- Tämä oikaisupuheenvuoro RKP-palstalta on täällä samasta syystä kuin avauskin:
Valitettavasti vääristeleviä väitteitä oikaisevat ja samalla asialliset puheenvuorot sensuroidaan pois täältä muutamassa minuutissa.
Tuskin on monikaan väittänyt, etteikö Suomi olisi jotain hyvääkin saanut 700 vuoden aikana.
Tosiasia kuitenkin on, että varsinainen kehitys käynnistyi, kun Keisari Aleksanteri I perusti Suomen valtion MEITÄ suomalaisia varten ja jätti kerätyt verot Suomen kehittämistä varten.
Kun moni silti haluaa korostaa Ruotsin vallan, pääasiassa muualta Euroopasta lainaamia käytäntöjä, kannattaa vastavuoroisesti muistaa Ruotsin kiitollisuudenvelka Suomea kohtaan. Ilman Suomen antamaa lisävoimaa (sotilaat, verot) olisi länsinaapurinamme todennäköisesti Tanskan maakuntia. Ilman Suomea ei Ruotsi olisi pärjännyt verivihollistaan Tanskaa vastaan.
Ilman suomalaisia ei olisi myöskään ollut Ruotsin ns. suurvalta-aikaa.
Vain terveet kansojen suhteet palvelevat kumpaakin osapuolta. Epäterveet suhteet ovat sensijaan toisen hyväksikäyttöä toisen kustannuksella. Sitä Suomi joutui kärsimään liiaksi.
Kieltämättä tyly, mutta valitettavan tosi oli Gustaf III:n Kamariherran, vapaaherra Gustaf Ehrensvärdin lausunto, jolla hän yritti estää kaupunkioikeuksien antamisen Tampereelle ja Kuopiolle (ja vastustus viivästyttikin asiaa pari vuotta):
"Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels därför att ett mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstalter och kanske krig."
(Dagboksanteckningar förda vid Gustaf III:s hof (P.A.Norstedt & Söner, 1877-78)
Odotan että sivuston vastuullinen pysäyttää RKP-palstan sensuroijan törkeän toiminnan. - Valitettavasti vääristeleviä väitteitä oikaisevat ja samalla asialliset puheenvuorot sensuroidaan pois täältä muutamassa minuutissa.
Tuskin on monikaan väittänyt, etteikö Suomi olisi jotain hyvääkin saanut 700 vuoden aikana.
Tosiasia kuitenkin on, että varsinainen kehitys käynnistyi, kun Keisari Aleksanteri I perusti Suomen valtion MEITÄ suomalaisia varten ja jätti kerätyt verot Suomen kehittämistä varten.
Kun moni silti haluaa korostaa Ruotsin vallan, pääasiassa muualta Euroopasta lainaamia käytäntöjä, kannattaa vastavuoroisesti muistaa Ruotsin kiitollisuudenvelka Suomea kohtaan. Ilman Suomen antamaa lisävoimaa (sotilaat, verot) olisi länsinaapurinamme todennäköisesti Tanskan maakuntia. Ilman Suomea ei Ruotsi olisi pärjännyt verivihollistaan Tanskaa vastaan.
Ilman suomalaisia ei olisi myöskään ollut Ruotsin ns. suurvalta-aikaa.
Vain terveet kansojen suhteet palvelevat kumpaakin osapuolta. Epäterveet suhteet ovat sensijaan toisen hyväksikäyttöä toisen kustannuksella. Sitä Suomi joutui kärsimään liiaksi.
Kieltämättä tyly, mutta valitettavan tosi oli Gustaf III:n Kamariherran, vapaaherra Gustaf Ehrensvärdin lausunto, jolla hän yritti estää kaupunkioikeuksien antamisen Tampereelle ja Kuopiolle (ja vastustus viivästyttikin asiaa pari vuotta):
"Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels därför att ett mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstalter och kanske krig."
(Dagboksanteckningar förda vid Gustaf III:s hof (P.A.Norstedt & Söner, 1877-78) - Nyt Ankdam on iskenyt kirveensä kiveen, eli ei tiedä mistä puhuu.
Rannikkoruotsalaisuuden synty 1200-luvulta on erittäin hvin tiedossa oleva historian tosiasia.
Niinikään juuri suomenkielen silloisen kehitysasteen levinneisyys paljon tätä varhemmin on tosiasia, samoinkuin saamenkielen varhemmuus. Näitä kieliä puhuttiin tällöin myös Pohjois-Ruotsissa, jossa kieliraja siirtyi ruotsalais-asutustoiminnan tuloksena vuosisatojen mittaan Gävlen korkeudelta Umeån korkeudelle ja oli 1809 Kainuunjoen (Kalix) korkeudella.
Ei auttaisi Ankdaminkaan lukea viikinkihenkisiä "historia"kirjoja eikä YLE-vääristelyjä. - Skandinaavit EIVÄT asustelleet rannikoillamme ennen suomalaisia ja saamelaisia. Rannikkoruotsalaisuus alkoi 1200-luvulla ja sitä ennen kyseiset alueet olivat kokonaan suomenkielisiä. Vielä varhemmin samat alueet olivat osin saamenkielisiä.
Saamenkieli kuulu suomensukuisiin kieliin.
On lisäksi vakuuttavia viitteitä sille, että vielä varhaisemmin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan nykyisin ruotsinkielinen rannikkokaistale oli ainakin osaksi kelttiläis-germaaninen, ja tämä väestö EI tullut Skandinavian kautta, vaan suoraa nykyisen Hollannin ja Saksan suunnalta.
Kyseinen väestö suomenkielistyi, ennen pljon myöhempää (1200-luku) ruotsinkielistymistä.
Laajasti tätä kysymystä tarkastelee Heikki Klemetti: Vierasperäisiä muinaisnimiä Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta (WSOY, 1950, 483 s.)
Tällä palstalla esitettyjen, maamme historiaa vääristelevien väärien väitteiden oikaisu on jälleen tullut vaikeaksi mielivaltaisten poistojen johdosta innokkaan, asiallisuudesta piittamattoman sensorin johdosta. - En vastaa kaikkeen hölynpölyyn, jonka tuella yllä olevat muiden määräilijät kieltäytyvät vastaamasta esittämiini täsmällisiin ja painaviin perusteluihin valinnaisuuden puolesta.
Kauhea on pelko siitä, että nuori saisi tehdä kielivalintansa oman tarvearvionsa perusteella.
Otetaan aluksi typerys "Ontuvat-Asiantuntemus". Hän väittää, että tutkintonimitys johtavan brittiyliopiston minulle antamassa tutkintotodistuksessa muka olisi pötyä:
"It is hereby certified that [suoraanjaselkeästi] has been admitted to the degree of Magister in Scientia of this University"
Kyseisen yliopiston osasto, josta tutkinnon sain oli silloin Euroopan arvostuin ja edelläkävijä ja tunnetuin koko maailmassa omalla merkittävällä teknistieteen alallaan.
Koska typerys "Ontuvat-Asiantuntijat" on vailla ymmärrystä siitä mitä englanti ja englantia puhuvat maat ovat, kehotan lukemaan esimerkiksi Bill Brysonin erinomaisen kirjan Mother Tongue - The story of the English Language (Penguin, uusin painos 2016, 270 s.).
Asiallisempi puheenvuoro koski insinöörien ja tradenomien pohjakoulutusta. Noin puolella se on yo ja lopuilla peruskoulu ammattioppilaitos. Ongelma koskee siis erityisesti näitä.
Ylipäätään ongelma koskee tekniikan alaa, diplomi- ja amk-insinöörejä ja siitä edelleen jatko-opiskelevia. Näihin tutkintoihin liittyvä ammattioppi on niin suuresti henkisen kapasiteetin käyttävää, että merkittävä kieliopiskelu on samanaikaisesti lähes kaikille mahdottomuus. Kuitenkin hyvin moni menee valmistuttuaan tehtäviin ja maihin joissa tätä taitoa tarvittaisiin, ja vähäiselle käytölle jäävä kieli on ollut selkeästi huono (pakko)valinta.
Kannustan tietysti kaikin tavoin laajempaan kieliopiskeluun, mutta pitää olla realisti.
Parhaaksi lisäkeinoksi erityisesti tekniikan ja kaupan opiskelijoilla katson työskentelyn ulkomailla erityisesti kesäisin. Minä olen tehnyt sitäkin, mutta onko yksikään edellä esiintyneistä suunsoittajista.
Ja voi herran jestas. En minä tai esimerkiksi Suomalaisuuden liitto ole missään kyseenalaistanut tai väheksynynyt ruotsia, eikä vähimmässäkään määrin vastustanut sen valintaa. MIKSI SIIS JATKUVASTI VALEHTELETTE TÄLLAISTA.
Ei sivistynyt ihminen valehtele, vaan kiihkoilija, dogmaatikko jollaisiksi paljastuitte.
Vastatkaa siis alkuperin esitettyihin asioihin. Kun ette vastaa vain väistelette, olette nimenomaan dogmaatikkoja, siis fundamentalisteja. - Osaamisen+yksipuolisuus+on+raaka+tosiasia+erityisesti+peruskoulun,+ja+siihen+pohjautuvan+amk-+ja+muun+opiskelun+osalta.+Siten+se+koskee+mm.+valtaosaa+insinööreistä+ja+tradenomeista.
- En kuvittelekaan kääntäväni edellä esiintyneiden dogmaatikkojen mieltä.
On turha järkiperustella, kun järki ja yksilöiden oikeudet eivät näitä kiinnosta.
Ei riitä dogmaatikolle käskeä itseään, vaan on pakko määräillä muita..
Kieliosaamisemme on liian kapea ja entisestään kaventunut. SE ON tosiasia, jonka tilastot yksiselitteisesti osoittavat. Ongelma koskee vakavimmin peruskoulun ja siihen pohjautuvan ammattikoulutuksen käyneitä. Tätä koulutusta edustavat mm. amkit, joista valmistuvat mm. insinöörit ja tradenomit. Näistä suomenkielisten kielikoulutus on yli 95 prosenttisesti vain englantia ja ruotsia niin peruskoulussa kuin amkissakin.
Täytyy olla kertakaikkinen typerys ja täysin tietämätön eimerkiksi elinkeinoelämän tarpeista, jos pitää tällaista hyväksyttävänä ja järkevänä.
Joku edellä olevista sanoo että minulla tai muilla ei olisi oikeutta todeta tätä laajaksi ongelmaksi, jossa avainsana on todella juuti pakkoruotsi, joka on valinnaisuden este.
Tosiasia on, että useimmilla näistä nuorista EI OLE aikaa eikä halua opiskella ammattiopintojen ja muun elämän rinnalla samanaikaisesti kolmea vierasta kieltä.
TÄMÄ ON TOSIASIA, jonka tilastot vakuuttavasti osoittavat.
Jos joku harva opiskelisikin sitä kolmatta, ei hän sitä useimmissa tapauksissa ehdi oppia juuri alkeita pidemmälle. TÄMÄKIN ON TOSIASIA.
Ei vieraiden kielien todellinen oppiminen kaiken muun rinnalla ole pikkuasia, ja sen hyväksi tehty työ muuttuu turhaksi, eli unohtuu jos kyseiselle kielelle ei ole runsasta käyttöä.
Juuri näin käy useimpien ruotsille ainakin yksikielisillä alueilla, siis valtaosassa Suomea.
Itse osaan ruotsia ja englantia kohtalaisesti. Ruotsille ei ole juurikaan ollut käyttöä. Englantiani on vahvistanut kaksivuotinen opiskelu Britanniassa ja Magister in Scientia-tutkinto eräässä johtavassa brittiyliopistossa. Tämä oli kovaa ponniskelua, jonka rahoitin palkkasäästöillä. Ette Te dogmaatikot ymmärrä tällaisestakaan mitään.
Juuri palasin Britanniasta muutama päivä sitten. Päivittäin luen sitä vähintään 50 sivua.
Silti osaan vaillinaisesti.
Koittakaa siis dogmaatikot jo uskoa että kielen OPPIMINEN ei ole pikkujuttu. Siksi kielivalinnan tekeminen pitää kuulua opiskelijalle itselleen, ei ulkopuoliselle määräilijälle.
Ruotsin sijasta itselleni ja työnantajilleni olisi ollut erittäin tarpeellista saksan opiskelu. Omalta osaltani vahinko on jo tapahtunut, mutta minulla on täysi moraalinen velvollisuus auttaa nykynuorten pääsyä valitsemaan opiskelukielensä oman tarvearvionsa pohjalta.
Teillä dogmaatikoilla ei ole mitään moraalista oikeutta määräillä nuoria.
Suomalaisuuden liitto on johdonmukaisesti edistänyt suomenkielisten oikeuksia omissa kielivalinnoissaan. Liito ei määräile yhtäkään suomenkielistä nuorta opiskelemaan jotain tiettyä kieltä, vaan ajaa valinnaisuutta. Tämän PITÄÄ KELVATA myös dogmaatikoille. - Rostila+ja+Suomalaisuuden+liitto+ajavat+pakkoruotsin+korvaamista+kielten+valinnaisuudella+siten,+että+ruotsi+on+yksi+valinnaista+kielistä.++
- Miksi+Ankdam+yrittää+luoda+virheellisen+käsityksen+tilanteesta.+
- Rostilan+asiallisessa+puheenvuorossa+ei+ole+mitään+negatiivista+ruotsikielisiä+kohtaan.
- Ongelma+on+se,+että+kaikki+eivät+ymmärrä+sitä,+että+Suomen+ruotsinkielisten+erikoikeuksiin+ei+kuulu+suomenkielisten+pakkoruotsi.
- Nimenomaan. Täsmälleen ja tarkalleen juuri näin!
Juuri näin olen itse, ja nähdäkseni myös nettisuomalainen-nettif on asian monesti sanonut. Mutta aina löytyy "allekirj"-nimimerkin kaltaisia vääristelijöitä. Näille eivät tosiasiat tunnu kelpaavan.
Ja kuten on toisaalla kerrottu, EU on puuttunut Ruotsin haluttomuuteen kunnioittaa kielivähemmistöjensä oikeuksia. - Språkexperimentet++blev+100%+sådant,+som+den+var+planerat.++
- Mitä ihmettä sotket!
Olen kirjoittanut äärimmäisen selvästi:
"Suomenkielisten opiskelijoiden ns. pakkoruotsi, jonka halutaan asiallisten syiden vuoksi päättyvän, on ollut Eduskunnan päätös, EI RUOTSINKIELISTEN ERITYISOIKEUS."
Mitään virhettä ei tässä toteamuksessa ole.
Ei kirjaimellakaan tässä toteamuksessa tarkastella Ediskunnan päätöksien luonnetta, Eduskunnan puoluejakautumaa eikä mitään muutakaan. mitään muutakaan.
Älä siis jatka asioiden sotkemista. - Ensinnä, EU EI MISSÄÄN edes ehdota tai pyydä, että jonkin maan enemmistön tulee tai tulisi opetella/oppia vähemmistön kieltä.
MISSÄÄN EU ohjeistuksissa ei sellaista älyttömyyttä ole esitetty eikä tulla esittämään.
EU sensijaan edellyttää, että halukkaat voivat esteettä suorittaa oppivelvollisuutensa maan vähemmistökieliksi luettavia kieliä käyttäen.
Kun Suomessa ruotsi on vähemmistökieli, niin sillä tapahtuvaa oppivelvollisuus-opiskelua Suomen kaksikielisillä ja ruotsinkielisillä alueilla EU:n ohjeistus siis osaltaan suojelee.
Vastaavasti se suojelee suomeksi tapahtuvaa oppivelvollisuus-opiskelua Suomen kaksikielisillä alueilla ja antaa suomenkielisille samanlaiset kansalliskielestä johtuvat erityisoikeudet, kuin ruotsinkielisillekin.
Toiseksi, missään Suomen lainsäädännössä tai muussa ei ruotsinkielisten erityisoikeuksiin kuulu suomenkielisten määrääminen/pakottaminen opettelemaan/oppimaan ruotsin kieltä.
EI MISSÄÄN. Sellaisen määräyksen antaminen ei kuuluu ruotsinkielisten erityisoikeuksiin.
Suomenkielisten opiskelijoiden ns. pakkoruotsi, jonka halutaan asiallisten syiden vuoksi päättyvän, on ollut Eduskunnan päätös, EI RUOTSINKIELISTEN ERITYISOIKEUS.
Älkää sotkeko asioita. - Kuten olet havainnut, tämä sanomaketju käsittelee pääasiassa pakkoruotsi-ongelmaa, joka on vielä valitettavasti koulujen opetusasia. Nimenomaan sitä.
Maan sisäisistä asioista puhuttaessa puhutaan suomesta ja ruotsista, ei kotimaisista kielistä. Kotimainen kieli on puhtaasti hallintonimike, joka on määritelty perustuslaissa.
Se ei kelpaa yleiskielen termiksi, koska se on syrjivä muita kotimaisia alkuperäiskieliä kohtaan. - Uppoamatta semantiikkaan, totean yksiselitteisesti, että ruotsi, saame ja useat muutkin kielet ovat Suomessa vähemmistökieliä tarkasteltaessa EU:n vaatimuksia kielivähemmistöjen oikeuksista.
Se että ruotsi sen lisäksi on nimetty kansalliskieleksi, jolle on annettu EU:n vaatimukset ylittäviä erityisoikeuksia, ei mitenkään muuta sitä että ruotsi on vähemmistökieli Suomessa.
Erityisoikeuksiin ei kuulu oikeutta pakottaa suomen tai muunkielisiä opettelemaan tai oppimaan ruotsin kieltä. - Kuten huomaatte, Seko-Ryhmä esitteli ajattelutapaansa.
Älkäämme ärsyyntykö.
Antakaamme vieraslajien kukkia omissa kukkapenkeissään. Eivät ne ole tiellämme. - Vähemmistökieli tarkoittaa kyseisen maan kielivähemmistön kieltä, ja ruotsi on Suomessa vähemmistökieli PISTE
Sitä ei nimitys kansalliskieleksi tai miksi tahansa muuta muuksi.
SE ON JA PYSYY siten VÄHEMMISTÖKIELENÄ EU:n ja muiden toimijoiden määrittelyissä, jotka koskevat kyseisten vähemmistöjen kielellisiä oikeuksia.
Toivon siksi, että nimimerkki "Kieletöntä" lopettaisi vääristelynsä tässä asiassa.
Tämän asian pitäisi vihdoin olla selvä jokaiselle.
Toinen määrittely jota ajoittain yritetään tarkoituksellisesti vääristellä on "vieras kieli"
Vieraita kieliä ovat henkilölle kaikki muut kielet paitsi henkilön äidinkieli.
Jos joku henkilö sattuu hallitsemaan useampia kieliä äidinkielen veroisesti, hän nimeää silti jonkun näistä kielistä äidinkielekseen. Kaikki muut kielet ovat hänelle vieraita kieliä. - Sinulta ei tullut asiallista sanomaa. Pystyit vain epäasiallisesti solvaavaan kommenttiin.