- https://www.the-scientist.com/features/alternative-splicing-provides-a-broad-menu-of-proteins-for-cells-66937
"more than 90 percent of genes are alternatively spliced in humans"
Tarviiko suomentaa. Myönnätkö olleesi TAAS väärässä? Tuorein tutkimus kumoaa evoluutiohuuhaasi.
Tämä on kivaa! - Väärin. Esim. immuunipuolustusjärjestelmälle välttämättömiä epigeneettisiä kerroksia ei pyyhitä pois, jotta syntyvällä lapsella olisi vastustuskyky viruksia ja muita taudinaiheuttajia vastaan. Päivitä tietosi.
Muutenhan on erittäin nerokasta, että epigenomi nollataan alkionkehitysvaiheessa. Muutoin vanhempien epigeneettinen kuorma seuraisi syntyvälle lapselle ja tämä menehtyisi nopeasti vanhempien huonojen elämäntapojen seurauksena.
Tee vaan lisää aloituksia. Tämä on kivaa. - Tuo on vanhentunutta tietoa ja vieläpä osittain väärää. Tärkein muunteluun johtava mekanismi on vaihtoehtoinen silmukointi, joka on myös proteiinidiversiteetin takana. Toiseksi tärkein, ellei vähintään yhtä tärkeä, on histonien epigeneettiset markkerit, jotka ohjaavat transkriptiota, vaihtoehtoista silmukointia, mRNA:n hienosäätöä ja proteiinien viimeistelyä. Yhteenkään näistä hienoista mekanismeista ei vaadita muutoksia DNA:ssa.
Meioottinen rekombinaatio liittyy genomin uudelleenjärjestelyyn, jotta virheelliset jaksot sijoitettaisiin heterokromatiiniin. - Muuntelevaksi. 'After its kind' -periaate osoittaa tämän.
- Päivitä+tietosi.+Nykytiedon+mukaan+lähes+90%+proteiinien+koodaamiseen+käytettävistä+DNA-jaksoista+luetaan+transkriptioon,+joka+päätyy+vaihtoehtoiseen+silmukointiin.+Mietipä+ihmisen+genomin+proteiinien+koodaamiseen+käytettävien+DNA-jaksojen+määrää;+n.+19600+ja+vastaavasti+useita+miljoonia+erilaisia+proteiineja+ihmisen+kehossa.
- Lähteenä ovat geenit? Mitä tuokin tarkoittaa? Vai alatko pikkuhiljaa tajuamaan, miten solu käyttää PASSIIVISTA DNA:ta rakentaakseen ensin pre-mRNA:n ja sen jälkeen leikatakseen siitä intronit pois ja liittääkseen eksonit yhteen epigeneettisen ohjauksen mukaisesti. Tottakai DNA:ta tarvitaan, mutta se ei sanele eikä koodaa yhtään mitään. Ihan perusjuttuja, joista olen yrittänyt kertoa jo usean vuoden ajan, muttet vieläkään tajua.
- https://www.liebertpub.com/doi/10.1089/scd.2017.0283
"Paired box protein 6 (PAX6) is a master regulator of the eye development. Over the last past two decades, our understanding of eye development, especially the molecular function of PAX6, has focused on transcriptional control of the Pax6 expression. However, other regulatory mechanisms for gene expression, including alternative splicing (AS), have been understudied in the eye development. Recent findings suggest that two PAX6 isoforms generated by AS of Pax6 pre-mRNA may play previously underappreciated role(s) during eye development, especially, the corneal development."
Opi jotain. - DNA:sta ei synny yhtään mitään, mutta sitä voi käyttää esim. informaation tallennusvälineenä. Kaikki maailmassa oleva tieto, kirjoissa ja netissä oleva, mahtuu yhteen grammaan DNA:ta.
- Onko muuten fossiileja löydetty muusta kuin sedimenttikivilajeista? Taitaa olla erittäin harvinaista. Laavakivestä saattaisi löytyä.
- Höpöhöpö. Lue vaikkapa tuoreimpia tutkimuksia aiheesta. Voisit vaikkapa oppia jotain.
https://www.labroots.com/trending/cell-and-molecular-biology/17437/organisms-heredity-dna
https://sciencerefutesevolution.blogspot.com/2019/11/nuclear-genome-has-lost-its-function-as.html
"the nuclear genome has gradually lost its function as the unique and exclusive determinant of inherited characteristics due to mounting waves of data revealing the complex epigenetic networks that heritably control genome expression." - Sanoinkin, että LAINAAMASI teksti liittyy solujen väliseen koomunikointiin, ei itse artikkeli. Olepa tarkempana.
Ja tiedoksi, että solujen erilaistuminen tapahtuu epigeneettisellä ohjelmoinnilla, johon liittyvät seuraavat mekanismit ja tekijät:
DNA:n metylaatio
- Ohjaa erityisesti transkriptiotekijöiden sitoutumista, jotta solun mekanismit tunnistaisivat, mistä transkriptio alkaa ja mihin se päättyy ja kuinka aktiivisesti transkriptiota tehdään
- Metyyliä saadaan ravinnosta
Histonien epigeneettiset markkerit
- Näitä tunnetaan useita eri tyyppejä, kuten metylaatio, asetylaatio/deasetylaatio, fosforylaatio, sumoylaatio, ubikitinaaatio jne.
- Histonimarkkerit muodostavat biologisen tietokannan: Ne vaikuttavat kromatiinin 3D-muotoon säädellen transkriptiota, vaihtoehtoista silmukointia, mRNA:n hienosäätöä, käännösprosessia, proteiinien rakentumista
- Histonimarkkereita ei rakenneta DNA:ta käyttäen vaan ne saadaan ravinnosta
Koodaamattomat RNA-molekyylit, kuten microRNA:t, lncRNA:t, piRNA:t, siRNA:t jne.
- Näitä voidaan kutsua signaalimolekyyleiksi, koska ne välittävät solujen erilaistumiseen tarvittavaa epigeneettistä informaatiota soluille niiden epigeneettisessä ohjelmoinnissa
Eipä kovin paljon ollut tietoa palstan ateisteilla. OSAN I opetus:
DNA ei määritä solun erilaistumista vaan tästä tehtävästä vastaavat epigeneettiset mekanismit ja tekijät. - Ainahan näitä ateisteja on ollut mukava kouluttaa. ;-)
- Artikkelisi on vuodelta 2014. Lainaamasi teksti liittyy solujen väliseen kommunikointiin, ei niinkään solujen erilaistumiseen. Artikkelissa kyllä otetaan esille myös solujen erilaistuminen:
""Tavoitteena on, että täysin erilaistumattomia kantasoluja saataisiin erilaistumaan vaikkapa luuksi, lihaksiksi tai hermosoluiksi. Siinä käytetään nimenomaan näitä signaalimolekyylejä ja jotta niitä opittaisiin käyttämään, on tiedettävä, miten ne toimivat ja vaikuttavat normaalissa kehityksessä."
Yhtenä tutkimuskohteena on se, miten samat signaalit saavat aikaan erilaisia vaikutuksia, kun kaikissa eläimissä ja kaikissa elimissä – kuten todettua – on täsmälleen samat signaalit. Siksi tarvitaan tietoa solujen historiasta. Erilaistumattomilla kantasoluilla ei kuitenkaan ole historiaa, vaan se täytyy luoda.
"Jos kantasoluista halutaan saada esimerkiksi sydänsoluja, niille annetaan ensin yhtä signaalimolekyyliä, sitten toista, kolmatta ja niin edelleen. Jossain vaiheessa joidenkin signaalien vaikutus pitää estää, jotta joku toinen signaali pääsee vaikuttamaan. Näin pyritään löytämään 'reseptejä', joiden avulla erilaistumattomista kantasoluista voidaan saada erilaistuneita, tiettyä kudosta muodostavia soluja.""
Tiedätkö, mitä ovat signaalimolekyylit ja mihin solun rakenteisiin ja informaatiokerroksiin ne vaikuttavat? Otapa selvää. Hakusanoina voit käyttää vaikkapa seuraavia:
cell differentiation non coding rna epigenetic methylation histone chromatin - Opettele ensinnäkin erottamaan histoni ja histonien epigeneettiset MARKKERIT. Histonit ovat proteiinikomplekseja, joiden ympärille DNA kiertyy, jotta DNA nerokkaalla pakkausmekanismilla veisi mahdollisimman vähän tilaa. Histonimarkkerit muodostavat biologisen tietokannan, jotka ohjaavat useimpia solun toimintoja DNA:n lukemisesta proteiinien hienosäätöön saakka. Histonimarkkereita ovat mm. metylaatio, asetylaatio, deasetylaatio, fosforylaatio, sumoylaatio, ubikitinaatio, jne. Nykytiede tuntee jo ainakin kymmenen erityyppistä epigeneettistä histonimarkkeria. Näitä ei DNA koodaa (DNA kun ei koodaa mitään muutakaan, koska RNA koodaa) vaan solun mekanismit muodostavat näitä markkereita RAVINNOSTA. Tietys entsyymit, kuten HAT vastaavat markkerien kuljettamisesta oikeille paikoilleen. Tätä tehtävää ohjaavat sekä lyhyet että pitkät RNA-molekyylit, erityisesti lncRNA-molekyylit.
- Älä väistele vaan vastaa kysymykseen. Onko perhosen muodonvaihdoksen vaiheissa eri vai sama DNA?
Kyllä vai ei? Vai etkö tiedä? Ota selvää. Opiskele.
Saattaisit jopa oppia, että kaikissa neljässä muodonvaihdoksen vaiheessa on täsmälleen SAMA genomi eli DNA ei muutu muodonvaihdoksen aikana. Ja sinä edelleen kuvittelet, että DNA sanelee eliön ulkonäön ja rakenteet. Olisiko aika päivittää opinnot tälle vuosituhannelle.
Histonien epigeneettiset markkerit ohjaavat mm. metamorfoosiin vaikuttavien hormonien eritystä oikea-aikaisesti. Ajoitus on pitkälti riippuvainen ravinnosta, mitä mm. toukat syövät. DNA ei sanele eliön ominaisuuksia eikä ruumiinrakennetta.
Hakusanat: butterfly metamorphosis histone epigenetics - Palaat siis karvageeneihin. Näin arvelinkin.
- Kampelatutkija yrittää tyypillistä sumutustaktiikkaa. Sen sijaan, että keskittyisi aloituksessa esitettyihin ongelmiin hän vaihtaa puheenaihetta saadakseen lukijan mielenkiinnon siirtymään muualle. Tyypillistä ylimielisen ateistin käytöstä.
Kampelatutkijan on myönnettävä, että fossiiliaineistosta puuttuvat:
- Todisteet kehittyvistä hyönteisten siivistä
- Todisteet kehittyvistä perhosista (tai metamorfoosista)
- Todisteet kehittyvistä linnun siivistä
- Todisteet kehittyvistä bakteereista
- Todisteet kehittyvistä lepakon siivistä
- Todisteet kehittyvistä lentokalan siivistä - Höpöhöpö. Kerro onko perhosen muodonvaihdoksen vaiheissa eri vai sama DNA.
- //Käynnistetaankö vaikka tiedekuukausi uudelleen samoin säännöin?//
Säännöt olivat, että ainoastaan HAVAINNOIDUT tieteelliset todisteet ovat hyväksyttäviä. Ja sinä alat heti puhua miljoonista vuosista ja seuraavaksi varmaan karvageeneistä.
Ette te pärjää, jos ainoastaan havainnoituja todisteita saa käyttää argumenttina, koska TEILLÄ EI OLE EVOLUUTION TUEKSI MITÄÄN HAVAINNOITUJA TODISTEITA!! - Tuo+ei+pidä+paikkaansa.+Sekvensoinnin+mukaan+ns.+neandertalilaisten+genomi+on+99,84%:sesti+samanlainen+meidän+genomimme+kanssa.+He+olivat+siis+ihan+tavallisia+ihmisiä.+Tutkimusten+mukaan+morfologiset+erot+johtuvat+ns.+epigeneettisistä+kytkimistä.