- Periaate on oikea, mutta kohde liian kaukana ja maapallon kaarevuus hankaloittaa mittauksia amatööreille. Mutta sen, ettei Aurinko ole niin lähellä kuin paikallisissa pilvissä, voi todistaa ottamalla siihen ilmansuunnan kahdesta paikasta jopa vain satojen metrien etäisyydellä toisistaan. Jos ilmansuunta on täsmälleen sama, ei Aurinko voi olla lähellä, vain kilometrien sisällä. Ei sen sijaan todista mitään, jos sädekimput hajaantuvat ympäriinsä. Se on vain tätä jokapäiväistä perspektiiviä se.
- 3. Otavat eivät ole samannäköisiä, "kauhan" varren asento on erilainen. Sitä paitsi tähtikuviot voidaan muodostaa miten tahansa, koska luonnollisia rajoja ei taivaalla ole. Kyseistenkin kuvioiden tähdet ovat eri etäisyyksillä eli eivät ole yhdessä.
- Lippu on jäykistettu liehuvannäköiseen muotoon ja tuettu reunoistaan, mutta ei ole aivan jäykkä. Niinpä se Kuussa se liikahtelee, kun salkoa on liikuteltu ja se isketty maaperään (ei "kuuperään"!).
Ilmanvastuksen puuttuminen ja painovoiman heikkous aiheuttavat lepatuksen verraten pitkän keston. Lisää tietoa:
https://www.is.fi/tiede/art-2000001224587.html
Maapallon menoon ilman muuta vaikuttavat tänne syöksyvät kappaleet ja ainekset, mutta niiden vaikutus on mitätön, ellei kappale ole massiivinen ja tule suurella nopeudella. Maankokoiseen massaanhan eivät pienet näpäytykset paljon vaikuta. Tässä on siis kysymys vastustavien tai myötäilevien voimien suuruudesta. Suuret voimat ovat erittäin harvinaisia. - Tuosta lipusta hanki itse tietoa, niin ymmärrät, miksi se on tuollainen ja käyttäytyy noin. Joka tapauksessa videossa lippu jäykistyy pian paikalleen.
- Et ole huomannut tietoa, että tuo lippu on jäykkärunkoinen eli tienviitan kaltainen.
"Mikään ei voi jatkuvasti kieppua tai kulkea eteenpäin samaa nopeutta". Miksi ei, jos ei ole mitään vastusta. - Edessä oleva Maan ilmakehä siis vaikuttaa Kuunkin näkymiseen. Itsessään Kuussa ei voi olla auerta, koska ilmakehä puuttuu.
- Miksi kaukaiset tummat alueet kuten kuusimetsät ovat sinertäviä, mutta vaaleat alueet kuten keltaiset elopellot eivät? Samasta syystä kuunkin väri valoisalla alueittain vaihtelee, ilman läpinäkyvyyttäkin. Eli kuun siniset alueet ovat auerta tummilla kohdilla. Vaaleiden kohtien valoisuus sen sijaan peittää autereen vaikutuksen.
- "Siipi tuottaa ylöspäin suuntautuvan voiman lentokoneelle. Tämän se tekee kohdistamalla ilmamassaan alaspäin suuntautuvan voiman, jolloin ilmamassa suuntaa vastakkaisvoiman siipeen. --- Minkä tahansa nostetta aiheuttavan kappaleen yläpuolelle muodostuu alipaine ja alapuolelle ylipaine, mutta loppupeleissä siiven tuottama noste vaatii aina alaspäin suuntautuvan vastavoiman - ilman poikkeuksia." https://www.tiede.fi/keskustelu/10877/ketju/lentokoneen_kantokyky (Herra Tohtori)
Tuntuu uskottavalta. Eli lentokone pyrkii pysymään tietysssä ilmanpaineessa (ilmantiheydessä). Niinpä se pääsääntöisesti seuraa maanpinnan alaspäin kaartuvaa muotoa. Jos ohjaaja/autopilotti muuttaa siipien asentoa (korkeusperäsimellä) ja tämän myötä niiden syrjäyttämää ilmamäärää tästä poikkeavaksi, kone nousee/laskee. Ja jos ilmanpaine muuttuu, käy automaattisesti samoin.
Näin pähkäilen ja päättelen, lienenkö oikeassa. - Ilmavoimien toiminta on tietysti järjestelmällistä. Tässäkin on ruiskutettu rinnakkain, jotta koko alue on varmasti tullut käsiteltyä:
http://www.twgram.me/media/1358077147864220320_2029026795
No niin, uskooko joku tämänkin sarkastisen salaliittoepäilyn? - Niin, oikein näytös kyseisestä toiminnasta...
- Tässä ilmavoimiemme Hornetit myrkyttävät avoimesti Helsinkiä:
http://www.twgram.me/media/1533480290410861955_3241645131 - Teleskoopeissa yms. on silminnähtävä suurennus. Suurennos sen sijaan on kouriintuntuva suurentamisen tulos, esimerkiksi suurennettu valokuva.
- Lienee syytä esittää asioita myös nykyaikaisella kirjasintyylillä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1197315?page=4&term=auringonpimennyksessä&term=auringonpimennys - Pimennykset lasketaan näiden kolmen taivaankappaleen paikoista avaruudessa, ei jaksoista. Laskujen tarkkuudesta kertoo se, että pitkänkin ajan päähän voidaan tietää minuutilleen eri paikkakuntien pimennykset ja niiden laatu (osittainen, rengasmainen vai täydellinen). En oikein usko, että jaksot olisivat näin tarkkoja.
Tuollaisia tietoja annettiin sanomalehdissä etukäteen jo ainakin toistasataa vuotta sitten.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/100528?page=2&term=Auringonpimennys - Tarkemmin ajatellen Maan deklinaation vaihtelu ei kuulu tähän, sehän johtuu vain Maan akselin kaltevuuden vaihtelusta suhteessa Aurinkoon vuoden kuluessa.
Mutta Kuun kiertoliike Maan ympäri ei suju jatkuvasti Auringon tasossa, jolloin sekä auringonpimennys että kuunpimennys tapahtuisivat aina vajaan kuukauden välein. Tuo noin viiden asteen kaltevuus Maan ratatasoon nähden vaikuttaa sen, että Kuu on vain harvakseltaan aivan Auringon suunnalla tai sitä vastapäätä. Vain näissähän olosuhteissa pimennyksiä tapahtuu. - Selitys on se, että Maan ja Kuun liikkeet ovat säännöllisyydessään toisistaan riippumattomia (Aurinkoa voi pitää edellisten suhteen liikkumattomana). Siten pimennyksiä sattuu vain silloin, kun mainitut taivaankappaleet sattuvat olemaan sopivilla kohdin toisiinsa nähden. Maan ja Kuun deklinaatiothan vaihtelevat suuresti, eivätkä ole yhteydessä toisiinsa. Maan deklinaation vaihteluhan näkyy auringon korkeuden taivaalla vuotuisena vaihteluna, ja Kuun korkeus vaihtelee suunnilleen yhtä suuresti vajaan kuukauden jaksoissa.
Siten yleensä täyden- ja uudenkuun aikaan Maan/Kuun varjo huitelee avaruudessa selvästi eri paikassa kuin missä kyseinen vastapuoli mennä hujottaa.
Eli Maan ja Kuun keskinäiset asennot Aurinkoon nähden ovat hyvin moninaisia. Pimennyksiä voi esiintyä vain silloin kun kaikki kolme kappaletta ovat täyden/uudenkuun aikaan jotakuinkin samalla linjalla. - Eihän putoamiskiihtyvyys riipu painosta, vaan mahdollisen väliaineen aiheuttamasta vastuksesta. Esimerkiksi perhonen on siivet levällään hyvin kevyt putoamissuntaiseen pinta-alaansa nähden. Siten ilmanvastus on suuri perhosen painovoimaan nähden. Maan vetovoimahan on aina suoraan verrannollinen kappaleen massaan eli painoon. Ilmatyhjiössä sillä ei kuitenkaan ole merkitystä.
- Käsittääkseni selityksenä on refraktio. Sen kohottava vaikutus on koko ilmakehän osalta noin prosentti välimatkasta, lyhyemmillä matkoilla tietysti vastaavasti pienempi. Mutta siitä kertyy merkittävästi nostetta.
- Ei välttämättä tarvita satoja kilometrejä. Esimerkiksi Porin ja Rauman väli on vain 40 kilometriä. Mahtuvat siis yhteen kuvaan kymmenien kilometrien etäisyydestä. Eri asia, jos ei satu olemaan pilvenpiirtäjiä.
- Vanha tekniikka ei vastaa Yhdysvaltain nykyisiä työturvallisuusvaatimuksia, ja uusi tekniikka suuntautuu Marsin valloittamiseen. Olisihan typerää jumittua vanhaan valloitukseen.