- Eräitä vaihtoehtoja ihmisten ja eläinten kannalta terveellisempään liikenteeseen voisivat olla mm. poliisien siirtyminen sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin taajamapalveluksessa (mikäli se on mahdollista), kaupungin autojen valitseminen sähköautoiksi niissä kohteissa, joissa se on mahdollista jne. Ja myös kuljetusliikkeiden pakettiautokaluston jne. siirtyminen sähköautoihin. Toki huomioiden hybridien käytön niissä olosuhteissa, missä se on perusteltua. Jota voitaisiin kompensoida mm. tietullijärjestelmällä alennuksia antamalla, mikäli sellainen saadaan henkilöautoille perustettua. Sekä myös ns. sähköautokatujen perustaminen on vaihtoehto, jolla liikenteen solmukohtia voidaan välttää ja pääsyä palveluihin helpottaa suorittamalla sellaisia valintoja, joilla ihmisten terveyttä ja viihtyisyyttä haitataan mahdollisimman vähän. Niinkuin vääristä valinnoista tulee jakaa keppiä, niin myös oikeat toimet tulee palkita porkkanoilla. Myös kauppojen eteen tulisi perustaa tarkasti valvotut sähköautoparkit, joihin voisi parkkimaksun hinnalla lunastaa latausaikaa. Mikäli parkkipaikan ajoneuvorekisterin tunnistusjärjestelmä ei tunnistaisi ajoneuvoa sähkökäyttöiseksi voisi se tulostaa automaattisesti parkkisakkokuitin, jonka mahdollisuuksien väärinkäyttäjä voisi ottaa mukaansa pohtiessaan omia toimiaan julkisessa tilassa.
Näitä ja monia luonnollisen loogisia vaihtoehtoja käyttämällä voidaan ja saadaan liikenteen painopistettä muutettua ihmisiä palvelevampaan suuntaan. Julkisten toimijoiden osoittaessa esimerkkeinä omaa vastuuntuntoaan ihmisten yhteisesssä hyvinvoinnissa. - Kadusta irtoavaan mikropölyyn yhdistettynä polttomoottirikäyttöisen ajoneuvon päästöt ovat tappavimmillaan juuri eläinten ja lasten korkeudella. Sekä niiden yhdistelmän kaikki haitalliset vaikutukset ovat huomattavasti suuremmat, kuin sähköautojen aiheuttamat paikallisesti niissä kohteissa, jotka on kriittisimmiksi määritelty. Tai joissa ovat suurimmat pelkästään pakokaasujen aiheuttamat ongelmat liikenteessä.
- Yksityisautoilussa tulisi huomioida tietyt alueet ja paikat, joissa niiden haitat ovat suurimmillaan. Sellaisia paikkoja ovat juuri lastentarhat, päiväkodit, koulut, sairaalat ja terveydehuollon toimipisteet jne. Niiden lähistöllä tulisi vähentää henkilöautoliikenne minimiin ja suosia sähköautoilun mahdollisuutta. Sillä seikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että on mahdollista kokeilla joillain reiteille biokaasua, sähköbussia jne. Kuitenkin koko kaupungin kattavalle joukkoliikenteen runkoratkaisulle on olemassa muitakin tapoja. Samoin kuin erilaisille nykyisin pois-suljetuille reittivaihtoehdoille, joilla voidaan tiettyjen kohteiden pakokaasu, katupöly ja pienhiukkaskuormitusta vähentää. Myös ratikka on pidettävä portfoliossa, jos se vain saadaan järkevällä tavalla rakennettua ja investointien takaisinmaksuennusteet pitävät paikkaansa. Koska tällöin voitaisiin vähentää ihmisten henkilöautoilusta riippuvuutta entisestään. Ja ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä enemmän valintoja sen suhteen, kuinka he haluavat työ, vapaa-ajan ja harrastematkansa toteuttaa. Järkihintainen paikallisliikenne on tärkeä asia. Kaikkia ei kiinnosta matkustaa kaupunkialueella henkilöautolla. Myös kevyenliikenteen mahdollisuudet on turvattava kehittällä ja rakentamalla niiden verkko vastaamaan nykyajan ihmisten muuttuneita tarpeita luonnon ja palvelut yhdistävistä reitistöistä, kulttuurireiteistä, erilaisista kuntoilualueita ja kansalaisalueita yhdistävistä reiteistä jne.
- Tampereellakin tulisi siirtyä sähköautojen suosimiseen. Mm. lastentarhat, koulut, leikkipuistot ja monet muut alueet ovat aivan liian alttiina autojen haitallisille pakokaasuille. Asiassa ei ole kysymys siitä, että tietoa ei olisi. Yhteinen ympäristö ja siitä huolehtiminen on jokaisen kansalaisen yhteinen asia. Ja se on perustuslakiin kirjattu lähes ainoana velvollisuutena, joka ihmisillä on.
- Kaupunki tarvitsee vihreät keuhkot ja kansalaisalueita. Urheilupuisto tai toimintapuisto moderneilla ulkoharjoitusvälineilla tarjoaa perheille ja lapsille mahdollisuuden pitää mm. lihaskuntoa yllä. Kysymys onkin siitä, että alkuvaiheessa olisi hyvä, että mukana olisi vaikka kaupungin palkkaama personal trainer. Niin sen jälkeen erilaiset kuntoporukat voivat omaehtoisesti käyttää aluetta.
- On myös pohdittava sitä vaihtoehtoa, voisiko Hakametsän vapautuvasta hallista rakentaa ihmisten omaehtoista toimintaa tukevat kansalaistilat? Jossa ruohonjuuritason tuotannot voisivat saada tilat. Olisi erittäin hyvä, että isojen kaupallisten investointien lisäksi voitaisiin nähdä tilakysymys myös niin, että heidän keidän maailmaansa ei koskaa kaupalliset palvelut tule koskettamaan esim. niiden hinnan tähden tai muista eettisistä syistä, valinnannoille voitaisiin antaa mahdollisuus. Tampere tarvitsee omat kaupunkikulttuuritilansa. Paikan, jossa ihmiset voivat toimia ja olla ilman ostamista.
- Lisänä kesäajan tarjontaan voitaisiin harkita sitä, että kaupunki voisi palkata elävöitetyille alueille kaupunkilaisten omaehtoista kulttuuritarjontaa. Ja mikäli tämä asia olisi alussa vaikeaa, vaikeaa niin voitaisiin palkata vaikka kansainväliseltä agentilta esim. katuperformanssia, katutaiteilijoita, korttelipétanque:ta jne.
- Miksi tähdätä maakuntaan ja katsoa sisäänpäin, kun toimivia kaupunkimalleja on siellä missä on useampia ihmisiä? Ja Tamperekin tarvitsee oman toimivan kaupunkilaiskulttuurinsa, että se voi kilpailla muiden kaupunkien kanssa työnantajista ja tuotannosta. Kaikkea ei ole pakko apinoida kaikkialta. Ja onhan toki huomioitava, että Tampereella kaupunkikulttuuri on vasta lyömässä itseään läpi. Ja, että tulevaisuuden haasteita ei osata aina oikein määrittää. Mutta muutamia esimerkkejä siitä mitä kaikkea pop up alalla voi olla voidaan lukea eräästä maailman suurimmasta pop up tuotantojen toteuttajasta. On joogaa, konsertteja, kahvakuula harjoittelua, cafeterioita ja kaikkea sitä mitä lyhyen kesän aikana ulkona voi yhteisöllisesti toteuttaa ja toimia. Tietenkin talveksi tarvitaan erilliset kansalaistoimintatilat, ellei aiota järjestää vaikka pop up hiihtoa tai luistelua. Mikä voisi olla ihan hyvä asia, jos vaikka keskustorille jäädytettäisiin talvella luistelurata ja sitä kiertämään latu, sekä lapsille lumikasa, jossa voi laskea mäkeä. Onhan Tampere kuitenkin sisämaan pitkän talven vyöhykkeellä.
https://www.eventbrite.com/d/ny--new-york/pop-up/ - Tarvitaan selkeä kansalaistoiminnan alue, jossa kaupunkilaisten ja vierailijoiden omaehtoiset produktiot voidaan toteuttaa. Sekä eräänlainen art&culture&science cafe, jossa ihmiset voivat käydä syntyneitä asioita seuraamassa. Sekä taide ja tiedepajat esim. koodaaville lapsille ja nuorille jne. Esim. Jos tietokoneiden energiansäästöä voidaan saada aikaiseksi se on jo suuri asia globaalisti. Samoin asioita voidaan keksiä erilaisille toiminnoille. Mm. ravintola-alalla ja vaatetusalla ja monilla muilla aloilla Pop-up toiminta synnyttää jatkuvasti isoiksikin kasvavia innovaatioita. Kotimaassa on myös oltava turvallinen ruohonjuuritason kasvualusta, jossa voidaan kokeilla asioita ensin pienillä panoksille. Ja sitten pohtia sitä miten asialla voidaan pärjätä myös ulkomaisessa todella kovasssa kilpailussa. Luontaisia ekologisia ja ympäristöä säästäviä trendejä voidaan paitsi seurata. Niin myös, jopa keksiä, mikäli innovaatioalusta on olemassa. Mikä on Huoltsu/Vuoltsu alueen kohtalo? Voisiko siitä tehdä matalan kynnyksen kansalaispajan ruohonjuuritason toiminnalle?
http://www.metro.fi/uutiset/a1387817954095 - Kuvaavaa tilanteessa on, että 15 miljoonan euron panostuksella oltaisiin voitu ratkaista koko Tampereen kevyeliikenteenväylästöjen kehittäminen. Opasteet ja puuttuvat polkypyöräkaistat oltaisiin voitu tehdä kaikkiin suuntiin. Ja selkeyttää keskustan alueen kävelyreitit polkupyöräreiteistä vaikka eri värisillä päällysteillä tai katumaalauksilla. (Tampereellahan on jo kokeiltu kevyenliikenteen väylästöjen laatimista pyöräilyn ja jalankulun erottavilla väylillä, mutta se ei toiminut, koska ihmisille se oli liian uusi ajatus. Ja katumerkinnät eivät olleet riittävän selkeät).
Mutta nyt mennään vielä henkilöautoilu edellä. Tosin syksyllä, jos tietoa on tarpeeksi esiselvityksissä, voidaan tehdä julkisen liikenteen kehittämisen päätös. Ja toivotaan, että jonain päivänä kevyeliikenteen reitistökin saa oman osansa. - Huomioimalla vihreät ympäristöarvot huomioivan teknologian on Tampereella mahdollisuus nousta kehityksen kärkeen. Massatuotantomarkkinat ovat vaikea pala. Mutta toimimalla tulevaisuuden kasvavien teknologiaketjujen osana erikoistoimittajana voi pieni ja piskuinen Tamperekin keskellä laajoja korpierämaita pärjätä. Luontokokemuksen elämyksellisyyden ja uusien osaamisketjujen vuorovaikutuksena on mahdollista syntyä sitä uutta. Jota tulevaisuudessa käytetään itsestään selvyytenä. Kyse ei enää ole niinkään siitä, miten humpuukia saataisiin Suomeen, vaan miten yhä useampia asioita täältä osaksi erilaisiin palvelu ja tuotantoketjuihin sinne, missä suuret markkinat ovat. Ympäristötietoisuus on tulevaisuuden sana tässä, josta ihmiset tahtovat maksaa lisäarvon muodossa. Siinä on Tampereen mahdollisuus, jos sitä ei tahdota hukata tai nukkua onnen ohi.
Mm. tuore Millenium palkinto osoittaa asian olevan varteenotettava.
http://taf.fi/2016/05/24/millennium-teknologiapalkinto-2016-biokemisti-frances-arnoldille-suunnatun-evoluution-aiti-toi-luonnonvalinnan-laboratorioon/ - Ratikka ei poissulje myös linja-autoliikenteen kehittämistä. Siirtämällä sisäisen bussiliikenteen pääteasema linja-autoasemalle, voidaan alueesta kehittää vaikkapa toimivaa kansalaistoria. Ja paikalle tulleet ihmiset valitsevat vain itseleen sopivan jatkoliikenten bussin, joka palvelubussityyppisesti kuljettaa matkustajat ratikan heiluriasemalle. On huomioitava, että vaikka kaikki bussiliikenteen vuorot eivät kaukoliikenteessä viekään suoraan rautatiepysäkeille, niin silti myös bussiliikennekin on tärkeä liikennemuoto suitsittaessa henkilöautoilua. Tampereen sisäisen joukkoliikenteen uudistus tulee tietyiltä osiltaan kytkeä myös niin, että uusien reittien ja bussiliikenteen heiluriaseman roolia tulisi hoitaa Tampereen linja-autoasemalla matkustajaterminaalin muodossa. Myös kävelytunnelisto Koskikeskuksen kehittyvälle alueelle ja mahdollisesti Ratinanrantaan hyväksi käyttäen Ratinan stadionin porttia. Tämä tarjoaisi hyvät kehitysmahdollisuudet alueelle yhdistelemällä niiden olemassaolevia voimavaroja.
- Joo, kyllä se saattoi olla niin, että Tampereellekin tuli pikarata. Mutta ei sitä ole paljoa mainostettu? Eli voi olla, että kirjoitin asiasta väärää tietoa Tampereen osalta. Jos, joku voisi laittaa linkkejä asiaan?
- On mielenkiintoista, että Lahti ja Turku molemmat saavat omat uudenaikaiset ja nopeat "pikajunansa" Helsinkiin. Samanaikaisesti Tampere ei ole ilmeisesti ilmoittanut kiinnostusta asiaan. Ja täten yhä edelleen jätetään moottoritielle mahdollisuus avoimeksi. Joka taas lisää molempien päiden henkilöautoruuhkaa. Monet muut merkittävät paikkakunnat, kuten Espoo ja Vantaa ovat myös rakentaneeet yhdysliikenteensä maan pääkaupunkiin kiskokaluston varaan.