- Vaan mistäpä Itkiinpohja lie saanut nimensä. Kaksinkantajan tiedän.
- Hatun takana Piilossa. Piilonen ja Piilosen lampia löytyy useammasta paikasta Lieksan alueelta.
- Viisikko on oikein.
- Pohmelo on oikein. Kansakouluaikaan lainattiin erästä ulkolaista suomennettua kirjasarjaa jonka
kannessa on eräs Lieksan paikannimi. - Voisi olla Yrjölä mutta tarkempikin löytyy, on Korisevan suunnalla, Saarivaaran lähellä.
- Aika paljon tiesin, vaan mikä paikka on tämä Lieksassa:
pitkän illan jälkeen joillakin, vaan ei Kamuttajalla eikä minulla? - Äläkkä on sama kuin meteli, tehhään änskällä eli uhallaan tai kiusallaan.
- Tuskinpa paljastui vieläkään. Minäkin olen jo yli kuusikymppinen.
Veikkaan Kamua parikymmentä vuotta vanhemmaksi. - Kyllä, Viimeinen Savotta sivu 207. Tuo tilanne jossa tuo tapahtui ei kehuja siedä eikä varmaan naurata. Päätalo kuvaa perinpohjin huutolaispojan osaa, olkoonkin fiktiota mutta todenperäisyys lienee ammennettu vanhojen ihmisten kertomuksista.
Oma äitinsä oli joutunut olemaan huutolaisena. Tiesi kertoa pirullisista isännistä.
Toki osa sai varmaan ihmismäistäkin kohtelua. Itseäkin sen verran köyhyys kasvattanut että osaa antaa arvoa nykyiselle elintasolle. Tulihan vuodatettua pikkuisen asian vierestä. - Sittenpä tuolla sanalla saattaa olla useampi merkitys.
- Löytyy yhdestä Päätalon kirjasta tuo ilmaisu. Enpä paljasta
vielä, kuulostellaan mitä mieltä arvon raati on. - Nuotiokahviin laitan vähintään kolme kourallista poroja.
"Lyyti" on perintöpannun nimi. Välillä on Lyytin perse jäässä
tai sattuu urosvesi pannuun kun ei meinaa millään kiehua. - Soroppi on vähän niin kuin ripahka eli hörötti.
Voi se olla luiruakin. - Tallainen tieto löytyy netistä, todenperäisyyttä en tiedä.
- Varma Kosto Turunen oli myös niiltä nurkilta.
- Rasivaaralta eduskunnan 2. varapuhemies Kerttu Törnqvist.
- En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin.
Kaikki riippuu siitä miten kansa äänestää. - Kertovat että helmikuussa soudettiin kirkkoveneillä Lieksaan kirkonmenoihin.
Vaan sen jälkeen iski talvi uudelleen. - Muistan vanhan kansan puhuneen jotain että aikoinaan Pielinen olisi sulanut jo helmikuussa ja sen jälkeen kesä olisi ollut erittäin kylmä. Sato oli paleltunut pelloille.
Olisiko tämä tapahtunut nälkävuosien 1866-68 aikoihin, tietääkö kukaan?
Nälkävuosista on muistaakseni muistokivi Mähköllä, siinä on mainittu vuosiluku 1867. - Mätäsvaarasta Höljäkkään päin on Konna niminen paikka. Mistähän
tämä on saanut nimensä?