ja laajemminkin Itä-Suomessa oli todellinen nälänhätä. Kansa söi pettua, jäkälää, ruumenia, sammalta ja kaikkea mitä löysi. Se johtui siitä kun asiat sekaantuivat Venäjällä ja viljan tuonti loppui ja kun Lieksan aluetta kohtasi armoton kesähalla, joka vei perunasadon.
Mutta onko tästä tietoa milloin tarkalleen ottaen tuo oli. Oliko se kevättalvi 1918 vaiko 1919 vai joku muu? Sen luin jostain, että Itä-Suomen koettelemus kesti n. puoli vuotta kunnes alettiin saamaan viljaa jostakin.
Mutta onko tästä tietoa milloin tarkalleen ottaen tuo oli. Oliko se kevättalvi 1918 vaiko 1919 vai joku muu? Sen luin jostain, että Itä-Suomen koettelemus kesti n. puoli vuotta kunnes alettiin saamaan viljaa jostakin.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Toivottavasti tietäjät huomaa tämän on meinaan tosi kiinnostava asia.
"Pahin tilanne hellitti nopeasti keväällä 1919, kun Yhdysvalloista otetulla lainalla hankitut viljatoimitukset alkoivat."
http://itsenaisyys100.fi/suomi-pelastui-kevaalla-1919-nalanhadalta-ottamalla-syomavelkaa/ Sivustolla hyvät lähteet, jos jotain asia syvällisesti kiinnostaa.
muita:
http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24178-vuosien-1917-ja-1918-nalanhata
Hyvä sivusto tuo eka. Paljon tietoa historian käännekohdista.
Ovat kyllä hyviä linkkejä Suomen yleistilanteesta. Jos olis paikallisia muisteluita, tai tietoja, ne kinnostaisivat. Aikaa tapahtunnesta on jo niin paljon, ettää ne ovat jo kolmannen polven tietoja. Jos ukki, tai mummo jotain muisteli, niin kertokaa.
Nykyään syö suvakki ja suvaittu. Hyvinkin.
Elättiporsaat voivat hyvin.
Emännät, isännät ja omat lapset näkevät nykyään nälkää. Lapset vielä pelkäävät.
Lieksan homot leikkivät peräaukkoleikkejään 1918 ja kesän oikeat hommat jäivät hoitamatta.
Muistan vanhan kansan puhuneen jotain että aikoinaan Pielinen olisi sulanut jo helmikuussa ja sen jälkeen kesä olisi ollut erittäin kylmä. Sato oli paleltunut pelloille.
Olisiko tämä tapahtunut nälkävuosien 1866-68 aikoihin, tietääkö kukaan?
Nälkävuosista on muistaakseni muistokivi Mähköllä, siinä on mainittu vuosiluku 1867.
Ehkä ei Pielinen sulanut, koska "Talvi 1866–1867 oli ankara ja kevät tuli myöhässä. Esimerkiksi Helsingin toukokuun keskilämpötila oli normaalin kymmenisen asteen sijaan 1,8 astetta.Jäät lähtivät monin paikoin vasta kesäkuussa, ja kesä alkoi vasta kesäkuun puolivälissä. Esimerkiksi Etelä-Suomessa järvet olivat jäässä ja pellot paksujen lumikinosten peittäminä vielä toukokuussa."
Silloinkin 1867 Lieksan homot kuksivat toisiaan ja työt jäivät tekemättä.
Tuolloin ei vielä ollut itä-suomessa homoja keksitty, se homostelu oli etelän ihmisten jokapäiväistä puuhaa, ja on jatkunut nykypäiviin ja jatkuu eteenkinpäin! Siitä johtuu lieksan ulkopuolella asuvien sisäsiittoisuus!
Lieksan homot ovat aina olleet olemassa. Viime kesänä Lieksassa oli oma Lieksa Gay Pride.
Milloin seuraava homojuhla Lieksassa??
On todella mielenkiintoinen aihe. Oli kysymys henkiin jäämisestä. Ja erräät ne vain "puhuu taahovaat homoloista ja mamuloista" . Voi aikoja, voi tapoja.
taitaa harva tietää miten oli.
Onko Lieksan aikamiespojilla jotenkin poikkeuksellisen vähän naissuhteita??
Lieksan rasset kammoksuu ja vihaa naisia. Ainoa turvallinen "naissuhde" on omaan äitiin joka keittelee pikku mussukalle velliä. Pillua on peris saanut kyllikiltä, almalta ja läppäriltä.
Hesan sateenkaariporukat ei tiedä heterosuhteesta mitään, joten pitää täällä kysellä naisista!
Aloittaja voinee tarkoittaa vuosia 1866-1868,taisi joku heittää jo samat vuodet tuossa aikaisemmin.Mähköllähän muistokivi noista nälkävuosien uhreista.Joku epäilys että jossain päin maapallolla olisi suuri tulivuoren purkaus ollut ja siitä syystä koko maapallon lämpötila olisi laskenut joka suoraan tietenkin näkyy viljasadon onnistumisessa.
Näköjään rotesti jo aiemmin selvitti tämän saman;)
Rotestipoeka puhui samansuuntaisia, vaen eipä maininnu mitää tulivuorista. Oisikko tosijaan ollunna, jotta joku tulivuoren pöly ois sotkena ilimaston silläkeinon, jotta tiälläi mäni kesä ja talavi sekalutta. Osoaa se olla silleenii.
N. 100 v sitten Liekan alueella pantiin sikoja, nykyjään Liekan alueilla siat panevat liekalaisia.
Normaalit ihmiset keskustelevat. Sitten pipipää tunkee väliin. Häpeä, jos osaat.
Vuodet 1918 - 1919 olivat hyvin vaikeita aikoja myös Pielisjärvellä.
Silloin riehui kaksi sairautta "lentävä keuhkotauti" oli pahin.
Espanjantauti tuli sitten, mutta se ei vienyt niin paljon väkeä.
Lentävään keuhkotautiin kuoli nuoria hyväkuntoisia ihmisiä kymmenittäin.
Siihen tuli nälänhätä, jolloin syötiin pettua, erästä sammalta, lepänkuorijauhoa ja vaikka mitä.
Ihmisiä kuoli nälkään, ja tuohon todella huonoon ravintoon.
Sammalella oli taipumus tukkia suolisto, ja se aiheutti hirmuiset tuskat ennen kuolemaa.
Eräs 12 v tyttöä huusi vuorokauden yhteen menoon, ennekuin kuoli, tämän naapurissa 6 v tyttö kuoli vain muutamassa tunnissa.
Soita joista tuota syötävää sammalta löytyi, kutsuttiin nimellä Leipäsuo.
Niitä on useita Pielisjärven alueella.
Sitä taloa pidettiin rikkaana jonka väki voi sanoa, että meillä syödään puhdasta leipää.
Niitä taloja ei ollut monta.
Tämän lisäksi oli veljesviha ja valkoisten partiot hakivat aivan syyttömiäkin työläisiä öiseen aikaan vietäväksi Äniseen ja muutamaan muuhun paikkaan.
Mummoni kertoi usein tarinaa, joka oli ilmeisesti juuri sisällissodan aikainen tai juuri sisällissotaa edeltävältä vuodelta. Mummoni oli syntynyt v. 1911 ja oli ollut pikkutyttönä alle 7 v. kylän vauraimmassa talossa pikkupiikana.
Mummoni muisteli kyynelsilmin, miten talon tyttäret olivat näyttäneet leipäpalaa ovenraosta ja kutsuneet hakemaan. Oli jäänyt leipä saamatta, mutta suljetun oven ja pilkkanaurun oli kuitenkin saanut hyväuskoisuutensa palkaksi.
Tämä ei ole tapahtunut Lieksassa, vaan Pielisen toisella puolelta. Juualla ei ole omaa palstaa, siksi kirjoitan Lieksan palstalla.
Surullista tuommoinen käytös heikompaa kohtaan.
Edellä mainittu kylmyys on ollut silloin 1867 jolloin helmikuussa oli lämmintä ja maaliskuussa oli Turun seudulla jo kylvöt käynnissä ja puissa lehdet.
Pääskyset teki pesiään, mutta sitten tuli talvi takaisin eikä meinannut hellittää ollenkaan.
Silloin oli nälänhätä, mutta ei olut sotia eikä pahoja kulkutauteja.
Pielisjärvelläkin autioitui kokonaisia kyliä, ja joihinkin kyliin jäi yksi perhe.
Vaikeita aikoja ovat olleet nuo seitsemään päättyväät vuosiluvut . (1867 ja 1917) Toivottaan, että tämä 2017 olisi parempi.
Kovin erilaista tietoakin on tarjolla: "Sitten seurasi vuosi 1867. Talvesta ei tahtonut sinä vuonna tulla loppuakaan. Vielä toukokuun loppupuolella oli keskisessä Satakunnassa hyvä rekikelitoukokuun loppupuolella oli keskisessä Satakunnassa hyvä rekikeli. Jäät lähtivät järvistä vasta kesäkuun loppupuolella. ...........
http://antifasistit.blogspot.fi/2009/01/totuus-nlkvuosista-suomalainen.html
Kertovat että helmikuussa soudettiin kirkkoveneillä Lieksaan kirkonmenoihin.
Vaan sen jälkeen iski talvi uudelleen.
Sama näkyy olevan kamuttajan tieto hän vaan kertoi mitä oli ennen kylmää kevättä. Sama löytyi koulun hissankirjasta.
Arvasin kyllä ainakin kamuttaja tietää ja ihmeen yksityiskohtaisesti. Kuliko Mähköltä paljon ihmisiä kuka tietää.
Suuret nälkävuodet 1800 luvulla olivat tulivuorten purkauksien aiheuttamia. Se pölläys voi tulla nyttii ja sillon ei paljjoo paena onko Runppi, tahi Pjutin vallassa. Luontoäiti kun päättää, siihen ei onneksi voi vielä ihmispaska vaikuttaa. Tosin onhan ihminen jo pilannut elinympäristönsä. Mutta sitä suuremmalla syyllä luonto tulee vastaamaan ja se vastaus on aivan varmasti paljon pahempi, kuin mitä ihmispolo voi kuvitellakkaan.
Siitä,+että+1867+olisi+ollut+lämmin+jakso+varhain+keväällä+ei+löydy+viitteitä.+Asiaa+puidaan+hyvin+monissa+lähteissä,+mutta+tuollaista+tietoa+ei+löydy.
En minäkään löytänyt tietoa talven lämpimästä jaksosta tai varhaisesta keväästä. Päinvastoin. Löytyy sivulta kuusi. Kansan suussa voi kiertää tietoja, joissa vuosiluku onkin jokin muu kuin tarkoitettu.
http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=0b532682-c4ee-4536-ae4b-16a670c04b9d&groupId=30106
Kyllä näkyy luotettavasti kylmää olleen. Tieteellisissä opinnäytteissä on se hyvä puoli, että tieto on tarkistettava useista lähteistä, joiden validiuden ohjaajat myös tarkistavat. Toki niissäkin tieto täydentyy ja se on koko tieteen idea.
Hieno aihe ja kiinnostuin perehtymään siihen lisää.
Samaa mieltä ja mukava lukea näitä perusteltuja näkökantoja, joissa ei muita lähetä arvostelemaan, vaan tuodaan lisäsineksia keskusteluun.
Kehaisenpa tässä samalla Ollikaisen kirjaa Nälkävuosi. Luin sen silloin tuoreeltaan vaimoni vihjeestä ja palautui nytkin heti mieleen. Pieni suuri teos.
http://www.siltalapublishing.fi/kirja/112/
Hyvä kirja näyttää olevan arvosteluista päätellen.
Katselin minäkin noita ilmatilastoja.
Kylmää ne näyttää, mutta miksihän joissain vanhoissa oppikirjoissa kerrotaan siitä talven lämpimästä jaksosta, ja niissä sanotaan samanlaisen olleen myös 1617.
Tuo yksi tieteellisen tutkimuksen lähdeaineisto oli mielenkiintoinen, perustui muistitietoon Pohjanmaalta.
Ei heidän muistitieto ole yhtään luotettavampi, kuin muidenkaan maakuntien.
Muistitieto nimittäin kertoo myös lämpimästä talven jaksosta, niin Satakunnassa kuin Pielisjärvellä.
En ala siitä väitellä, koska ei näy olevan varmaa tietoa kellään, vain todennäköisyyksiä, ja vanhat viime vuosisadan alkupuolen jotkut oppikirjat puhuu toisin.
Lisäksi aloituksessa oli kyse noin sadan vuoden takaisista asioista.
Näin ilman muuta on! Aivan kuten joku tuossa kirjoittikin halusin tuoda vain lisäaineksia keskusteluun. Erityisesti ajatus talvella kirkkoon soutamisesta toi mieleeni sen pelastiko kala sitten nälältä. En mistään lähteestä löytänyt tietoa lämpimästä jaksosta, ja aika kuitenkin on jo hyvin tallennettujen ilmastotietojen piirissä, siksi kommentoin asiaa.
Nuo edellä lainaamani säätiedot eivät ole tutkimuksen muistitiedoista vaan tutkimuskirjallisuudesta, joka muodostaa tutkimuksen viitekehyksen.
Tutkimuksessa on kyllä mukana myös Suomen Historiallisen Seuran vuosina 1916–17 keräämiä muistitietoaineistoja sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston nälkävuosia koskevaa muistitietoaineistoa. Se kattaa koko maan. Jonkin alueen aineisto ei luonnollisestikaan ole sen merkittävämpää kuin toisenkaan, paitsi paikallisessa mikrohistoriassa. Merkittävää joka tapauksessa, että tuo keräystyö on hoksattu silloin tehdä, kun muistitietoja vielä on ollut saatavilla.
"Muistitietotutkimuksen metodologian mukaisesti tutkimuksessani olennaista on se, millaisia asioita ihmiset nälkävuosista kertovat, eikä niinkään se, kuinka todenmukaisia nuo kertomukset ovat."
Asiakirjoihin perustuvaa ja eri näkökulmista tehtyä tutkimusta nälkävuosista on kosolti. Tutkimusajankohta tuo aina omat näkökulmansa selvityksiin. Mitä miloinkin pidetään keskeisenä tutkia.
Minusta on tärkeintä, että tiedämme ja arvostamme historiaamme, jonka virheistä ja menetyksistä monet hyvinvointivaltion järjestelmät välillisesti kumpuavat.
Kyllä vielä viisikymmentäluvulla Rantalassa Damsteni opetti sillon 1867 ja 68 olleen erikoisen lämpimään helmikuun ja maaliskuutakin sitten tuli takatalvi. Silleen oli sen ajan kirjossakin. Kuka lienöön oikeassa ja mistä se väärä opetus oli lähtösin kirjoihin ja opettajille sitä en ymmärrä. Oli mikä syy hyvään vaan ei vielä ole tehty tyhjäksi sitä että oli nälkävuodet. Kai sekin kohta muuttuu.
Nyt sidotaan nälkävuodet yhteiskunnan kehitykseen. Asiayhteyksien ymmärtäminen lienee tähtäimessä.
http://hi4kurssi.blogspot.fi/2015/08/irti-vanhasta-1860-luvun-murros.html
Aivan asiaa kirjoitit.
Ihmettelen vain miten voi olla entisajan oppikirjoissa samaa, mitä 1800- luvun puolivälin ihmisillä oli muistitietona, mutta sitten toinen muistitieto kumoaa sen.
Tuossa tutkielmassahan oli aivan päinvastaisiakin väitteitä mm. rikollisuudesta siihen aikaan.
Kyllä nykyinen ajatus näyttää olevan, ettei ole ollut lämmintä kautta alkukeväästä.
Ihmettelen miten tuollainen oliko se sitten "väärä" tieto on päässyt oppikirjoihin.
Olen tästä asiasta kuullut vanhojen muistelevan muissakin maakunnissa, ja samaa sanovat "on soudettu veneellä maaliskuussa niin Kokemäenjoella kuin Kymijoellakin.
No se on ollut ja mennyt miten mennyt.
Historia on ihmeellistä, mutta minkäs me sille voimme, tehdään historiaa tuleville sukupolville.
Noin se historia pitääkin opettaa. Ei irrallista nippelitietoo vaan kokonaisuuksia. Kun meikä oli koulussa kaikki oli irallista vielä lukion kirjoissakin.
Ilmeisesti ilmasto oli ylipäätään ääripäästä toiseen silloin 1600-1900 välisenä aikana,mistäkähän "kasvihuone ilmastosta "silloin puhuttu?
Olet oikeassa ilmastosta.
Ajatella, että vain vähän ennen noita nälkävuosia vietiin Pielisjärveltäkin hevosella viljaa jopa Pietariin.
Ohraa ja kauraa jauhoina, ruista jyvinä.
Miksi ohra ja kaura jauhoina ja ruis jyvinä mikä logiikka?
Ei taida tietää valehteli tuonkin lämpimän kevään. Damsten olikin epäpätevä opettaja ei tiennyt mitään ja vanhat kirjat puhuu satuja.
Logiikka on tämä.
Ohrasta ja kaurasta otetaan akanat (olkikuori) pois vasta jauhaessa, joten niitä kuoria ei rahdattu sinne.
Rukiista ne lähtee jo puinnissa, joten hukkaprosenttia ei ole, koska siihen aikaan jauhettiin vain täysjyvää.
Minunkin aivan lähisukulaisia kuoli noina vuosina tauteihin, ja vähän kauempia sukulaisia nälkään.
Lähisukulaisilla tarkoitan perhepiiriä, ja kauemmilla serkkuja.
Miten läheisiä sinulta sitten muka kuoli veli vai sisko?
Läheisiä verisukulaisia.
Niin taisi käydä monessakin suvussa.Minun sukuhaara taisi jakaantua vähän sen seurauksesta Kontiovaarasta ympäri Pohjois-Karjalaa.
Aaringon valo loppu, kun Islannin Hekla purkkautu. Sillon ei kasva mikkää jos ei sua aaringonvalloo. Ei ies päevänkakkara. Voekukkoo suapi muuten syyvä.
Totta puhut Heklasta ja nyt pelätään sen Pohjosen Ameriikan supertulivuoren räjähtävän.
Italijassa voe käävä samalla tavaslla, siellähi supertulivuori herräellöö.
Yellowstonen Kaldera taisi olla se supertulivuori mikä voisi lopettaa tämän maallisen vaelluksen ihmiskunnalta.
Just se Kalderan kalehva.
Siinä se vielä paha pierasttaan, jos se Kaldera alkaa tupruamaan. Sittenhän sinne jenkkilään on ennustettu se iso maanjäristys Enkelten kaupungin tienoille. Nämä molemmat varmasti tapahtuu, mutta ajankohtaahan ei kukaan voi tietää, eikä semmoista toivois tapahtuvaksi, vaan luonto kun ei kuuntele, se toimii omalla tavallaan.
Kun on selvitty noista kauheuksista, selvitään nykyisistä pienistä vaikeuksista heleposti.
Ihminen on itse osin vaikuttanut tuohon maapallon mannerlaattojen epävakauteen paukuttamalla ydinpommeja maanalla?
Eihän se ihme ole jos se lopulta sitten jostain kohdin pettää!
Ei ihmisellä eikä ydinpommeilla ole mitään osuutta.
Kyllä varmuusviljavarastot pitäisi olla edelleen, niin kuin oli vielä ei niin pitkä aika sitten. Monessa asiassa historia kyllä tunnetaan, mutta mitä siitä on sitten hyötyä, jos ei olla niin viisaita, että jotain oltaisiin valmiita myös siitä oppimaan.
Minusta olisi parempi jos olisi ne tiehöylät eli tiekarhut vielä, mutta kun se Ahtisaari lahjoitti ne sinne afrikkaan tummien leikkikaluiksi! Enempi niillä olsi käyttöä kuin viljavarastolla! Viljaa tuntuu oelvan poltettavaksi asti!
Suomen varmuusvarastot ovat erittäin pienet.
sujommededassamuusvaazazrto
On tainnut alkoholinkäyttösi karata käsistä.
Minä epäilen että on jossain mömmöissä.