskuventtiiliä kirjoitti:

Kuvassa molemmat säiliöt olivat kylmävesipuolella, sekä pumpun sykkimistä tasoittava että erillinen paisuntasäiliö.
Ei ainakaan omassa lämminvesivaraajassani ole takaiskuventtiileitä, jotka estäisivät virtausta toiseen suuntaan. Kylmävesiletkussa on vain yksi paisuntasäiliö heti pumpun jälkeen. Se riittää.

Lue lisää

Tuo toinen on takaisinvirtausventtiilin jälkeen, joten se ottaa vastaan kuumavesipuolen lämpölaajenemisen.

onko_takaiskuventtiiliä kirjoitti:

Kuvassa molemmat säiliöt olivat kylmävesipuolella, sekä pumpun sykkimistä tasoittava että erillinen paisuntasäiliö.
Ei ainakaan omassa lämminvesivaraajassani ole takaiskuventtiileitä, jotka estäisivät virtausta toiseen suuntaan. Kylmävesiletkussa on vain yksi paisuntasäiliö heti pumpun jälkeen. Se riittää.

Lue lisää

Sitten voi veneessäsi tulla väkipakolla 90-asteista vettä kylmävesipuolelle. Ei kai sekään ihan toivottavaa ole? Varoventtiili on joka tapauksessa hyvä olla boilerissa. Jos on paljon sähkön päässä boileri kuumana, voi sellaisen paisuntasäiliönkin laittaa. Ei se ole monimutkainen vehje. Muutaman litran teräspullo väärin päin ja yhdellä letkulla kiinni.

Kerrotko vielä miten veneessä tarkistetaan ylipaineventtiili? Vai tarkoitatko vaan kiertämistä niin, että vettä tulee?

Joakim1 kirjoitti:

Kerrotko vielä miten veneessä tarkistetaan ylipaineventtiili? Vai tarkoitatko vaan kiertämistä niin, että vettä tulee?

Juuri niin ne testataan.
Kierrä nuppia, niin se aukeaa ja jousi painaa sen sitten kiini.

Hyvä pointti, mutta itse en ole tyytynyt vain tutkimaan letkuja. Ei ole kovin iso vaiva eikä kalliskaan joka tapauksessa vaihtaa vesijärjestelmän kaikki letkut esim. 5 vuoden välein. Letkujen sisäpintaan tulee kerrostumaa, joka todennäköisesti on erilaisten mikrobien kasvualusta. Jos letkut tutkii, kannattaa katsoa niiden sisäpintoja edes liitoskohtien läheltä.
Myös moottorin raakavesiletkut on hyvä uusia ennenkuin ne kovettuvat ja alkavat halkeilla vaikkapa pitkän reissun aikana. Sama "putkiremppa" koskee vessan letkuja. Miksi pitäisi odottaa vessan hajuongelmaan tai moottorin vesiletkun halkeamiseen asti?

Ihan hyvä suositus sinänsä, mutta tuo "ei ole kovin iso vaiva" on kyllä melkoista vähättelyä, tai sitten sinulla on hyvin yksinkertainen vesijärjestelmä ja vähän letkua ja nekin poikkeuksellisen helposti ulottuvilla. Yleensähän ne ovat melkoisen pirullisissa paikoissa päästä käsiksi.

10-14 kirjoitti:

Ihan hyvä suositus sinänsä, mutta tuo "ei ole kovin iso vaiva" on kyllä melkoista vähättelyä, tai sitten sinulla on hyvin yksinkertainen vesijärjestelmä ja vähän letkua ja nekin poikkeuksellisen helposti ulottuvilla. Yleensähän ne ovat melkoisen pirullisissa paikoissa päästä käsiksi.

Lue lisää

Kyllä omassakin veneessäni osa letkuista on rakenteiden takana. Niidenkin vaihtaminen on sujunut mielestäni aika helposti (viimeksi uusin kaikki letkut viime keväänä - hommaan taisi mennä pari iltaa). Olen sitonut uuden letkun vanhaan kiinni ja vetänyt vanhan letkun avulla paikalleen. Sitominen on syytä tehdä letkun lävistävällä teräslangalla tai narulla, koska paikoilleen vetämisessä on usein kitkaa ja vanhat muoviletkut ovat kovettuneet.
Työläintä on vessan ja septitankin letkujen uusiminen, jos käyttää kunnollisia hajua läpäisemättömiä kumiletkuja. Ne ovat jäykkiä ja hankalia saada paikalleen. Samoin moottorin pakoputkiletku on jäykkää kumia. Näitä ei onneksi tarvitse uusia yhtä usein kuin vesijärjestelmä letkuja. Niistähän nyt oli kysymys.

Oletko sitä mieltä, että mieluummin odotat sen "pirullisessa paikassa" olevan letkun vuotamista kuin vaihdat ajoissa?

tartutoimeen kirjoitti:

Kyllä omassakin veneessäni osa letkuista on rakenteiden takana. Niidenkin vaihtaminen on sujunut mielestäni aika helposti (viimeksi uusin kaikki letkut viime keväänä - hommaan taisi mennä pari iltaa). Olen sitonut uuden letkun vanhaan kiinni ja vetänyt vanhan letkun avulla paikalleen. Sitominen on syytä tehdä letkun lävistävällä teräslangalla tai narulla, koska paikoilleen vetämisessä on usein kitkaa ja vanhat muoviletkut ovat kovettuneet.
Työläintä on vessan ja septitankin letkujen uusiminen, jos käyttää kunnollisia hajua läpäisemättömiä kumiletkuja. Ne ovat jäykkiä ja hankalia saada paikalleen. Samoin moottorin pakoputkiletku on jäykkää kumia. Näitä ei onneksi tarvitse uusia yhtä usein kuin vesijärjestelmä letkuja. Niistähän nyt oli kysymys.

Oletko sitä mieltä, että mieluummin odotat sen "pirullisessa paikassa" olevan letkun vuotamista kuin vaihdat ajoissa?

Lue lisää

Vesijärjestelmän letkujen suhteen olen taipuvainen odottamaan, kunnes se letku todella pettää. Ei se nimittäin mikään suunnaton katastrofi ole, ei edes pysäytä lomareissua. Nostaa vähän karuuskerrointa.
Vessan ja septin letkut ovat toinen juttu, niitä ei viitsi päästää vuotamaan. Olen kyllä alkanut asennoitua niin, että seuraavan kerran maksa jollekin siitä, että tekee homman :)

veneenputkiremppa kirjoitti:

Hyvä pointti, mutta itse en ole tyytynyt vain tutkimaan letkuja. Ei ole kovin iso vaiva eikä kalliskaan joka tapauksessa vaihtaa vesijärjestelmän kaikki letkut esim. 5 vuoden välein. Letkujen sisäpintaan tulee kerrostumaa, joka todennäköisesti on erilaisten mikrobien kasvualusta. Jos letkut tutkii, kannattaa katsoa niiden sisäpintoja edes liitoskohtien läheltä.
Myös moottorin raakavesiletkut on hyvä uusia ennenkuin ne kovettuvat ja alkavat halkeilla vaikkapa pitkän reissun aikana. Sama "putkiremppa" koskee vessan letkuja. Miksi pitäisi odottaa vessan hajuongelmaan tai moottorin vesiletkun halkeamiseen asti?

Lue lisää

"Ei ole kovin iso vaiva eikä kalliskaan joka tapauksessa vaihtaa vesijärjestelmän kaikki letkut esim. 5 vuoden välein"
Ei mitää järkeä. Vesiletkut kestää monin verroin kauemmin. 25 vuotias muoviletku on kovettunut muttei hajoa painevedestä.
WC- järjestelmän letkut ilmoittavat kyllä ajankohdan, milloin tulevat vaihtokuntoon. Aikaväli lienee ahkerassa käytössä 5-10 v. letkun laadusta riippuen.

seppomartti kirjoitti:

"Ei ole kovin iso vaiva eikä kalliskaan joka tapauksessa vaihtaa vesijärjestelmän kaikki letkut esim. 5 vuoden välein"
Ei mitää järkeä. Vesiletkut kestää monin verroin kauemmin. 25 vuotias muoviletku on kovettunut muttei hajoa painevedestä.
WC- järjestelmän letkut ilmoittavat kyllä ajankohdan, milloin tulevat vaihtokuntoon. Aikaväli lienee ahkerassa käytössä 5-10 v. letkun laadusta riippuen.

Lue lisää

seppomartin luulisi tietävän, että veneen vesijärjestelmän letkuihin voi liittyä mikrobiongelmia. Ne 25 vuotta vanhat ja kovettuneet muoviletkut eivät varmaankaan hajoa vesipumpun paineesta, mutta voivat olla sisäpinnoiltaan ruskea töhnän peittämiä ja haisevia. Kraanavesikään ei ole kaikkialla maailmassa mikrobivapaata ja saastuneen veden tankaaminen voi vaatia koko vesijärjestelmän puhdistamisen. Tietenkin voi kokeilla kemikaaleja letkuston puhdistamiseen, mutta omasta mielestäni muoviletkujen uusiminen ei ole ollut iso vaiva - ei varsinkaan niin iso, että pitäisin samoja vesiletkuja 25 vuotta!

Saat ihan vapaasti vaihtaa 5 v välein. Kommettini liityi mekaaniseen kestävyyteen. Mikrobiasia on sitten toinen juttu muttei sitäkään kannata liioitella. 25v. letkut eivät haise, kukaan ei ole koskaan sairastunut tankkivedestä Välimerellä tai Karibialla- toistaiseksi. Suomessa vaara on vielä pienempi. Veneestä poistuessa olen tyhjentänyt tankit ja juomavesi tankista on tullut aktiivihiili/ hopea -filtterin kautta. Katadyn kemiallista desinfiointisysteemiä en ole käyttänyt kuin aniharvoin, ehkä 1x/10v. Mitään erikoista "töhnää" en ole esim pumppuja korjaillessa havainnut. Pitää katsella tarkemmin.
Asiasta toiseen. Vesijärjestelmä nykyveneissä taitaa yleisesti olla muoviletkujen sijaan putkia ja itsetiivistyviä liitinkappaleita. Kertaalleen tällainen petti uutena. Silloin tankki painevesisysteemissä tyhjenee pilssiin. Melkoinen riski pitkällä legillä. Jalkapumppu säästää vettä ja on turvallisempi.

vääräajattelu kirjoitti:

seppomartin luulisi tietävän, että veneen vesijärjestelmän letkuihin voi liittyä mikrobiongelmia. Ne 25 vuotta vanhat ja kovettuneet muoviletkut eivät varmaankaan hajoa vesipumpun paineesta, mutta voivat olla sisäpinnoiltaan ruskea töhnän peittämiä ja haisevia. Kraanavesikään ei ole kaikkialla maailmassa mikrobivapaata ja saastuneen veden tankaaminen voi vaatia koko vesijärjestelmän puhdistamisen. Tietenkin voi kokeilla kemikaaleja letkuston puhdistamiseen, mutta omasta mielestäni muoviletkujen uusiminen ei ole ollut iso vaiva - ei varsinkaan niin iso, että pitäisin samoja vesiletkuja 25 vuotta!

Lue lisää

Bakteerit kasvaa letkuihin viikossa, jos ovat kasvaakseen. Joko veden pitää selleisena, ettei ne lisäänny tai veihtaa letkut viikoittain. Samassa yhetydessä pitää tietenkin vaihtaa vesitankki, pumput ja hanat.

seppomartti kirjoitti:

Saat ihan vapaasti vaihtaa 5 v välein. Kommettini liityi mekaaniseen kestävyyteen. Mikrobiasia on sitten toinen juttu muttei sitäkään kannata liioitella. 25v. letkut eivät haise, kukaan ei ole koskaan sairastunut tankkivedestä Välimerellä tai Karibialla- toistaiseksi. Suomessa vaara on vielä pienempi. Veneestä poistuessa olen tyhjentänyt tankit ja juomavesi tankista on tullut aktiivihiili/ hopea -filtterin kautta. Katadyn kemiallista desinfiointisysteemiä en ole käyttänyt kuin aniharvoin, ehkä 1x/10v. Mitään erikoista "töhnää" en ole esim pumppuja korjaillessa havainnut. Pitää katsella tarkemmin.
Asiasta toiseen. Vesijärjestelmä nykyveneissä taitaa yleisesti olla muoviletkujen sijaan putkia ja itsetiivistyviä liitinkappaleita. Kertaalleen tällainen petti uutena. Silloin tankki painevesisysteemissä tyhjenee pilssiin. Melkoinen riski pitkällä legillä. Jalkapumppu säästää vettä ja on turvallisempi.

Lue lisää

Painevesipumppu on ollut tapana sulkea pitkillä merten ylityksillä juuri siitä syytä, jonka mainitsit eli veden säästäminen. Itselläni on kuitenkin ikävä kokemus makaeavesitankin jalkapumpusta. Whale Gusher GP-5 –tyyppisen jalkapumpun kalvo repesi salakavalasti ja juomavettä ehti valua kymmeniä litroja pilssiin, ennenkuin vuoto hoksattiin. Varakalvo oli mukana, mutta harmittihan juomaveden menetys siksi, että vika tuli Atlantin ylityksellä.
Sama vika on ollut muutamassa muussakin tuntemassani veneessä. Siksi on hyvä seurailla mahdollisen vuodon ilmaantumista ja varaosasarja on hyvä olla veneessä, jolla seilataan pitempiä retkiä.

Nykyisessä veneessäni ei ole jalkapumppuja edellä kerrtotusta syystä, vaan Fynspray käsipumput. Niissä ei ole rikkoutuvaa kalvoa eikä lappovuodon mahdollisuutta.
http://www.toplicht.de/de/shop/toilette-und-sanitaerbereich/pantrypumpe/kombuesenpumpe-classic

Bakteerionpieni kirjoitti:

Bakteerit kasvaa letkuihin viikossa, jos ovat kasvaakseen. Joko veden pitää selleisena, ettei ne lisäänny tai veihtaa letkut viikoittain. Samassa yhetydessä pitää tietenkin vaihtaa vesitankki, pumput ja hanat.

Lue lisää

Miten usein puhdistat vesitankkisi? Mekaaninen puhdistus ja tarvittaessa desinfektio riittää. Ymmärsin kyllä, että tankin ja pumppujen vaihtaminen oli vitsailua.
Oman veneeni vesijärjestelmän jouduin viimeksi puhdistamaan 2 v. sitten siksi, että aikaisin keväällä laiturin vesikraanasta tuli ruskeaa vettä. Vesi oli tankkauksen alussa kirkasta enkä koemaistamisessa ennen tankaamista ollut havainnut sivumakua. Kun olin laskenut tankkiin parisataa litraa, hoksasin veden muuttuneenkin tumman ruskeaksi ja ruosteiseksi (veneeni tankkitilavuus on 500 l). Ilmeisesti laiturin vesijohtojärjestelmään oli talviseisokin aikana kertynyt sakkaista ruostetta. Veneen kaikki PVC-muoviset vesiletkut ehtivät järjäytyä ruskeiksi eikä niiden väri ja ruosteen maku irronneet huuhtelemalla. Nopein ja varmaankin halvin tapa oli vesiletkujen uusiminen.
En ymmärrä hyökkäystä letkujen vaihtoa vastaan. Letku on halpaa metritavaraa eikä uusiminen todellakaan ollut työlästä.
Vesijärjestelmän bakteerikannasta on sekin kokemus, että mm. Pseudomonas-kanta voi pesiytyä sakkaiseen putkistoon.

vaihdoinletkut kirjoitti:

Miten usein puhdistat vesitankkisi? Mekaaninen puhdistus ja tarvittaessa desinfektio riittää. Ymmärsin kyllä, että tankin ja pumppujen vaihtaminen oli vitsailua.
Oman veneeni vesijärjestelmän jouduin viimeksi puhdistamaan 2 v. sitten siksi, että aikaisin keväällä laiturin vesikraanasta tuli ruskeaa vettä. Vesi oli tankkauksen alussa kirkasta enkä koemaistamisessa ennen tankaamista ollut havainnut sivumakua. Kun olin laskenut tankkiin parisataa litraa, hoksasin veden muuttuneenkin tumman ruskeaksi ja ruosteiseksi (veneeni tankkitilavuus on 500 l). Ilmeisesti laiturin vesijohtojärjestelmään oli talviseisokin aikana kertynyt sakkaista ruostetta. Veneen kaikki PVC-muoviset vesiletkut ehtivät järjäytyä ruskeiksi eikä niiden väri ja ruosteen maku irronneet huuhtelemalla. Nopein ja varmaankin halvin tapa oli vesiletkujen uusiminen.
En ymmärrä hyökkäystä letkujen vaihtoa vastaan. Letku on halpaa metritavaraa eikä uusiminen todellakaan ollut työlästä.
Vesijärjestelmän bakteerikannasta on sekin kokemus, että mm. Pseudomonas-kanta voi pesiytyä sakkaiseen putkistoon.

Lue lisää

Lisätään tähän vielä, että juomavesijärjestelmän taipuisten letkujen sisäpinnan lima voi sisältää paitsi pseudomonas-bakteereita joskus jopa Legionella-kantoja. Ehkä googlaamalla löytyy asiatietoa, kenties toimintaohjeitakin.

seppomartti kirjoitti:

"Ei ole kovin iso vaiva eikä kalliskaan joka tapauksessa vaihtaa vesijärjestelmän kaikki letkut esim. 5 vuoden välein"
Ei mitää järkeä. Vesiletkut kestää monin verroin kauemmin. 25 vuotias muoviletku on kovettunut muttei hajoa painevedestä.
WC- järjestelmän letkut ilmoittavat kyllä ajankohdan, milloin tulevat vaihtokuntoon. Aikaväli lienee ahkerassa käytössä 5-10 v. letkun laadusta riippuen.

Lue lisää

Nimimerkkien "seppomartti" ja "Bakteerionpieni" mielipiteet veneen juomavesijärjestelmän letkuista ovat ristiriidassa asiantuntijoiden suosituksiin verrattuna.
Kirkkaan pvc-letkun tyyppiongelma on se, että niiden sisäpintaan muodostuu ns. biofilmi. Vähäinenkin valo suosii leväkasvua. Siksi läpinäkyvän letkun "biofilmi" on pääasiassa leväkasvua, mutta voi sisältää myös erilaisia bakteereita. Biofilmin takia letku alkaa näyttää himmeältä tai värjääntyy tummaksi. Tällaiset letkut tulisi vaihtaa jo ennenkuin juomaveden maku pilaantuu tai vesi alkaa haista. Jotkut pitävät rajana 10 vuotta, vaikka hajuhaittaa ei vielä olisikaan.
Juomavesiletkujen tulisi olla elintarvikemuoviksi hyväksyttyä laatua. Jenkeissä juomavesiletkuilta vaaditaan FDA:n hyväksyntä ja PVC-letkujen tilalle veneisiin suositellaan PE:ä (polyeteeni). PE on jäykempää materiaalia kuin PVC ja siksi hankalampaa asentaa, mutta sillä ei ole samaa uusimistarvetta kuin kirkkailla PVC-letkuilla on.
Veneiden letkusuosituksia ja asennusohjeita löytyy netistä (englanniksi mm. passagemaker.com, cruisingworld.com, boatus.com-sivustoilta). Missään en ole nähnyt sellaista suositusta, että pvc-letkuja ei kannattaisi uusia muuta kuin hajoamisen takia.

vaihdoinletkut kirjoitti:

Miten usein puhdistat vesitankkisi? Mekaaninen puhdistus ja tarvittaessa desinfektio riittää. Ymmärsin kyllä, että tankin ja pumppujen vaihtaminen oli vitsailua.
Oman veneeni vesijärjestelmän jouduin viimeksi puhdistamaan 2 v. sitten siksi, että aikaisin keväällä laiturin vesikraanasta tuli ruskeaa vettä. Vesi oli tankkauksen alussa kirkasta enkä koemaistamisessa ennen tankaamista ollut havainnut sivumakua. Kun olin laskenut tankkiin parisataa litraa, hoksasin veden muuttuneenkin tumman ruskeaksi ja ruosteiseksi (veneeni tankkitilavuus on 500 l). Ilmeisesti laiturin vesijohtojärjestelmään oli talviseisokin aikana kertynyt sakkaista ruostetta. Veneen kaikki PVC-muoviset vesiletkut ehtivät järjäytyä ruskeiksi eikä niiden väri ja ruosteen maku irronneet huuhtelemalla. Nopein ja varmaankin halvin tapa oli vesiletkujen uusiminen.
En ymmärrä hyökkäystä letkujen vaihtoa vastaan. Letku on halpaa metritavaraa eikä uusiminen todellakaan ollut työlästä.
Vesijärjestelmän bakteerikannasta on sekin kokemus, että mm. Pseudomonas-kanta voi pesiytyä sakkaiseen putkistoon.

Lue lisää

No, vähän on suhteellista tuo "ei ollut työlästä". Sanoit, että kaksi iltaa meni eli 8-10h ("ilta" on vähän epätarkka ajankeston määreenä :) ) Minusta se on jo aika paljon, kun esimerkiksi nuo normaalit kylkienpuunaus- ja pohjamaalaushommat hoituvat (minun 10-metrisessä veneessäni) yhdessä illassa. Suurin riesa ei luultavasti olisi omassa veneessäni varsinainen letkujen veto vaan liitännät. Pentterin ja vessan hanat sekä perässä olevan suihkun (uimatikkaiden vieressä) ja pumpun liitännät, yhteensä 8 taistelukohdetta (klemmari auki, letku irti, uusi tilalle, klemmari kiinni) jokseenkin hankalasti yllettävissä paikoissa. Ja sen päälle muutama haaraliitin, en ole edes varma montako niitä on järjestelmässä. Ai niin, ja lämminvesivaraajan liitännät vielä. Viimeksimainittuun ei sitä paitsi riitä samanlainen letku kuin kylmäpuolelle vaan pitää olla jäykempää ja hankalammin käsiteltävää letkua.

Niin, että kyllä minä tyydyn ajamaan puhdistusainetta läpi järjestelmästä joka kevät ja odotan vaihtojen kanssa, että rupeavat vuotamaan. Sen verran pitää veneessä joka tapauksessa olla aina puhdasta juomavettä varalla kanisterissa ja/tai vissypulloissa, että rantaan pääsee Itämeren puitteissa.

Ainakin minun lämminvesivaraajan testauspaine on 8 bar ja maksimi käyttöpaine 6 bar, joten 10 bar varoventtiilillä sen saisi ehkä rikki.

Juu, antaa tulla vaan. Voitin juuri Eurojacpotissa päävoiton mutta tilille mahtuu vielä!

No sinulla on oma kantasi, mutta milloin viimeksi olet tarkastanut veneesi vesiletkut? Jos kirkasseinäiset pvc-letkusi ovat muuttuneet tummiksi ja sameiksi, niiden sisäpintaa todennäköisesti verhoaa levä- ja muu mikrobikasvusto. Tuosta orgaanisesta kerrostumasta käytetään nimitystä biofilmi.

Tässä artikkelisssa selitetään mikä biofilmi on ja miksi se on haitallinen.
http://www.certisil.com/en/knowledge/drinking-water-tank-care/biofilms-the-underestimated-danger/


"Other than the normal signs of hose deterioration, slime buildup, discoloration, and poor-tasting water can also signal the need to replace hoses. If your hoses are 10 years old or more, the taste of your fresh water will likely improve if you replace them". http://www.boatus.com/magazine/2014/february/dont-get-hosed-by-busted-hoses.asp

Yllä oleva pitää paikkansa. Olen käyttänyt mökillä noita parempilaatuisia verkkovahvistettuja letkuja vedensiirtoon.
Kun vesi jää sinne letkuun seisomaan (laadukas kaivovesi) niin viikon päästä siellä on pieniä vihreitä palleroita.
Tämä tosin vaatii että se letku on auringonpaisteessa. Jos letku on osittain tyhjänä auringossa niin sieltä tulee vaalean sävyisiä hiutaleita.
Olenkin vienyt ne letkut käytön jälkeen tyhjinä kellariin, minkä jälkeen seuraavalla kerralla vesi tulee täysin puhtaana läpi.

Kyllä veneen letkuihin tulee samoja ongelmia kuin asuintalojen putkistoihin. Ne ahtauvat vähitellen vedessä olevien mineraalien, karstan, erilaisten mikrobien takia. Ne alkavat haista.
Veneessä letkujen uusiminen on minimaalisen pieni toimenpide verrattuna kerrostalojen putkiremppoihin. Kumpikaan homma ei silti ole turha.

Omassa venessäni on Isotemp lämminvesivaraaja. Se ei tiputtele lainkaan. Paisuntasäiliö on pumpun vieressä kylmävesipuolella. Jos sitä ei ole, vesi tulee hanoista sykkimällä ja roiskimalla.

Miksi säiliön paine nousisi liialliseksi, koska mitään takaiskuventtiiliä kylmävesipuolella ei ole?
Oma Isotempini on vanhempi malli kuin linkin kuvassa. Siinä ei ole ilmahanaa kuumapuolella tankin tyhjennystä varten. Letku pitää irroittaa, jotta säiliö tyhjenee.
http://www.isotherm-parts.com/PDF/manuals/Isotemp-REG.pdf

Maasähköllä lämmitettäessä laukeaa boilerin sisällä oleva lämpösuoja. Eli lämpenee liiaksi. Mikähän auttaisi tähän?

skiglaaja kirjoitti:

Maasähköllä lämmitettäessä laukeaa boilerin sisällä oleva lämpösuoja. Eli lämpenee liiaksi. Mikähän auttaisi tähän?

Termostaatin vaihto tai säätö. Niissä on usein säätöruuvi.