Vapaa kuvaus

Aloituksia

245

Kommenttia

4554

  1. "kansan tahto tuli harvinaisen selväks"

    Eikö niitä nimiä ollut noin 60 000? Eihän se ole koko kansa. Varmaan uskonnollisin väestö tuossa tuli edustettua, koska nimiä kerättiin lähinnä herätysjuhlilla ja kristillisissa tapahtumissa.

    Ei ole todisteita siitä, että kukaan olisi traumatisoitunut abortista loppuiäkseen. Pitäisi ensin elää elämä loppuun, jotta tietäisi mistä on traumatisoitunut ja mistä ei. Ihmiset eivät traumatisoidu sellaisista asioista, joista sinä haluaisit ihmiset traumatisoida. Jokaisella on ne omat kipeät paikkansa.

    Meillä Suomessa saa abortin, adopiton ja lapsensaamisen henkisiin ongelmiin tukea, joten kenenkään ei tarvitse elää minkään trauman kanssa, jos vain hakee apua itselleen.
  2. "Mikä kohta on niin vaikee, kun lapsi on tapettu, se ei voi päätyä koskaan sinne odottavaan adoptioperheeseen!! Mitä kohtaa tässä yksinkertasessa yhtälössä et kykene tajuaan, tapettu lapsi = 0 lasta, elävä lapsi = 1 lapsi, ja taas poistui joku perhe adoptiojonosta."

    Eihän asiat näin yksinkertaisia ja mustavalkoisia ole, että abortin tehnyt on jotenkin vastuussa toisten kohtalosta. Kun tulee raskaaksi yllättäen tai vaikka toivotenkin, ei siinä kyllä taida käydä mielessä kenenkään toisen murheet. Nuo on ulkokohtaisia laskukaavoja eikä niihin liity mitään inhimillistä.

    Vaikka on tietty ikävää, että tasan ei käy onnen lahjat ja toiset tulee liikakin helposti raskaaksi ei-toivoen ja toiset ei taas pitkien hedelmöityshoitojenkaan jälkeen niin ketään ei voida alkaa velvoittaa toimimaan 9 kk ajan vuokrakohtuna pahoinvointeineen, riskeineen täysin vieraille ihmisille (ilmaiseksi jopa) jos oma tunne ja järki on sitä vastaan. Raskaus on niin suuri rasite ja terveyden vaarantaja naiselle, ettei sitä voida edellyttää varsinkaan sen vuoksi että joku valitettavasti on lapseton. Sitä paitsi, jos äiti päättää pitää lapsen vahinkoraskaustapauksessa, niin siinäkin tapauksessa hän "riistää" lapsettomalta lapsen kun ei luovuta sitä tälle.

    Samalla logiikalla siis jokainen nainen, joka onnistuu saamaan lapsia tahtoen tai tahtomattaan ja ehkäisee raskauksia on riistänyt jotain lapsettomalta kun kehtaa mennä lisääntymään ja vielä ehkäiseekin tahattomat raskaudet, mitä ei tietenkään lapseton edes halua ajatella. Jokainen ehkäisty raskaus sekin on lapsettomalta "pois" tuolla logiikalla.

    Yhdyn siihen näkemykseen, että jokaisella on omat murheensa kannettavanaan. Ei aborttiin päätyvä ole tosiaankaan kenestäkään muusta vastuussa kuin vain siitä, että itse selviää vaikeasta tilanteesta. Molemmilla on kyseessä ihan yhtä itsekkäät tarkoitusperät. Vai ajatteleeko tahattomasti lapseton, että hänen tuleekin olla lapseton, koska kehitysmaissa on niin paljon lapsia? Tarkoitukseton raskaus on niin kova kriisi, ettei siinä ole kenelläkään velvoitetta alkaa miettimään toisen murheita.

    Ymmärrän kyllä myöskin abortinvastustajien tavan ajatella asiaa, että abortin tehneen tai sitä harkitsevan pitäisi hyvittää joka välissä toisille jotain, pitäisi pyydellä joltain anteeksi, pitäisi antaa jotain korvausta lapsettomille ja abortinvastustajille siitä, että toimii abortinvastustajan normeja vastaan. Eihän kukaan abortinvastustaja loppupeleissä kuitenkaan ole huolissaan itse lapsesta, koska ei lotkauta korviaankaan syntyneiden lasten ja yh-äitien hädälle.
  3. "Ai silläkö se syyllisyys loppuu kun joku muu sanoo et "eihän toi oo järkevää, lopeta se!"? :D"

    Ohitan kaiken suoltamasi töryn, mutta poimin tämän kommentoitavaksi. Syyllisyys on nimittäin asia, mikä on tietyssä kohtaa hyvä asia ja sitten taas huono. Hyvä asia syyllisyys on silloin kun se rakentaa jotain hyvää ihmisessä: vastuuta tai vaikka omien tapojen parantumista kun näkee miten omat teot vaikuttavat toisiin.

    Syyllisyys on silloin huono juttu, jos se lamaa jotenkin, ettei eläkään tätä päivää eikä iloitse siitä mitä on, vaan juuri "rämpii syyllisyysuossa". Siinä kohtaa tosiaan kannattaa mennä juttelemaan jollekin asiantuntijalle. Todennäköistä on, että jostain vaikeasta asiasta ei ole saanut riittävästi jutella ja käsitellä asiaa, koska ei halua hyväksyä tekoaan tai jatkuvasti kelaa asioita jotka on olleet ja menneet.

    Hyvä neuvo syyllisyyden kanssa painiskelevalle on se, että hyväksyy sen, että joskus menneisyydessä on toiminut tietyllä tavalla, koska siinä hetkessä ja elämäntilanteessa ei ollut muitakaan vaihtoehtoja näköpiirissä. Kaikki ratkaisut on tehtävä niillä palikoilla joita sillä hetkellä juuri on. Asioita voi jälkikäteen muistella muistoina, mutta on opittava päästämään irti ja hyväksymään asioita ja tilanteita, joihin muuttuneessa elämäntilanteessa ei enää voi vaikuttaa. Monesti sitä unohtaa, että tämä hetki ja mahdollisuudet eivät olleet olemassa silloin, jolloin teki jotain sellaista mistä syyllisyys jäi elämään. Ja voi vielä olla, että ilman niitä menneitä ratkaisuja ei asiat nyt olisi niin hyvin kuin ne ehkä ovat.

    Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
  4. Jännä, tässä ei ole kommenttia, jonka kirjoitin, eikä näy myöskään että sitä olisi poistettu?

    Totta, ei keskusteluilla ole mitään väliä vaan klikkauksilla ja mainostuloilla. Jokaiselle forumille lähestulkoon on pesiytynyt oma syöpäkasvaimensa, joka näivettää asiallisen keskustelun ja on vallannut palstan omiin solvaustarkoituksiinsa. Tarkoitus ei ole alunperinkään keskustella, vaan solvata niitä, jotka kyseenalaistavat häirikön oman oikeassa olemisen ja ovat vihan kohteena. Sama kuvio on todella monilla palstoilla. Vahvaa vastakkainasettelua.

    Olin joskus vuosia takaperin VHH-palstalla käymässä kun kokeilin ruokavaliota ylipainooni. Menin viattomana kysymään kokemuksia ja neuvoja niin sain heti ensimmäisestä viestistä alkaen uskomatonta paskaa niskaan: minua väitettiin valehtelijaksi kun kerroin että olen laihtunut VHH:lla. On väärin laihdutettu kuulemma, vaikka terveys oli kohentunut ja elämänlaatu parantunut. Minua väitettiin jonkun Antti Heikkilän salaliiton jäseneksi ja maksetuksi bulvaaniksi ja ties mitä. Olin läski, laiska ja typerä vanha lehmä joka ansaitsee kuolla koska ei noudata THL:n suosittelemaa lautasmallia. :D Minä raukka halusin vain kertoa, että olin itse tyytyväinen kokeiluuni ja kyselin muilta kokemuksia ja toimivia reseptejä. Olin aivan puulla päähän lyöty.

    Eli siellä oli ihan sama henki ja kaava kuin täälläkin, huomasin näistä kirjoituksista. Jos joku erehtyy tulemaan tänne ja kyselemään neuvoa tai kokemuksia abortista, niin on kohta palstan vihaan kroonistunut demoni kynsineen syöksemässä oksennusta kirjoittajan naamalle. :))