Noin hintoja

;) ;)
Parhaat vastaukset ovat lyhyitä ja ytimekkäitä.

Siis tarkoitus on nimenomaan hankkia käytetty 2000-luvulla tehty vene.

Näin minäkin ajattelin, että järkevintä on ostaa vene jossa jo kaikki tarvittava on. Ja huoltaa ne sitten. Nämä kaksi ominaisuutta halutaan ehdottomasti ja epäilen että nämä ovat myös kalleimmat yksittäiset.

Hintoja katsellessa olen huomannut että monista 2000-2004 tehdyistä etenkin keulapotkuri puuttuu. Mutta ne olisi huomattavasti edullisempia hankkia. Tosin jos isorulla ja keulapotkuri maksaa 20 tonnia, niin samalla hinnalla saa jo3-5 vuotta uudemman, jossa ne on valmiina.

Mutta kuten ekasta vastauksesta ilmenee, meillä ei ole varaa edes keskustella asiasta.

Vene.keväällä kirjoitti:

Siis tarkoitus on nimenomaan hankkia käytetty 2000-luvulla tehty vene.

Näin minäkin ajattelin, että järkevintä on ostaa vene jossa jo kaikki tarvittava on. Ja huoltaa ne sitten. Nämä kaksi ominaisuutta halutaan ehdottomasti ja epäilen että nämä ovat myös kalleimmat yksittäiset.

Hintoja katsellessa olen huomannut että monista 2000-2004 tehdyistä etenkin keulapotkuri puuttuu. Mutta ne olisi huomattavasti edullisempia hankkia. Tosin jos isorulla ja keulapotkuri maksaa 20 tonnia, niin samalla hinnalla saa jo3-5 vuotta uudemman, jossa ne on valmiina.

Mutta kuten ekasta vastauksesta ilmenee, meillä ei ole varaa edes keskustella asiasta.

Lue lisää

"monista 2000-2004 tehdyistä etenkin keulapotkuri puuttuu"
Havaintosi on varmasti oikea, koska kaikilla ei ole samaa tarvetta kuin sinulla on. Tiedän esim. tapauksen, jossa käytetty vene vastasi uuden omistajan toiveita ja vain yksi asia piti muuttaa: rullamasto poistettiin ja tilalle hankittiin normaali masto (laakeroidut vaunut ja pikareivit). Kaikki eivät halua veneeseensä keulapotkuria tai vaikkapa kahta vessaa jne.
Euroopan käytettyjen markkinat on niin laajat, että varmasti löydät veneen, jossa on nuo sinulle tärkeät varusteet. Jälkiasennus on huomattavasti kallimpi kuin esim. pelkän keulapotkurin, lisäakun ja asennustarvikkeiden hinta. Jos ostat rullamaston tai rullapuomin, tarvitset myös niihin sopivan purjeen ym.

Vene.keväällä kirjoitti:

Siis tarkoitus on nimenomaan hankkia käytetty 2000-luvulla tehty vene.

Näin minäkin ajattelin, että järkevintä on ostaa vene jossa jo kaikki tarvittava on. Ja huoltaa ne sitten. Nämä kaksi ominaisuutta halutaan ehdottomasti ja epäilen että nämä ovat myös kalleimmat yksittäiset.

Hintoja katsellessa olen huomannut että monista 2000-2004 tehdyistä etenkin keulapotkuri puuttuu. Mutta ne olisi huomattavasti edullisempia hankkia. Tosin jos isorulla ja keulapotkuri maksaa 20 tonnia, niin samalla hinnalla saa jo3-5 vuotta uudemman, jossa ne on valmiina.

Mutta kuten ekasta vastauksesta ilmenee, meillä ei ole varaa edes keskustella asiasta.

Lue lisää

Keulapotkurin asnnustyön hintaa voit kysellä vaikkapa Leeveneeltä, itse keulapotkurijärjestelmän hintaa Maritimilta. Rullamaston hankintahintaa Vene Bremeriltä tai Baltic Riggingiltä. Nämä siis Helsinkiläisen näkövinkkelistä. Veikkanpa, että tuo 20 000 € on aika lähellä oikeata, keulapotkuria varten runkoon pitää tehdä tunneli, ja sähköjärjestelmään muutoksia. Rullaison myötä masto, puomi, isopurje ja osa heloituksesta menee vaihtoon.

... koska kaikilla ei ole samaa tarvetta kuin sinulla on."

Tulihan tänne asiaakin. Kiitos.

Kuten oletinkin jälkiasennus on niin kallista että sen voinee unohtaa. Mutta tuli lisäkymyksiä. Ovatko noi tarpeellisia tuon kokoisessa veneessä? Olen ollut miehistönä 42 jalkaisessa ja minulle sanottiin että sen kokoista ei kannata ilman keulapotkuria työntää ahtaaseen satamaan? Onko noin, vai onko vain(pelkkää) taitamattomuutta? Luulisi, että siitä sentään on huima apu.

Entä rullaiso? Olen perustellut sen tarvetta sillä, että kahdestaan (tai perheen kanssa) purjehtiessa se lisää turvallisuutta kun kannelle ei käytännössä tarvitse mennä ollenkaan.

Tarpeellisuus riippuu sinun tarpeistasi. Itse en ole edes koskaan ollut veneessä, jossa olisi rullaiso tai keulapotkuri ja en myöskään koskaan moisia ole kaivannut. Nykyisen veneen isopurje on saman kokoinen kuin tyypillinen 40-42 jalkaisen kruiserin. Sen saan helposti yksin alas ja viikattua (otin lazyt pois, niistä oli mielestäni enemmän haittaa kuin hyötyä).

Kyllä tuollaisen 40-42-jalkaisen saa satamaan ilman keulapotkuria. Pahimmat näkemäni tilanteet ovat olleet keulapotkurin kanssa. Niiden teho ei yleensä ole kummoinen, mutta jotkut kipparit näyttävät luulevan niiden pelastavan reippaammassakin sivutuulessa.

Joakim1 kirjoitti:

Tarpeellisuus riippuu sinun tarpeistasi. Itse en ole edes koskaan ollut veneessä, jossa olisi rullaiso tai keulapotkuri ja en myöskään koskaan moisia ole kaivannut. Nykyisen veneen isopurje on saman kokoinen kuin tyypillinen 40-42 jalkaisen kruiserin. Sen saan helposti yksin alas ja viikattua (otin lazyt pois, niistä oli mielestäni enemmän haittaa kuin hyötyä).

Kyllä tuollaisen 40-42-jalkaisen saa satamaan ilman keulapotkuria. Pahimmat näkemäni tilanteet ovat olleet keulapotkurin kanssa. Niiden teho ei yleensä ole kummoinen, mutta jotkut kipparit näyttävät luulevan niiden pelastavan reippaammassakin sivutuulessa.

Lue lisää

>>isopurje on saman kokoinen kuin tyypillinen 40-42 jalkaisen
Joakim, haluaisitko kertoa isosi mitat? Olen harkitsemassa siirtymistä isompaan veneeseen. Ykkössijalla olevan uuden vene-ehdokkaan iso olisi 46m2 (P=15,5m , E=5,0m) ja olen funtsinut, että paljonko hankalampi tuo on kuin nykyinen (n. 17m2, P=10,7, E=3).

kaikkivalmiinavene kirjoitti:

"monista 2000-2004 tehdyistä etenkin keulapotkuri puuttuu"
Havaintosi on varmasti oikea, koska kaikilla ei ole samaa tarvetta kuin sinulla on. Tiedän esim. tapauksen, jossa käytetty vene vastasi uuden omistajan toiveita ja vain yksi asia piti muuttaa: rullamasto poistettiin ja tilalle hankittiin normaali masto (laakeroidut vaunut ja pikareivit). Kaikki eivät halua veneeseensä keulapotkuria tai vaikkapa kahta vessaa jne.
Euroopan käytettyjen markkinat on niin laajat, että varmasti löydät veneen, jossa on nuo sinulle tärkeät varusteet. Jälkiasennus on huomattavasti kallimpi kuin esim. pelkän keulapotkurin, lisäakun ja asennustarvikkeiden hinta. Jos ostat rullamaston tai rullapuomin, tarvitset myös niihin sopivan purjeen ym.

Lue lisää

>>Kaikki eivät halua veneeseensä keulapotkuria tai vaikkapa kahta vessaa jne.
Niinpä. Siksipä onkin surullista, että kaikki uudet veneet ovat kutakuinkin toistensa kopioita. Tehty majoittamaan mahdollimman suuria määrä matkustajia isoa lapsiperhettä tai charter-käyttöä varten. Ei löydy etenkään Suomen valikoimista kunnon vaihtoehtoja. Esim. pariskunnalle, joka haluaa reilusti tilavan matkakäyttöön tehdyn 35-45 jalkaisen veneen vain kahdelle hengelle. Mutta jossa olisi lukuisten petipaikkojen sijaan esim. pieni korjauspaja. (tämä vain yhtenä esimerkkinä.).

Ja runkomuodoltaankin ja muilta purjehduksen liittyviltä ominaisuuksiltaan ovat nykyveneet aika lailla toistensa kopioita. Kaikissa on kilpaveneistä periytyvä pystykeula-leveäperä-muoti...

Rahalla tietysti saa mitä haluaa. Joko ulkomaisilta pienveistämöiltä tai ihan kokonaan teettämällä haluamansa one-off veneen arkkitehdillä ja veistämöllä. Mutta hinta nousee liian korkeaksi useimmille meistä...

40,5 m2, P=13,8, E=4,955.

Joakim1 kirjoitti:

40,5 m2, P=13,8, E=4,955.

Kiitos :)

Joakim1 kirjoitti:

Tarpeellisuus riippuu sinun tarpeistasi. Itse en ole edes koskaan ollut veneessä, jossa olisi rullaiso tai keulapotkuri ja en myöskään koskaan moisia ole kaivannut. Nykyisen veneen isopurje on saman kokoinen kuin tyypillinen 40-42 jalkaisen kruiserin. Sen saan helposti yksin alas ja viikattua (otin lazyt pois, niistä oli mielestäni enemmän haittaa kuin hyötyä).

Kyllä tuollaisen 40-42-jalkaisen saa satamaan ilman keulapotkuria. Pahimmat näkemäni tilanteet ovat olleet keulapotkurin kanssa. Niiden teho ei yleensä ole kummoinen, mutta jotkut kipparit näyttävät luulevan niiden pelastavan reippaammassakin sivutuulessa.

Lue lisää

Joakim, tuo isopurjeen alastulo kiinnostaa. Minun kokemukseni on, että se ei putoa juuri ikinä siististi lazy-jackeista huolimatta vaan väistämättä repsahtaa aina jommallekummalle puolelle ja sen saaminen siististi viikatuksi yksin on aika pirun työlästä. Helpompaa tietysti silloin, kun on vaimo tai muu gasti auttamassa. Pinta-alaa on jotain 35 neliötä, plusmiinus neliö tai pari (en muista tarkasti). Eli millä ihmeellä saat sen laskeutumaan nätisti, vieläpä ilman lazy-jackeja?

ei_vaihtoehtoja kirjoitti:

>>Kaikki eivät halua veneeseensä keulapotkuria tai vaikkapa kahta vessaa jne.
Niinpä. Siksipä onkin surullista, että kaikki uudet veneet ovat kutakuinkin toistensa kopioita. Tehty majoittamaan mahdollimman suuria määrä matkustajia isoa lapsiperhettä tai charter-käyttöä varten. Ei löydy etenkään Suomen valikoimista kunnon vaihtoehtoja. Esim. pariskunnalle, joka haluaa reilusti tilavan matkakäyttöön tehdyn 35-45 jalkaisen veneen vain kahdelle hengelle. Mutta jossa olisi lukuisten petipaikkojen sijaan esim. pieni korjauspaja. (tämä vain yhtenä esimerkkinä.).

Ja runkomuodoltaankin ja muilta purjehduksen liittyviltä ominaisuuksiltaan ovat nykyveneet aika lailla toistensa kopioita. Kaikissa on kilpaveneistä periytyvä pystykeula-leveäperä-muoti...

Rahalla tietysti saa mitä haluaa. Joko ulkomaisilta pienveistämöiltä tai ihan kokonaan teettämällä haluamansa one-off veneen arkkitehdillä ja veistämöllä. Mutta hinta nousee liian korkeaksi useimmille meistä...

Lue lisää

Joku veneentekijä tekisi tuollaisen korjauspajan vaikka keulahyttiin varmaan parilla tonnilla. Tuntihinta niillä on ehkä 50 euroa.

Vene.keväällä kirjoitti:

... koska kaikilla ei ole samaa tarvetta kuin sinulla on."

Tulihan tänne asiaakin. Kiitos.

Kuten oletinkin jälkiasennus on niin kallista että sen voinee unohtaa. Mutta tuli lisäkymyksiä. Ovatko noi tarpeellisia tuon kokoisessa veneessä? Olen ollut miehistönä 42 jalkaisessa ja minulle sanottiin että sen kokoista ei kannata ilman keulapotkuria työntää ahtaaseen satamaan? Onko noin, vai onko vain(pelkkää) taitamattomuutta? Luulisi, että siitä sentään on huima apu.

Entä rullaiso? Olen perustellut sen tarvetta sillä, että kahdestaan (tai perheen kanssa) purjehtiessa se lisää turvallisuutta kun kannelle ei käytännössä tarvitse mennä ollenkaan.

Lue lisää

Minulla on 37 -jalkaisessa 10 tonnia painavassa veneessä 5000W keulapotkuri. Sen avustamana veneen ajaa minne tahansa ja varsinkin pois mistä tahansa ilman vaurioita. Keula karkaa sivutuuleen ilman keulapotkuria ja sille ei ahtaassa paikassa sivutuulessa voi yhtään mitään. Asiaa ei pysty paikkaamaan peräsimellä ja potkurivirralla.

Rullaisoa ei ole, on läpilatoitettu iso ja yhden köyden reivi istumalaatikkoon. Ison reivaa sillä minuutissa ja reivaus onnistuu myötätuulessakin ongelmitta.

10-14 kirjoitti:

Joakim, tuo isopurjeen alastulo kiinnostaa. Minun kokemukseni on, että se ei putoa juuri ikinä siististi lazy-jackeista huolimatta vaan väistämättä repsahtaa aina jommallekummalle puolelle ja sen saaminen siististi viikatuksi yksin on aika pirun työlästä. Helpompaa tietysti silloin, kun on vaimo tai muu gasti auttamassa. Pinta-alaa on jotain 35 neliötä, plusmiinus neliö tai pari (en muista tarkasti). Eli millä ihmeellä saat sen laskeutumaan nätisti, vieläpä ilman lazy-jackeja?

Lue lisää

Ei Joakim saakaan laskeutumaan siististi ilman laiskaaakkoja, sehän on mahottomuus. Jos on tuulta ja aallokkoa niin kahdella hengellä on täysi työ saada laskostettua iso puomille ilman jckseja veneen ja puomin heiluessa. Ei aivan vaaraton työskentely- ympäristö kannella paitsi hyvissä olosuhteissa.
Ariel 37 reivaa yhden köyden reivillä minuutissa ja ongelmitta myötätuuleenkin. Ei mahdotonta mutta perin hankalaa, ainakin jacksien kanssa. Reivien purku on sitten vielä hankalampaa kuin reivaaminen.

seppomartti kirjoitti:

Ei Joakim saakaan laskeutumaan siististi ilman laiskaaakkoja, sehän on mahottomuus. Jos on tuulta ja aallokkoa niin kahdella hengellä on täysi työ saada laskostettua iso puomille ilman jckseja veneen ja puomin heiluessa. Ei aivan vaaraton työskentely- ympäristö kannella paitsi hyvissä olosuhteissa.
Ariel 37 reivaa yhden köyden reivillä minuutissa ja ongelmitta myötätuuleenkin. Ei mahdotonta mutta perin hankalaa, ainakin jacksien kanssa. Reivien purku on sitten vielä hankalampaa kuin reivaaminen.

Lue lisää

Läpilattaiso ei painu myötäisellä reivatessa vanttien väliin jumiin ja siksi reivaus onnistuu hyvin myötätuulessa. Lazy jackeista olen ottanut pois taaimmaisen naruparin juuri nostoa helpottaakseni. Laskiessa purjeen taka-alaosa romahtaa sprayhoodin päälle, mutta asian korjaa 15 sekunnissa satamassa. Reivin purku on myös helppoa kun lazyn naruja ei ole puomille laskostetun osuuden nousua haittaamassa.

Kannattaa kokeilla. Ajan niin paljon yksin että kaikki konstit on tarvinnut kokeilla.

ariel37 kirjoitti:

Läpilattaiso ei painu myötäisellä reivatessa vanttien väliin jumiin ja siksi reivaus onnistuu hyvin myötätuulessa. Lazy jackeista olen ottanut pois taaimmaisen naruparin juuri nostoa helpottaakseni. Laskiessa purjeen taka-alaosa romahtaa sprayhoodin päälle, mutta asian korjaa 15 sekunnissa satamassa. Reivin purku on myös helppoa kun lazyn naruja ei ole puomille laskostetun osuuden nousua haittaamassa.

Kannattaa kokeilla. Ajan niin paljon yksin että kaikki konstit on tarvinnut kokeilla.

Lue lisää

Enpä ole havainnut lazyn narujen millään tavoin estävän sitä purjeen alaosan nostoa. Ainoa haitta niistä on nostossa, kun pari ylintä lattaa uhkaa joskus takertua.
Mutta tuota "asian korjaa 15 sekunnissa satamassa" en kyllä niele. Päinvastoin, olen todennut, että huonosti pudonneen purjeen laskostaminen siististi puomille on yksin jokseenkin mahdotonta. Sitäpaitsi pidän aika isona haittana sitä, että edes osa purjeesta pääsee putoamaan puomin sivuun, sillä se haittaa aika tavalla näkyvyyttä.

seppomartti kirjoitti:

Ei Joakim saakaan laskeutumaan siististi ilman laiskaaakkoja, sehän on mahottomuus. Jos on tuulta ja aallokkoa niin kahdella hengellä on täysi työ saada laskostettua iso puomille ilman jckseja veneen ja puomin heiluessa. Ei aivan vaaraton työskentely- ympäristö kannella paitsi hyvissä olosuhteissa.
Ariel 37 reivaa yhden köyden reivillä minuutissa ja ongelmitta myötätuuleenkin. Ei mahdotonta mutta perin hankalaa, ainakin jacksien kanssa. Reivien purku on sitten vielä hankalampaa kuin reivaaminen.

Lue lisää

Ei se tietysti siististi putoa, mutta nopeasti sen yksin viikkaa, kun on laskiessa edestä laittanut joka luistivälin eri puolelle ja ei ole lazyjä viikkaamista haittaamassa.

Ei ole tapana laskea isopurjetta aallokossa ja tuulessa, vaan sataman tai saaren suojassa. Aika monta vuotta on tullut purjehdittua ympäri Itämerta ja ei tule mieleen ainuttakaan tapausta, jossa laskupaikka olisi kovinkaan vaikea. Joskus ei saa siististi viikattua ennen satamaa.

Tyvenessä onnistuu kaikki. Kokemukseni on päin vastainen. Laiskajaakot eivät haittaa viikkaamista, purjeen laskemista tai reivaamista- paitsi myötätuuleen. Purjehdin Karibialla 2 viikkoa ilman jackseja. Tyypillinen vakiotuuli 20 solmua ja usein maininkia ankuripaikoilla. Puomille laskostaminen oli tosi hankalaa neljälläkin kädellä. Piti koko ajan sitoa pätkä kerrallaan heiluvaan puomiin, minkä oli stabiloitava preventterilä. Muutoin viikattu paketti putosi puomilta. Ei todellakan mikään minuutin helppo operaatio. Jacksit takaisin niin purjeen voi pudottaa vaikka viikkaamatta pinkkaan ja hoitaa siistiki myöhemmin. Eli olemme eri mieltä ja hyvä niin.

Joakim1 kirjoitti:

Ei se tietysti siististi putoa, mutta nopeasti sen yksin viikkaa, kun on laskiessa edestä laittanut joka luistivälin eri puolelle ja ei ole lazyjä viikkaamista haittaamassa.

Ei ole tapana laskea isopurjetta aallokossa ja tuulessa, vaan sataman tai saaren suojassa. Aika monta vuotta on tullut purjehdittua ympäri Itämerta ja ei tule mieleen ainuttakaan tapausta, jossa laskupaikka olisi kovinkaan vaikea. Joskus ei saa siististi viikattua ennen satamaa.

Lue lisää

Ahaa, siis täysin eri menetelmä ison laskussa kuin minulla. "Edestä" vihjaa, että menet mastolle tekemään hommaa ja muutenkin lasket ilmeisesti kovin hitaasti, jos on aikaa viikkailla siinä laskun aikana. Minä lasken ison yksinkertaisesti vapauttamalla köysilukon ruffin päältä ja annan rysähtää alas. Periaatteena muutenkin, että istumalaatikosta kannelle nousua vältetään kulussa, ihan turvallisuussyistä. Kaikki köydet tulevat istumalaatikkoon. Mutta ilmankos se viikkaus sitten onnistuu, kun metodi on noin erilainen.

10-14 kirjoitti:

Ahaa, siis täysin eri menetelmä ison laskussa kuin minulla. "Edestä" vihjaa, että menet mastolle tekemään hommaa ja muutenkin lasket ilmeisesti kovin hitaasti, jos on aikaa viikkailla siinä laskun aikana. Minä lasken ison yksinkertaisesti vapauttamalla köysilukon ruffin päältä ja annan rysähtää alas. Periaatteena muutenkin, että istumalaatikosta kannelle nousua vältetään kulussa, ihan turvallisuussyistä. Kaikki köydet tulevat istumalaatikkoon. Mutta ilmankos se viikkaus sitten onnistuu, kun metodi on noin erilainen.

Lue lisää

En laske hitaasti, vaan varsin nopeasti. Ehkä 10 sekunnissa seisoen maston edessä toisella kädellä fallista jarruttaen ja toisella purjetta puolelta toiselle vetäen. Sitten siirryn taakse ja veden skuutin hyvin kireälle ja viikkaan purjeen takaa. Tuohon jälkimmäiseen menee ehkä minuutti.

Kuten jo sainoin, en tee tuota suojattomassa paikassa, vaan purjehdin satamaan, saarten suojaan tms. asti. Miksi purjeet pitäisi laskea, jos tuulta on niin paljon, että se tekee laskemisesta vaikeaa?

Kokemusta lazyillä ja ilman Itämerellä. Isopurjeet 20 m2 ilman ja lazyillä 40 m2. Ainoa probleema lazyistä on nostossa, jos keula ei ole suoraan tuleen voi latat vähän takellella. Siihen auttaa löysääminen. Laittaisin lazyt kaiken kokoisiin isopurjeisiin. Aallokossa sitominen vaatii turhaa akrobatiaa. Lazyjen kanssa voi sitoa vasta kun On tasaisella vedellä.

Joakim1 kirjoitti:

En laske hitaasti, vaan varsin nopeasti. Ehkä 10 sekunnissa seisoen maston edessä toisella kädellä fallista jarruttaen ja toisella purjetta puolelta toiselle vetäen. Sitten siirryn taakse ja veden skuutin hyvin kireälle ja viikkaan purjeen takaa. Tuohon jälkimmäiseen menee ehkä minuutti.

Kuten jo sainoin, en tee tuota suojattomassa paikassa, vaan purjehdin satamaan, saarten suojaan tms. asti. Miksi purjeet pitäisi laskea, jos tuulta on niin paljon, että se tekee laskemisesta vaikeaa?

Lue lisää

Enpä ensin kiinnittänyt huomiota tuohon mainintaasi suojaisesta paikasta. Minä teen purjeiden nostot ja laskut mieluiten niin väljässä paikassa, että en ole kenenkään tiellä ja ympärillä on reilusti tilaa.

Ja edelleen, en pidä hyvänä mitään sellaista ratkaisua, joka pakottaa menemään kannelle istumalaatikosta.

10-14 kirjoitti:

Enpä ensin kiinnittänyt huomiota tuohon mainintaasi suojaisesta paikasta. Minä teen purjeiden nostot ja laskut mieluiten niin väljässä paikassa, että en ole kenenkään tiellä ja ympärillä on reilusti tilaa.

Ja edelleen, en pidä hyvänä mitään sellaista ratkaisua, joka pakottaa menemään kannelle istumalaatikosta.

Lue lisää

Ei sinne kannelle ole pakko mennä. Ainoa tarve tulee siitä, että saa siististi purjeen viikattua. Kyllä sen saa satamaanmenokuntoon istuinlaatikostakin.

Tarpeita on monia. Minä yritän pitää hyvää huolta purjeistani. Siksi en halua lepatuttaa niitä tuulisissa paikoissa eli en nosta enkä laske niitä kuin suojaisissa paikoissa ellei ole pakko. Kaikin puolin mukavampaa tehdä tuo suojassa.

Keula tuuleen tarvitsee tuossa olla n. 10 sekuntia. Mahtuu erinomaisesti tekemään sataman suulla tms. suojaisessa paikassa ketään häiritsemättä.

Sama juttu kuin lepuuttajien ja kiinnitysköysien kanssa. Miksi niitä laittaisi epämukavasti aallokossa ja tuulessa, kun saman voi tehdä satamassa tai juuri ennen?

Tuo Joakimin ja 10-14:n sananvaihto on minusta aika hyvä esimerkki siitä, miten eri tavoin ihmiset voivat veneillä. Ehkä myös siitä, miten erilaisilla veneillä. Aika monta kertaa huomaa, miten ihmiset antavat täälläkin "ainoana oikeana" jonkin neuvon, joka toimii heidän veneessään mutta on täysin kelvoton jonkun toisen veneessä. (En tarkoita nyt näitä kahta keskustelijaa vaan yleensä.)

CatamaranRules kirjoitti:

Tuo Joakimin ja 10-14:n sananvaihto on minusta aika hyvä esimerkki siitä, miten eri tavoin ihmiset voivat veneillä. Ehkä myös siitä, miten erilaisilla veneillä. Aika monta kertaa huomaa, miten ihmiset antavat täälläkin "ainoana oikeana" jonkin neuvon, joka toimii heidän veneessään mutta on täysin kelvoton jonkun toisen veneessä. (En tarkoita nyt näitä kahta keskustelijaa vaan yleensä.)

Lue lisää

Hyvä muistutus! Veneet, purjeet, mastoheloitus, satamat, olosuhteet, purjehdusreviiri, kokemus jne ovat hyvin erilaisia kuten kipparitkin. Aina ei ole turvallista jättää purjeenlaskua ja kiinnitysköysien fendarien valmiutta viime hetkeen, ellei satama ole ennestään tuttu tai ellei aallonmurtajan suojassa ole riittävästi tilaa. Tämä koskee erityisesti yksinpurjehtijaa, jonka on viisainta tehdä kaikki landausvalmistelut hyvissä ajoin. Eiköhän samaa tulisi suositella myös ei-niin-kokeneille purjehtijoille: tee kaikki rantautumisvalmistelut hyvissä ajoin ja kerro miehistöllesi jo etukäteen, mitä aiot tehdä ja mitä asioita miehistön on tehtävä. Ei purjeen lasku kovassa tuulessa ole sen kummempaa kuin purjeiden reivauskaan. Molemmat on osattava tehdä kaikissa olosuhteissa. Heikossa kesätuulessa ja valoisan aikana kaikki on helppoa!
Lazy-jacksit ovat hyvä apu purjeen hallintaan. Siitä harmista, että esim. leen puoleinen "laiskajaakko" haittaa purjeen nostoa tai laskua, pääsee eroon. Omassa veneessäni olen laittanut "laiskajaakkojen" säätöliinojen knaapit niin, että lazy-jacksit on tarvittaessa helppo vetää mastolle reivikoukkujen taakse.

Toki ei tarvitse mennä kannelle, mutta kyllä nostaminen sujuu kymmenen kertaa helpommin ja nopeammin mastolta vetäen. Vahvempi menee mastolta vetämään (alussa alaspäin ja raskaampi osuus sivulle päin) ja vaikka pikkulapsi voi vetää istuinkaukalosta löysät pois, vaikka samalla ohjaten.

Vinssiä ei tarvita lainkaan tai mahdollisesti viimeisen puolen metrin kiristämiseen.

Joakim1 kirjoitti:

Toki ei tarvitse mennä kannelle, mutta kyllä nostaminen sujuu kymmenen kertaa helpommin ja nopeammin mastolta vetäen. Vahvempi menee mastolta vetämään (alussa alaspäin ja raskaampi osuus sivulle päin) ja vaikka pikkulapsi voi vetää istuinkaukalosta löysät pois, vaikka samalla ohjaten.

Vinssiä ei tarvita lainkaan tai mahdollisesti viimeisen puolen metrin kiristämiseen.

Lue lisää

Entäs jos on yksinpurjehtijana? Onko mielestäsi paremp kärsiä istuinlaatikosta vedon suuremmasta raskaudesta vai siitä että joutuu hyppimään edes takas avotila-masto? Nykyisessä veneessäni on sen verran pienempi (17m2) iospurje, että se menee mielestäni helpommin avotilasta.

Kyllähän rullamasto-iso on ennenkaikkea mukavuus- ja turvallisuus- varuste, samoin kuin keulapotkuri. Suosittelen lämpimästi.
Rulla lisää purjehdustunteja, kun ei tarvii kolmiota tai purjeita käsitellä kun tiukemmassa väylä paikassa tarvii konetta. Sit vaan vetää purjeet takas ulos.
Samoin keulapotkuri on oiva varuste rantautuessa... varmaan ilmankin pärjää suuremmilla nopuksilla ja törmäysriskeillä. Litteäpohjanen eväkölinen sortaa helposti paljon ilman vauhtia kun sopivasti tuuli painaa...
Vertaus 40m2 iso purje on pienehkö ero... 40 jalk cruiserissa on 50m2. Materiaalivahvuutta, painoa, voimia ja hintaakin ;) on tuplaten...

Jos et ole niin kiinnostunut viimeisistä solmun kymmenyksistä (tai puolikkaista) etkä purjeiden trimmaamisesta, voi rullaiso olla oikea valinta. Muuten normaali läpilattaiso lazy bagilla ja vaikkapa sähköisellä nostinvinssillä, jos pelkää voimien loppuvan kesken eikä halua mennä mastolle.

Keulapotkuri varmaan auttaisi ahtaissa paikoissa, mutta voi myös tuoda liikaa itsevarmuutta siten, että ajaa paikkoihin, joista ei tuulen kovetessa pääsekään enää pois.

3736 kirjoitti:

Kyllähän rullamasto-iso on ennenkaikkea mukavuus- ja turvallisuus- varuste, samoin kuin keulapotkuri. Suosittelen lämpimästi.
Rulla lisää purjehdustunteja, kun ei tarvii kolmiota tai purjeita käsitellä kun tiukemmassa väylä paikassa tarvii konetta. Sit vaan vetää purjeet takas ulos.
Samoin keulapotkuri on oiva varuste rantautuessa... varmaan ilmankin pärjää suuremmilla nopuksilla ja törmäysriskeillä. Litteäpohjanen eväkölinen sortaa helposti paljon ilman vauhtia kun sopivasti tuuli painaa...
Vertaus 40m2 iso purje on pienehkö ero... 40 jalk cruiserissa on 50m2. Materiaalivahvuutta, painoa, voimia ja hintaakin ;) on tuplaten...

Lue lisää

50 m2 on kyllä poikkeuksellisen suuri iso 2000-luvun alkupuolen 40-42 jalkaiseen kruiseriin. Se on tyypillinen koko C/R-veneessä ja joissain fokkaveneeksi suunnitelluissa uudemmissa kruisereissa Esimerkkejä:

Jeanneau SO 40.3: 35 m2
Jeanneau SO 42.2: 36 m2
Jeanneau SO 409: 47 m2
HR 412: 51 m2
Hanse 400: 51 m2
Bavaria 40 (2004): 36 m2
Bavaria 40 (2007-): 37 m2
Bavaria 40 Vision: 44 m2
Bavaria 42: 41 m2
Dufour 405: 36 m2
Ocenis 40: 38 m2

Sitten muutama C/R-vene
FG 41: 51 m2
First 40.7: 48 m2
First 40: 51 m2
Elan 40: 45 m2
Dehler 41: 54 m2
Maestro 40: 49 m2
X-41: 53 m2
X-40: 50 m2
X-412: 40 m2
X-43: 53 m2

40 m2 -> 50 m2 ero ei sentään ole mitenkään valtava. Molempia olen käsitellyt. Painoa tulee 30-50% lisää ei läheskään tuplaten. Esimerkiksi mun kaksi isopurjetta painavat 19 (3DL Kevlar) ja 28 (polyesteri laminaatti tupla taffetalla) kg. 50 m2 kisapurjeet painavat 20-30 kg ja kruisingpurjeet 30-40 kg.

Hintaa on aivan riittävästi jo 40 m2 purjeessa. Jotain käsitystä hintaeroista voi saada täältä: http://www.boding.se/priser/

Bavaria 40 38.6 m2 cruisinglaminat 34000 SEK
First 40 48.2 m2 cruisinglaminat 42500 SEK

Noissa näyttää olevan identtinen neliöhinta eli 50 m2 olisi 25% kalliimpi kuin 40 m2.

Meille pääajatus on helposti, mukavasti, turvallisesti. Vauhdilla ei niin väliä. Tarkoitus olisi itämerta kierrellä kunnes taidot riittää pidemmälle. (Ja aika).

Kuten "ei_vaihtoehtoa" kirjoitti, niin pariskunnille suunniteltuja veneitä on vähän. Mutta olen ymmärtänyt että veneessä ei ole "kantavia seiniä" eli kolmesta kajuutasta (keula ja kaksi sivu) voidaan tehdä yksi iso. Ainakin monissa veneissä on esitteissä tällainen mahdollisuus.

Joakim1 kirjoitti:

50 m2 on kyllä poikkeuksellisen suuri iso 2000-luvun alkupuolen 40-42 jalkaiseen kruiseriin. Se on tyypillinen koko C/R-veneessä ja joissain fokkaveneeksi suunnitelluissa uudemmissa kruisereissa Esimerkkejä:

Jeanneau SO 40.3: 35 m2
Jeanneau SO 42.2: 36 m2
Jeanneau SO 409: 47 m2
HR 412: 51 m2
Hanse 400: 51 m2
Bavaria 40 (2004): 36 m2
Bavaria 40 (2007-): 37 m2
Bavaria 40 Vision: 44 m2
Bavaria 42: 41 m2
Dufour 405: 36 m2
Ocenis 40: 38 m2

Sitten muutama C/R-vene
FG 41: 51 m2
First 40.7: 48 m2
First 40: 51 m2
Elan 40: 45 m2
Dehler 41: 54 m2
Maestro 40: 49 m2
X-41: 53 m2
X-40: 50 m2
X-412: 40 m2
X-43: 53 m2

40 m2 -> 50 m2 ero ei sentään ole mitenkään valtava. Molempia olen käsitellyt. Painoa tulee 30-50% lisää ei läheskään tuplaten. Esimerkiksi mun kaksi isopurjetta painavat 19 (3DL Kevlar) ja 28 (polyesteri laminaatti tupla taffetalla) kg. 50 m2 kisapurjeet painavat 20-30 kg ja kruisingpurjeet 30-40 kg.

Hintaa on aivan riittävästi jo 40 m2 purjeessa. Jotain käsitystä hintaeroista voi saada täältä: http://www.boding.se/priser/

Bavaria 40 38.6 m2 cruisinglaminat 34000 SEK
First 40 48.2 m2 cruisinglaminat 42500 SEK

Noissa näyttää olevan identtinen neliöhinta eli 50 m2 olisi 25% kalliimpi kuin 40 m2.

Lue lisää

Joakimin vaikuttava lista kertoo sivuvaikutuksena miten huono mittari veneen kokonaispituus on veneen koolle. Noiden samanpituisten veneiden painot (uppoama) vaihtelevat suuresti, esim.
HR 412 - 11100 kg
Jeanneau SO 40.3 - 8090kg
X-41 - 6800 kg.

Paino on paljon parempi mittari kertomaan veneen kokoa, se vaikuttaa paljon pituutta enemmän veneen asuintilavuuteen, hintaan yms. Ja tietysti myös purjepinta-alaan, joka tarvitaan sitä painoa liikuttamaan.

painaa kirjoitti:

Joakimin vaikuttava lista kertoo sivuvaikutuksena miten huono mittari veneen kokonaispituus on veneen koolle. Noiden samanpituisten veneiden painot (uppoama) vaihtelevat suuresti, esim.
HR 412 - 11100 kg
Jeanneau SO 40.3 - 8090kg
X-41 - 6800 kg.

Paino on paljon parempi mittari kertomaan veneen kokoa, se vaikuttaa paljon pituutta enemmän veneen asuintilavuuteen, hintaan yms. Ja tietysti myös purjepinta-alaan, joka tarvitaan sitä painoa liikuttamaan.

Lue lisää

No ei paino ole ainakaan parempi mittari veneen asuintilavuudelle eikä hinnallekaan. Vastaavan veneen tekeminen kevyeksi on paljon kalliimpaa kuin painavaksi, jolloin voi käyttää halpoja materiaaleja ja menetelmiä.

Jos noiden rinnalle ottaa vaikkapa kaksi S&S Swania, mihin laittaisit ne asuttavuusjärjestyksessä?

Swan 36 7000 kg
Swan 41 10800 kg

painaa kirjoitti:

Joakimin vaikuttava lista kertoo sivuvaikutuksena miten huono mittari veneen kokonaispituus on veneen koolle. Noiden samanpituisten veneiden painot (uppoama) vaihtelevat suuresti, esim.
HR 412 - 11100 kg
Jeanneau SO 40.3 - 8090kg
X-41 - 6800 kg.

Paino on paljon parempi mittari kertomaan veneen kokoa, se vaikuttaa paljon pituutta enemmän veneen asuintilavuuteen, hintaan yms. Ja tietysti myös purjepinta-alaan, joka tarvitaan sitä painoa liikuttamaan.

Lue lisää

No kyllä pelkän pituuden perusteella saa selkeämmän käsityksen kuin pelkän painon perusteella. Onko kevyempi vene halvempi kun painava ? Onko kevyempi vene tilavampi kuin painava ? Onko kevyemmässä veneessä enemmän vai vähemmän purjealaa ? Jos pituuden ja painon lisäksi tietää käyttötarkoituksen ja valmistusvuoden, voi jo muodostaa jonkinlaisen käsityksen.

Ehkäeinytsentään kirjoitti:

No kyllä pelkän pituuden perusteella saa selkeämmän käsityksen kuin pelkän painon perusteella. Onko kevyempi vene halvempi kun painava ? Onko kevyempi vene tilavampi kuin painava ? Onko kevyemmässä veneessä enemmän vai vähemmän purjealaa ? Jos pituuden ja painon lisäksi tietää käyttötarkoituksen ja valmistusvuoden, voi jo muodostaa jonkinlaisen käsityksen.

Lue lisää

Vertaapa vaikka Helmsman Lady ja Swan 42. Molemmat löytyvät nettiveneestä , ovat matkaveneitä ja ovat 1970/80 vaihteen tuotteita. Pituuseroa on vain 80 cm (12,11/12,90) eli Swan on 6% pidempi. Painoeroa on 1100kg/4700kg, eli yli 2 kertainen ( Swan 234% painavampi). Ja kyllä minusta sekä yleinen kokoero että sisätilojenkin ero on paremminkin kaksinkertainen kuin 6%. Luultavasti hintalapussakin on aikanaan ollut enemmän kuin 6% eroa.

Totta kai pituus on yksi tapa mitata venettä. Mutta koska on helppoa tehdä samanpituiset veneet, joista toinen on paljon leveämpi, syvempi, "tasapaksumpi" (eli maksimileveys jatkuu lähelle keulaa ja/tai perää sen sijaan että suippenisi heti keskikohdan jälkeen) ei pituus ole kovin hyvä kertomaan yleistä kokoa.

Ja yhtälailla totta kai ei painokaan kerro yksinään koko totuutta. Voidaan tehdä (ja onkin) samanpainoisia veneitä, joissa esim. sisätilat ovat kovin erilaiset.
Paino kuitenkin vaikuttaa aikaa suoraan sekä hintaan (materiaalikulut ovat kutakuinkin kilohintaisia eli menevät painon mukaan) että purjehdusominaisuuksiin (se paino pitää siirtää paikasta toiseen ja tarvittava voima eli purjeiden/moottorin koko riippuu siitä painosta.

Noissa Swanissa ja Lady Helmsmanissa on tietysti myös leveys suuri ero. Mutta se leveys tekee juuri sitä painoa. Voisi vähän yksinkertaistaen sanoa, että veneen koko on kutakuinkin vesilinjan pituuden, leveyden ja syvyyden yhdistelmä (tulo). Nuo samat seikat myös säätelevät veneen painoa....
Vesilinjan pituus (eikä kokonaispituus) sen vuoksi, että keula- ja peräylitykset eivät juurikaan lisää kokoa muuten kuin kokonaispituuden osalta. -tämän vuoksi nykyiset pystykeula-pystyperä veneet ovat suurempia sisältä kuin saman kokonaispituuden veneet 1980-luvulla ja aikaisemmin. Pystykeula veneissä on pidempi vesilinja.

Kokonaispituuden paras puoli on tietysti siinä, että se on helppo ymmärtää amätöörinkin. Kaikki muut, painosta alkaen vaativat hieman ymmärrystä venesuunnittelusta ja ovat siis vaikeampia.

...tulipas pitkä vuodatus.... vielä vastauksia noihin kysymyksiisi:

>>Onko kevyempi vene halvempi kun painava ?
Periaatteessa kyllä, veneillä on aika lailla "kilohinta", sitä lähemmin mitä samalaisempia veneet ovat. Tätä sekoittaa jos käytetään kalliita eksoottisia materiaaleja(kilpaveneet), pienessä veneessä korostuu työn osuus, sarjatuotanto halventaa hintoja. Lisäksi isommista tai luksusveneistä(Swan) voi ottaa premman katteeen. Mutta nyrkkisääntönä kyllä. Samoin painavassa veneessa on suuremmat purjeet ja vankemmat helat(suurempien voimien takia), molemmat lisäävät hintaa.

>>Onko kevyempi vene tilavampi kuin painava ?
Tämä ei ole niin selvää, koska varalaitaa voidaan korottaa ja saada korkeutta lisää ilman että paino nousee yhtä suuresti. Mutta jossain määrin painavampi on tilavampi - ainakin "vaaakasuora tilavuus" ("lattiapinta-ala") suhteen, koska sekä paino että vaakasuora tilavuus karkeasti ottaen lisääntyy kun vesilinjan pituus ja leveys lisääntyy

>>Onko kevyemmässä veneessä enemmän vai vähemmän purjealaa
Kevyemmässä tarvitaan vähemmän purjepinta-alaa, Purjepinta-ala/paino on kutakuinkin veneiden tehopainosuhde (vastaa autojen hevosvoimat/paino). Kevyessä kilpapurjeveneessä voi toki olla enemmän purjeita kuin painavammassa matkapurressa. Samoin kevyemmässä veneessä on/tarvitaan pienempitehoinen moottori.

3736 kirjoitti:

Kyllähän rullamasto-iso on ennenkaikkea mukavuus- ja turvallisuus- varuste, samoin kuin keulapotkuri. Suosittelen lämpimästi.
Rulla lisää purjehdustunteja, kun ei tarvii kolmiota tai purjeita käsitellä kun tiukemmassa väylä paikassa tarvii konetta. Sit vaan vetää purjeet takas ulos.
Samoin keulapotkuri on oiva varuste rantautuessa... varmaan ilmankin pärjää suuremmilla nopuksilla ja törmäysriskeillä. Litteäpohjanen eväkölinen sortaa helposti paljon ilman vauhtia kun sopivasti tuuli painaa...
Vertaus 40m2 iso purje on pienehkö ero... 40 jalk cruiserissa on 50m2. Materiaalivahvuutta, painoa, voimia ja hintaakin ;) on tuplaten...

Lue lisää

Tuota samaa yritin pari päivää sitten kysellä eli rullaison vaikutusta purjehduksen ja koneajon suhteeseen. Sen verran kuitenkin ison nostaminen ja laskeminen vaatii duunia, että minulta ainakin se jää aika herkästi nostamatta uudelleen, jos normaalin päivälegin aikana joutuu kerrankin laskemaan.

No, kun vene on muuten aika täydellinen, niin menköön nyt loppuikä ilman sitä rullapurjetta. Ja kunnon isoa perähyttiä :) (Jos olisi asiallisen kokoinen lottovoitto tilillä, niin keskiohjaamoveneet, vaikkapa Najad/HR/Saare/Malö n. 40-jalkaisena alkaisi kummasti kiinnostaa.

painaa kirjoitti:

Vertaapa vaikka Helmsman Lady ja Swan 42. Molemmat löytyvät nettiveneestä , ovat matkaveneitä ja ovat 1970/80 vaihteen tuotteita. Pituuseroa on vain 80 cm (12,11/12,90) eli Swan on 6% pidempi. Painoeroa on 1100kg/4700kg, eli yli 2 kertainen ( Swan 234% painavampi). Ja kyllä minusta sekä yleinen kokoero että sisätilojenkin ero on paremminkin kaksinkertainen kuin 6%. Luultavasti hintalapussakin on aikanaan ollut enemmän kuin 6% eroa.

Totta kai pituus on yksi tapa mitata venettä. Mutta koska on helppoa tehdä samanpituiset veneet, joista toinen on paljon leveämpi, syvempi, "tasapaksumpi" (eli maksimileveys jatkuu lähelle keulaa ja/tai perää sen sijaan että suippenisi heti keskikohdan jälkeen) ei pituus ole kovin hyvä kertomaan yleistä kokoa.

Ja yhtälailla totta kai ei painokaan kerro yksinään koko totuutta. Voidaan tehdä (ja onkin) samanpainoisia veneitä, joissa esim. sisätilat ovat kovin erilaiset.
Paino kuitenkin vaikuttaa aikaa suoraan sekä hintaan (materiaalikulut ovat kutakuinkin kilohintaisia eli menevät painon mukaan) että purjehdusominaisuuksiin (se paino pitää siirtää paikasta toiseen ja tarvittava voima eli purjeiden/moottorin koko riippuu siitä painosta.

Noissa Swanissa ja Lady Helmsmanissa on tietysti myös leveys suuri ero. Mutta se leveys tekee juuri sitä painoa. Voisi vähän yksinkertaistaen sanoa, että veneen koko on kutakuinkin vesilinjan pituuden, leveyden ja syvyyden yhdistelmä (tulo). Nuo samat seikat myös säätelevät veneen painoa....
Vesilinjan pituus (eikä kokonaispituus) sen vuoksi, että keula- ja peräylitykset eivät juurikaan lisää kokoa muuten kuin kokonaispituuden osalta. -tämän vuoksi nykyiset pystykeula-pystyperä veneet ovat suurempia sisältä kuin saman kokonaispituuden veneet 1980-luvulla ja aikaisemmin. Pystykeula veneissä on pidempi vesilinja.

Kokonaispituuden paras puoli on tietysti siinä, että se on helppo ymmärtää amätöörinkin. Kaikki muut, painosta alkaen vaativat hieman ymmärrystä venesuunnittelusta ja ovat siis vaikeampia.

...tulipas pitkä vuodatus.... vielä vastauksia noihin kysymyksiisi:

>>Onko kevyempi vene halvempi kun painava ?
Periaatteessa kyllä, veneillä on aika lailla "kilohinta", sitä lähemmin mitä samalaisempia veneet ovat. Tätä sekoittaa jos käytetään kalliita eksoottisia materiaaleja(kilpaveneet), pienessä veneessä korostuu työn osuus, sarjatuotanto halventaa hintoja. Lisäksi isommista tai luksusveneistä(Swan) voi ottaa premman katteeen. Mutta nyrkkisääntönä kyllä. Samoin painavassa veneessa on suuremmat purjeet ja vankemmat helat(suurempien voimien takia), molemmat lisäävät hintaa.

>>Onko kevyempi vene tilavampi kuin painava ?
Tämä ei ole niin selvää, koska varalaitaa voidaan korottaa ja saada korkeutta lisää ilman että paino nousee yhtä suuresti. Mutta jossain määrin painavampi on tilavampi - ainakin "vaaakasuora tilavuus" ("lattiapinta-ala") suhteen, koska sekä paino että vaakasuora tilavuus karkeasti ottaen lisääntyy kun vesilinjan pituus ja leveys lisääntyy

>>Onko kevyemmässä veneessä enemmän vai vähemmän purjealaa
Kevyemmässä tarvitaan vähemmän purjepinta-alaa, Purjepinta-ala/paino on kutakuinkin veneiden tehopainosuhde (vastaa autojen hevosvoimat/paino). Kevyessä kilpapurjeveneessä voi toki olla enemmän purjeita kuin painavammassa matkapurressa. Samoin kevyemmässä veneessä on/tarvitaan pienempitehoinen moottori.

Lue lisää

Kyllä kevyempi vene on helposti kalliimpi, vaikka ei eksoottisia materiaaleja käyttäisikään ja vaikka ei puhuttaisi kilpaveneistä.

Lasikuidun osalta ruiskulaminoimalla umpilaminaattia tulee painavin ja tuosta voidaan asteittain keventää käyttämällä enemmän ja enemmän suunnattuja kuituja, lujempia hartseja, alipainelaminointia, kerrosrakennetta (useita ydinvaihtoehtoja, kevyet ja lujat kalliita), uunia jne. Tuossa ääripäiden hintaero on rungon osalta jo varmasti moninkertainen ja painoa säästyy myös reilusti (puolet?), vaikka mitään eksoottisia materiaaleja ei vielä ole käytetty.

Sama jatkuu sisustuksessa, jossa monissa veneissä käytetään vaahtoydintä viilujen välissä vanerin sijaan. Tulee kalliimmaksi ja kevyemmäksi.

Näistä syistä C/R-veneissä kilohinta on merkittävästi korkeampi kuin vastaavissa kruisereissa. Toki osa erosta tulee paremmasta heloituksesta ja yleensä korkeammasta mastosta.

painaa kirjoitti:

Vertaapa vaikka Helmsman Lady ja Swan 42. Molemmat löytyvät nettiveneestä , ovat matkaveneitä ja ovat 1970/80 vaihteen tuotteita. Pituuseroa on vain 80 cm (12,11/12,90) eli Swan on 6% pidempi. Painoeroa on 1100kg/4700kg, eli yli 2 kertainen ( Swan 234% painavampi). Ja kyllä minusta sekä yleinen kokoero että sisätilojenkin ero on paremminkin kaksinkertainen kuin 6%. Luultavasti hintalapussakin on aikanaan ollut enemmän kuin 6% eroa.

Totta kai pituus on yksi tapa mitata venettä. Mutta koska on helppoa tehdä samanpituiset veneet, joista toinen on paljon leveämpi, syvempi, "tasapaksumpi" (eli maksimileveys jatkuu lähelle keulaa ja/tai perää sen sijaan että suippenisi heti keskikohdan jälkeen) ei pituus ole kovin hyvä kertomaan yleistä kokoa.

Ja yhtälailla totta kai ei painokaan kerro yksinään koko totuutta. Voidaan tehdä (ja onkin) samanpainoisia veneitä, joissa esim. sisätilat ovat kovin erilaiset.
Paino kuitenkin vaikuttaa aikaa suoraan sekä hintaan (materiaalikulut ovat kutakuinkin kilohintaisia eli menevät painon mukaan) että purjehdusominaisuuksiin (se paino pitää siirtää paikasta toiseen ja tarvittava voima eli purjeiden/moottorin koko riippuu siitä painosta.

Noissa Swanissa ja Lady Helmsmanissa on tietysti myös leveys suuri ero. Mutta se leveys tekee juuri sitä painoa. Voisi vähän yksinkertaistaen sanoa, että veneen koko on kutakuinkin vesilinjan pituuden, leveyden ja syvyyden yhdistelmä (tulo). Nuo samat seikat myös säätelevät veneen painoa....
Vesilinjan pituus (eikä kokonaispituus) sen vuoksi, että keula- ja peräylitykset eivät juurikaan lisää kokoa muuten kuin kokonaispituuden osalta. -tämän vuoksi nykyiset pystykeula-pystyperä veneet ovat suurempia sisältä kuin saman kokonaispituuden veneet 1980-luvulla ja aikaisemmin. Pystykeula veneissä on pidempi vesilinja.

Kokonaispituuden paras puoli on tietysti siinä, että se on helppo ymmärtää amätöörinkin. Kaikki muut, painosta alkaen vaativat hieman ymmärrystä venesuunnittelusta ja ovat siis vaikeampia.

...tulipas pitkä vuodatus.... vielä vastauksia noihin kysymyksiisi:

>>Onko kevyempi vene halvempi kun painava ?
Periaatteessa kyllä, veneillä on aika lailla "kilohinta", sitä lähemmin mitä samalaisempia veneet ovat. Tätä sekoittaa jos käytetään kalliita eksoottisia materiaaleja(kilpaveneet), pienessä veneessä korostuu työn osuus, sarjatuotanto halventaa hintoja. Lisäksi isommista tai luksusveneistä(Swan) voi ottaa premman katteeen. Mutta nyrkkisääntönä kyllä. Samoin painavassa veneessa on suuremmat purjeet ja vankemmat helat(suurempien voimien takia), molemmat lisäävät hintaa.

>>Onko kevyempi vene tilavampi kuin painava ?
Tämä ei ole niin selvää, koska varalaitaa voidaan korottaa ja saada korkeutta lisää ilman että paino nousee yhtä suuresti. Mutta jossain määrin painavampi on tilavampi - ainakin "vaaakasuora tilavuus" ("lattiapinta-ala") suhteen, koska sekä paino että vaakasuora tilavuus karkeasti ottaen lisääntyy kun vesilinjan pituus ja leveys lisääntyy

>>Onko kevyemmässä veneessä enemmän vai vähemmän purjealaa
Kevyemmässä tarvitaan vähemmän purjepinta-alaa, Purjepinta-ala/paino on kutakuinkin veneiden tehopainosuhde (vastaa autojen hevosvoimat/paino). Kevyessä kilpapurjeveneessä voi toki olla enemmän purjeita kuin painavammassa matkapurressa. Samoin kevyemmässä veneessä on/tarvitaan pienempitehoinen moottori.

Lue lisää

Tulipa tosiaan pitkä vuodatus, jossa itse asiassa "todistit" oman väitteeni oikeaksi: heti ensimmäisessä esimerkissä otit kaksi likimain saman aikakauden, likimain saman pituista venettä (Swan, Helmsman). Vasta sitten käytit painoa tilojen arviointiin. Jos ottaisimme kaksi eri aikakauden eri pituista venettä (Swan 36 ja X-41 yllä), ei paino kerro tiloista, hinnasta, tai purjepinta-alasta mitään. 2000-luvulla, kun injektointia otettiin käyttöön, samasta veneestä sai käsinlaminoituja ja injektoituja versioita, joista injektoitu on kevyempi ja kalliimpi. Usein injektoitu on vielä varustettu korkeammalla mastolla (esim Salona 37 vs Salona 37 ibc), jollon kevyempi ei ole vain kalliimpi, vaan siinä on myös suurempi purjeala. Tilat toki tässä esimerkissä ovat tismalleen samat.

painaa kirjoitti:

Joakimin vaikuttava lista kertoo sivuvaikutuksena miten huono mittari veneen kokonaispituus on veneen koolle. Noiden samanpituisten veneiden painot (uppoama) vaihtelevat suuresti, esim.
HR 412 - 11100 kg
Jeanneau SO 40.3 - 8090kg
X-41 - 6800 kg.

Paino on paljon parempi mittari kertomaan veneen kokoa, se vaikuttaa paljon pituutta enemmän veneen asuintilavuuteen, hintaan yms. Ja tietysti myös purjepinta-alaan, joka tarvitaan sitä painoa liikuttamaan.

Lue lisää

Paras mitta olisi rungon tilavuus. Senhän ne saa varmaan suunnitteluohjelmasta ulos ja sen voisi kertoa teknisissä tiedoissa.

Joakim1 kirjoitti:

Toki ei tarvitse mennä kannelle, mutta kyllä nostaminen sujuu kymmenen kertaa helpommin ja nopeammin mastolta vetäen. Vahvempi menee mastolta vetämään (alussa alaspäin ja raskaampi osuus sivulle päin) ja vaikka pikkulapsi voi vetää istuinkaukalosta löysät pois, vaikka samalla ohjaten.

Vinssiä ei tarvita lainkaan tai mahdollisesti viimeisen puolen metrin kiristämiseen.

Lue lisää

Osallistun tähän kannelle-vai-ei -keskusteluun, koska oma mielipiteeni on vuosikymmenien aikana muuttunut. Kahdessa aikaisemmassa veneessäni kaikki fallit ja reiviköydet ym säädöt oli johdettu istuinlaatikkoon: istuinlaatikossa oli usein "spagettikasa" erilaisia köysiä, oli paljon vinssattavaa ja silti piti mennä mastolle erilaisissa tilanteissa..
Huonoin idea mielestäni on se, että ison falli ja takaliikin reivikäydet on johdettu istiuinlaatikkoon, mutta mastoliikin reivilenkki piti käydä laittanassa mastolla. Yhtä huono idea oli yhden reiviliinan systeemi (samasta reiviköydestä kiristyy sekä masto- että takaliikin reivi).
Itselleni yksinpurjehtijana helpoin ja kaikkein nopein on se, että purjeen nostot, laskut ja reivit hoidetaan mastolta: vähemmän kitkaa, lyhyemmät köydet, mastossa isot ST-vinssit fallille ja reiville. (Isopurjeeni on nykyisessä veneessä 30m2, edellisessä sama systeemi ja 40m2 isopurje. Maston luona oleva vyötärön korkuinen suojakaari helpottaa hommia).
Sama aihe on synnyttänyt keskustelua mm. Yachting Monthlyssä (taisi olla viime vuonna), jonka pääkirjoituksessa puolustettiin "perinteistä" mastolta tapahtuvaa reivaamista yksinkertaisena, nopeana ja turvallisena.
Kukin kai puolustaa sitä systeemiä, joka omassa veneessä tuntuu parhaalta.

montatapaa kirjoitti:

Osallistun tähän kannelle-vai-ei -keskusteluun, koska oma mielipiteeni on vuosikymmenien aikana muuttunut. Kahdessa aikaisemmassa veneessäni kaikki fallit ja reiviköydet ym säädöt oli johdettu istuinlaatikkoon: istuinlaatikossa oli usein "spagettikasa" erilaisia köysiä, oli paljon vinssattavaa ja silti piti mennä mastolle erilaisissa tilanteissa..
Huonoin idea mielestäni on se, että ison falli ja takaliikin reivikäydet on johdettu istiuinlaatikkoon, mutta mastoliikin reivilenkki piti käydä laittanassa mastolla. Yhtä huono idea oli yhden reiviliinan systeemi (samasta reiviköydestä kiristyy sekä masto- että takaliikin reivi).
Itselleni yksinpurjehtijana helpoin ja kaikkein nopein on se, että purjeen nostot, laskut ja reivit hoidetaan mastolta: vähemmän kitkaa, lyhyemmät köydet, mastossa isot ST-vinssit fallille ja reiville. (Isopurjeeni on nykyisessä veneessä 30m2, edellisessä sama systeemi ja 40m2 isopurje. Maston luona oleva vyötärön korkuinen suojakaari helpottaa hommia).
Sama aihe on synnyttänyt keskustelua mm. Yachting Monthlyssä (taisi olla viime vuonna), jonka pääkirjoituksessa puolustettiin "perinteistä" mastolta tapahtuvaa reivaamista yksinkertaisena, nopeana ja turvallisena.
Kukin kai puolustaa sitä systeemiä, joka omassa veneessä tuntuu parhaalta.

Lue lisää

Kirjoitat täyttä asiaa. Yksinkertainen on kaunista ja helppokäyttöistä, eikä kitka- ja vikaantumispaikkoja ole yhtään tarpeettomasti.

montatapaa kirjoitti:

Osallistun tähän kannelle-vai-ei -keskusteluun, koska oma mielipiteeni on vuosikymmenien aikana muuttunut. Kahdessa aikaisemmassa veneessäni kaikki fallit ja reiviköydet ym säädöt oli johdettu istuinlaatikkoon: istuinlaatikossa oli usein "spagettikasa" erilaisia köysiä, oli paljon vinssattavaa ja silti piti mennä mastolle erilaisissa tilanteissa..
Huonoin idea mielestäni on se, että ison falli ja takaliikin reivikäydet on johdettu istiuinlaatikkoon, mutta mastoliikin reivilenkki piti käydä laittanassa mastolla. Yhtä huono idea oli yhden reiviliinan systeemi (samasta reiviköydestä kiristyy sekä masto- että takaliikin reivi).
Itselleni yksinpurjehtijana helpoin ja kaikkein nopein on se, että purjeen nostot, laskut ja reivit hoidetaan mastolta: vähemmän kitkaa, lyhyemmät köydet, mastossa isot ST-vinssit fallille ja reiville. (Isopurjeeni on nykyisessä veneessä 30m2, edellisessä sama systeemi ja 40m2 isopurje. Maston luona oleva vyötärön korkuinen suojakaari helpottaa hommia).
Sama aihe on synnyttänyt keskustelua mm. Yachting Monthlyssä (taisi olla viime vuonna), jonka pääkirjoituksessa puolustettiin "perinteistä" mastolta tapahtuvaa reivaamista yksinkertaisena, nopeana ja turvallisena.
Kukin kai puolustaa sitä systeemiä, joka omassa veneessä tuntuu parhaalta.

Lue lisää

En kyllä pysty ymmärtämään, miten kukaan voi puolustaa "turvallisena" sellaista ratkaisua, joka pakottaa poistumaan istumalaatikon suojasta kannelle?

MIksi tuo yhden köyden reivi oli sinusta huono ratkaisu? Minulla on sellainen enkä ole huomannut ongelmia.

yhdenköydenpikareivit kirjoitti:

En kyllä pysty ymmärtämään, miten kukaan voi puolustaa "turvallisena" sellaista ratkaisua, joka pakottaa poistumaan istumalaatikon suojasta kannelle?

MIksi tuo yhden köyden reivi oli sinusta huono ratkaisu? Minulla on sellainen enkä ole huomannut ongelmia.

Lue lisää

Turvallisuutta ja vaarallisuutta on monenlaista. Toiset näyttävät kovasti pelkäävän kannelle menoa ja pitävän sitä vaarallisena. Itse en osaa sitä pitää vaarallisena. Tarvittaessa käytetään turvavaljaita, joille on tietysti lenkit ja elämanlangat aina valmiina.

Toiset taas ovat enemmän huolissaan siitä, että joku systeemi ei toimi kunnolla jumittuu tms. Silloin voi pitää turvallisimpana mahdollisimman yksinkertaista systeemiä. Reivikoukut ovat varmasti yksinkertaisemmat kuin yhdenköyden reivi puhumattakaan rullalaitteista.

Reiveistä puhuttaessa pitäisi muistaa myös se kolmas reivi tai trysail, jotka ovat tarpeen silloin kun oikeasti on paha keli. Niissä ei ole mahdollista käyttää yhdenköyden reiviä ja mastolle on mentävä joka tapauksessa. Tai ehkä jossain veneessä on kahden köyden reivi kolmosreiville? Useimmissa ei edes ole kolmosreiviä, jolloin pulassa ollaan myrskyssä ellei vene purjehdi hyvin pelkällä fokalla.

Joakim1 kirjoitti:

Turvallisuutta ja vaarallisuutta on monenlaista. Toiset näyttävät kovasti pelkäävän kannelle menoa ja pitävän sitä vaarallisena. Itse en osaa sitä pitää vaarallisena. Tarvittaessa käytetään turvavaljaita, joille on tietysti lenkit ja elämanlangat aina valmiina.

Toiset taas ovat enemmän huolissaan siitä, että joku systeemi ei toimi kunnolla jumittuu tms. Silloin voi pitää turvallisimpana mahdollisimman yksinkertaista systeemiä. Reivikoukut ovat varmasti yksinkertaisemmat kuin yhdenköyden reivi puhumattakaan rullalaitteista.

Reiveistä puhuttaessa pitäisi muistaa myös se kolmas reivi tai trysail, jotka ovat tarpeen silloin kun oikeasti on paha keli. Niissä ei ole mahdollista käyttää yhdenköyden reiviä ja mastolle on mentävä joka tapauksessa. Tai ehkä jossain veneessä on kahden köyden reivi kolmosreiville? Useimmissa ei edes ole kolmosreiviä, jolloin pulassa ollaan myrskyssä ellei vene purjehdi hyvin pelkällä fokalla.

Lue lisää

Joakim, ei kai siitä voi olla erimielisyyttä, että kannelle nousu lisää laidan yli päätymisen riskiä? Vaikka se riski olisi vähäinenkin, niin pienempi riski on silti synonyymi turvallisemmalle.

Mitä kolmosreiviin tulee, niin Itämeren olosuhteissa en pitäisi sitä tarpeellisena. Ensinnäkin myrskyyn joutumisen riski on vähäinen ylipäätään ottaen huomioon myrskypäivien määrän kesäkuukausina ja senkin voi mitätöidä jokseenkin kokonaan säätiedotuksia seuraamalla. Ja kolmanneksi, jokseenkin jokainen vene purjehtii pelkällä fokalla sen verran, että pääsee pakoon jonnekin saariston suojaan.

montatapaa kirjoitti:

Osallistun tähän kannelle-vai-ei -keskusteluun, koska oma mielipiteeni on vuosikymmenien aikana muuttunut. Kahdessa aikaisemmassa veneessäni kaikki fallit ja reiviköydet ym säädöt oli johdettu istuinlaatikkoon: istuinlaatikossa oli usein "spagettikasa" erilaisia köysiä, oli paljon vinssattavaa ja silti piti mennä mastolle erilaisissa tilanteissa..
Huonoin idea mielestäni on se, että ison falli ja takaliikin reivikäydet on johdettu istiuinlaatikkoon, mutta mastoliikin reivilenkki piti käydä laittanassa mastolla. Yhtä huono idea oli yhden reiviliinan systeemi (samasta reiviköydestä kiristyy sekä masto- että takaliikin reivi).
Itselleni yksinpurjehtijana helpoin ja kaikkein nopein on se, että purjeen nostot, laskut ja reivit hoidetaan mastolta: vähemmän kitkaa, lyhyemmät köydet, mastossa isot ST-vinssit fallille ja reiville. (Isopurjeeni on nykyisessä veneessä 30m2, edellisessä sama systeemi ja 40m2 isopurje. Maston luona oleva vyötärön korkuinen suojakaari helpottaa hommia).
Sama aihe on synnyttänyt keskustelua mm. Yachting Monthlyssä (taisi olla viime vuonna), jonka pääkirjoituksessa puolustettiin "perinteistä" mastolta tapahtuvaa reivaamista yksinkertaisena, nopeana ja turvallisena.
Kukin kai puolustaa sitä systeemiä, joka omassa veneessä tuntuu parhaalta.

Lue lisää

Yksi etu perinteisessä mastolta-koukkuuun reivauksessa on se, ettei puomin sisällä ole kolisevia plokeja. Ärsyttää joskus yöllä käydä kiristämässä reiviköysistä plokien kolinat pois. Toinen etu on solakampi ja kevyempi puomi.

Minäkin olen miettinyt tuon rullapuomin etuja. Olisihan sillä reivauskin mahdollista tehdä tarkkuustyönä. Luin erästä matkakertomusta, jossa suomalaisvene kiersi maailmanympäri tuota ns. " Milkyway" reittiä pitkin. Tuossa veneessä oli rullapuomi ja kippari tuntui olevan erittäin tyytyväinen sen käyttömukavuuteen.

Rullapuomi tuntuu kaikin tavoin paljon järkevämmältä ratkaisulta kuin rullamasto. Millä seikoilla rullamaston hankintaa perustellaan, kun jotkut senkin valitsevat?

rullapuomi kirjoitti:

Rullapuomi tuntuu kaikin tavoin paljon järkevämmältä ratkaisulta kuin rullamasto. Millä seikoilla rullamaston hankintaa perustellaan, kun jotkut senkin valitsevat?

Muutama vuosi sitten venemessuilla esillä olleissa Xc-veneissä oli tanskalaiset Furlerboomin rullapuomit. Esittelijän mukaan systeemiin ei saa alaliikin säätöä, eikä tietenkään cunninghamia. Ainakin omasta mielestäni nuo ovat aika pahoja puutteita.

Furlerboom kirjoitti:

Muutama vuosi sitten venemessuilla esillä olleissa Xc-veneissä oli tanskalaiset Furlerboomin rullapuomit. Esittelijän mukaan systeemiin ei saa alaliikin säätöä, eikä tietenkään cunninghamia. Ainakin omasta mielestäni nuo ovat aika pahoja puutteita.

Lue lisää

Tietämättä mitään Furlerboomista ihmettelen, että miksi siihen ei saisi cunninghamia kokonaan auki olevaan purjeeseen. Cunninghamin köyden joutuisi tietysti irroittamaan purjeesta ennen sisäänrullausta, mutta tuo nyt ei kovin hankalaa olisi.

adsfsaf kirjoitti:

Tietämättä mitään Furlerboomista ihmettelen, että miksi siihen ei saisi cunninghamia kokonaan auki olevaan purjeeseen. Cunninghamin köyden joutuisi tietysti irroittamaan purjeesta ennen sisäänrullausta, mutta tuo nyt ei kovin hankalaa olisi.

Lue lisää

Noin varmaan cunninghamin saisi, mutta hieman tuo helppokäyttöisyyden idea kärsii, jos pitää aina muistaa käydä mastolla sitä irroittamassa ja kiinnittämässä. Cunninghamin nyt voi jollain tapaa koittaa korvata nostinta säätämällä, mutta alaliikin säätöä jää kuitenkin puuttumaan.

adsfsaf kirjoitti:

Tietämättä mitään Furlerboomista ihmettelen, että miksi siihen ei saisi cunninghamia kokonaan auki olevaan purjeeseen. Cunninghamin köyden joutuisi tietysti irroittamaan purjeesta ennen sisäänrullausta, mutta tuo nyt ei kovin hankalaa olisi.

Lue lisää

Tuhoaahan se aika tavalla koko rullapurjeen ideaa, jos tuollainen cunnari-manööveri pitäisi joka kerta tehdä.

Furlerboom kirjoitti:

Muutama vuosi sitten venemessuilla esillä olleissa Xc-veneissä oli tanskalaiset Furlerboomin rullapuomit. Esittelijän mukaan systeemiin ei saa alaliikin säätöä, eikä tietenkään cunninghamia. Ainakin omasta mielestäni nuo ovat aika pahoja puutteita.

Lue lisää

Saakos rullamastoon sitten cunnaria ja alaliikin säätöä paremmin kuin rullapuomiin?

puomi_vs._masto kirjoitti:

Saakos rullamastoon sitten cunnaria ja alaliikin säätöä paremmin kuin rullapuomiin?

Alaliikin säätöhän siinä on automaattisesti, koska ulosvetoköysi kiristää alaliikkiä.
Cunnari on sitten toinen juttu.

trtertew kirjoitti:

Alaliikin säätöhän siinä on automaattisesti, koska ulosvetoköysi kiristää alaliikkiä.
Cunnari on sitten toinen juttu.

Myös rullapuomissa alaliikki on helposti kiristettävissä sitloodasta käsin. Mutta cunnari, mikä ero on cunnarin käytössä rullamastolla verrattuna rullapuomiin?

Nyt et taida olla aivan tosissasi. Onhan se laajalti tunnettu totuus, että nimenomaan täällä ovat maamme parhaat veneilyihmiset paikalla.

Täältä jos mistä saa parhaat neuvot ja ohjeet kaikkeen veneilyyn, mutta lukijan on tosin omattava auttava median lukutaito. Eikä perusteet venilystäkään ole pahitteeksi.

Näillä reunaehdoilla kun näihin sivuihin uppouttuu niin tuskinpa meidän rannoiltamme parempaa veneily know-howta tavoittaa.

Jaa, onko jossain kielletty ostamasta tuonkokoista ensimmäiseksi veneeksi? En tiennytkään sellaisesta laista. MIlloin säädetty?

Vaikka olisi kunka paljon kokemusta, niin eihän sitä tiedä noiden vehkeiden asennushintoja, jos ei ole ennen asennellut. En minäkään tiedä vaikka on 30 vuotta purjehdusta takana.
Mutta minä olisin kyllä soittanut pariin firmaan joka noita asentaa, sieltähänse paras hinta ja muut tieto löytyy eikä täältä.
Vaan eihän täällä liikaa viestejä ole. Hyvä kun joku kyselee, niin toiset savat vastata ja kolmannet lukemista.
Joskin tämä poika lähtee nyt veneelle aurinkoon, pois kompuutterin äärestä homehtumasta :)

boating-r-us kirjoitti:

Nyt et taida olla aivan tosissasi. Onhan se laajalti tunnettu totuus, että nimenomaan täällä ovat maamme parhaat veneilyihmiset paikalla.

Täältä jos mistä saa parhaat neuvot ja ohjeet kaikkeen veneilyyn, mutta lukijan on tosin omattava auttava median lukutaito. Eikä perusteet venilystäkään ole pahitteeksi.

Näillä reunaehdoilla kun näihin sivuihin uppouttuu niin tuskinpa meidän rannoiltamme parempaa veneily know-howta tavoittaa.

Lue lisää

Sarkasmia, toivottavasti...

Pikku vinkki tuohon tarjouksen jättämiseen: kannattaa olla ostoksilla purjehduskauden päätyttyä.

Iso vene, mutta eipä toisaalta tarvitse heti vaihtaa. Itse osti ensiveneeksi 42-jalkaisen. Oli aluksi vähän hankalaa, mutta kyllähän tuohon tottuu. Turhan moni kuvittelee purjehduksessa olevan jotakin mystistä ja erityisen vaikeaa. Ei ole, eivätkä purjehtijat ole mitään suuria taitajia, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Veneeseen kannattaa tutustua huolella ja ottaa satamamanööverit aluksi rauhallisesti. Muistelen kuitenkin, että autonajon opettelu oli aikoinaan paljon vaikeampaa kuin tuo purkkarin käsittely. Ja ajokortin saa aina kirjaimellisesti kuka tahansa....

Ei siinä mitään mystistä olekaan. Mutta purjehduksen ( navigoinnin manooverien) oppiminen vaatii kyllä x-määrän aikaa (kokemusta eri tilanteista) tietylle tasolle. Ja normaali reitti tähän on joko lapsesta asti kasvaminen tai aikuisena kova hinku opetella. Mutta turha väittää, että esim. yhden kesän aikana oppisi kovinkaan kummoiseksi, jos aloittaa ihan nollasta.

skiglaaja kirjoitti:

Ei siinä mitään mystistä olekaan. Mutta purjehduksen ( navigoinnin manooverien) oppiminen vaatii kyllä x-määrän aikaa (kokemusta eri tilanteista) tietylle tasolle. Ja normaali reitti tähän on joko lapsesta asti kasvaminen tai aikuisena kova hinku opetella. Mutta turha väittää, että esim. yhden kesän aikana oppisi kovinkaan kummoiseksi, jos aloittaa ihan nollasta.

Lue lisää

Noh, riippuu siitä, mitä tarkoitat "kovinkaan kummoisella". Kokemusperäisesti (moottoriveneestä purkkariin ilman päivänkään kokemusta liikkeelläolevasta purjeveneestä siirtyneenä) uskallan väittää, että yhdessä kesässä oppii täysin riittävästi purjehtimaan. Ei varmaankaan pärjäisi kilpailuissa, mutta mitä sitten?

Tosin silloisella kumppanillani oli purjehduskokemusta. Hiukan eri tilanne siis oppimiseen kuin jos perhe on täysin kokematon.

EiOleVaikeaa kirjoitti:

Iso vene, mutta eipä toisaalta tarvitse heti vaihtaa. Itse osti ensiveneeksi 42-jalkaisen. Oli aluksi vähän hankalaa, mutta kyllähän tuohon tottuu. Turhan moni kuvittelee purjehduksessa olevan jotakin mystistä ja erityisen vaikeaa. Ei ole, eivätkä purjehtijat ole mitään suuria taitajia, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Veneeseen kannattaa tutustua huolella ja ottaa satamamanööverit aluksi rauhallisesti. Muistelen kuitenkin, että autonajon opettelu oli aikoinaan paljon vaikeampaa kuin tuo purkkarin käsittely. Ja ajokortin saa aina kirjaimellisesti kuka tahansa....

Lue lisää

Vertaisin maantieliikenteen puolelta täysperävaunuyhdistelmän peruuttamisen kulman taakse olevan verrattavissa ison purjeveneen satamamanööverointiin tuulessa. Kumpikin vaatii onnistuakseen kokemusta ja kumpikin ovat asioita, joita kaikki eivät ikinä opi kunnolla, treenaamisesta huolimatta. Purjehduksen, samoin kuin rekan maantieajon taas oppii jokainen joka ko. taitoa tarvitsee. Niin paljon näkee sähläämistä satamissa, jopa Merikarhu -veneiden toimesta.

Kumpaakin mainittua hommaa vielä paljon vaikeampaa on vaikkapa hakkuukoneen tehokkaan käytön oppiminen. Silti niitä motojakin ajavat ihan tavalliset kaverit. Intohimo asiaan ja synnynnäinen hyvä motoriikka auttavat siinä. Intohimo purjehtimiseen auttaa venehommissa myös paljon.